Aurinkosähköjärjestelmän komponenteista höpinää

fraatti

Hyperaktiivi

roots

Vakionaama
Eikös näissä joissakin laskureissa kerrota ihan mikä paneeli laitetaan kenttään ja sitten näkee lopputuloksen muutoksen, tuottotakuut sun muut jää tietysti näkemättä laskurista. Tämmösessä laskurissa on paneelien 'kriittiset mitat' syötetty laskuriin ja lopputulos sitten vähän säätyy.
Muistaaksen SMA laskuriin taisi saada valita paneelin tyypin.
 

Otso

Aktiivinen jäsen
Nyt oliskin Symo 10.0-3-M ja 33 kpl 320W paneeleita. 5k€ kasa.
Paneelit: WSP-320MX

Seuraavaks pitäs vielä kiinnitykset kehittää tiilikatolle, ideoita?
Oriman tiilikattokiinnikkeet vaikuttavat ihan päteviltä. Mulle ne tuli Thermosunin paketin mukana. En ole kylläkään vielä niitä asentanut.
 

roots

Vakionaama
Oriman tiilikattokiinnikkeet vaikuttavat ihan päteviltä. Mulle ne tuli Thermosunin paketin mukana. En ole kylläkään vielä niitä asentanut.
Onko ne näitä:
1584186018936.png

Vähän huolettaa mistä kohtaa tiili katkee jos ollaan lumisilla alueilla?
Kuinka taajaan noita tulee...
 

Otso

Aktiivinen jäsen
Onko ne näitä:
katso liitettä 63480
Vähän huolettaa mistä kohtaa tiili katkee jos ollaan lumisilla alueilla?
Kuinka taajaan noita tulee...
Max kiinnikeväli 1600mm. En osaa vielä sanoa kuinka asettuu tiilen päälle. Meneehän noita tiiliä välillä kattosiltojen ja tikkaiden allakin rikki. Ainakin pohjoispuolella, minne kinostaa lumikuormaa. Paneelien päälle tuskin niin paljoa kertyy.
 

-ww-

Jäsen
Kattoon isken varmaan nuo oriman tiilikattokiinnikkeet, mutta; Olisko jotain halvempaa aluprofiilia kuin tuo oriman versio?
Laskeskelin että menekki noin 140m kun asentaa paneelit vaakaan, eli telineet "ristiinkoolaamalla".

Riittääköhän alempaan kerrokseen kolme vaakakoolausta ~150cm jaolla. Päälle tulee sitten alle metrin välein pystykoolit joihin paneelit kiinni.

Yks vaihtoehto olisi lyödä vaakakoolauksia sen verran tiuhaan että saa paneelit siihen suoraan vaakaan ilman ristiinkoolaamista, vai onko tässä joku este mikä eivaan heti tule mieleen? Tällöin kattokiinnikkeitä menisi enemmän, alukankea ja työtä ehkä vähemmän sekä matalempi lopputulos.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Kattoon isken varmaan nuo oriman tiilikattokiinnikkeet, mutta; Olisko jotain halvempaa aluprofiilia kuin tuo oriman versio?
Laskeskelin että menekki noin 140m kun asentaa paneelit vaakaan, eli telineet "ristiinkoolaamalla".

Riittääköhän alempaan kerrokseen kolme vaakakoolausta ~150cm jaolla. Päälle tulee sitten alle metrin välein pystykoolit joihin paneelit kiinni.

Yks vaihtoehto olisi lyödä vaakakoolauksia sen verran tiuhaan että saa paneelit siihen suoraan vaakaan ilman ristiinkoolaamista, vai onko tässä joku este mikä eivaan heti tule mieleen? Tällöin kattokiinnikkeitä menisi enemmän, alukankea ja työtä ehkä vähemmän sekä matalempi lopputulos.
Mikäs sulla on syy että haluat nuo vaakaan?
 

Otso

Aktiivinen jäsen
Miten olette tulkinneet standardeja paneelien/telineiden maadoituksesta ja potentiaalintasauksesta? Onko telineet maadoitettava kattomateriaalista riippumatta? Telineiden potentaalintasaus on helppo mieltää tilanteessa kuin tilanteessa.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Miten olette tulkinneet standardeja paneelien/telineiden maadoituksesta ja potentiaalintasauksesta? Onko telineet maadoitettava kattomateriaalista riippumatta? Telineiden potentaalintasaus on helppo mieltää tilanteessa kuin tilanteessa.
Sähköturvallisuuden suositusryhmän suositus on asentaa potentiaalin tasaus aina. 6 mm2 kaapeli ajaa asiansa.

Kehykset:
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Ei oo pakollinen kummankaan tyyppinen, mutta suositeltava. A-tyyppinen riittää valmistajan ohjeen mukaan (esim Fronius, SMA).
Ajattelin noin SFS 6000 -kannalta. Sinne on keksitty kaikenlaista jos haluaa niitä noudatella. Esmes sähköautojen latausjohdossa pitäisi sen mukaan olla B-suoja - näissä on sama kovennettuna kun sähköä oikeasti työnnetään siihen suuntaan.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Ajattelin noin SFS 6000 -kannalta. Sinne on keksitty kaikenlaista jos haluaa niitä noudatella. Esmes sähköautojen latausjohdossa pitäisi sen mukaan olla B-suoja - näissä on sama kovennettuna kun sähköä oikeasti työnnetään siihen suuntaan.
Ei oo pakollinen. Kyllä tuo jo tässä olisi tullut ilmi:
Energiamurroksen vaikutus omakotitalon sähkökeskussuunnitteluun
 

-ww-

Jäsen
Montaa eri laskuria veivannut ja suositustaulukkoa katsellut, selkeää vastausta en kuitenkaan löydä.
Kui vahvaa kaapelia laitan, ja millaset luokitukset siinä pitää olla?

Paneelien jännite sarjassa (Vmp) 525 VDC, (Voc) 628 VDC. Maksimi virta (Isc) 9.77 A, Tehoja 5120 W / sarja.

Pisimmän kaapelin pituus ~ 15metriä
 

fraatti

Hyperaktiivi
Ajattelin noin SFS 6000 -kannalta. Sinne on keksitty kaikenlaista jos haluaa niitä noudatella. Esmes sähköautojen latausjohdossa pitäisi sen mukaan olla B-suoja - näissä on sama kovennettuna kun sähköä oikeasti työnnetään siihen suuntaan.
Tämä oli vielä lainaus standardista
 

Agiles

Aktiivinen jäsen
Montaa eri laskuria veivannut ja suositustaulukkoa katsellut, selkeää vastausta en kuitenkaan löydä.
Kui vahvaa kaapelia laitan, ja millaset luokitukset siinä pitää olla?

Paneelien jännite sarjassa (Vmp) 525 VDC, (Voc) 628 VDC. Maksimi virta (Isc) 9.77 A, Tehoja 5120 W / sarja.

Pisimmän kaapelin pituus ~ 15metriä
Oliskohan sähkömiehen paikka?


4mm2 riittää, mielummin 6mm2 1000V "aurinkokaapeli".
 

fraatti

Hyperaktiivi
Montaa eri laskuria veivannut ja suositustaulukkoa katsellut, selkeää vastausta en kuitenkaan löydä.
Kui vahvaa kaapelia laitan, ja millaset luokitukset siinä pitää olla?

Paneelien jännite sarjassa (Vmp) 525 VDC, (Voc) 628 VDC. Maksimi virta (Isc) 9.77 A, Tehoja 5120 W / sarja.

Pisimmän kaapelin pituus ~ 15metriä
Ota kaapeliksi tuohon tarkoitukseen tarkoitettua/suunniteltua kaapelia. Tällöin liittimetkin sopivat kaapeliin kuten ne on tarkoitettu(esim paksuus yms). 4mm2 ajanee asiansa mutta mahtaako 6 mm2 maksaa kovin paljoa enempää?

NOCT-olosuhteissa jännitehäviön olisi hyvä olla alle 1%. (myös suurissa voimaloissa tämä on kriteeri)

NOCT (Nominal Operating Cell Temperature)
  1. Irradiance on cell surface = 800 W/m2
  2. Air Temperature = 20°C
  3. Wind Velocity = 1 m/s
  4. Mounting = open back side.
Standardista:
1584717458889.png


Tuossa vielä pätkä liittyen liittimiin.
1584717348382.png


1584724109655.png


Tuossa vielä kaapelista: https://lampopumput.info/foorumi/th...lmän-komponenteista-höpinää.29251/post-403974

Tuossa vielä toinen: https://lampopumput.info/foorumi/threads/kaapeleiden-veto-suojaputkeen.29399/post-401930
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tämmöstä kaapelia olis iso rulla kotosalla, 10mm2.

Kabel
Ensimmäinen mikä osuu silmiin on kaksoiseristyksen puuttuminen.
Jos se kytkemään tuleva sähkäri on asioista perillä niin ei se laita nimeään lappuun jos kaapeli on tuollaista. Ja vahingon sattuessa voi olla hankala löytyy maksajaa.
Asia on toki eri jos kaapelista löytyy ihan viralliset dokumentit ja se on kelvollista tuohon.

Nyt tuo on väärä paikka säästää. Kaapelin pitäisi kestää 30 vuotta paikoillaan...
 
Viimeksi muokattu:

roots

Vakionaama
Ei täytä näitä mitä esim. tuossa aikaisemmin linkattu...
Käyttölämpötila on -40 °C…+90 °C. Kaapelin nimellisjännite on AC U0/U = 1 kV/1 kV ja DC 1,5 kV. Kaapeli on UV-säteilyn kestävä ja käyttöikä normaaleissa olosuhteissa vähintään 25 vuotta
 

-ww-

Jäsen
Tarkemmat speksit wurthiltä.

Vaaditaanko kaapelilta jossain kaksois eristys/mitä direktiivejä ja stanuja sen pitäisi täyttää? Sellaiset ei ole vielä osunut silmään.
Tätä kaapelia mulla olis täys 100m rulla, olis komeeta jos se tuolla paneeleilla menisi. Taidan seuraavaksi kysyä vakuutusyhtiöltä jos heillä on jotain vaatimuksia.
1584950590576.png
 

fraatti

Hyperaktiivi
VUK näyttää olevan akku- ja hitsauskaapelia.

Ylempänä stadardista olevassa leikkeessä lukee standardi SFS-EN 50618 Electric cables for photovoltaic systems määrittelevän kaapelin ominaisuudet. Muissa laittamissani linkeissä oli mainittu mitä osa näistä ominaisuuksista on.
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Ja jos sen johdon sinne kuitenkin vetää ja sähkäri ymmärtää käyttöönottopöytäkirjasta jotain niin pöytäkirjan täyttö loppuu viimeistään tähän.
1584953332970.png
 

-ww-

Jäsen
No niin nyt selkis varmaksi tuo homma, kiitoksia vaan.
Olikos suomessa joku vikavirta vaatimus invertterin ja keskuksen väliin?
Turvakytkin on nyt 3x25A ja sen mukaan ajattelin sulakkeenkin mitoittaa.
Paneeleille nappasin kaksi Norwescon DCM416 turvakytkintä, saa kunnolliset läpiviennit kun kaapeleita tulee katolta kuitenkin 2+2.
6mm2 kaapelia TOP SOLAR PV H1Z2Z2-K tulee aamulla 100m.
Invertteriltä keskukselle pitäs piisata 5x6.0 laku.

Viimesen asennuskiskonkin ehdin ruuvaamaan katolle helposti ennen pimeätä.
 

Mikkok

Aktiivinen jäsen
Asennuskiskoja ja kiinnikkeitä näyttää olevan esim. onnisella sen miljoonaa merkkiä.. Ovatko nuo kaikki ns. yhteensopivia näille 280w teholuokassa oleville paneeleille? Tietenkin ottaisin halvinta merkkiä, enkä ylihinnoiteltua pelkästään sen nimen takia.
Mikä olisi siis se järkevä malli/merkki esim profiilipeltikatolle?
 

fraatti

Hyperaktiivi
No niin nyt selkis varmaksi tuo homma, kiitoksia vaan.
Olikos suomessa joku vikavirta vaatimus invertterin ja keskuksen väliin?
Turvakytkin on nyt 3x25A ja sen mukaan ajattelin sulakkeenkin mitoittaa.
Paneeleille nappasin kaksi Norwescon DCM416 turvakytkintä, saa kunnolliset läpiviennit kun kaapeleita tulee katolta kuitenkin 2+2.
6mm2 kaapelia TOP SOLAR PV H1Z2Z2-K tulee aamulla 100m.
Invertteriltä keskukselle pitäs piisata 5x6.0 laku.
Sellaisia holkkitiivisteitä on missä on kahdelle johdolle paikka.
esim tuolle sun johdolle (halk 6,1mm):

366.2006.2
1733097Holkkitiiviste MSM20x1.5 kaapeli Ø 2x6mmGeissel
koko litania: https://www.utu.eu/komponentit/tiivistystarvikkeet/holkkitiivisteet-metalli

Nuo DC-puolen turvakytkimet ovat yleisesti ottaen kalliita(taitaa olla 2x mitä AC-puolen kytkin ellei enemmän). Jos sulle tulee esim froniuksen tai SMA:n invertteri niin et tarvisi noita dc-puolen turvakytkimiä olleenkaan koska se on jo itsessään sisäänrakennettuna inverterissä (ainakin SMA & Fronius)

Vikavirran kannattanee laittaa henkilö- ja palosuojauksen takia. Ei ole pakollinen. Maksaa muutaman kympin. SMA ja Fronius kelpuuttaa A-tyypin 30mA vikavirralla(ainakin 5kW malli, en ole lukenut manuaalia 10kW osalta). B-tyyppi on kylläkin joka suhteessa parempi kuin A-tyyppi mutta maksaa moninkertaisesta A-tyypin verran.

Muistutan kuitenkin että olen maallikko, enkä sähkäri. En ole myöskään kenenkään asennuksista vastuussa vaan se sähkäri joka kytkennän tekee... ;)
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Asennuskiskoja ja kiinnikkeitä näyttää olevan esim. onnisella sen miljoonaa merkkiä.. Ovatko nuo kaikki ns. yhteensopivia näille 280w teholuokassa oleville paneeleille? Tietenkin ottaisin halvinta merkkiä, enkä ylihinnoiteltua pelkästään sen nimen takia.
Mikä olisi siis se järkevä malli/merkki esim profiilipeltikatolle?
Kiskoja ja asennustarvikkeita taitaa valmistaa ainakin K2, Orima (suomalainen) ja Schletter. Siinä saattaa olla oleellisin ero millainen kiinnike kiskon ja katon väliin tulee. kts esim tämä jossa on yhdistetty Orimaa ja Schletteriä https://www.thermosun.fi/suuretaurinkopaneelit/Kiinnikejaerjestelmaet

Riippuen valmistajasta pääty/välikiinnike pitää valita panelin kehyksen paksuuden mukaan, esim 35 tai 40mm. Panelit itsessään sopivat yleisestiottaen joka kiskoon. (Toki paneleitakin on 72 ja 60 kennoisia ja näinollen niiden ulkomitat poikkeavat toisistaan. Kuluttajille tuo 60 kennoinen on se yleisempi.)

Itsellä oli rivipeltikatto ja etsin kuvat kustakin kiinnitysjärjestelmästä rivipeltikatolle. Oriman järjestelmä oli mielestäni näistä se joka herätti eniten luottamusta tuon kattotyypin kanssa ja kiinnike oli paremman oloinen kiinnitykseltään kuin Schletterin vastaava.
 
Viimeksi muokattu:

-ww-

Jäsen
Nuo DC-puolen turvakytkimet ovat yleisesti ottaen kalliita(taitaa olla 2x mitä AC-puolen kytkin ellei enemmän). Jos sulle tulee esim froniuksen tai SMA:n invertteri niin et tarvisi noita dc-puolen turvakytkimiä olleenkaan koska se on jo itsessään sisäänrakennettuna inverterissä (ainakin SMA & Fronius)
Noissa nyt oli ajatuksena saada ne erotettua invertteristä esim. paneeleiden kans ropatessa, mahdolliset ukkosmytäkät yms. Ei noi montaa kymppiä jäänyt maksamaan, ja löytääpähän palokuntakin noi tarvittaessa helpommin kun jäävät ulkoseinälle.

Millasia maadotusratkasuja noissa paneeleissa on tehty? Iskeekö salamat nyt aina samaan paikkaan kun sen maadottaa kunnolla.
Vai pitääkö talon pohjoispuolelle rakentaa kuparista lipputanko.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Ukkossuojaus ja potentiaalintasaus on eri juttu. Maadoituksesta/potentiaalintasauksesta löytyy juttua näistä kahdesta ketjusta haulla tai selaamalla. Lyhyesti, 6mm2 kupari kiskoihin riittää ja johdotus asennetaan niin että johdot kulkevat lähekkäin ilman että niistä muodostuu silmukoita.
 
Ylös Bottom