Aurinkosähköjärjestelmän komponenteista höpinää

J

jmaja

Vakionaama
Mikki sanoi:
Tuosta 48V DC vastuksesta enemmän oli kysymys, että voiko sen kytkeä hyvällä tuotolla suoraan paneeliin kiinni (yhteen paneeliin)?
Klikkaa laajentaaksesi..
Ei voi kytkeä hyvällä tuotolla suoraan kiinni. Lämmitysvastuksen vastus on pysyy lähes muuttumattomana. Jännite sen yli on U=RI. Paneeli tuottaa taas suurimman tehonsa melko vakiojännitteellä virran muuttuessa rajusti säteilytehon ja varjostuksen mukaan. Jos mitoitat vastusarvon maksimiteholle, jännite ja siten teho on aivan liian alhainen pienemmällä säteilyllä. Jos mitoitat pienemmälle teholle, maksimitehoa ei saada ulos.

Homman voi ratkaista parhaiten mppt-säätimellä, joka tuottaa sopivaa DC:tä. Myös paneelijännitteen vakiona pitävä hakkuri toimii. Siis 48 V paneelin maksimitehoa vastaavalle vastukselle voisi syöttää 48 V mppt-säätimellä. Tällöin puolella teholla vastuksen jännite on vain 24 V. Pitää vain tarkistaa, että mppt-säädin toimii alhaisillakin ulostuloilla. Yleensähän noilla syötetään akkuihin, jolloin jännite ei laske noin voimakkaasti tehon tippuessa.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
roots sanoi:
Tuo Diehl mitään kerro, mutta Modbus siinä lienee jo vakiona, siis ModbusTCP...
Tuo RS485 (Modbus) lieneen varattu Fronius omiin toimintoihin kuten Smart Meter.
Klikkaa laajentaaksesi..

Muistaakseni tuota samaa modbusia pitkin pystyy keskustelemaan myös muut laitteet kuin Froniuksen romut. Toki protokolla pitää olla oikea. Luulin aikaisemmin että modbus RTU ja modbus TCP eroavat jotenkin kytkentänsä puolesta mutta taitavat kuintenkin olla aivan samalla tavalla eli kytkettäviä johtoja on kolme. Miinus ja väylän kaksi paria tuo lisäksi.

Smart meterin ja inverterin välinen liikenne kulkee modbus tcp:nä ja tuolla onkin maininta että jos mittari on asennettuna niin väylä tyyppi vaihtuu.
YOhwt9t.png


Muita asetuksia modbusiin liittyen:
oE41Jjn.png


VesA sanoi:
Tuo on siis oikeasti Diehl-775 joka taas on hyvin modulaarinen vehje peräti kahdella korttipaikalla. Vehje on valittetavasti niinkin hieno että näytöt sun muut muuttuvat sen mukaan mitä korttipaikoissa sattuu olemaan. Saa siihen analogisiakin lähtöjä jos oikein muistan, mutta tuo Techem-tarralla myyty 'Pulse' versio on sellainen että yksi korttipaikka on tyhjä ja toisessa on kortti jossa on kaksi pulssilähtöä + lisäpatteri.

Jos joku jaksaa ja ehtii niin tuo on periaatteessa vehje josta voisi rakennella kaikenlaista jos onnistuu reverse-engineeraamaan kuinka softa toimii, siihen saisi esmes Modbussin kortilla, eli softa osaa, pitää vaan olla interface jonka softa tunnistaa väylältä että ominaisuus tulee päälle.
Klikkaa laajentaaksesi..

En tiedä tuliko tämä vesan viesti väärään ketjuun mutta tuotteen nimen perusteella kyseessä on ultraäänellä toimiva lämpömäärämittari. Sinällään jos ajattelee tuota invertterin S0 tuloa niin miksei tämä toimisi myös sellaisessa. Sinnehän kai vain ilmoitetaan että montako pulssia yksi kWh on. Tällöin invertteriä voisi käyttää myös tuon datan keräämiseen ja exportata tiedot sitten tuolta ulos miten haluaa...
 
R

roots

Hyperaktiivi
On ne RTU ja TCP ihan erit...RTU on sarjaliikennettä ja TCP paketteja ethernetissä.
Kyllä kait tuo Smart Meter on tuossa ihan Modbus ilman TCP:tä eli RS485 pohjainen...tai RS232?

Modbus

fi.wikipedia.org fi.wikipedia.org
Protokolla-versiot
Modbus-protokollasta on olemassa sekä sarjaportti- (Modbus Serial) että ethernet-versiot (Modbus TCP).

Sarjamuotoiselle liikenteelle on olemassa kaksi muunnelmaa eli kehysformaattiversiota erilaisilla numeerisen datan esitysmuodolla ja hieman erilaisilla protokollan yksityiskohdilla.

Modbus RTU:ssa datanesitysmuoto on kompakti binäärinen
Modbus ASCII:n dataformaatti on tekstipohjainen, mikä on usein ihmisille helpommin ymmärrettävissä
Molemmat muunnelmat käyttävät asynkronista sarjamuotoista RS232C pohjaista tiedonsiirtoa. RTU-formaatissa käytetään tiedon eheyden tarkistukseen CRC-tarkistussummaa, kun taas ASCII-formaatissa käytössä on longitudinal redundancy check -tarkistussummaa. Ne väylän solmut, jotka ovat määritetty käyttämään RTU-muunnelmaa, eivät kommunikoi ASCII-muunnelmaa käyttävien solmujen kanssa, ja päinvastoin.

TCP/IP-yhteyksille (esimerkiksi ethernet) on olemassa uudempi muunnelma, Modbus/TCP. Se on helpompi toteuttaa, kuin Modbus/ASCII tai Modbus/RTU, koska se ei tarvitse tarkistussumman laskentaa.

Tietomalli ja toimintokutsut ovat samanlaisia kaikille kolmelle yhteysprotokollalle; vain kapselointi on erilainen.
Klikkaa laajentaaksesi..
Smart Meter.png

Sulla on se Smart Meter eli Froniuksen Modbus RTU:sta tulee automaattisesti Modbus Master, eli se kyselee Meteriltä ja mahdollisilta muilta laitteilta.
Ilmeisesti ulospäin antavaksi vaihtoehdoksi jää tuo ModbusTCP, eli se on siihen aina valittavissa 'Slaveksi'... toinen vaihto ulospäin olisi se RTU jos ei sitä tarvita esim Smart Meterille...
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
roots sanoi:
On ne RTU ja TCP ihan erit...RTU on sarjaliikennettä ja TCP paketteja ethernetissä.
Kyllä kait tuo Smart Meter on tuossa ihan Modbus ilman TCP:tä eli RS485 pohjainen...tai RS232?

Modbus

fi.wikipedia.org fi.wikipedia.org

katso liitettä 62461
Sulla on se Smart Meter eli Froniuksen Modbus RTU:sta tulee automaattisesti Modbus Master, eli se kyselee Meteriltä ja mahdollisilta muilta laitteilta.
Ilmeisesti ulospäin antavaksi vaihtoehdoksi jää tuo ModbusTCP, eli se on siihen aina valittavissa 'Slaveksi'... toinen vaihto ulospäin olisi se RTU jos ei sitä tarvita esim Smart Meterille...
Klikkaa laajentaaksesi..

Joo kyllä tuo menee niinkuin sanoit. Ajattelin itse asian vain väärin enkä kyllä asiasta juuri mitään ole aikaisemmin tietänytkään. Tuossatapauksessa tuo alleviivattu asia tarkoittaa vain sitä että tuota modbusia ei voi käyttää kyselyä varten enää vaan se varataan mittareiden ja invertterin väliseen liikenteeseen jolloin invertteri toimii masterina. TCP menee joko wlania tai ethernettiä pitkin ja RTU tuota paria pitkin.
t4vfm6f.png


Modbus on itsessään RS485 ja tuolla datacardin pohjassa on master slave kytkin.
Dq35Ake.png


RTU:ssa oli tuo 120 Ohm terminointi väylän päässä.
ELYajG5.png
 
R

roots

Hyperaktiivi
Olikos se sitten vielä niin Froniuksessa että kun Modbus RTU on nyt valittu sinne Smart Meter hommiin ...
niin silti se ModbusTCP (client) on siellä edelleen tarjolla ulkopuolisia kyselyitä varten, vaikka sitten sitä 'SunSpec' mukaista tietoa jakamassa?
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
roots sanoi:
Olikos se sitten vielä niin Froniuksessa että kun Modbus RTU on nyt valittu sinne Smart Meter hommiin ...
niin silti se ModbusTCP (client) on siellä edelleen tarjolla ulkopuolisia kyselyitä varten, vaikka sitten sitä 'SunSpec' mukaista tietoa jakamassa?
Klikkaa laajentaaksesi..

Kyllä se mun mielestä on juurikin näin.

Tuli hiukan lunta tupaan. :confused:
S0 tuloa ei voikaan käyttää kuin primäärimittarina Smart meterin sijasta. Tällöin toiseksi mittariksi ei saa enää smart meteriä joten mlp:n sähkönkulutusmittarin lukemisen tuon kautta saa sitten unohtaa. Eikä tuo lukema taida sentään niin paljoa kiinnostaa että tuohon viitisisi toista mittaria ostaa.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Nyt olisi sitten vaiheiden kuormatkin tasattu. Tuo kävinkin helpommin kuin olin ajatellut. Vain iv-kone tarvi vaihtaa sulakkeelta toiselle niin homma tuli kuntoon. Nyt saa tuo invertteri tuupata sitten tasaisesti sähköä. Hölmöläisen hommaa kun tuota netotusta ei vielä ole.
HoMnEWI.png
 
O

Otso

Aktiivinen jäsen
fraatti sanoi:
Varsin edullisia vaikuttavat olevan, tarviiko alumiiniosat olla anodisoitu jotta ne kestävät säätä? Nuo Oriman kiinnikkeet ovat hiukan yksikertaisempia asentaa paikoilleen. Tosin eipä näitä omia paneleita moneen kertaan tarvi repiä edestakaisin. Näitä asentavat yritykset varmaan arvostavat helppoa kiinnitettävyyttä.

Oriman kiinnikkeet näyttivät tälläiselle. Tuo kattokiinnikkeen materiaali kiinnitti huomiota. Tuo pelti on jotain hipohipo magnelis pinnoitettua terästä joka on ilmeisesti varsi hyvin korroosion kestävää. Eipä ole moista tullut pideltyä vielä aikaisemmin käsissä...

Magnelis® on poikkeuksellinen materiaali korroosion kestävyydessä ja on hyvä valinta moneen eri tarkoitukseen. Ainutlaatuisen koostumuksen ansiosta Magnelis® antaa ennennäkemättömän suojan pinnoille ja reuna/saumakohtiin korroosiota vastaan myös ankarissa olosuhteissa.

Magnelis® ZM310 -pinnoitettu teräs on erityisen kestävä meri-ilmasto-olosuhteissa ja maatalousrakennuksissa. Se sopii erinomaisesti myös esim. uima-halleihin ja autopesuhalleihin – kosteisiin tiloihin.

Edut:
  • Erittäin hyvä korroosion kestävyys: kolme kertaa parempi kuin galvanoidulla teräksellä (perustuu ulkoilmatesteihin)
  • Itsekorjaava vaikutus takaa hyvän reuna/saumasuojauksen
  • Laajat soveltuvuusvaihtoehdot
  • Hyvät käsittelyominaisuudet
  • Ympäristöystävällinen

uduWqiL.png
Klikkaa laajentaaksesi..

Menikö tuo Schletterin kisko nätisti tuohon Oriman kiinnikkeeseen?
 
H

HotZone

Aktiivinen jäsen
Osaako nuo auronkosähköverkkoinvertterit kertoa että nyt olisi aurinkotehoa jäljellä?
Nimittäin eihän siinä ole järkeä että aurinkosähkö käytetään jos kuormaa nyt satuu olemaan. Esim varaaja ja varaava lattialämmitys pitäisi aktivoitua päivällä vain jos auringosta tulee riittävästi tehoa.
 
K

kariky

Jäsen
F

fraatti

Hyperaktiivi
kariky sanoi:
Stecakin kertoo mm. hetkellisen tuottonsa sarjaliikenteellä/netin kautta, mutta ei tosiaan ole digitaalista tietoa. Pitää sitten kotiautomaatiota viritellä hieman lisää...

Manuaalista vilkaisin kun ei ole vielä asennettu :help:
Klikkaa laajentaaksesi..

Esim wattrouter on myös yksi vaihtoehto joka ei ole mitenkään riippuvainen invertteristä.
 
korsteeni

korsteeni

Aktiivinen jäsen
Tuossa on ohjeet ja linkkejä, puolitoista vuotta toiminut kuin junan vessa.

Ei se tuon kummosempi, ukkosen varalta valmiina, kauniiseen rasiaan vain.
 

Liitteet

  • mk2pv.jpg
    mk2pv.jpg
    90,3 KB · Katsottu: 241
Viimeksi muokattu:
J

Janos

Aktiivinen jäsen
Yksi vaihtoehto voisi olla Shelly 3EM, saa tilattua tosin ennakkoon että toimituksia ei vielä tehdä.
Se antaa kaikennäköistä dataa ja on yhdistettävissä kotiautomaatioon sekä pystyy ilmeisesti myös itse vääntämään softaa sisään jos taitoa löytyy
 
M

Mekaniker

Aktiivinen jäsen
Yksi lain vaatima osa tuli ostettua ja katsottu lähemmin:
DC katkaisija
Jousikuormitteinen nopea vaihto auki/ kiinni
 

Liitteet

  • IMG_1906.jpg
    IMG_1906.jpg
    53,5 KB · Katsottu: 193
  • IMG_1904.jpg
    IMG_1904.jpg
    49,9 KB · Katsottu: 199
  • IMG_1903.jpg
    IMG_1903.jpg
    36 KB · Katsottu: 196
F

fraatti

Hyperaktiivi
Mekaniker sanoi:
Yksi lain vaatima osa tuli ostettua ja katsottu lähemmin:
DC katkaisija
Jousikuormitteinen nopea vaihto auki/ kiinni
Klikkaa laajentaaksesi..

Tähän sellainen huomio että monessa invertterissä on itsessään DC-puolen erotin sisäänrakennettuna jota moni ei tiedä. Esimerkiksi Froniuksessa on tälläinen. Sähkäri joka minunkin luona kävi sanoi että DC-puolen turvakytkin puuttuu ja vastasin tuohon että eikai kytkimiä tarvi kahta peräkkäin. Yleinen luulo on että invertterissä oleva kytkin on pääkytkin. Froniuksen tapauksessa se ei ole missään nimessä pääkytkin vaan ainoastaan DC-puolen erotin. AC-puoli katkaistaan tarvittaessa sulakkeilta tai turvakytkimestä (joka pitää olla "kaikkinapainen" eli nolla mukana). Ellen nyt muista aivan väärin niin myös SMA:ssa on jonkinmoinen erotin.

Minkä invertterin meinaat laittaa?

Kytkimen kuvien perusteella näyttäisi että kärkien "perässä" kulkee tuollainen muovinen osa myös jonka tarkoitus lienee sammuttaa valokaari jos sellainen muodostuisi. Tuo invertterin oma kytkin ainakin on jousen puolesta melko jäykkä ja liike on nopea. Se lienee tuossa samanlainen?
 
T

Tulihäntä

Vakionaama
On-grid iverttereissä on myös pakollisena toimintona sammutus jos verkko kaatuu lta. Ts. tulee sähkökatko.

ettei mennä ihan OT:n puolelle, niin päädyin itsekin solaxista tai sma:sta Froniukseen hieman kehittynemmän logiikan takia. Harmi vaan kun se ei ehtinyt täksi viikonlopuksi kotipihaan.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
korsteeni sanoi:
Solaxeissa on tuollainen pyöräytettävä, jousikuormitteinen kytkin DC puolella.
Klikkaa laajentaaksesi..

Tämä erotin taitaa olla melkein kaikissa ketjuinverttereissä. Sinänsä huvittavaa että mulla sähkäri oli sellainen joka ei ollut moista koskaan kytkenyt mutta asennuksen kävi sitten vielä tsekkaamassa sellainen joka "on näitä kytkenyt" ja se tuosta DC-puolen kytkimestä huomautti. Sinänsä huvittavaa että työkseen näitä tekevätkään ei tiedä mitä tuonne oikeasti tarvisi kytkeä.

Toinen "ammattilainen" taas väitti kirkkain silmin että "dc-isolator" & "dc-switch" ovat eri asioita. SMA käyttää eri sanaa tuosta kytkimestä tai erottimesta kun SMA. Kun kysyin että mitä eroa noilla on niin sujuvasti kysymykseen jätettiin sitten vastaamatta... Koska toiminnan kannalta eroa ei ole...
ap4fDnv.png

www.facebook.com

Aurinkorakennus Oy

Aurinkorakennus Oy, Tampere. 930 tykkäystä. Aurinkopaneelijärjestelmien maahantuonti, myynti ja "avaimet käteen"-asennus
www.facebook.com www.facebook.com
 
T

Tulihäntä

Vakionaama
Froniuksessa on sisäinen katkaisija. Mun mielestä tuo erillinen dc-puolen katkaisin on turha. Vaikka tuosta erillisestä kääntää, niin paneelit tuottaa edelleen ja runkokaapeli on jännitteinen.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
korsteeni sanoi:
Pitääkö noita olla kaksi, invertterissä ja tuossa seinällä, vai eikö Froniuksessa ole lainkaan kytkintä?
Klikkaa laajentaaksesi..

Ei tarvi olla. Osa sähkäreistä luulee että tarvii olla ulkoinen katkaisija DC-puolella ja laitteessa oleva kytkin on päävirtakaisija. :rtfm:

Joku suojaukseen liittyvä vaatimus(ylivirta?) tulee lisää sitten kuin paneeliketjuja on kolme tai enemmän. En vain kuollakseni nyt äkkiä saa päähäni että mikä se oli.
 
korsteeni

korsteeni

Aktiivinen jäsen
Tulihäntä sanoi:
Froniuksessa on sisäinen katkaisija. Mun mielestä tuo erillinen dc-puolen katkaisin on turha. Vaikka tuosta erillisestä kääntää, niin paneelit tuottaa edelleen ja runkokaapeli on jännitteinen.
Klikkaa laajentaaksesi..
Eihän se nyt suinkaan turha ole, saahan sillä tuon 20cm metalliputken sisällä olevaa kaapelia jännitteettömäksi.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
korsteeni sanoi:
Eihän se nyt suinkaan turha ole, saahan sillä tuon 20cm metalliputken sisällä olevaa kaapelia jännitteettömäksi.
Klikkaa laajentaaksesi..

Ja tulipaloriskiä kasvatettua. ;D Toki luotan suomalaisiin tuotteisiin tuon osalta.

It was found that direct current (DC) isolators presented the greatest fire risk as the probable cause of 26 of the 80 fires, which the report said were due to poorly designed and installed isolators. DC connectors were the second major fire risk, the cause of five probable and seven possible fires.
https://www.power-technology.com/news/uk-solar-panel-fires-report/
 
O

Otso

Aktiivinen jäsen
Nuo inverttereiden dc-kytkimet on sijoitettu niin huomaamattomasti, että jonkinlainen huomiokilpi sen viereen olisi hyvä kiinnittää. Miten olette ac-puolen kytkennän tehneet? Siinäkään ei taida olla yhtä ja ainoaa oikeaa tapaa…Vikavirtasuoja vaaditaan ja stotzit suojaamaan kaapelia. Invertteri taitaa hoidella suojaukset syöttösuuntaan itsenäisesti.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Otso sanoi:
Nuo inverttereiden dc-kytkimet on sijoitettu niin huomaamattomasti, että jonkinlainen huomiokilpi sen viereen olisi hyvä kiinnittää. Miten olette ac-puolen kytkennän tehneet? Siinäkään ei taida olla yhtä ja ainoaa oikeaa tapaa…Vikavirtasuoja vaaditaan ja stotzit suojaamaan kaapelia. Invertteri taitaa hoidella suojaukset syöttösuuntaan itsenäisesti.
Klikkaa laajentaaksesi..

Jo tuossa lomakkeessa millä ilmoitetaan mikrotuotanto kytkettäväksi verkkoon on esitetty nuo vaatimukset:
Opunrwa.png


Tässä on vielä käyttöönottomittauspöytäkirjan ohjeesta muita vaatimuksia. Esim kaikkiin ryhmäkeskuksiin on laitettava tuo tarra joka kertoo takasyöttövaarasta.
RrlvpPl.png


Tuossa samassa osui silmiin mikä tuo vaatimus kolmesta paneliketjusta oli. Siinä juju oli näemmä ylivirtasuojaus pakollinen jos paneliketjuja kytketään kolme tai enemmän yhteen mpp-säätimeen. Tuo lienee harvinaista näin pientalomittakaavassa.
FVe6ua2.png


Merkkaamiseen on olemassa esim tälläisiä valmiita tarrasarjoja.
bT4N4Dp.png


Oikeaoppinen katkaisu ainakin Froniuksen tapauksessa taitaa olla niin että ensin AC-puolen turvakytkimestä mylly kylmäksi ja sitten DC-puolen kykimestä perään. Tällöin DC-puolella ei ole kuormaa jolloin ei myöskään ole riskiä valokaarista tms...
 
J

juhiko

Jäsen
Kytkimen eng. switch ero eroittimen eng.
isolator on että kytkimellä voidaan eroittaa virralisena(kuorma päällä) ,eroittimella ei. Näin ainakin suuremmilla jännitteellä.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
juhiko sanoi:
Kytkimen eng. switch ero eroittimen eng.
isolator on että kytkimellä voidaan eroittaa virralisena(kuorma päällä) ,eroittimella ei. Näin ainakin suuremmilla jännitteellä.
Klikkaa laajentaaksesi..

En nyt enää löytänyt missä nuo termit olivat ja mitkä ne tarkalleen ottoen olivat. Ja en muista mistä SMA:n mallista tuo oli. Nyt kävin tarkastamassa SMA:n tricoren manuaalista mistä siellä puhutaan. Tuossa on ihan pyöritettävä kytkin ja termi on DC-load break switch joten olettasin että kyllä tuosta voi kammeta virta päälläkin. Jossain mallissa oli sellainen irroitettava kahva tuolla invertterin alaosassa.
SGZHR2n.png


Froniuksen symossa puhutaan dc-pääkytkimestä.
7szCoRO.png


Täällä taas termi isolator. No oli mikä hyvänsä niin tarkoitus on aivan sama jo tapauksessa...
8aahRKb.png

 
M

Mekaniker

Aktiivinen jäsen
Yksi hyvin tärkeä osa asennuksessa on kiinnitys kattorakenteeseen:)
(Valkeni viikonloppuna kun olin hereillä kuunnellen jatkuvaa ryminää katolta, myrsky pääsee täällä suoraan päälle)

Ja parempi ettei unohda tulevia myrskyjäkään...

Saumakatto vm. 1926 täällä on ja kiinnitykset (peltiläpyskät naulattu aluslautaan) noin metrin välein
Ostin kaksi kpl aaltopeltikaton kiinnitysruuvia malliksi mutta ne on hurjat 10mmx 250mm joten seuraava ostos oli 120mm HST jalkaruuveja, hinta puistattaa 4€ kpl...
Ne suoraan kattopalkkiin saumakattokiinnikkeiden avuksi, tietenkin tulee jokunen reikä mutta parempi niin.
Hankala hakea kattopellit ja paneelit metsästä jos tapahtuu jotakin
 
V

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Oikeassa DC-kuormatpäällä - kytkimessä on osa joka menee kytkintä avattaessa metallien väliin katkaistakseen mahdollisen valokaaren tai joku muu konsti asian hoitamiseen. AC-puolella sellaista ei tarvita.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Tuossa sattui silmiin tälläinen läpyskä missä on eroteltu aurinkopanelista että mitä mikäkin panelissa maksaa. Lasi ja kehys ovat kalleimmat osat.
e9YuZj1.png


Mitä tekeminen maksaa eri maissa
dp6WS2m.png


Arvioitu hintakehitys.
6dP2uVA.png
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Itse monikidekennojen valmistuksesta. Hämmästyttävää tuossa on se että 286mm pötkö piitä sahataan 15,75 x 156,75mm kennoihin joidenka paksuus on vain 0,18mm, timanttilankasahauksessa hukkaan menee vain 0,95mm. Tuosta pötköstä tulee sitten 1040 kennoa. o_O Alkuperäinen klöntti mistä tuota aletaan pilkkomaan painaa noin 800kg. Valmis monikidepiikiekko painaa noin 9,1g.

About 76 hours are required to produce a typical DS-silicon ingot, which is sawn into 36 bricks from a 6 x 6 cutout. A typical finished brick (Step 13 in Figure 10) has a 156.75 mm x 156.75 mm full-square cross-section (246 cm2 of surface area) and a height of 286 mm, which yields 1,040 wafers per brick when the wafer thickness is 180 µm and there is 95 µm of kerf loss per wafer. Thus, 35,000–40,000 wafers are produced per DS ingot.
FD5AQTw.png


Tässä sitten yksikidekennojen valmistuksesta. Tässä tuo sylinterinmallinen piikimpale painaa 150 - 200kg. Ennen lopullista siivutusta timantilla tuo suorakaiteen mallinen möhkäle liimataan lasiin kiinni. Leikkuun jälkeen liima liuotetaan irti. Lopputuloksen tuosta pötköstä tulee 5000 - 6000 kennoa.
Valmis yksikidepiikiekko painaa noin 10,3g.

o89cM5Z.png
 
Viimeksi muokattu:
F

fraatti

Hyperaktiivi
Perinteisen moni/-yksikiteisen piikiekon valmistus kennoksi.

t82KQGA.png


PERC kennon valmistus. Tässä hyötysuhde voi olla 1,5% parempi. Olemassa olevaa valmistustekniikkaa muutetaan parhaillaan tätä kohti ja tulevaisuudessa on arvioitu että 2030 60% kennoista tehdään tällä tekniikalla. Nyt kai ehkä noin 30%.

cRfOa0m.png

Ylläolevat kuvat täältä: https://www.nrel.gov/docs/fy19osti/72134.pdf

Perinteisen ja PERCin erot.

LGerK73.png


Monikidekennon valmistus raakapiistä

Yksikidepiikiekon valmistus

Aurinkopaneelin kokoonpano
 
Viimeksi muokattu:
F

fraatti

Hyperaktiivi
remykv sanoi:
www.aurinkopaneelikauppa.fi

HUIPPU UUTUUS! Sunlink 345Wp PERC aurinkopaneeli

Uutuus 345W Sunlink aurinkopaneeli.
www.aurinkopaneelikauppa.fi www.aurinkopaneelikauppa.fi
Onkohan tuo paneeli laadultaan minkälainen
Klikkaa laajentaaksesi..

Vastasin tähän niin tämä on helpompi kaivaa täältä joskus esille kun on tuttujakin tutkailemassa paneleita...

Eiköhän se ole hyvä, half-cut, monokide ja perc. Tosin näköjään kaikissa half-cuteissa ei oo 6 diodia. Tuossa näyttää olevan kolme.

JA solar on maailman toiseksi suurin valmistaja. 10 suurinta tuottavat 70% paneleista. Tässä lista suurimmista:

Global module shipment ranking 2019
1JinkoSolar
2JA Solar
3Trina Solar
4Longi Solar Technology
5Canadian Solar
6Hanwha Q Cells
7Risen Energy
8Suntech
9Astronergy
10Talesun
Source: PV InfoLink
wPNYfS3.png

www.pv-magazine.com

2020 module market forecast

According to PV InfoLink’s database, JinkoSolar topped the 2019 rankings for global module shipments with around 14 GW – far higher than any of its rivals. Notably, this is not the first time Jinko has secured the No. 1 spot; it has avoided slipping from the top as many of its predecessors did...
www.pv-magazine.com www.pv-magazine.com

Premium valmistajat:
gk8zNPt.png


Muut laadukkaat
crnn1ok.png


PV Module Reliability Scorecard Report
dYWx1ky.png

www.cleanenergyreviews.info

Choosing a quality Solar Panel - Reliability, warranty and efficiency — Clean Energy Reviews

The best quality solar panels from leading manufacturers LG energy, SunPower, Trina, REC and Winaico with the highest performance, efficiency, warranties and reliability.
www.cleanenergyreviews.info www.cleanenergyreviews.info

Tier1 lista (taloudellinen puoli kunnossa ja firma on olemassa todennäköisesti vielä muutamankin vuoden päästä)
2019 Quarter 4.
Manufacturer – Annual Capacity
Jinko Solar – 16,000.
LONGi Solar – 15,000.
Hanwha Q-Cells – 10,700.
JA Solar – 10,500.
Canadian Solar – 9,400.
Risen Energy – 9,100.
Trina Solar – 8,000.
GCL Systems – 7,200.
First Solar – 6,200.
Talesun – 5,800.
Seraphim – 5,000.
Chint/Astronergy – 4,200.
Wuxi Suntech – 3,900.
Renesola – 3,650.
ZNShine – 3,500.
Akcome – 2,600.
Eging – 2,600.
LG Electronics – 2,500.
BYD – 2,400.
Sunpower/Maxeon – 2,400.
Sumec/Phono Solar – 2,000.
Jinneng/Jinergy – 2,000.
Waaree – 2,000.
REC Group – 1,800.
HT-SAAE – 1,500.
Adani/Mundra – 1,500.
Vietnam Sunergy – 1,500.
Vikram Solar – 1,100.
Jolywood – 1,100.
Hengdian DMEGC – 1,000.
Boviet – 1,000.
Hyundai – 600.
S-Energy – 530.
Recom – 500.
Hansol Technics – 480.
Shinsung – 300.
Sharp – 210.
Winiaco – 200.
Would you consider the below module manufacturers inferior to the above because they are not on the Latest Tier-1 Solar Panel List 2019 Q3?
  • SolarWatt (World’s greatest warranty).
  • Panasonic (Refined efficiency, trusted producer).
  • Kyocera (pioneering solar for over 40-years).
  • AE Solar (InterSolar 2019 runner-up for innovation).
  • Hyundai (Top 100, Forbes 2019 World’s Most Valuable Brands).

review.solar

Latest Tier 1 Solar Panels List 2019 (Q1, Q2, Q3 update). Solar Review.

The latest Tier 1 Solar Panels List 2019 (UPDATED) Q1, Q2, Q3, Q4 The latest list of Tier 1 Solar Panel manufacturers available online. READ MORE >
review.solar review.solar


edit.
Tier1 lista Q1/2020: https://www.renvu.com/Learn/Bloomberg-Tier-1-Solar-Panels-List-2020
Ja mikä ihmeen Tier1: https://www.renvu.com/Learn/Solar-Panel-Bankability-and-the-Bloomberg-Tier-1-List?website=solar
 
Viimeksi muokattu:
R

remykv

Vakionaama
Fraatti,Toivoinkin että kommentoisit, onkohan mahdollista että olisi 3diodia/kytkentärasia ja paneelissa 2 rasiaa
 
Viimeksi muokattu:
F

fraatti

Hyperaktiivi
remykv sanoi:
Fraatti,Toivoinkin että kommentoisit, onkohan mahdollista että olisi 3diodia/kytkentärasia ja paneelissa 2 rasiaa
Klikkaa laajentaaksesi..

8MwShhz.png


Tuossa näyttää olevan kolme rasiaa, jokaisessa taitaa majailla yksi diodi kuten datasheetissä lukee. Luulin vain että kaikissa half-cuteissa olisi automaattisesti 6 diodia. Itse en kuitenkaan olisi huolissaan tuosta. Vertailin joskus Heckert Solarin panelia simuloimalla sellaiseen missä oli joka kennolle oma diodi. Vuosituotto oli heikompi sillä missä oli useampia diodeja. Eikai näitä paneleita ole tarkoitus varjoon laittaa? ;)

Esitteessä on kehuttu puolikkaan kennon korkeaa tehotuottoa, parempaa tuottoa lämpösessäkin, pienempää hotspot riskiä, vähäisempää varjoista aiheutuvaa häiriötä tuotantoon sekä hyvää mekaanista kestävyyttä. Tuossa on myös multibusbar (mikä lieneekään suomeksi) eli kennot yhdistäviä johtimia on useita. Joskus niitä oli vain kolme ja tuossa taitaa olla jo lähemmäs kymmenen.
pB5IEQc.png

www.jasolar.com

MBB Modules | MBB Half-cell Module 60 Cells, 72 Cells & 78 Cells

Get the wide range of MBB modules at the best price. For 60-cell MBB Half-cell Module, 72-cell MBB Half-cell Module & 78-cell MBB Half-cell Module visit us once.
www.jasolar.com
 
W

-ww-

Aktiivinen jäsen
Suunnitelmissa kans aurinkopaneelit. Nyt olis merituulessa Urecoo tarjouksessa. Kannattaako noihin sekaantua? 99 €/lankku
Ajatuksena 9-12kW ripotella etelän suuntaan katolle, ei varjoja.

Datasheet liitteenä.
 

Liitteet

  • ureco.pdf
    602,9 KB · Katsottu: 106
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Ylös Bottom