Aurinkosähköjärjestelmän komponenteista höpinää

korsteeni

Vakionaama
datan säilönnästä,
käsittääkseni kaikki invertterit tallentavat muistiinsa vähintään tuottamansa datan, antavat sen ulos haluamassa muodossa halutulta ajalta, ei siihen tarvita mitään ulkopuolista
 

korsteeni

Vakionaama
.................................

Ei uskois että sammal tuhoaa paneelit ajan mittaan...
kyllä pitää panelit olla hyvin varjoisessa auringolta suojatussa paikassa jotta sammaloituvat, näyttää niitä niinkin olevan asennettu

en ole vielä sammalta havainnut, pian 5 vuotta tulee ensimmäisillä, eka kerran kuulinkin tänään
 

Tulihäntä

Vakionaama
kyllä pitää panelit olla hyvin varjoisessa auringolta suojatussa paikassa jotta sammaloituvat, näyttää niitä niinkin olevan asennettu

en ole vielä sammalta havainnut, pian 5 vuotta tulee ensimmäisillä, eka kerran kuulinkin tänään
Ei se varjoa tarvitse. Riittää kun paneelin kehyksen reunaa ei puhdista ja siihen alkaa kertyä roskaa. Vesi valuu sitä paneelia pitkin ja moska pysyy koko ajan kostena. Sitten siihen alkaa kasvaa sellainen levää/sammalta muistuttava kasvusto mikä pitää sen kehyksen ja lasin sauman aina kosteana. Sitten se kosteus menee hiljalleen sinne lasin alle ja alkaa tuhota paneelia. Ei siihen siis sellaista jäkälää tule :D Mut kun viitsii kerran-kaksi vuodessa käydä katolla ja putsata paneelit ja pyyhkäistä vaikka rätillä ne kehyksen reunat, niin ei siinä ala mikään kasvaa.
 

roots

Hyperaktiivi
Ei se varjoa tarvitse. Riittää kun paneelin kehyksen reunaa ei puhdista ja siihen alkaa kertyä roskaa. Vesi valuu sitä paneelia pitkin ja moska pysyy koko ajan kostena. Sitten siihen alkaa kasvaa sellainen levää/sammalta muistuttava kasvusto mikä pitää sen kehyksen ja lasin sauman aina kosteana. Sitten se kosteus menee hiljalleen sinne lasin alle ja alkaa tuhota paneelia. Ei siihen siis sellaista jäkälää tule :D Mut kun viitsii kerran-kaksi vuodessa käydä katolla ja putsata paneelit ja pyyhkäistä vaikka rätillä ne kehyksen reunat, niin ei siinä ala mikään kasvaa.
Biocomp ruiskautus alareunaan kirkastaa ...
 

Harrastelija

Vakionaama
Mut kun viitsii kerran-kaksi vuodessa käydä katolla ja putsata paneelit ja pyyhkäistä vaikka rätillä ne kehyksen reunat, niin ei siinä ala mikään kasvaa.

Nykyään kun melkeinpä kielletään lumien pudotus kerran talvessa liian vaarallisena niin pitäisi käydä vielä paneeleitakin puhdistamassa…..
Olikohan tuossa mun pään päällä joku 1:1.5 kaltevuus ja ei kyllä uskalla liikkua ilman köyttä (tiilikatto). Ja senkin uskaltaa tehdä lähinnä talvella kun saa lumesta lisäpitoa (luntakin pitää olla aika reilusti).
 

HotZone

Aktiivinen jäsen
Ei se varjoa tarvitse. Riittää kun paneelin kehyksen reunaa ei puhdista ja siihen alkaa kertyä roskaa. Vesi valuu sitä paneelia pitkin ja moska pysyy koko ajan kostena. Sitten siihen alkaa kasvaa sellainen levää/sammalta muistuttava kasvusto mikä pitää sen kehyksen ja lasin sauman aina kosteana. Sitten se kosteus menee hiljalleen sinne lasin alle ja alkaa tuhota paneelia. Ei siihen siis sellaista jäkälää tule :D Mut kun viitsii kerran-kaksi vuodessa käydä katolla ja putsata paneelit ja pyyhkäistä vaikka rätillä ne kehyksen reunat, niin ei siinä ala mikään kasvaa.
Mitenkähän paljon mahtaisi maksaa kerran vuodessa tehtävä tarkastuskäynti ja mitä se tekee takaisinmaksuaikataululle?
 

Tulihäntä

Vakionaama
Kyllä nyt tehdään taas kärpäsestä härkänen. Tämä nyt on oma mielipide, mutta noin yleisesti olisi hyvä käydä katolla vähintään kerran vuodessa tekemässä silmämääräinen tarkistus. Se kannattaa tehdä keväällä kun lumet ovat lähteneet. Sillon näkee onko talven aikana tullut vaurioita mitkä olisi hyvä korjata. Esimerkiksi viimeksi kun kävin satjin huomaamaan että yhdestä kattotiilestä oli lähtenyt pinnoite ja siinä oli alkava reikä. Tiilellä on ikää 5 vuotta.

Jotain TMA:ta on ihan turha käydä laskemaan ja tuollaista silmämääräistä tarkistusta on ihan turha käydä omakotitaloon tilaamaan. Tuleehan ne salaojakaivotkin aika-ajoin tarkistaa ja rännit putsata. Pitääkö niihinkin tilata ammattilainen? Jotenkin tuntuu että omakotiasujien ihan perustaidotkin alkaa olla katoava luonnonvara.
 

Tulihäntä

Vakionaama
Nykyään kun melkeinpä kielletään lumien pudotus kerran talvessa liian vaarallisena niin pitäisi käydä vielä paneeleitakin puhdistamassa…..

Missä on kielletty?
Talvella paneelien putsaus on lähinnä liikuntaa. Ei siitä mitään rahallista hyötyä saa. Ja en sanonut että talvella pitäisi mennä katolle, vaan kaksi kertaa vuodessa. Käyn itse keväällä ja syksyllä.
 

muuanmies

Jäsen
Pari kysymystä:

* tuleeko aurinkosähköjärjestelmän olla maadoitettu? (onko tämä jossain säädöksessä "määräyksenä"?)
* onkohan minkälainen homma saada Sofar Solarin solarman applikaatioon näkymään kulutus ja verkkoonsyötetyn sähkön määrä. Nyt näkyy vain tuotto ja vastaava kulutus, verkkoonsyöttö on "- -" applikaatiossa. Ks. softasta löytyy aika hintsusti tietoa.
 

Tulihäntä

Vakionaama
onkohan minkälainen homma saada Sofar Solarin solarman applikaatioon näkymään kulutus ja verkkoonsyötetyn sähkön määrä. Nyt näkyy vain tuotto ja vastaava kulutus, verkkoonsyöttö on "- -" applikaatiossa. Ks. softasta löytyy aika hintsusti tietoa.
Tuohon tarvitsee erillisen 2-suuntaisen mittarin. Muuten invertteri ei tiedä mihin sen tuottama sähkö menee. Verkkoon vai käyttöön. Sama asia on suurinpiirtein jokaisella invertterivalmistajalla.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Pari kysymystä:

* tuleeko aurinkosähköjärjestelmän olla maadoitettu? (onko tämä jossain säädöksessä "määräyksenä"?)
* onkohan minkälainen homma saada Sofar Solarin solarman applikaatioon näkymään kulutus ja verkkoonsyötetyn sähkön määrä. Nyt näkyy vain tuotto ja vastaava kulutus, verkkoonsyöttö on "- -" applikaatiossa. Ks. softasta löytyy aika hintsusti tietoa.
Kts ->

Katsoin ihan mielenkiinnosta Sofar Solarin nettisivuja. Edes invertteriin ei saa ladattua manuaalia sieltä. Tämä tuki homma on ainakin tällä merkillä valovuoden jäljessä Eurooppalaisia valmistajia. Kotisivuilta ei löydy mitään järkevää aiheeseen liittyen.
Mahtaisiko tuossa olla sopivia mittareita?

Katsoin vielä maahantuojankin sivuja. Siellä esitteessä näkyy mittari kaaviossa mutta mitään muuta mainintaa asiasta ei ole käyttöohjeissa tai muuallakaan.
1658916834510.png


Tuolla mallinumerolla päädyin vielä sivulla missä on ilmeisesti ko invertterin loggaus softa, solarman. Sieltä löytyy myös noita mittareita. Mitään en kuitenkaan uskaltaisi ostaa varmistamatta jostain että mikä tuossa oikein mahtaa toimia. :oops: :help:
 

HotZone

Aktiivinen jäsen
Mitenkähän paljon mahtaisi maksaa kerran vuodessa tehtävä tarkastuskäynti ja mitä se tekee takaisinmaksuaikataululle?

Kyllä nyt tehdään taas kärpäsestä härkänen. Tämä nyt on oma mielipide, mutta noin yleisesti olisi hyvä käydä katolla vähintään kerran vuodessa tekemässä silmämääräinen tarkistus. ...
Ei suinkaan. Katolta putoaminen (räystäs tasan 4m ja harja n. 8m) vie sairaalaan ja pahimmillaan on loppuelmän syötetävänä tai henki lähtee.
Minä en katolle mene. Vaikka muuten voin tehdä itse kaiken niin tuo on asia mikä on pakko teettää.
Uskoisin että suurin osa joilla on normaali 1.5 kerroksisen suhteellisen jyrkkä katto, ei halua sinne mennä niskaansa taittamaan.

Kyse on ihan sama kuin vaikka sähköasennusten kanssa. Ei voida olettaa että niitä jokainen osaisi tai saisi tehdä.

Siispä kustannus katon ja paneelien tarkastamiseen pitää laskea mukaan kannattavuuslaskentaan. Ihan samalla tavalla pitää talon käyttökuluihin laskea katon muukin huolto.
 

Tulihäntä

Vakionaama
Sitten varmaan kannattaa asua vaan kerrostalossa ja kaukolämmössä. Isännöitsijä hoitaa katollekin tarkastajan. Itse voi keskittyä yhtiökokouksissa siihen ettei vastiketta saa nostaa.
 

korsteeni

Vakionaama
Onpa hyvä kolmen videon sarja aurinkoloimaloiden asennusvioista

jotenkin minä ihmettelen että noita kaapeleita pitäisi paapoa tikapuutelineillä eikä saa jättää katolle paneleiden alle, pitäisi ja pitäisi jne....
ainahan kaikki asiat voi maximoida mutta rajansa silläkin
minä olen asennellut kuvan kaapelilla enkä usko että se puhki kuluu vaikkei tikapuutelineellä olekaan
 

Liitteet

  • IMG_20220727_145034.jpg
    IMG_20220727_145034.jpg
    178,5 KB · Katsottu: 164

fraatti

Hyperaktiivi
jotenkin minä ihmettelen että noita kaapeleita pitäisi paapoa tikapuutelineillä eikä saa jättää katolle paneleiden alle, pitäisi ja pitäisi jne....
ainahan kaikki asiat voi maximoida mutta rajansa silläkin
minä olen asennellut kuvan kaapelilla enkä usko että se puhki kuluu vaikkei tikapuutelineellä olekaan
Kyseinen kaapeli ei sovellu kuin kahden panelin ketjuun joten tyypillinen käyttökohde moiselle voisi olla pieni off-grid järjestelmä. Tosiaan jännitteen kesto vain 75V.

AJMY 2X6 RU Autojohto

RAKENNE
  • Tyyppi: AJM
  • Johdin: Hehkutettu hienolankainen kuparivaijeri.
  • Eriste: PVC-muovi
  • Johto: yhdensuuntaiset johtimet.
  • Vaippa: PVC-muovi, litteä muoto.
  • Käyttö:
    • Kiinteästi tai puolikiinteästi asennettuna ajoneuvojen sähkölaitteiden johdotukseen ja muiden enintään 75V käyttöjännitteisten sähkölaitteiden sisäisiin kytkentöihin.
    • Käytetään myös aurinkosähköjärjestelmän asennuskaapelina.
  • Käyttölämpötila:
    • PVC max +70°C (min -15°C)
  • Poikkipinta: 2x6,0 mm²
  • Ulkohalkaisija: 6,8x11,6 mm
  • Paino: 177 kg / km
  • Väri: ruskea

Standardista Pienjännitesähköasennukset. Osa 7-712: erikoistilojen ja -asennusten vaatimukset. Aurinkosähköjärjestelmät SFS 6000-7-712:2017 löytyvista vaatimuksista tuo silloin täyttää alemman.

1658933619700.png



Pidempiin ketjuihin tarkoitetuista kaapeleista löytyy sitten enemmän jännitteenkestoa ja muita ominaisuuksia.

AURINKOPANEELIKAAPELI-HF H1Z2Z2-K 1x6 1kV MU K500 Cca​


TOP SOLAR PV H1Z2Z2-K on harmonisoitu kaksoiseristetty hienosäikeinen (luokka 5) aurinkopaneelikaapeli. Kaapeli on suunniteltu erityisesti asennettavaksi aurinkopaneeli järjestelmiin ja kaapeli voidaan asentaa myös maahan tai veteen (AD:cool:. Kaapeli on halogeenivapaa ja se on valmistettu standardin EN 50618 mukaisesti. Käyttölämpötila on -40 °C…+90 °C. Kaapelin nimellisjännite AC U0/U = 1 kV/1 kV ja DC 1,5 kV. Kaapeli on UV-säteilyn kestävä ja käyttöikä normaaleissa olosuhteissa vähintään 25 vuotta (EN 5061:cool:. Kaapelilla on CPR-hyväksyntä, luokka Cca-s2-d2-a2, DoP nro: CPR TC026.
1658933856694.png

Standardi EN 50618 asettaa taas vaatimukset aurinkopaneelikaapelille.

Tässä pätkä vaatimuksista:
1. EN 50618 – eurooppalainen standardi aurinkokennokaapeleille

SFS-EN 50618 julkaistiin Suomessa vuonna 2016. Kyseessä on ensimmäinen eurooppalainen standardi, joka säätelee aurinkosähköjärjestelmissä käytettävien voimakaapeleiden ominaisuuksia, vaatimuksia ja käyttötapoja. Suhteellisen tiukoilla vaatimuksilla on tarkoitus varmistaa, että kaapelit kestävät ankaria sääolosuhteita, joille ne usein altistuvat.

Valitse siis kaapelit, joissa on EN 50618 -standardin vaatimukset täyttävien kaapeleiden mukainen merkintä: H1Z2Z2-K. Mikäli kaapelit eivät täytä asianmukaisia vaatimuksia, järjestelmäsi ei läpäise tarkastusta.

2. Aurinkokennokaapeleiden on oltava säänkestäviä

Koska aurinkokennojen kaapelit asennetaan yleensä ulkona, ne altistuvat kaikenlaisille sääolosuhteille. Kaapeleiden kestävyyden varmistamiseksi niiden tulee läpäistä sarja erilaisia testejä:


  • Vaipan UV-kestävyys (ei halkeamia ja vetolujuusmuutos sallitussa arvossa) 720 tunnin (360 syklin) UV-valolle altistamisen jälkeen. Testimenetelmä A.
  • Otsoninkestävyys standardin EN 50396 mukaisesti. Testityyppi B.
  • Vesitiiveys ja kosteuden imeytyminen gravimetrisellä menetelmällä testaten standardin EN 60811-402 mukaisesti, sekä pitkäaikainen upotuskoe.
  • Happo- ja emäskestävyys testaten standardin EN 50618, liitteen B mukaisesti.
  • Ammoniakinkestävyys testaten 30 päivää kyllästetyssä ammoniakki-ilmaseoksessa.
  • Öljynkestävyys testaten standardin EN 60811-404.
  • Kylmätaivutus-, -venymä- ja -iskutestaus standardin EN 60811-504 / -505 / -506 mukaisesti.
  • Lämpökosteustesti standardien EN 50618 mukaisesti.
  • Hankaustesti vaippaa, metallia, muovia ja hiomapaperia vasten.
3. Termoplastisista materiaaleista ei saa valmistaa aurinkokennokaapeleita

Vastatakseen yllä kuvattuihin ja neljän pohjoisen vuodenajan asettamiin vaatimuksiin, on eristeen ja vaipan oltava silloitettua kumimateriaalia, joka tarjoaa sekä joustavuutta että korkean lämmönkestävyyden. Kaapelit kestävät jopa 20 000 käyttötuntia 120 Celsius-asteen johdinlämpötilassa.



Lopun tekstistä voi lukea täältä:

Tuo mainitsemasi johdon eriste on PVC:tä joka on termoplastista ja tuosta ei saa valmistaa pv-kaapeleita.
Kestomuovi eli termoplastinen polymeeri on lämmittämällä uudelleen muovattava polymeeri
 
Viimeksi muokattu:

korsteeni

Vakionaama
^
aikamoinen yllätys
liike joka myi, asentaa tällä itse ja ei ole mikään pieni pulju
en edes ole tarkistanut speksejä kun luotin kuin pukki suuriin sarviin ja tuote piti olla juuri tarkoitukseen sopiva
asiaan täytyy reagoida
onnekseni tuota on vain kahdessa ringissä......vaihtoon ehkä menee kunhan ensin analysoin tilanteen tarkemmin
 

fraatti

Hyperaktiivi
^
aikamoinen yllätys
liike joka myi, asentaa tällä itse ja ei ole mikään pieni pulju
en edes ole tarkistanut speksejä kun luotin kuin pukki suuriin sarviin ja tuote piti olla juuri tarkoitukseen sopiva
asiaan täytyy reagoida
onnekseni tuota on vain kahdessa ringissä......vaihtoon ehkä menee kunhan ensin analysoin tilanteen tarkemmin
No, taitaa olla asentajilta kyllä kurssit käymättä jos tosiaan tuota käyttävät ja ovat myyneet nimenomaan muuhun kuin pienjänniteasennukseen.

Jännitteen kesto on tuossa vain 75V.
 

korsteeni

Vakionaama
arkijärki haraa kyllä vastaan monasti näissä
toiseen 75V ja toiseen 300V, molemmat pvc'tä....joku mättää jossain
 

Liitteet

  • IMG_20220727_202216.jpg
    IMG_20220727_202216.jpg
    195,2 KB · Katsottu: 105

fraatti

Hyperaktiivi
arkijärki haraa kyllä vastaan monasti näissä
toiseen 75V ja toiseen 300V, molemmat pvc'tä....joku mättää jossain
Kaapelivalmistaja speksaa itse johtonsa ja siihen soveltuvan jännitteen. Kai kaikille kaapeleille on mietitty alkuun käyttökohde.

Tässä kaapelivalmistaja on todennut että AC käytössä nimellisjännite ei saa ylittyä. Tasajännitteellä hetkellisesti 1.5x nimellijännitteen verran ja jatkuvassa käytössä 1.1x nimellisjännitteen verran.

Nominal voltage of cables and wires​

The nominal voltage of a cable means the voltage for which the cable has been constructed and defines the electrical tests. The nominal voltage is expressed in Volt by the relation of two values Uo/U;

Uo is the r.m.s. value of the voltage between external conductor and earth (metal sheathing of the cable or surrounding medium). U is the r.m.s. value between two external conductors of a multi-core cable or of a system of mono-conductor cables.

In a system of alternating current (a.c.), the nominal voltage of a cable has to be at least equal to the values Uo and U of the system. In a system of direct-current (d.c.) the nominal voltage of the system shall not be higher than 1.5 times of the nominal voltage of the cable

Note: The operating voltage of a system is allowed to be continuously 10% higher than the nominal voltage of the system.

Mutta tämähän ei ollut ainoa puute vaan niitä oli monta muutakin.

Lämpötilan kesto PVC:llä taisi olla 75 astetta.
Aurinkopaneelikaapelilla vaatimuksena on jatkuva kesto 90 asteisella johtimella 60 asteisessa ympäristön lämpötilassa ja 120 asteinen johdin 90 asteinen ympäristön lämpötilassa vähintään 20000h ajan.
Testausjännite 1.5kV DC speksatulla kaapelilla näyttää olevan 15kV.
Yksi merkittävä oli myös käyttöympäristön lämpötila joka on laajempi tuossa aurinkokaapelissa, esim pakkasen kesto pitää olla -40 astetta.

1658948499366.png
 

markok

Aktiivinen jäsen
Monesti olen kuullut haukuttavan mikroinverttereitä, mutta mitkä on niiden heikoimmat puolet normaaliin invertteriin verrattuna? Lyhyemmästä käyttöiästä olen kuullut puhuttavan, mutta onko tästä riittävästi näyttöä? Invertterin sijainti paneelin alla on varmasti elinikää lyhentävä paikka, mutta eikös tuon voi sijoittaa kauemmas viileämpäänkin paikkaan? Minulla katoksen katolle mahtuisi kahdeksan paneelia ja näiden tuotto pitäisi maksimoida, niin olen kuitenkin tuota mikroinvertteri vaihtoehtoa pohtinut. Yksi iso etu olisi pienemmät DC jännitteet. Vaikka aurinkopaneeleista aiheutuneita tulipaloja ei tiedossani ole niin silti tuo korkea jännite hieman itseäni hirvittää. Tuoton maksimointiin liittyen kaipaisin kommentteja olisiko alla olevassa esityksessä mitään järkeä?

Meillä on 3kW 3-vaihe lämminvesivaraaja kellokytkimellä kaksi tuntia vuorokaudessa päällä ja sähkön kulutus login mukaan termostaatti katkaisee lämmityksen yleensä jo noin tunnin kohdalla. Sähkötehoa kuluu siis noin 3kW vuorokaudessa. Mitäs jos tuota lämmittäisi 1-vaiheisesti 1kW teholla pidempään ja kytkisi aurinkopaneelit 8kpl mikroinverttereillä siten, että varaajan vaiheeseen tulisi 4 paneelia ja muihin vaiheisiin kaksi molempiin? Onko tällaisessa ajattelutavassa mitään järkeä? Miten sähköyhtiö reagoi epäsymmetrisiin asennuksiin ja mitä tämä vaikuttaa mahdollisesti myyntiin menevän sähkön osalta? Meillä on lämmityskauden ulkopuolella pohjakulutus niin pieni, että tällaisella kytkennällä sen saisi todennäköisesti aika hyvin katettua.
 

roots

Hyperaktiivi
Meillä on 3kW 3-vaihe lämminvesivaraaja kellokytkimellä kaksi tuntia vuorokaudessa päällä ja sähkön kulutus login mukaan termostaatti katkaisee lämmityksen yleensä jo noin tunnin kohdalla. Sähkötehoa kuluu siis noin 3kW vuorokaudessa. Mitäs jos tuota lämmittäisi 1-vaiheisesti 1kW teholla pidempään ja kytkisi aurinkopaneelit 8kpl mikroinverttereillä siten, että varaajan vaiheeseen tulisi 4 paneelia ja muihin vaiheisiin kaksi molempiin? Onko tällaisessa ajattelutavassa mitään järkeä? Miten sähköyhtiö reagoi epäsymmetrisiin asennuksiin ja mitä tämä vaikuttaa mahdollisesti myyntiin menevän sähkön osalta? Meillä on lämmityskauden ulkopuolella pohjakulutus niin pieni, että tällaisella kytkennällä sen saisi todennäköisesti aika hyvin katettua.
Se on ihan sama kuinka sen kytkee, netotus sen kuitenkin niputtaa kokonais summaksi viimeistään -23 ellei ole jo nyt riippuen verkkoyhtiöstä.
Riippuu vastusten kytkennästä saako siitä 1kw tehoa yksivaiheisesti, onko tähdessä vai kolmiossa.
Miksei vaan kytke 3kW vastusta päälle 5min tjms ajaksi 15min välein niin siitä saa ikäänkuin 1kw jatkuvan tehon kun tuo 15min tasejakso tulee -23. Samalla jäis mahdollisuus pitää siinä 3kw teho jatkuvalla päälläololla jos tarvii joskus nopeemmin kuumaa vettä.
 

mobbe

Vakionaama
Mun kattilan vastus on nyt kytkettynä yksivaiheiseksi 1 kilowattiin vielä nyt kesällä termostaatti pätkii talvella käytännössä päällä koko ajan ja ilp ja öljypoltin tukee
 

Tulihäntä

Vakionaama
Mikroinvertterissä on sisääntulot usein 1-4 paneelille. Joissain malleissa voi olla enemmänkin. Eli paneelilta tulee DC kaapeli invertterille ja invertteriltä lähtee AC kaapeli sähkökeskukselle. Nyt jos mikroinvertteri sijoitetaankin muualle kuin paneelien alle, niin paneelien ja mikron väliin pitää laittaa jatko. Eli jatko jokaisen paneelin ja mikron väliin. Sitten se on mielestäni melkein se ja sama onko se mikroinvertteri vai tavallinen keskusinvertteri. Paitsi tuollaisessa 8 paneelin ja kahden mikron järjestelmässä missä ne mikrot on vaikka lämpimässä, niin paneelien ja mikrojen välillä menee 16kpl DC johtoja. Keskusinvertterillä menee vain kaksi DC johtoa. Plus tietty kevi ja maa.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Mikroinvertterissä on sisääntulot usein 1-4 paneelille. Joissain malleissa voi olla enemmänkin. Eli paneelilta tulee DC kaapeli invertterille ja invertteriltä lähtee AC kaapeli sähkökeskukselle. Nyt jos mikroinvertteri sijoitetaankin muualle kuin paneelien alle, niin paneelien ja mikron väliin pitää laittaa jatko. Eli jatko jokaisen paneelin ja mikron väliin. Sitten se on mielestäni melkein se ja sama onko se mikroinvertteri vai tavallinen keskusinvertteri. Paitsi tuollaisessa 8 paneelin ja kahden mikron järjestelmässä missä ne mikrot on vaikka lämpimässä, niin paneelien ja mikrojen välillä menee 16kpl DC johtoja. Keskusinvertterillä menee vain kaksi DC johtoa. Plus tietty kevi ja maa.
Nykyään löytyy myös 3-vaiheisia mikroinverttereitä.
 

markok

Aktiivinen jäsen
Mikroinvertterissä on sisääntulot usein 1-4 paneelille. Joissain malleissa voi olla enemmänkin. Eli paneelilta tulee DC kaapeli invertterille ja invertteriltä lähtee AC kaapeli sähkökeskukselle. Nyt jos mikroinvertteri sijoitetaankin muualle kuin paneelien alle, niin paneelien ja mikron väliin pitää laittaa jatko. Eli jatko jokaisen paneelin ja mikron väliin. Sitten se on mielestäni melkein se ja sama onko se mikroinvertteri vai tavallinen keskusinvertteri. Paitsi tuollaisessa 8 paneelin ja kahden mikron järjestelmässä missä ne mikrot on vaikka lämpimässä, niin paneelien ja mikrojen välillä menee 16kpl DC johtoja. Keskusinvertterillä menee vain kaksi DC johtoa. Plus tietty kevi ja maa.
Tämä on totta, että asennuksessa mitä mielessäni olen pyöritellyt DC kaapeleita tulisi huomattavasti enemmän kuin normaali invertteriä käytettäessä. Olen kuitenkin siinä käsityksessä, että yksittäisen paneelin antama DC jännite ei ole niin korkea, että siitä niin suurta palovaaraa aiheutuu kuin sarjaan kytketyistä järjestelmistä. Korjatkaa jos olen tässä väärässä? Toisaalta kyllähän autonkin 12V riittää tulipalon sytyttämään joten... Onko mikroinvertterin ainoa järkevä asennuspaikka sitten kuitenkin paneelin takana?
 

Espejot

Hyperaktiivi
Itse tutkailin microinverttereitä vuosi pari sitten mutta olikos niin että niiden ongelmaksi tuli monitorointi tms. Asia kyllä kiinostaisi turvallisuuden kannalta. Sitten on optimoijia jotka ajaa saman asian? Enpahse taitaa olla suurin valmistaja mutta niissä taisi olla ongelmia - onkohan ne jo selätetty. Uusin malli Enphase IQ8X
 
Viimeksi muokattu:

jmaja

Hyperaktiivi
Ahaa en itse kytkisi samaan mppt: n paneeleita rinnan mutta ehkä jotkut sitten niin tekevät
Parempihan ne rinnan on laittaa kuin sarjaan, jos miettii varjoja tai eri lappeelle tulevia paneeleita. Sarjassa yksi varjostettu paneeli vie koko ketjun tuoton. Rinnan vain oman tehonsa verran.

Rinnankytkennän ongelma on kasvava virta, joka vaatii paksummat kaapelit ja jykevämmän elektroniikan.
 

Tulihäntä

Vakionaama
Itse tutkailin microinverttereitä vuosi pari sitten mutta olikos niin että niiden ongelmaksi tuli monitorointi tms. Asia kyllä kiinostaisi turvallisuuden kannalta. Sitten on optimoijia jotka ajaa saman asian? Enpahse taitaa olla suurin valmistaja mutta niissä taisi olla ongelmia - onkohan ne jo selätetty. uusin malli Enphase IQ7X-96-sarja
Mietin kanssa itse aikanaan mikroja ja sitten kun olin juuri painamassa tilausnappia, niin tukes määräsi ko. mikrot myyntikieltoon ja takaisinvetoon. Päädyin sitten froniukseen kun sillä on ainakin laatustandardit ja sertifikaatit kunnossa. Olisi varmaan ollut mukavaa repiä juuri asennettuja mikroja ja johdotuksia paneelien alta pois. Tuskin kukaan muu kuin artisti olisi sitäkään lystiä maksanut.
 

Käyttäjä89

Aktiivinen jäsen
Maatelineissä monesti näkyy että normi invertteri on siinä telineessä paneelien alla suojassa. Mites sitten tuo AC puolen kytkentä menee tässä tapauksessa kun yleensä haluavat pääkeskuksen kautta tai alakeskuksen kautta viedä, mutta onko siinä mitään asennusteknistä sääntöä tai estettä jos AC kaapeli vedetään maakentältä tulemaan talon seinälle ja sieltä se sitten jatkaa matkaa talon verkkoon samaa kaapelia pitkin missä on esim ulkopistorasia kytkettynä? Olettaen että siihen väliin laittaa ne pakolliset AC katkot ja jonkun sulakkeen. Monessa piirrustuksessa on toki maajohto tuotu erikseen sitten paneeleita varten, mutta invertterille kytketään vain AC puolen maajohto


En ole mikään sähköalan ammattilainen, mutta noita mikroinverttereiden ohjeita vaan plärätessä näytti siltä että ei niitä sen kummoisemmin talon verkkoon tarvitse kytkeä kuin AC kaapeli vaan johonkin kiinni.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Microinvertereissä olisi kyllä monia etuja ja itseäni ne kiinnostaa ennen kaikea turvallisuuden kannalta katsottuna. Enphase kohdalla on ollut joitain laatruongelmia mutta oiskohan ne jo taklattu (1). Ainakin noissa on 25 vuoden takuu. Onko muita länsimaisia Mickroinvertereitä kuin Enphase?

1) Muistin väärin, oli SolarEdge millä oli ongelmia.
 
Viimeksi muokattu:

markok

Aktiivinen jäsen
Mietin kanssa itse aikanaan mikroja ja sitten kun olin juuri painamassa tilausnappia, niin tukes määräsi ko. mikrot myyntikieltoon ja takaisinvetoon. Päädyin sitten froniukseen kun sillä on ainakin laatustandardit ja sertifikaatit kunnossa. Olisi varmaan ollut mukavaa repiä juuri asennettuja mikroja ja johdotuksia paneelien alta pois. Tuskin kukaan muu kuin artisti olisi sitäkään lystiä maksanut.
Muistatko mistä merkistä tällöin oli kysymys?
Microinvertereissä olisi kyllä monia etuja ja itseäni ne kiinnostaa ennen kaikea turvallisuuden kannalta katsottuna. Enphase kohdalla on ollut joitain laatruongelmia mutta oiskohan ne jo taklattu. Ainakin noissa on 25 vuoden takuu. Onko uita länsimaisia Mickroinvertereitä kuin Enphase?
Ihan samalla tavalla itsekin ajattelen vaikka vähän valtavirrasta poiketen. Hankintahinnan en näe olevan syy jättää näitä hankkimatta, mutta jos käyttöikä on huomattavasti lyhyempi niin se tietysti muuttaa tilannetta. Pitkät takuut noilla tosiaan näyttää olevan, mutta onko mikään valmistaja niin luotettava, että sen voi olettaa pysyvän pystyssä seuraavat 25 vuotta? En ole tarkemmin asiaan perehtynyt, mutta mutu tuntumalla näyttäisi, että näiden valmistajat ovat paljon pienempiä yrityksiä kuin vaikka Fronius. Monitoroinnin haasteista olen myös lukenut juttuja, mutta en tiedä onko se lopulta kovin iso ongelma. Aika moniin pitää ostaa erillinen WLAN adapteri, joten se tietysti lisää hieman kustannuksia.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Muistatko mistä merkistä tällöin oli kysymys?

Ihan samalla tavalla itsekin ajattelen vaikka vähän valtavirrasta poiketen. Hankintahinnan en näe olevan syy jättää näitä hankkimatta, mutta jos käyttöikä on huomattavasti lyhyempi niin se tietysti muuttaa tilannetta. Pitkät takuut noilla tosiaan näyttää olevan, mutta onko mikään valmistaja niin luotettava, että sen voi olettaa pysyvän pystyssä seuraavat 25 vuotta? En ole tarkemmin asiaan perehtynyt, mutta mutu tuntumalla näyttäisi, että näiden valmistajat ovat paljon pienempiä yrityksiä kuin vaikka Fronius. Monitoroinnin haasteista olen myös lukenut juttuja, mutta en tiedä onko se lopulta kovin iso ongelma. Aika moniin pitää ostaa erillinen WLAN adapteri, joten se tietysti lisää hieman kustannuksia.

Enphase on jenkkiläinen ja microinverttereiden markkinaykkönen mutta maailmanlaajuisesti varsin pieni, noin 2200 tyontekijää. Eli Fronius on tuplasti isompi jos verta työntekijöitä. Mutta ei se koko mitään taka,a liiketoiminta voidaan ajaa alas ja takuut voivat hävitä sen myötä.

As of 2020, Enphase had about a 48% market share for residential installations in the US, which represents 72% of the entire world micro-inverter market. However, when looking at the global market for inverters for all customers (residential, commercial and industrial), micro-inverters have a 1.7% share of the inverter market.
 
Viimeksi muokattu:

Tulihäntä

Vakionaama
Muistatko mistä merkistä tällöin oli kysymys?

 

fraatti

Hyperaktiivi
Itse tutkailin microinverttereitä vuosi pari sitten mutta olikos niin että niiden ongelmaksi tuli monitorointi tms. Asia kyllä kiinostaisi turvallisuuden kannalta. Sitten on optimoijia jotka ajaa saman asian? Enpahse taitaa olla suurin valmistaja mutta niissä taisi olla ongelmia - onkohan ne jo selätetty. uusin malli Enphase IQ7X-96-sarja
Enphase ja Hoymiles lienee niitä yleisimpiä mikroja. Yleensä ne majailee siellä aurinkopaneelin alla. Elektroniikan kestävyyteen vaikuttaa usein lämpötilat ja sen muutokset. Tämä suhteen tuo panelin alusta ei varmaan ole mikään paras paikka. Mutta mistäs sitä oikein ennakolta osaa sanoa että koska joku laukeaa.

Oli kyseessä sitten mikro tai mikä tahansa muu invertteri niin kannattaa kiinnittää huomiota myös sen liitettävyyteen. Onko talon muu kulutus mittaroitavissa, millaiset liitännät datakeruuta varten löytyy, missä data säilötään, onko kuormille ohjauksia, millaiset aplikaatiot ja web-portaalit laitteille löytyy, dokumentaatio, tuki ja takuu. Ja tietysti nämä kaikki asiat eivät ole kaikille yhtä tärkeitä. Joku saattaa haluta nakertaa kaikki itse ja toiset vaan laittaa rahat tiskiin ja nauttia jonkun muun työn hedelmistä.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Oli kyseessä sitten mikro tai mikä tahansa muu invertteri niin kannattaa kiinnittää huomiota myös sen liitettävyyteen. Onko talon muu kulutus mittaroitavissa, millaiset liitännät datakeruuta varten löytyy, missä data säilötään, onko kuormille ohjauksia, millaiset aplikaatiot ja web-portaalit laitteille löytyy, dokumentaatio, tuki ja takuu. Ja tietysti nämä kaikki asiat eivät ole kaikille yhtä tärkeitä. Joku saattaa haluta nakertaa kaikki itse ja toiset vaan laittaa rahat tiskiin ja nauttia jonkun muun työn hedelmistä.
Joe en nyt väärin muista niin tämä puoli oli noissa microissa hieman ongelmallinen. Nyt kun saatavuus ja hinnat huonot niin aikaa pohtia asiaa on yllin kyllin. Pestään ja pinnoitetaan ensin katto.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Ylös Bottom