Aquarea H-sukupolvi, 9kW T-CAP kokemuksia
- Keskustelun aloittaja olli_tr
- Aloitettu
Totta. Samalla myös inhottavaa, koska ikävähennykset on niin isot tuon ikäisistä, että uuteen vaihtamisestakin tulee kallis paukku, vaikka vakuutukseen meneekin.
Monesti molemmat vaihtoehdot on ikäviä, eli satasia-toista tonnia korjaukseen vs. monta tonnia uuteen. Ensimmäisessä ei oikein ole järkeä ja toiseen ei välttämättä ole suorilta varaa, mutta joka tapauksessa jompi kumpi on tehtävä.
Lottovoitto, jos saa tekohengitettyä kympeillä. Tosin se huolto-ukon vikaraporttikin jo yleensä maksaa toista sataa.
Ei toimi kunnolla. Jotain outoa tuossa on, kun laite boottaa muutaman tunnin päästä, ko. rule menee pois päältä, eikä myöskään MQTT:n yli lähetetä topiccia panasonic_heat_pump/main/Heat_Power_Production
Hyviä nämä Panan manuskat kun puhutaan indoorista vaikka lukee monoblockin kirjasta.
Kai se on tuo alle 27c joka sen mulla laukasee päälle.
Laskee niin alas koska Panalta tuleva menee suoraan kiertoon ja jäähtyy siellä sitten lisää. Jos taas ajaa varaajan kautta niin kuumin vesi ei päädy suoraan kiertoon. Valintoja, kumpi taas sitte parempi.
Pitäisi olla vaihtoventtiili joka ohjaisi sulatuksen aikana veden toisaalle.
Tuo kaavio on taas sellainen ettei siitä tajua oikein mitään.
Nikon
Aktiivinen jäsen
tuosta ei nyt ihan suoraan selviä onko "varaaja" puskuri- vai joku muu varaaja mutta puskurivaraajan hyödyistä yksi on toimia sulatusjakson energiavarastona, -Auttaisiko se tuohon kierron jäähtymiseen ja nopeuttaisi sulatusjaksoa.
-itse suosittelen aina puskurivaraajaa H-sarjan koneisiin..
Nyt kävi itsellä ekaa kertaa sellainen, että sopiva pikkupakkanen (-2'c), sopivasti osuneet kielletyt tunnit ja varaaja jäähtynyt sillä aikaa ihan kunnolla -> 23'c. Sit käyntilupa sähkön halvetessa ja melkein samantien sulatus käynnistyksen jälkeen, kun varaaja vasta 25'c. Ei tuossa siltikään vastukset lähtenyt päälle, vaan sulatus meni kompurasulatuksella, joka normaalisti tulee vast -10'c jälkeen.
Pretorilla tuntuu olevan monenlaista pulmaa. En nyt jaksa selata tätä ketjua takaperin alkuun saakka. Mutta mitä jos laittaisit koneen direct asentoon etkä käyttäisi käyräohjausta ollenkaan. Ja jos sinulle on joku heishamon, niin irrota pois käytöstä ja resetoi kone, niin aloittaisit alusta koneen käytön. Panan oma automatiikka kyllä futaa ihan hyvin, eikä tarvitse aikaa käyttää jatkuvaan säätöön.
Itse katselisin jotain modernimpaa laitetta.
Joo.. jos tuosta on mennyt paineanturi se ei paljon maksa, mutta jos vika on kortissa niin eipä taida kannattaa.
Tarkoitin siis, että kysyjän olisi aihetta katsella modernimpia vehkeitä kuin H-sarjan Pana.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Kaikkihan on aina suhteellista, neuvostokansalaiselle Lada oli statussymboli ja haluttu kulkupeli, vaihtoehdot kun olivat vieläkin huonompia. Ja ilmeisesti aika moni jäi kokonaan ilman autoakin.
Keskustelua vierestä seuranneena Panasonicin H sarjasta ja varsinkin tuosta T-Capista on piirtynyt kuva jossa rauta on pääosin kelvollista tai jopa ihan kehuttavaa. Mutta softa tuntuu olevan aika vaihtelevan laatuista ja kun valmistaja ei tarjoa noihin päivityksiä niin vaihtoehdoksi jää oikeastaan vaan yrittää itse laastaroida noita avohaavoja. Mikäli siis mielii saada esimerkiksi nollan tuntumassa kone käymään kelvollisella hyötysuhteella siedettävässä ajassa käyntiinlähdön jälkeen. Tuohon tuo Heishamon tuntuu tarjoavan kohtuulliset työkalut ja näkeehän tuota kautta käsittääkseni myös huomattavasti helpommin tietoa koneen sielunelämästä verrattuna siihen että nuo hakisi koneen oman käyttöliittymän kautta.
Mutta kukin toki taplaa tavallaan ja omien mieltymysten ja valintojensa mukaan. En tiedä onko pienemmissä pumpuissa havaittavissa samaa ilmiötä mitä noissa T-Capeissa että coppi on kuralla toista tuntia käyntiinlähdön jälkeen nollakeleillä, toisaalta pienemmällä pumpulla päästäneen jo nollaa lämpimämmässä kelissä jatkuvaan käyntiin ellei nyt vallan pientä ja hyvin eristettyä mökkiä tuossa lämmitetä.
Minkä hemmetin takia mä resetoisin ja poistaisin kaikki ne itselle oleellisimmat säädöt käytöstä? Ei nyt aukea toi ajattelutapa.
Toimintahan on tasan just sitä mitä automaattisilla automaatioilla itselleen säätää koneen tekemään.
Ei tulisi mieleenkään heivata HeishaMonia pois ja vedellä perusasetuksilla, kun HeishaMon on se oleellisin osa koko järjestelmää.
Ainoastaan pörssisähkön takia piti alkaa veivailemaan kaikkea muuta uutta säätöä koneelle ja ainahan siinä uusia juttuja ilmenee. Kone vaan käyttäytyy eri tavalla, kun sitä ohjataan nyt eri tavalla. Muutenhan tolle ei tarvii tehdä yhtään mitään kun automaatiot on kohdillaan.
Ihan ok. Itse tiedät parhaiten tilanteen. Muistelen vaan omaa historiaani, jossa on paljon erilaisia tietojärjestelmäprojekteja ollut ja usein on tilanne ollut, että systeemi on saatu eri tavoin sekaisin. Tällöin on ollut järkevää resetoida systeemi ja aloittaa alusta koko juttu.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Viestiä muokattu, provosoiva lainaus poistettu / ylläpito
Kysymykseen voin toki vastata vain ja ainostaan omalta osaltani mutta kun tuo kotiautomaatio muutenkin oli tuolla taustalla pyörimässä useallakin alustalla ja Nibe:ltä löytyi ikään kun valmiit ratkaisut siihen miten nuo kytketään niin tuntui järkevältä ainakin kokeilla niiden käyttöönottoa. Aika paljon noiden kanssa on kuitenkin muuttujia jotka vaikuttavat kokonaistulokseen eivätkä ne suinkaan ole ainakaan minulle tällä hetkellä mitenkään yksiselitteisen selviä. Itse asiassa jo ennen kun tämä kysmys ilmestyi keskustelualueelle niin mietin istekseni että täytyisi kokeilla ja laskea nuo auki jollain tavalla. Sekään ei vaan ole ihan yksinkertaista.
Kiistatonta on että mikäli kalliita tunteja "väistää" estämällä VILP:n käynnin niin tuota lämmitysvelkaa joutuu kuromaan takaisin jonka johdosta pumppu käy yleensä pitkiäkin aikoja kovemmilla kierroksilla kuin jos se estämättä saisi käydä tasaista ravia. Hyötysuhde tuosta kärsii ainakin ja kovemmalla teholla sulatuksiakin tulee tiheämpään. Tuo oma F2120 jos käy 40hz:n nopeudella noin nolla asteessa niin sulatuskorjaamaton cop on hiukan reilu 4 ja tuotto noin 6,5kW ja sulatusväli noin 100 minuuttia. Käyntinopeus kun nousee tuossa samassa lämpötilassa vaikkapa 60hz:iin niin tuotto kasvaa toki ollen noin 9,5kW-10kW mutta cop on enää noin 3,5 ja höyrystinkin menee hiukan nopeammin tukkoon. Täytynee jossain vaiheessa yrittää ajaa muutama setti eri käyntinopeuksilla ja ottaa niistä käppyrät talteen, kenttäoloissa ei vaan ole niin helppoa vakioida nuo olosuhteet.
Vastaus tuohon kysymykseen lienee kutakuinkin se että riippuu kuinka paljon kalliimpia ne kalleimmat tunnit ovat suhteessa halvempiin. Jos ero on pienehkö, tyyliin muutamia kymmeniä prosentteja tai vähemmän niin ainakin MUTU on se että olisi kokonaistaloudellisempaa antaa VILP:n vaan käydä omaa tahtiaan. Itsellä tuota varaajakapasiteettia on noin 1800 litraa josta saanee hyödynnettyä joku 1200-1500 litraa mutta eipä siihenkään vesimäärään kovin suuria energiamääriä varastoi lämpöpumpulla.
Kysymykseen voin toki vastata vain ja ainostaan omalta osaltani mutta kun tuo kotiautomaatio muutenkin oli tuolla taustalla pyörimässä useallakin alustalla ja Nibe:ltä löytyi ikään kun valmiit ratkaisut siihen miten nuo kytketään niin tuntui järkevältä ainakin kokeilla niiden käyttöönottoa. Aika paljon noiden kanssa on kuitenkin muuttujia jotka vaikuttavat kokonaistulokseen eivätkä ne suinkaan ole ainakaan minulle tällä hetkellä mitenkään yksiselitteisen selviä. Itse asiassa jo ennen kun tämä kysmys ilmestyi keskustelualueelle niin mietin istekseni että täytyisi kokeilla ja laskea nuo auki jollain tavalla. Sekään ei vaan ole ihan yksinkertaista.
Kiistatonta on että mikäli kalliita tunteja "väistää" estämällä VILP:n käynnin niin tuota lämmitysvelkaa joutuu kuromaan takaisin jonka johdosta pumppu käy yleensä pitkiäkin aikoja kovemmilla kierroksilla kuin jos se estämättä saisi käydä tasaista ravia. Hyötysuhde tuosta kärsii ainakin ja kovemmalla teholla sulatuksiakin tulee tiheämpään. Tuo oma F2120 jos käy 40hz:n nopeudella noin nolla asteessa niin sulatuskorjaamaton cop on hiukan reilu 4 ja tuotto noin 6,5kW ja sulatusväli noin 100 minuuttia. Käyntinopeus kun nousee tuossa samassa lämpötilassa vaikkapa 60hz:iin niin tuotto kasvaa toki ollen noin 9,5kW-10kW mutta cop on enää noin 3,5 ja höyrystinkin menee hiukan nopeammin tukkoon. Täytynee jossain vaiheessa yrittää ajaa muutama setti eri käyntinopeuksilla ja ottaa niistä käppyrät talteen, kenttäoloissa ei vaan ole niin helppoa vakioida nuo olosuhteet.
Vastaus tuohon kysymykseen lienee kutakuinkin se että riippuu kuinka paljon kalliimpia ne kalleimmat tunnit ovat suhteessa halvempiin. Jos ero on pienehkö, tyyliin muutamia kymmeniä prosentteja tai vähemmän niin ainakin MUTU on se että olisi kokonaistaloudellisempaa antaa VILP:n vaan käydä omaa tahtiaan. Itsellä tuota varaajakapasiteettia on noin 1800 litraa josta saanee hyödynnettyä joku 1200-1500 litraa mutta eipä siihenkään vesimäärään kovin suuria energiamääriä varastoi lämpöpumpulla.
@Ton1A
Tässä kun tuota PM käyttänyt, niin mielestäni tuon kanssa päästään pakkaskäynnistyksessä nopeammin vauhtiin, kuin ilman sitä.
Muuttujia on aika paljon ja eri laitteissa vielä eri toimintatavat mutkistamassa asioita.
Mä itse asiassa katsoin tuon yhden ~-7'c päivän kohdilta (-6'c asti pörssisähköohjauksella ja alle sen jatkuvalla) pikaisesti ilman tarkempia laskelmia graafeista/logeista pienen ajanjakson, niin kulutus näytti olevan pyöreästi aika samalla alueella. Karkeasti laskien tais parisataa wattia olla jatkuvan hyväksi. Ihan varmasti noissa kuitenkin eroja tulee, mutta vaikea laskeskella ilman tarkempia testejä, joita taas ei itsellä ole intresseissä tehdä. Pääsääntöisesti tuo oma pörssiohjaus kuitenkin toimii juuri sillä pätkäkäyntialueella, niin siinä saa vähän kuin sivutuotteena sitten poimittua ne hyödyt samalla niiden kalliiden tuntien osalta. Tuota pätkäkäyntialueen keliä kuitenkin täällä etelässä on ihan riittämiin.
Pana vetelee muuten tuossa teho-modessakin yleensä jossain +-50Hz kieppeillä +10kW tuotolla.
Tuolla saa myös toisaalta menoveden lämmöt nopeasti ylös, joka tuon Powerful Moden perimmäinen tarkoitus onkin ja sitä myöten myös vajeen saa paikattua nopeammin ylilämpöisellä vedellä ja varsinkin, kun on puhallinkonvektorit käytössä. Pitää myös muistaa, ettei se cop ole optimaalisin siellä toisessakaan päässä vajaatehoisena ajettuna, kun yritetään väkisin pysyä jatkuvalla käynnillä. Kultaista keskitietä ei ole helppo löytää ylimääräisellä säätämisellä, helpointa se toki olisi ajella perus käyrällä ja unohtaa koko kone.
Viestiä muokattu, provosoiva lainaus ja vastaus poistettu / ylläpito
Tässä kun tuota PM käyttänyt, niin mielestäni tuon kanssa päästään pakkaskäynnistyksessä nopeammin vauhtiin, kuin ilman sitä.
Tuleeko se sulatuskaan suhteessa tuotettuun lämpöön lopulta kuitenkaan "nopeammin/useammin". Oiottuna esimerkkinä esim. 6.5kW/100min vs 10kW/65min, jolloin kone ehtii tuottamaan saman verran ennen sulatusta.kurre orava sanoi:
Muuttujia on aika paljon ja eri laitteissa vielä eri toimintatavat mutkistamassa asioita.
Mä itse asiassa katsoin tuon yhden ~-7'c päivän kohdilta (-6'c asti pörssisähköohjauksella ja alle sen jatkuvalla) pikaisesti ilman tarkempia laskelmia graafeista/logeista pienen ajanjakson, niin kulutus näytti olevan pyöreästi aika samalla alueella. Karkeasti laskien tais parisataa wattia olla jatkuvan hyväksi. Ihan varmasti noissa kuitenkin eroja tulee, mutta vaikea laskeskella ilman tarkempia testejä, joita taas ei itsellä ole intresseissä tehdä. Pääsääntöisesti tuo oma pörssiohjaus kuitenkin toimii juuri sillä pätkäkäyntialueella, niin siinä saa vähän kuin sivutuotteena sitten poimittua ne hyödyt samalla niiden kalliiden tuntien osalta. Tuota pätkäkäyntialueen keliä kuitenkin täällä etelässä on ihan riittämiin.
Pana vetelee muuten tuossa teho-modessakin yleensä jossain +-50Hz kieppeillä +10kW tuotolla.
Tuolla saa myös toisaalta menoveden lämmöt nopeasti ylös, joka tuon Powerful Moden perimmäinen tarkoitus onkin ja sitä myöten myös vajeen saa paikattua nopeammin ylilämpöisellä vedellä ja varsinkin, kun on puhallinkonvektorit käytössä. Pitää myös muistaa, ettei se cop ole optimaalisin siellä toisessakaan päässä vajaatehoisena ajettuna, kun yritetään väkisin pysyä jatkuvalla käynnillä. Kultaista keskitietä ei ole helppo löytää ylimääräisellä säätämisellä, helpointa se toki olisi ajella perus käyrällä ja unohtaa koko kone.
Viestiä muokattu, provosoiva lainaus ja vastaus poistettu / ylläpito
Tänään päästään sitten katsomaan miten spot-hinta.fi, Shelly-SmartHeating ja Ouman EH-203 pelittävät yhteen. Kun Ouman vetää shuntin kiinni kotona/poissa ohjaussignaalin kautta, lämpötehon tarve romahtaa ja Panasonic pysähtyy hetken päästä. Tämä on se, mitä olen tähän asti kaikin keinoin yrittänyt välttää huonon pakkasstartin vuoksi 
Aika kivasti tämä on käynyt 1 kW minimiottoteholla pitkiä jaksoja putkeen näillä nollakeleillä.
Nyt on ajossa HeishaMon 3.2.3, lisäksi huijataan ulkolämpöanturia kiinteällä vastuksella silloin kun pumppu huilaa. Tarkoituksena on, että saadaan huono pakkasstartti kierrettyä sitä kautta. HeishaMon rules ei oikein vakuuta, näyttäisi että niissä on vakausongelmaa. Mutta onneksi on Node-RED.
Aika kivasti tämä on käynyt 1 kW minimiottoteholla pitkiä jaksoja putkeen näillä nollakeleillä.Nyt on ajossa HeishaMon 3.2.3, lisäksi huijataan ulkolämpöanturia kiinteällä vastuksella silloin kun pumppu huilaa. Tarkoituksena on, että saadaan huono pakkasstartti kierrettyä sitä kautta. HeishaMon rules ei oikein vakuuta, näyttäisi että niissä on vakausongelmaa. Mutta onneksi on Node-RED.
T-Cap laitteissa näyttää olevan kahden sorttista sulatuslogiikkaa. Mode 1 kestää reilut 9 minuuttia ja mode 2 maks. 30 minuuttia.
Voiko noita valita jollain tapaa. Manuaali on kyllä aika vaikea selkoinen.
T-Cap laitteessa on lisäksi tuplaten paisareita, jotta päästään äärimmäisiin kylmyyksiin. Tästä taitaa johtua sulatusten pituus?
User manual täältä: https://www.hemeltron.ee/kasutusjuhendid/category/139-panasonic-monobloc
Voiko noita valita jollain tapaa. Manuaali on kyllä aika vaikea selkoinen.
T-Cap laitteessa on lisäksi tuplaten paisareita, jotta päästään äärimmäisiin kylmyyksiin. Tästä taitaa johtua sulatusten pituus?
User manual täältä: https://www.hemeltron.ee/kasutusjuhendid/category/139-panasonic-monobloc
Viimeksi muokattu:
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
T-Cap:in sulatusmenetelmistä oli juttua aiemmin, en nyt muista missä topicissa mutta lyhyesti ja yksinkertaisesti se taisi olla niin että menetelmä 1 tehdään kompressorilla sekä hyödyntäen lämmitysvedessä olevaa energiaa kun tuo menetelmä 2 tehdään pelkällä kompressorilla. Vedessä on suhteellisen paljon energiaa mitä se luovuttaa sulatuksen yhteydessä lyhyessä ajassa ja tuosta johtuu toi suuri aikaero noiden välillä.
T-Cap laitteista on foorumilla ollut paljon juttua pitkistä sulatuksista. Onkohan siinä laitteessa joku täppä jossain, jolla saa tuon mode 1:n päälle. Luulisi, että Panan oma automatiikka hoitaisi tuon valinnan jollain kriteerillä. Voisi olettaa, että Pana osaisi kytkeä toisen paisarin pois käytöstä, kun ollaan leudommissa pakkasoloissa. Toista paisari käytetään, kun ollaan rajuissa pakkasissa.
Nikon
Aktiivinen jäsen
sulla on monobloc näemmä, se on erilainen tässä suhteessa kuin t-cap split tai all in one, rupesin lukemaan ihmettelin mitä tuplapaisareita..
mä voin katsoa tota sulatuslogiiggaa kun pääsen töihin..
Vesisulatus ja kompressorisulatus. Ainakin monoblock tekee vesisulatuksen, jos koneelle lähtevä vesi on sulatuksen alussa vähintään +28°C JA ulkolämpötila ei ole alle -10°C. Muuten tehdään kompressorisulatus.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Oliko tuo T-Cap EVI kone? Kuvien perusteella tuo toinen paisuntaventtiili voisi liittyä siihen evi:in.
Tässä on T-Cap split mallin kytkentäkaava. Siinäkin on kaksi paisaria.
User manual täältä: https://hemeltron.ee/kasutusjuhendid/category/195-panasonic-aquarea-t-cap-super-quiet
User manual täältä: https://hemeltron.ee/kasutusjuhendid/category/195-panasonic-aquarea-t-cap-super-quiet
Viimeksi muokattu:
Ouman ja pörssisähköohjaus toimivat hienosti yhteen, Shelly vetää kotona/poissa signaalin asentoon 'poissa', jonka seurauksena Ouman pudottaa menoveden lämpötilaa eli käytännössä shuntit kutakuinkin kiinni. 11 tunnin lämmönpudotus ei näkynyt tänään edes yhden asteen sisälämpötilan putoamisena.
Lämpöpumppua vaan pitäisi päästä ohjaamaan jollakin yhtä luotettavalla systeemillä, eli sillekin tuo vastaava kotona/poissa. Nyt se käynnistelee itseään välillä ihan turhaan, enkä millään haluaisi tehdä mitään liian monimutkaista automaatiota Node-REDin avulla. Shuntti oli siis käytännöllisesti katsoen kiinni 08:00 - 19:00 välisenä aikana.
Tarttis varmaankin johdottaa vastaavalla tavalla tuo lisäkortin 'External Compressor Switch (Optional PCB)', niin että myös kompressorin käynti on kielletty kun pörssisähköohjaus vetää... Nyt tuo sitten tietysti halusi nostaa pikkuisen puskurin lämpöjä just sen kaikkein kalleimman tunnin aikana. Tietty myös pesutilojen lattialämmityksen voisi vetää ihan minimille, se oli vielä tekemättä päivällä.
Toinen juttu on tää hidas startti. En oikein vieläkään tiedä toimiiko vastushuijaus kuten ajattelin. spot-hinta.fi ohjaa yksittäisiä tunteja, mutta olisi kiva jos saisi tehtyä systeemin, jossa minimikatko olisi esim. 3 tuntia kerrallaan, yhden tunnin sijasta.
Lämpöpumppua vaan pitäisi päästä ohjaamaan jollakin yhtä luotettavalla systeemillä, eli sillekin tuo vastaava kotona/poissa. Nyt se käynnistelee itseään välillä ihan turhaan, enkä millään haluaisi tehdä mitään liian monimutkaista automaatiota Node-REDin avulla. Shuntti oli siis käytännöllisesti katsoen kiinni 08:00 - 19:00 välisenä aikana.
Tarttis varmaankin johdottaa vastaavalla tavalla tuo lisäkortin 'External Compressor Switch (Optional PCB)', niin että myös kompressorin käynti on kielletty kun pörssisähköohjaus vetää... Nyt tuo sitten tietysti halusi nostaa pikkuisen puskurin lämpöjä just sen kaikkein kalleimman tunnin aikana. Tietty myös pesutilojen lattialämmityksen voisi vetää ihan minimille, se oli vielä tekemättä päivällä.
Toinen juttu on tää hidas startti. En oikein vieläkään tiedä toimiiko vastushuijaus kuten ajattelin. spot-hinta.fi ohjaa yksittäisiä tunteja, mutta olisi kiva jos saisi tehtyä systeemin, jossa minimikatko olisi esim. 3 tuntia kerrallaan, yhden tunnin sijasta.
Pörssisähköohjauksen varjopuoliin kuuluu myös kompressorisulatukset. Kun ollaan pitkään oltu lämmitys pois päältä, talon lattian paluu lykkää tuntikausia kovalla virtaamalla viileää vettä, shuntin ollessa aika lailla selällään -> ulkoyksikkö saa alle +28°C vettä -> sulatukset tehdään kompressorin voimin. Tuossa se nyt pukkaa 7-9 kW teholla lämpöä lattiaan, kun katkoa oli 00:00 - 11:00.
Buffer-kytkennässä ainakin pystyisi tekemään automaatioilla pakkosulatuksen just latausjakson loppuhetkille. Kai sitä lattian kanssakin pystyisi tuon kikkailemaan. Silloin ainakin pääsisi puhtaalla kennolla seuraavalle jaksolle. Itse tosin en jaksa säätää asian kanssa sen enempää.
Mistäs tuon parhaiten tietää onko sulatukselle tarvetta? Vai meinaatko että aina tehtäisiin lopuksi pakkosulatus ihan vaan varmuuden vuoksi?
Lähinnä siis tekisi ihan vain varmuuden vuoksi, jos on esim. tiedossa, että tulee pitkä tuntien huili, jonka aikana varaaja/lattiat tms. jäähtyy niin paljon, ettei energia riitä vesisulatukseen siinä vaiheessa, kun palataan pidemmän huilin jälkeen lämmittämään. Huilin jälkeen pääsisi täysin puhtaalla kennolla painamaan täyttä häkää.
Tuohon kun vielä lisää sääennusteen, että ei turhaa sulattele jos on plussakeliä tulossa. Jotain logiikkaahan tuohon voisi itsekkin kehitellä, esim. Plussakeleillä lopettaa pidemmän vedon juuri ennen sulatusta ja toivoo, että kenno sulaa omia aikojaan.
9kW:n splitissä on ainakin vain 3kW:n lisävastus. Laita pyynti korkeelle niin eiköhän se kompurakin ota vähintään sen 3kW.
Katos juu, AIO:ssa on 9 kW.
Siis jos olisi vain se pikkuinen seinällä roikkuva sisäyksikkö, niin siinä on vain yksi vastus?!!!