Vastaavan ajattelun mukaan elektroniikka-laitteen sisäiset sulakkeet ovat aina ja kaikkialla tarpeettomia! Diodihan ei koskaan voi vaurioitua esimerkiksi niin, että avalanche-purkauksen seurauksena rajakerros muuttuu kuin pätkäksi johtoa, vai oletko kuullut moisesta?
Aurinkosähköjärjestelmän komponenteista höpinää
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
^ei ole elektroniikkalaitteiden sulakkeet tarpeettomia. Nyt pitää muistaa että elektroniikkalaitteiden liitäntäkaapeli on monasti 0.5mm2 hentoista paukkulankaa. Se palaa liekeissä ennen kuin 16A lämppäri laukeaa. On siis hyvä jos elektroniikkalaitteen sisällä on varmistussulake. Lisäksi se suojaa laitetta isommilta vioilta jos jokin asia kilahtaa. Elektorniikkalaite voi vaurioitua niin että se heppiinen kaapeli alkaa palaa ja silti ollaan reilusti alle 16A lämppärin laukeamista.
Paneelien suhteen se diodi suojelee paneelin oikosululta kun muut rinnalle kytketyt paneelit ei voi syöttää sähköä paneelille. Tässä tietysti oletetaan että diodi on ehjä.
Sulake jossain katolla alasvientijohdossa sitten taas suojelee sitä johtoa jos sen alapäässä sattuisi oikosulku, vaikkapa kaapelia liitettäessä. Kaikissa inverttereissä ei taida olla pikaliittimiä DC-syötölle.
Toinen asia on että se katolla oleva sulake suojelee kaapelia myös invertterin vioilta jos laitteen sisälle ei ole sulaketta.
Tarvitaanko jokaiselle paneelille oma sulake? Tämä on niin ja näin. Haittaa siitä on vain vähän (kustannus, (pieni) häviö ja vikamahdollisuus).
Onko se välttämätöntä. Minun mielestä ei välttämättä jos alassyötölle on sulake jokaiselta kentältä.
Sitäpaitsi paneelit taitaa pääasaissa olla sarjassa kentässä joten niillä on jo se alasviennin suojaava sulake.
Paneelien suhteen se diodi suojelee paneelin oikosululta kun muut rinnalle kytketyt paneelit ei voi syöttää sähköä paneelille. Tässä tietysti oletetaan että diodi on ehjä.
Sulake jossain katolla alasvientijohdossa sitten taas suojelee sitä johtoa jos sen alapäässä sattuisi oikosulku, vaikkapa kaapelia liitettäessä. Kaikissa inverttereissä ei taida olla pikaliittimiä DC-syötölle.
Toinen asia on että se katolla oleva sulake suojelee kaapelia myös invertterin vioilta jos laitteen sisälle ei ole sulaketta.
Tarvitaanko jokaiselle paneelille oma sulake? Tämä on niin ja näin. Haittaa siitä on vain vähän (kustannus, (pieni) häviö ja vikamahdollisuus).
Onko se välttämätöntä. Minun mielestä ei välttämättä jos alassyötölle on sulake jokaiselta kentältä.
Sitäpaitsi paneelit taitaa pääasaissa olla sarjassa kentässä joten niillä on jo se alasviennin suojaava sulake.
Ei tietenkään tarvita sulakkeita, jos diodi ja paneelin (toisinpäin sarjaan kytketyt rakenteeltaan kuitenkin piidiodi-) kennot oletaan ehjiksi. Tuolla oletuksella sulakkeet ovat kaikkialla tarpeettomia, jos lisäksi oletetaan, ettei kaikki muutkin osat pysyvät yhtä virheettöminä kuin diodit (aivan asiallinen oletus diodien todellisiin ominaisuuksiin peilaten), eikä kukaan kytke koskaa mitään väärin (laitteiden sisushan on ammattilaisten valtakuntaa joka tapauksessa ja nämähän voidaan olettaa toimissaan virheettömiksi ihan samalla perusteella).
^mistä moinen purkaus?
Eihän kukaan kiellä sinua pistämästä vaikka 10 sulaketta peräkkäin.
Minä kerroin oman näkemykseni mikä perustuu siihen miten elektroniikka yleensä vikaantuu. Diodit on erittäin luotettavia komponentteja, eivätkä yleensä vikaannu kuin selkeästä ylikuormasta tai ylijännitteestä mitkä on molemmat hallitavia suureita. Paneelien suunnitteluoletusten mukaan valmistaja on varmasti esittänyt miten heidän käsityksensä mukaan paneelit pitää kytkeä eri kombinaatioissa ja mitä sulakkeita pitää käyttää. Tämä kaikki riippuu siitä millaisen polun ovat valinneet sisäisen toteutuksen kanssa ja miten turvallisuuden rakentavatkokonaisuutena. Lisäämällä sulakkeita valmistajan suosituksen yli, pitää minusta olla jokin selkeä sähkötekniikkaan perustuva todellinen syy (uhkakuva) eikä vain teoreettinen mahdollisuus. Jos kaikki teoreettiset mahdollisuudet pitäisi elimonoida, asuinrakennuksiin ei saisi tuoda sähköä ollenkaan
Sulake on asia mikä ei kuitenkaan ratkaise kaikkea. Paneeli voi palaa poroksi ilman että sulake laukeaa. Tämäkin asia on sellainen minkä valmistaja on miettinut (ainakin osaavat tehtaat) ja heidän oman tekniikkansa puitteissa ohjeistavat miten se tulisi huomioida kytkennässä.
Eihän kukaan kiellä sinua pistämästä vaikka 10 sulaketta peräkkäin.
Minä kerroin oman näkemykseni mikä perustuu siihen miten elektroniikka yleensä vikaantuu. Diodit on erittäin luotettavia komponentteja, eivätkä yleensä vikaannu kuin selkeästä ylikuormasta tai ylijännitteestä mitkä on molemmat hallitavia suureita. Paneelien suunnitteluoletusten mukaan valmistaja on varmasti esittänyt miten heidän käsityksensä mukaan paneelit pitää kytkeä eri kombinaatioissa ja mitä sulakkeita pitää käyttää. Tämä kaikki riippuu siitä millaisen polun ovat valinneet sisäisen toteutuksen kanssa ja miten turvallisuuden rakentavatkokonaisuutena. Lisäämällä sulakkeita valmistajan suosituksen yli, pitää minusta olla jokin selkeä sähkötekniikkaan perustuva todellinen syy (uhkakuva) eikä vain teoreettinen mahdollisuus. Jos kaikki teoreettiset mahdollisuudet pitäisi elimonoida, asuinrakennuksiin ei saisi tuoda sähköä ollenkaan
Sulake on asia mikä ei kuitenkaan ratkaise kaikkea. Paneeli voi palaa poroksi ilman että sulake laukeaa. Tämäkin asia on sellainen minkä valmistaja on miettinut (ainakin osaavat tehtaat) ja heidän oman tekniikkansa puitteissa ohjeistavat miten se tulisi huomioida kytkennässä.
Diodi vikaantuu yleensä menemällä oikosulkuun, jolloin se ei suojele enää mitään. Joskus se voi toimia, kuten sulake ja katkaista piirin. Olen todennut noita tapauksia lukuisia. Diodin oikosulku on tavallisimpia vikarilanteita, joihin elektroniikassa törmää. Toki taustalla lienee useimmiten ylijännite tai ylivirta, mutta etenkin edellinen on uhkana joka kerran, kun salama räpsähtää luokkaa kilometriä lähempänä, koska normidiodi ei kestä avalance-purkausta. Tuo on jokakesäinen ilmiö tyypillisesti useampaan kertaan.
Half-Cut ja tavallisten paneeleiden ja niiden erosta varjostumiin rautalankaversio.Sivulla vihjataan että välttämättä halfcutista ei hyötyä mutta asiahan on päinvastoin .Lipputangon varjo sopivassa kulmassa riittää viemään koko perinteisen paneelin tehon nollaan mutta half-cutissa puolet vielä tehoa.
hsaoy.com
Varjostumat aurinkopaneeleissa - Hollolan Sähköautomatiikka Oy
Aurinkopaneelin sisäinen kytkentä Aurinkopaneelit, (teholtaan >250W) ovat useimmiten sisäiseltä kytkennältään oheisen kuvan mukaisia. Paneeli koostuu n. 60-72 kennosta, jotka ovat kytkettyinä sarjaan. Yksittäinen kenno toimii käytännössä niin, että se tuottaa sähköä auringossa, ja VARJOSSA ESTÄÄ...
hsaoy.com
korsteeni
Vakionaama
lipputanko kannattaa kaataa pois ennemmin kuin maksaa halvkuteista, jos se taasen on kaukana ei sillä ole juurikaan käytännon merkitystä jollei sitten ole haminan lipputanko
Sopivasti kun osuu linnunpaskat tavalliseen paneeliin se on tehoton
korsteeni
Vakionaama
mistä se toinen lintu tietää paskantaa oikeaan kohtaan, läjäyttää eri puolelle panelia niin halvkutti on tehoton
Taisin tossa alkukesästä huuhtaista ainakin 8 linnunpaskaa pois paneeleista samalla kun huuhtelin muuta moskaa alas. Ei niin mitään eroa tuotossa linnunpaskalla tai ilman.
Eli p*ska tuotanto oli tai ei...
Nimenomaan. Ihan siitä syystä nyt hain just lisää paneleeita ja odottelen et kusti polkee uuden invertterin. On sit linnuilla enemmän tilaa mihin kakkia. Pitäis varmaan istuttaa mustikkaa pihalle, niin joskus tulis isommat läjät paneeleille.Eli p*ska tuotanto oli tai ei...
Kyllä sade ne on yleensä huuhdellut. Joskus keväällä siitepölyajan jälkeen olen käynyt katolla muutenkin huuhtelemassa roskat pois ja katsomassa onko kaikki ok talven jäljiltä. Meillä on todella kalkkinen vesi, mutta sillä vaan. Turha tuhlata akkuvesiin rahaa. Jos siinä nyt on joku pinttynyt tahra, niin ihan tavis pesuaineella ja rätillä lähtee. Ne paneelit on kuitenkin keväällä ja syksyllä kosteudesta ihan huurussa, niin ei sinne oikein jää mitään mikä ei vesiletkulla lähtisi.Sadetta odotellessamillä muuten paneelit joskus voi pestä täälläpäin ei todellakaan kannata paikallisella vesijohtovedellä kun kalkkia ja ties mitä myrkkyjä mukana ,tislattua vettäkö ja fairyä?
Tuli kokeiltua varjon vaikutusta paneeliston tehoon.Peitin yhdestä paneelista yksi kuudesosan ja välitömästi invertterin antama teho putosi 600 wattia outoa kun yhdenkin koko paneelin nimellinen teho 400 wattia en jaksanut odottaa olisiko teho osittain palautunut mutta varjon poistamisen jälkeen teho palautui n. 5 minuutissa onkohan joku suojaustoiminto invertterin säädössä tai onko sille mitään tehtävissä pitää tehdä testi uudelleen varmasti tasaisessa paisteessa.
Viimeksi muokattu:
korsteeni
Vakionaama
siellä halvkutin diodissa on viive
Eikös tuo varjo periaatteessa johda siihen, että paneeli tuhlaa aurinkoisen osan tuottaman tehon tuon varjostuneen osan lämmittämiseen? Kun varjo poistuu, tuon osan jäähtyminen ainakin vie tovin ja käsittääkseni seurauksena on, että paneeli antaa kokonaisuutena jäähtymisen aikana pienemmän, vaikkakin jatkuvasti kasvavan jännitteen. Mppt-säädin ei sitten ehkä kykene adaptoitumaan tilanteeseen, jossa yhden sarjassa olevan paneelin jännite jatkuvasti kasvaa (sotkee algoritmia) ja vielä ilmeisemmin tuollaisen paneelin kytkentä rinnan toisten paneeleiden kanssa pudottaa kyseisen paneelin ja sen kanssa mahdollisesti sarjassa olevat kokonaan pois pelistä, kunnes paneeli on jäähtynyt suunnilleen muita paneeliketjuja muistuttavaan lämpötilaan.
Testien perusteella paneeliston nopeaan vaikkakin vähäisen jännitteen laskuun invertteri reagoi välittömästi laskeamalla antotehoa enempi kuin ottotehon laskua on.Vaikutus oli suurempi vähäisesessä paisteessa kuin täydessä paisteessa mutta varjon poistumisen jälkeen invertterin tehot nousi varsin pian.Froniukseta voi löytyä parametriasetus joka vaikuttaa tuohon vasteaikaan mutta tuskin on käyttäjän aseteltavissa.Tuli vaan mieleen jos tuota vasteaikaa saisi pidemmäksi muutama watti ehkä lisää tuottoa.Kysymys tietysti kuuluu mihin se teho häviää jos tulee sähköä enempi kuin lähtee siis ajoittain KYLLÄ lämmöksi varastotila jossa invertteri sijaitsee on nyt varsin lämmin
Viimeksi muokattu:
Käyttäjä89
Jäsen
Tuolla oli aikaisemmin jotain linkkejä mikroinverttereihin. Ralos myy ilmeisesti noita mikroinverttereitä ja ajattelin vähän kysyä hintatasoa noille vehkeille. Ajatuksissa olisi jos saisi laitettua pienen 4 paneelin systeemin pystyyn vielä tänä kesänä jos sopivan maatelineen saa nikkaroitua.
Mietityttää vaan että onko järkevämpää hommata esim mikroinvertteri vai sitten 1,5kW yksivaihe SMA invertteri. Taitaa noin 850 - 900€ olla sellaisella hintaa. Onko kellään kokemusta noista?
Mietityttää vaan että onko järkevämpää hommata esim mikroinvertteri vai sitten 1,5kW yksivaihe SMA invertteri. Taitaa noin 850 - 900€ olla sellaisella hintaa. Onko kellään kokemusta noista?
Neljällä paneelilla ei kannata odotella että ns. grid-invertteri hörähtää käyntiin, korkeintaan täydessä paisteessa. Siksi pienet järjestelmät kannattaa rakentaa mikroilla. Raloksella on esim 3-vaiheeseen puskeva 6-kanavainen jos tekee mieli helposti laajentaa.
korsteeni
Vakionaama
miksi se pitää olla kallis, edullisemmat toimivat yhtä hyvin, ja 365€
SolaX inverter X1-Mini 1.5 | Alma Solar® Nr. 1 of online solar panels
Buy SolaX inverter X1-Mini 1.5 on Alma Solar® at best price. Enjoy our Free configurator to estimate the efficiency of photovoltaic panels
www.alma-solarshop.com
neljällä panelilla ei kannata kolmivaisena laittaa ollenkaan, ei mitään järkeä
Viimeksi muokattu:
Käyttäjä89
Jäsen
Varmastikin näin että yksivaiheinen kyseeseen tässä tapauksessa.
Pakkohan sen ei kallis ole olla jos halvemmallakin saa ja pelaa. Kuitenkin tarkoitus on olla sijoitus enemmän kuin harrastus. Näkyi olevan noissa säilytys ja käyttölämpötila -20C alimmillaan, että tuleeko siitä sitten lieveilmiöitä kun ns taivasalle tulisi sijoituspaikka suurella todennäköisyydellä.
Näistä nyt ainakin sai uutta näkökulmaa kun harvemmin tulee muita merkkejä esille kuin Fronius ja SMA kun aurinkovoimala tarjouksia selailee.
Pakkohan sen ei kallis ole olla jos halvemmallakin saa ja pelaa. Kuitenkin tarkoitus on olla sijoitus enemmän kuin harrastus. Näkyi olevan noissa säilytys ja käyttölämpötila -20C alimmillaan, että tuleeko siitä sitten lieveilmiöitä kun ns taivasalle tulisi sijoituspaikka suurella todennäköisyydellä.
Näistä nyt ainakin sai uutta näkökulmaa kun harvemmin tulee muita merkkejä esille kuin Fronius ja SMA kun aurinkovoimala tarjouksia selailee.
korsteeni
Vakionaama
ihmiset ovat pääsääntöisesti kuin lammaslauma, menee mihin koirat sen ajaa ja seuraavat poikkeuksetta toisiaan
naapuriin tuli growat kun asentaja manaili mitähän nyt tästä kun "meillä" ollaan vain froniuksia laitettu
sanoin että tuo growat on maailman suurimpiin kuuluva valmistaja ja huikeasti enempi myyty maailmanlaajuisesti kuin "teidän merkkinne"
siksi olen näillä psaiteilla vinoillut noista fronius uskovaisista.....se on kuin uskonlahko
vaikeaa se on kuten uskonnon suhteenkin
en keksi noihin pakkaskestävyyseroihin muuta selitystä kuin jos on tuulettimet, niiden laakerit tai sitten nuo hipaisunäytöt, pakkasraja on niiden takia.......muutoin komponentit ovat samoja
Jotkut tykkää olla paimentajan roolissa, toiset kulkee omia polkujaan ja kokeilee mutta joo, suurin osa maksimoi turvalisuuden/ajankäytön ja valitsee tutun ja turvallisen. Kaikki noi on selvitymistrategioita jotka juontaa syvälle mielen syövereihin. Ja kaikilla noista on omat hyvät puolensa. Mutta jos valinnan kriteeri on aina sama - esim hinta - niin silloinhan syö kuin lammas, aina samaa ruohoa eikä valinanvaraa todellisuudessa ole
Invertereiden vertailulle voisi kyllä perustaa vaika oman langan, ihan mielenkiintoinen aihe. Itseäni kiinostaisi Kostal.
Viimeksi muokattu:
korsteeni
Vakionaama
hintaan pieni lisäysJotkut tykkää olla paimentajan roolissa, toiset kulkee omia polkujaan ja kokeilee mutta joo, suurin osa maksimoi turvalisuuden/ajankäytön ja valitsee tutun ja turvallisen. Kaikki noi on selvitymistrategioita jotka juontaa syvälle mielen syövereihin. Ja kaikilla noista on omat hyvät puolensa. Mutta jos valinnan kriteeri on aina sama - esim hinta - niin silloinhan syö kuin lammas, aina samaa ruohoa eikä valinanvaraa todellisuudessa ole
Invertereiden vertailulle voisi kyllä perustaa vaika oman langan, ihan mielenkiintoinen aihe. Itseäni kiinostaisi Kostal.
tehdashintahan noissa on aikalailla vakio, loppukäyttäjän hinta muodostuu kysynnän ja tarjonnan mukaan
korkea hinta ei ole laadun tae eikä päinvastoin
perustelen toteamukseni käytäntöön
kallis näytönohjain tiesi yleensä ongelmia, testivoittaja kuulostikin kauhealta laitemyyjän kannalta, se bulkki perushalpa oli toimivin ja kestävin
Maailma muuttu kuomaseni. Laite ei enään ole pelkkä rautaa vaan olemme siirtymässä kohti palveluyhteiskuntaa. Laitteen valmistuskustanukset voi olla suunnilleen vakio mutta elikaarikustanukset tuskin. Esim kiinalaisella raudan softatuki on ainakin surkea, sen olen kerta kerran jälkeen todennut ja jätän sen ruohon muille. Jos kaikki ostaisivat saman tuotteen niin lopuksi meiltä katoaa kilpailu. Että siksi en ymmärrä halua ajaa kaikki lampaat samaan karsinaan. Minä suosin diversiteettiä myös tässä.
korsteeni
Vakionaama
jos noista vermeistä aikoo saada nimelliset ulos on pakko kytkeä rinnan, kolmekin panelia koska max jännitteet ei anna myöten sarjakytkentään
esim voltronic 4KVA/5KVA
Aurinkopaneelien avoimen piirin jännite ilman kuormitusta max 145Vdc
MPPT latauksen jännitealue 60~115Vdc
Tyypillinen virta 60A
Lataus aurinkopaneeleista 3000W
en tuota muuten keksinyt kytkeä 9 panelilla (30v)
onko vinkkiä paremmasta kytkennästä?
korsteeni
Vakionaama
suuri, jollei suurin osa ei noista "liipatuista" ominaisuuksista välitä eikä edes osaa käyttää saatika ymmärrä mitään
heille jotka näitä haluaa täytyy tietysti olla tuote tarjolla mutta koen epäreiluksi rahastaa heitä jotka ei ominaisuuksia tarvitse/osaa käyttää
siis valmispaketit
sama kun myytäisi autoon mukana väkisin vetokoukku ja peräkärry vaikkei sitä koskaan tarvitse
viiveettä toimii diodit tavallinen paneeli on hyvä jos on täysin varjottomat olosuhteet ja asennettu lähes pystyyn
Tarkoituksena ruveta omaa aurinkopaneeliprojektia edistämään. Alkuperäinen suunnitelma oli ”ensi kesänä”, mutta nykyisessä markkina- ja maailmantilanteessa hinnoilla taitaa olla vain yksi suunta ylöspäin.
L-mallisessa talossa lappeet etelä/länsi 30 asteen kulmassa ja tarkoitus olisi laittaa paneelit kahteen sarjaan: isompi sarja tuonne etelän suuntaan ja pienempi sarja länteen. Ideana siis saada tuotantoa myös illemmalla. Vuosikulutus 12-13 MW ja suunnitelmissa ollut ~6 KWp järjestelmä.
Muutama kysymys asiaan enempi perehtyneiltä:
Invertterit. Froniusta moni suosittelee ja varmasti hyvä vaihtoehto. Näkyy kuitenkin olevan monesta paikasta loppu ja esim. kotimaiset kauppiaat tarjoavat paketteja Solis, Growatt tai Huawein inverttereillä. Onko näistä kokemuksia ja löytyykö näihin esim. vastaavia Smart Metereitä kuten Froniuksella, jolla saa myös talon kulutukset logitettua? (Growatilta näyttää löytyvän). Onko näissä lähiverkosta käpisteltävää hallintapaneelia, vai pelkästään pilven kautta?
Ilmeisesti nämä ns. perinteiset invertterit eivät toimi sähköverkon ollessa alhaalla. Saako näitä toimimaan itsenäisesti, jos on katkaisijalla irrotettavissa valtakunnan verkosta, vai vaativatko aina verkkojännitteen tahdistukseen? Jossakin mallissa näytti myös olevan erillinen 230V pistoke, josta ilmeisesti saa varavirtaa verkon ollessa alhaalla. Jotenkin tuntuu hassulta, että paneelit ovat mykkänä sähkökatkon aikana..
Akut. Selvää on, ettei tällä hetkellä järkevissä hinnoissa, mutta joskus tulevaisuudessa ehkä. Paneeleiden käyttöikä on kuitenkin kohtuullisen pitkä. Froniuksellakin näyttää olevan nykyään Symosta myös Hybridiversiot, joissa tuki akuille. Onkohan näissä erona ainoastaan se, että voidaan ottaa MPPT:ltä tasavirtaa suoraan akuille? Eikö omalla elektroniikalla varustettu akku voi periaatteessa olla kytkettynä missä kohdassa verkkoa tahansa? Hyötysuhde toki kärsii, jos ja kun veivataan DC/AC/DC moneen kertaan.
Sähköauto on monella tulevaisuudessa varmasti se todennäköisin kotiakku, mutta ei taida suoraan tasavirtaa paneeleista vastaanottavaa kotilatausasemaa olla? Eli tässäkin tapauksessa veivataan DC/AC/DC ja sitten toisinpäin, kun sähköä otetaan akusta omaan käyttöön.
Eli kannattaako näistä ”hybridiominaisuuksista” maksaa extraa, jos akkuja ei ainakaan vielä ole?
Valmiita paketteja (paneelit+asenuskiinnikkeet+invertteri) näyttää saavan kotimaasta noin 0,90 € / Wp-hintaan. Päälle piuhat, tarvikkeet ja sähkärin kytkennät, eli noin euron per watti. Oma työhän ei maksa mitään
L-mallisessa talossa lappeet etelä/länsi 30 asteen kulmassa ja tarkoitus olisi laittaa paneelit kahteen sarjaan: isompi sarja tuonne etelän suuntaan ja pienempi sarja länteen. Ideana siis saada tuotantoa myös illemmalla. Vuosikulutus 12-13 MW ja suunnitelmissa ollut ~6 KWp järjestelmä.
Muutama kysymys asiaan enempi perehtyneiltä:
Invertterit. Froniusta moni suosittelee ja varmasti hyvä vaihtoehto. Näkyy kuitenkin olevan monesta paikasta loppu ja esim. kotimaiset kauppiaat tarjoavat paketteja Solis, Growatt tai Huawein inverttereillä. Onko näistä kokemuksia ja löytyykö näihin esim. vastaavia Smart Metereitä kuten Froniuksella, jolla saa myös talon kulutukset logitettua? (Growatilta näyttää löytyvän). Onko näissä lähiverkosta käpisteltävää hallintapaneelia, vai pelkästään pilven kautta?
Ilmeisesti nämä ns. perinteiset invertterit eivät toimi sähköverkon ollessa alhaalla. Saako näitä toimimaan itsenäisesti, jos on katkaisijalla irrotettavissa valtakunnan verkosta, vai vaativatko aina verkkojännitteen tahdistukseen? Jossakin mallissa näytti myös olevan erillinen 230V pistoke, josta ilmeisesti saa varavirtaa verkon ollessa alhaalla. Jotenkin tuntuu hassulta, että paneelit ovat mykkänä sähkökatkon aikana..
Akut. Selvää on, ettei tällä hetkellä järkevissä hinnoissa, mutta joskus tulevaisuudessa ehkä. Paneeleiden käyttöikä on kuitenkin kohtuullisen pitkä. Froniuksellakin näyttää olevan nykyään Symosta myös Hybridiversiot, joissa tuki akuille. Onkohan näissä erona ainoastaan se, että voidaan ottaa MPPT:ltä tasavirtaa suoraan akuille? Eikö omalla elektroniikalla varustettu akku voi periaatteessa olla kytkettynä missä kohdassa verkkoa tahansa? Hyötysuhde toki kärsii, jos ja kun veivataan DC/AC/DC moneen kertaan.
Sähköauto on monella tulevaisuudessa varmasti se todennäköisin kotiakku, mutta ei taida suoraan tasavirtaa paneeleista vastaanottavaa kotilatausasemaa olla? Eli tässäkin tapauksessa veivataan DC/AC/DC ja sitten toisinpäin, kun sähköä otetaan akusta omaan käyttöön.
Eli kannattaako näistä ”hybridiominaisuuksista” maksaa extraa, jos akkuja ei ainakaan vielä ole?
Valmiita paketteja (paneelit+asenuskiinnikkeet+invertteri) näyttää saavan kotimaasta noin 0,90 € / Wp-hintaan. Päälle piuhat, tarvikkeet ja sähkärin kytkennät, eli noin euron per watti. Oma työhän ei maksa mitään
Growattin demoportaali: https://server.growatt.com/login/toViewExamlePlant
Näkyy löytyvän myös Hass-viritys, joka kerää datan tuolta serveriltä: https://www.home-assistant.io/integrations/growatt_server/
Näkyy löytyvän myös Hass-viritys, joka kerää datan tuolta serveriltä: https://www.home-assistant.io/integrations/growatt_server/
Tuhoaa se paljon muutakin kattotiilistä aina sokkeleihin asti.
- Keskustelun aloittaja
- #1 040
Perinteinen invertteri vaatii sähköverkon, hybridit pärjäät ilman verkkoakin mutta erotuslaitteisto pitää olla olemassa (maksaa ylimääräistä).Invertterit. Froniusta moni suosittelee ja varmasti hyvä vaihtoehto. Näkyy kuitenkin olevan monesta paikasta loppu ja esim. kotimaiset kauppiaat tarjoavat paketteja Solis, Growatt tai Huawein inverttereillä. Onko näistä kokemuksia ja löytyykö näihin esim. vastaavia Smart Metereitä kuten Froniuksella, jolla saa myös talon kulutukset logitettua? (Growatilta näyttää löytyvän). Onko näissä lähiverkosta käpisteltävää hallintapaneelia, vai pelkästään pilven kautta?
Ilmeisesti nämä ns. perinteiset invertterit eivät toimi sähköverkon ollessa alhaalla. Saako näitä toimimaan itsenäisesti, jos on katkaisijalla irrotettavissa valtakunnan verkosta, vai vaativatko aina verkkojännitteen tahdistukseen? Jossakin mallissa näytti myös olevan erillinen 230V pistoke, josta ilmeisesti saa varavirtaa verkon ollessa alhaalla. Jotenkin tuntuu hassulta, että paneelit ovat mykkänä sähkökatkon aikana..
Akut. Selvää on, ettei tällä hetkellä järkevissä hinnoissa, mutta joskus tulevaisuudessa ehkä. Paneeleiden käyttöikä on kuitenkin kohtuullisen pitkä. Froniuksellakin näyttää olevan nykyään Symosta myös Hybridiversiot, joissa tuki akuille. Onkohan näissä erona ainoastaan se, että voidaan ottaa MPPT:ltä tasavirtaa suoraan akuille? Eikö omalla elektroniikalla varustettu akku voi periaatteessa olla kytkettynä missä kohdassa verkkoa tahansa? Hyötysuhde toki kärsii, jos ja kun veivataan DC/AC/DC moneen kertaan.
Sähköauto on monella tulevaisuudessa varmasti se todennäköisin kotiakku, mutta ei taida suoraan tasavirtaa paneeleista vastaanottavaa kotilatausasemaa olla? Eli tässäkin tapauksessa veivataan DC/AC/DC ja sitten toisinpäin, kun sähköä otetaan akusta omaan käyttöön.
Eli kannattaako näistä ”hybridiominaisuuksista” maksaa extraa, jos akkuja ei ainakaan vielä ole?
Valmiita paketteja (paneelit+asenuskiinnikkeet+invertteri) näyttää saavan kotimaasta noin 0,90 € / Wp-hintaan. Päälle piuhat, tarvikkeet ja sähkärin kytkennät, eli noin euron per watti. Oma työhän ei maksa mitään
Joillain valmistajilla on oma ekosyteeminsä rakennettuna jossa kaikki palikat liittyvät helposti toisiinsa. Toisilla taas ei ole mitään ja joillain jotain siltä väliltä. Myös laitteiden liitettävyydessä on eroja. Osasta kaiken datan saa ulos monella eri tavalla ja toisista hiukan hankalammin. Myös portaalit ja aplikaatiot kannattaa katsoa läpi. Ja missä data säilötään jos sillä on merkitystä (maa). Joissain löytyy myös erilaisia ohjauksia millä saa ohjattua sitä omaa tuotantoa sopiville hetkille.
Valintaa tehdessä kannattaa miettiä mitä itse kaipaa. Täällä jossain ketjun alkupuolella itse kirjoittelin ainakin muutamista eri merkeistä ja mitä ominaisuuksia niistä löytyy kun tein itse invertteri valintaa.