Tarkoitus olis ketjuttaa paneelit siten kahteen ryhmään että syntyy väkisinkin kaksi vierekkäistä isoa silmukkaa, kumpainenkin ehkä 8x4 metriä.
Aurinkosähköjärjestelmän komponenteista höpinää
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
Tarkoitus olis ketjuttaa paneelit siten kahteen ryhmään että syntyy väkisinkin kaksi vierekkäistä isoa silmukkaa, kumpainenkin ehkä 8x4 metriä.
Johdot viedään mahdollisuuksien mukaan niin ettei silmukoita muodostu. Tuossa esimerkki. Kuva on jossain jo aikaisemminkin nähtävillä.
Juurikin tuollain oli tarkoitus, vähän heikosti selitetty.
Maadoitus oli ajatuksena vaan kytkeä neljä kiskoa päistä samaan maadoituskaapeliin, pitäisikö se maadotuskin nyt viedä jokaiselle paneelille asti?
Mikä idea siinä, eikö voi luottaa anodisoidun alumiinin sähkönjohtavuuteen, tosin siihen samaan pintaan se maadoituskaapelikin tulisi?
Maadoitus oli ajatuksena vaan kytkeä neljä kiskoa päistä samaan maadoituskaapeliin, pitäisikö se maadotuskin nyt viedä jokaiselle paneelille asti?
Mikä idea siinä, eikö voi luottaa anodisoidun alumiinin sähkönjohtavuuteen, tosin siihen samaan pintaan se maadoituskaapelikin tulisi?
Kehystä ei tarvi maadoittaa välttämättä.
Anodisointi toimii eristeenä eli sähkö ei kulje anodisoinnin läpi. Jos kehykset meinaa maadoittaa niin sitten käyttää kaapelikengän ja kehyksen välissä sellaista tähtiprikkaa mikä puree anodisoinnista läpi. Ruuvit/kiinnikkeet rst.
Voi kytkeä eriparisesti, kunhan ei tietysti ylitä jännitterajoja.
Froniukselta löytyy ao. työkalu paneelien ryhmittelyyn ja sovittamiseksi invertterille:
https://fronius.solarconfigurator.de/solar.configurator/Quick
https://fronius.solarconfigurator.de/solar.configurator/Quick
Onko tuommoisesta kenelläkään kokemusta?
onnshop.onninen.fi
KOSTAL PV INVERTTERI KOSTAL PLENTICORE PLUS 5.5 | Invertterit ja akut
KOSTAL PLENTICORE plus 5.5 on kolmivaiheinen hybridi-PV-invertteri, jossa on mahdollisuus energiavaraston hyödyntämiseen. Invertteri sisältää kolme MPP-seurainta. Invertterissä on hyvät tietoliikenneyhteydet ja mahdollisuus käyttää ilmaista solar-portaalia PV-systeemin monitorointiin.
onnshop.onninen.fi
Onko tuommoisesta kenelläkään kokemusta?
KOSTAL PV INVERTTERI KOSTAL PLENTICORE PLUS 5.5 | Invertterit ja akut
KOSTAL PLENTICORE plus 5.5 on kolmivaiheinen hybridi-PV-invertteri, jossa on mahdollisuus energiavaraston hyödyntämiseen. Invertteri sisältää kolme MPP-seurainta. Invertterissä on hyvät tietoliikenneyhteydet ja mahdollisuus käyttää ilmaista solar-portaalia PV-systeemin monitorointiin.
Kokemusta ei varmaan paljon ole, mutta tuo taitaa sopia niile joilla on vanhat sähköauton akut nurkissa pyörimässä.
Vain kostal hyväksymät akut
Onko kellään tietoa/kokemusta tämän firman tuotteista?
No periaatteessa ne voi myös painottaa vapaasti eri vaiheille - jos ei ole sitä netotusta ja vähän tietää miten päivällä sähköä kuluu missäkin vaiheessa.
Onko kellään tietoa/kokemusta tämän firman tuotteista?
Panelit lienevät 72-kennoisia (hiukan tyypillisestä poikkeava koko ~2 * 1 m vs 62-kennoinen 1,6 * 1 m)
Einnova Solarline, China Jiangsu International Group
Ja mikroinvertterit näitä Hoymilesin MI-1200
杭州禾迈电力电子股份有限公司
www.hoymiles.com
Kannakkeet + pultit näyttävän olevan galvanoituja(riippuen katosta) vs esim Orima erikoissinkkipinnoitettu teräs (Magnelis®) + rst pultti 30v takuu
Itse paneleiden alle tulevaa "profiilia" tuossa ei näytä olevan vaan siinä on tuollaisia 30cm pätkiä profiilia. Joissain tapauksissa reikiä joutunee kairaamaan kattoon hiukan enemmän(?).
Railless Mounting Solution For Pitched Metal Roof,Pitched Roof Mini Rail Mounting System Manufacturer
FastenSolar is a professional Railless Mounting Solution for Pitched Metal Roof supplier,Provide solutions and customized services!Contact us now!
www.fastensolar.com
[/QUOTE]
Nuo Hoymilesin mikrot ovat hyviä jos tekee pienen järjestelmän. Esim 4-8 paneelin setin niin 700 eurolla saa jo tuon 8 paneelin invertterit. Lisäksi ei tarvitse vetää DC-kaapelia katolta alas. Raloksen nettitikku on kallis. Kiinasta tilaamalla saa saman alle satasella. Itse invetterien hinta on heillä kilpailukykyinen.
Nuo Hoymilesin mikrot ovat hyviä jos tekee pienen järjestelmän. Esim 4-8 paneelin setin niin 700 eurolla saa jo tuon 8 paneelin invertterit. Lisäksi ei tarvitse vetää DC-kaapelia katolta alas. Raloksen nettitikku on kallis. Kiinasta tilaamalla saa saman alle satasella. Itse invetterien hinta on heillä kilpailukykyinen.
Periaatteessa kyllä...mutta mutta miten mahtaa olla näiden Kiinakamojen ajan patinan kanssa?
Tuotoissahan lienevät häviävän keskitetylle invertterille jos on normiolosuhteet (samaan suuntaan ja paisteeseen), mutu.
Viimeksi muokattu:
Itse miettisin asiaa sen suhteen että millaisissa olosuhteissa nuo tuolla ovat. Panelin pinta voi olla +20 astetta ulkoilmasta joten lämpötilavaihtelu voi olla esim -25 - +40 astetta. Lisäksi vielä kosteus vaihtelee nollasta sataan.
Ainakin jos vertaa ketjuinvertteriin joka on sisällä niin onhan tuossa eroa olosuhteiden puolesta enkä missään nimessä laittaisi rajoja kiinni sille joka on pihalla.
Käsittääkseni suorituskyvyn puolesta mikrot ovat hyviä.
Huomiota kannattaa kiinnittää myös nettiominaisuuksiin, onko niitä ja millaiset ne ovat? Palvelimet todennäköisesti kiinassa(nopeus)?
Onhan se olosuhde ero hirvee, vaikka tietty suunnittelussa/valmistuksessa tiedossa...mutta silti voiko olosuhde-eroja millään korjata komponettivalinnoilla niin että hinta pysyy kurissa...vaikea uskoa. 12(25)v takuu.
Kai noissa microissa on kaikissa sen verran nettiominaisuutta että kunnonseuranta onnistuu, sillähän niitä mm. mainostetaan, muu nettifiksuus sitten toinen asia onko/tarvitaanko. Se netti välipurkkikin (tarvitaan yleensä 1kpl) maksaa myös ja se helposti unohtuu ajatelmista...
Kai noissa microissa on kaikissa sen verran nettiominaisuutta että kunnonseuranta onnistuu, sillähän niitä mm. mainostetaan, muu nettifiksuus sitten toinen asia onko/tarvitaanko. Se netti välipurkkikin (tarvitaan yleensä 1kpl) maksaa myös ja se helposti unohtuu ajatelmista...
Tuossa on linkki demo portaaliin muttei se kyllä toimi. Screenshotteja softasta kuitenkin löytyy.
杭州禾迈电力电子股份有限公司
www.hoymiles.com
Hoymiles EnduserAPP – Google Play ‑sovellukset
Hoymiles APP_Enduser (HAU) is a mobile application developed by Hoymiles for owners of distributed PV power plants especially. It obtains operating data of PV power plant from Hoymiles Energy Cloud (HEC), and realizes module-level monitoring, meanwhile, it provides power generation data for both...
Mitenkäs tämmöiseen saisi aurinkopaneeleja tehokkaasti ja halvimmalla kiinni:
www.netrauta.fi
Olen tuuminut, että PILP:n kanssa olisi kaksi mahdollisuutta upottaa lämpöä ilmanvaihtoon:
- Raitisilmakanavassa, kun ulkona on alle 10C menisi kaikki energia hyödyksi
- Poistoilmakanavassa lämpöä voisi hyödyntää kesäaikaan nostamaan PILP:n COPia
Suoraan kytkemällä ei taida saada paneeleista mitään irti... 1-vaihe Invertterikin taas olisi turhan kallis. Muita ideoita?
Kanavalämmitin Airsec, 160mm/1200W + termostaatti
Ilmanvaihdon esilämmityspatteri asennetaan pyöreään halkaisijaltaan 160 mm ilmanvaihtokanavaan lämmittämään tuloilmaa. Oikean lämpöinen ja hyvänlaatuinen sisäilma lisää asumismukavuutta. Kanavalämmitintä voidaan käyttää lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmissä. Lämmittimillä...
www.netrauta.fi
Olen tuuminut, että PILP:n kanssa olisi kaksi mahdollisuutta upottaa lämpöä ilmanvaihtoon:
- Raitisilmakanavassa, kun ulkona on alle 10C menisi kaikki energia hyödyksi
- Poistoilmakanavassa lämpöä voisi hyödyntää kesäaikaan nostamaan PILP:n COPia
Suoraan kytkemällä ei taida saada paneeleista mitään irti... 1-vaihe Invertterikin taas olisi turhan kallis. Muita ideoita?
Millaista tehoa kaipaat? Ilmeisesti et kovin suurta, kun et invertteriä halua. DC-säätimet ovat aika halpoja. Satasella saa jo 24 V MPPT-säätimen pienelle teholle. Perään siis 24 V vastus. Voihan paneelin laittaa suoraan sopivaan vastukseen, mutta jännite on alkuunkaan sopiva vain pienellä tehoalueella.Mitenkäs tämmöiseen saisi aurinkopaneeleja tehokkaasti ja halvimmalla kiinni:
Kanavalämmitin Airsec, 160mm/1200W + termostaatti
Ilmanvaihdon esilämmityspatteri asennetaan pyöreään halkaisijaltaan 160 mm ilmanvaihtokanavaan lämmittämään tuloilmaa. Oikean lämpöinen ja hyvänlaatuinen sisäilma lisää asumismukavuutta. Kanavalämmitintä voidaan käyttää lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmissä. Lämmittimillä...
Olen tuuminut, että PILP:n kanssa olisi kaksi mahdollisuutta upottaa lämpöä ilmanvaihtoon:
- Raitisilmakanavassa, kun ulkona on alle 10C menisi kaikki energia hyödyksi
- Poistoilmakanavassa lämpöä voisi hyödyntää kesäaikaan nostamaan PILP:n COPia
Suoraan kytkemällä ei taida saada paneeleista mitään irti... 1-vaihe Invertterikin taas olisi turhan kallis. Muita ideoita?
korsteeni
Aktiivinen jäsen
Mitenkäs tämmöiseen saisi aurinkopaneeleja tehokkaasti ja halvimmalla kiinni:
Kanavalämmitin Airsec, 160mm/1200W + termostaatti
Ilmanvaihdon esilämmityspatteri asennetaan pyöreään halkaisijaltaan 160 mm ilmanvaihtokanavaan lämmittämään tuloilmaa. Oikean lämpöinen ja hyvänlaatuinen sisäilma lisää asumismukavuutta. Kanavalämmitintä voidaan käyttää lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmissä. Lämmittimillä...
Olen tuuminut, että PILP:n kanssa olisi kaksi mahdollisuutta upottaa lämpöä ilmanvaihtoon:
- Raitisilmakanavassa, kun ulkona on alle 10C menisi kaikki energia hyödyksi
- Poistoilmakanavassa lämpöä voisi hyödyntää kesäaikaan nostamaan PILP:n COPia
Suoraan kytkemällä ei taida saada paneeleista mitään irti... 1-vaihe Invertterikin taas olisi turhan kallis. Muita ideoita?
4*285 paneleita suoraan vastukseen, toimii tietysti sillon parhaiten kun aurinko paistaa , ei mppt't ja vertit hintaansa tienaa koskaan eikä ne sitä virtaa tyhjästä tee vs suora kytkentä, silloin kun suora kytkentä on mahdollinen (res.vastus).
Juu, onhan näitä kytketty suoraan varaajiin. Vastaava vastus niissäkin on. Hyötysuhde ei ole kummoinen mutta paneelit on sen verta edullisia jo että ei korkealta putoa.
Harrastemielessä voisi kokeilla. Paneelit kokomustina laadukkaina, että niitä voi hyödyntää kunnon paneelistossa myöhemmin jos tuntuu siltä.
Harrastemielessä voisi kokeilla. Paneelit kokomustina laadukkaina, että niitä voi hyödyntää kunnon paneelistossa myöhemmin jos tuntuu siltä.
Jos kytkee vastuksen suoraan, saa täyden tehon OK. Mutta kun paneelin teho tippuu puoleen, tippuu virta puoleen vastuksen yli. Tällöin myös panelin jännite puolittuu, jolloin vastukseen menevä teho tippuu neljäsosaan.
MPPT-säädin kasvattaisi virtaa tuossa puolitustapauksessa niin, että teho vain puolittuu.
Suuremmilla pudotuksilla ero on vielä suurempi. Vastus on huono kuorma paneeliin suoraan kytkettäväksi.
korsteeni
Aktiivinen jäsen
Näinhän sitä sanotaan, onko sinulla graafeja näyttää käytännössä että näin on, teoeriassa saattaa olla mutta en tiedä onko kukaan muu testannut käytännössä, minä olen, suoraan vastukseen saa suurimman hyödyn.
Mppt säädin voisi toki olla. Miksei mikroinvertterit myös niin olisi pohjaa verkkoon kytkennälle myöhemmin.
Tuo tuloilman ja poistoilman lämmitys olisi hyvin kokeellista juttua, ei TMA tavoitteita suoraan.
Saunan jälkeen kun tuo F750 käy, niin onhan se toki gutaa sille kun tulee 30-35C lämpöä. Ei sulattele ja kompura käy pienemmin kierroksiin kun COP on parempi.
Miksei näin 6-7kk vuodesta päivisin aurinkovoimalla buustaisi poistoilma lämpöä kun käyttövettä ja märkätiloja kuitenkin lämmitetään ympäri vuoden.
Tuo tuloilman ja poistoilman lämmitys olisi hyvin kokeellista juttua, ei TMA tavoitteita suoraan.
Saunan jälkeen kun tuo F750 käy, niin onhan se toki gutaa sille kun tulee 30-35C lämpöä. Ei sulattele ja kompura käy pienemmin kierroksiin kun COP on parempi.
Miksei näin 6-7kk vuodesta päivisin aurinkovoimalla buustaisi poistoilma lämpöä kun käyttövettä ja märkätiloja kuitenkin lämmitetään ympäri vuoden.
No ei sitä tarvitse tietää kuin paneelin IV-käyrä eri valaistuksissa ja se, että vastuksen resistanssi ei muutu eli jännite on suoraan verrannollinen virtaan. Sitten vaan laskee mitä saa.
Jos tuohon alla mitoittaa vastuksen, pitää sen resistanssi olla 3,3 ohm. Silloin täydellä (1000 W/m2) teholla ollaan optimipisteessä n. 30 V ja n. 9 A eli n. 270 W. MPPT antaisi 250 W eli vaikkapa 10 A 25 V 2,5 ohmin vastukseen.Tuosta sitten aurinko ei enää olekaan kohtisuorassa tai vähän varjostusta ja paneeli antaa 400 W/m2 vastaavan tehon. Virta n. 3,3 A eli paneeli näkee jännitteen 3,3*3,3 = 10,9 V. Ja teho 3,3*10,9= 36 W. Jos olisi MPPT-säädin, paneeli näkisi edelleen melkein 30 V jänniteen ja antaisi n. 90 W, siis lähes 3-kertaisesti. Se muuntaisi n. 30 V 3 A -> n. 15 V * 6 A 2,5 ohm vastukseen.
Hyvä MPPT-säädin toimii yli 95% hyötysuhteella. Varmasti antaa keskimäärin enemmän vastukseen tehoa kuin suora kytkentä.
Tuntuu kyllä kovin erikoiselta sähköllä kuumentaa ulos puhallettavaa ilmaa, jotta voisi siitä sitten pumpata tehokkaammin. Samaa luokkaa kuin aurinkosähköllä lämmittää maalämpökaivoa. Turhaa puuhaa!
Paljon fiksumpi olisi tietysti syöttää sähköä sille PILPille. Tai sitten lämmittää tuloilmaa niin, että PILP voi paremmin keskittyä käyttöveteen ja lattialämmitykseen. Tietysti tuo on huono juttu kunnon auringonpaisteessa, kun luultavasti on tarpeen jäähdyttää.
Mikset sitten suoraan lämmitä vettä? Joko käyttövettä tai lattiassa kiertävää vettä.
korsteeni
Aktiivinen jäsen
Katso tuota kuvaasi, jos taivaalta tulee 100W, vastuksesta johtuen jännite putoaa optimista 10V , panelin tuotto tippuu hyvin vähän ja kun otetaan huomioon sen härpäkkeen aiheuttama tehon alenema, niin ollaankin hyvin marginaalisessa hyödyssä jos ollenkaan.No ei sitä tarvitse tietää kuin paneelin IV-käyrä eri valaistuksissa ja se, että vastuksen resistanssi ei muutu eli jännite on suoraan verrannollinen virtaan. Sitten vaan laskee mitä saa.
Jos tuohon alla mitoittaa vastuksen, pitää sen resistanssi olla 3,3 ohm. Silloin täydellä (1000 W/m2) teholla ollaan optimipisteessä n. 30 V ja n. 9 A eli n. 270 W. MPPT antaisi 250 W eli vaikkapa 10 A 25 V 2,5 ohmin vastukseen.Tuosta sitten aurinko ei enää olekaan kohtisuorassa tai vähän varjostusta ja paneeli antaa 400 W/m2 vastaavan tehon. Virta n. 3,3 A eli paneeli näkee jännitteen 3,3*3,3 = 10,9 V. Ja teho 3,3*10,9= 36 W. Jos olisi MPPT-säädin, paneeli näkisi edelleen melkein 30 V jänniteen ja antaisi n. 90 W, siis lähes 3-kertaisesti. Se muuntaisi n. 30 V 3 A -> n. 15 V * 6 A 2,5 ohm vastukseen.
Hyvä MPPT-säädin toimii yli 95% hyötysuhteella. Varmasti antaa keskimäärin enemmän vastukseen tehoa kuin suora kytkentä.
Ei tätä tarvitse uskoa, ei se minun elämään vaikuta mitään, olen pari vuotta testaillut ristiin eri laitteilla ja suoraan vastuksiin identtisillä paneliryhmillä.
Riittää kun itse tiedän, toin vain faktat esiin.
Sekin kannattaa huomioida ettei millään saa maksimitehoa muuten ulos kuin suoraan kytkemällä, joka ainoa liitos ja laite ottaa osansa välistä ja kun tuotto on pientä, ei sillä ole enää merkitystä jos se on siinä vaiheessa vielä hieman pienempi.
Paneleissakin on huomattavia eroja, eri merkkiset/malliset.
Voisi olla muitakin keinoja lämmittää sitä ilmaa. Tuumailen vaihtoehtoja vielä. Kieltämättä sähköllä lämmitys ei ole optimaalista, on se niin jalo energiamuoto.
Kun aurinko paistaa ei tosiaan lämpöä erityisesti tarvi tuloilmaan tai taloon. Mutta josko sen lämmön saisi napattua jotenkin poistoilmaan ilman sähköä, niin tietty aina parempi.
PILP toimii kyllä mainiosti normi huoneilmaa lämpimämmällä ilmalla. En osaa sanoa miten paljon COP paranee vaikka +20 ja +30 välillä mutta varmasti mitattavasti kyllä. Ja sulatukset jäänee kokonaan pois.
Kun aurinko paistaa ei tosiaan lämpöä erityisesti tarvi tuloilmaan tai taloon. Mutta josko sen lämmön saisi napattua jotenkin poistoilmaan ilman sähköä, niin tietty aina parempi.
PILP toimii kyllä mainiosti normi huoneilmaa lämpimämmällä ilmalla. En osaa sanoa miten paljon COP paranee vaikka +20 ja +30 välillä mutta varmasti mitattavasti kyllä. Ja sulatukset jäänee kokonaan pois.
100 W on käytössä vain MPP-jännitteellä. Aurinkopaneeli on kutakuinkin vakiovirtalähde ja virta riippuu paneeliin osuvasta säteilystä. Tuolla 400 W/m2 paneeli antaa n. 100 W 30 V jännitteellä, mutta oikosulkuvirta on vain 3,3 A. Tuolla virralla vastus ei anna jännitteen nousta yli 11 V:n, jolloin ollaan siinä 36 W tehossa.
Kaikki aurinkopaneelit toimivat noin. MPP-jännite muuttuu hyvin vähän säteilyn pienentyessä. Lähinnä vain virta tippuu.
Työnnä se sähkö ihan invertterin kautta kulutukseen. Vähän puolikuollutta miettiä, että COP paranisi +1 jos työntää energiaa poistoilmaan tai tuloilmaan. Eihän se pilpin kompura kesällä edes käy kun tunnin-pari. Siinä sitten lämmittelet harakoille 6-8 tuntia ja ilp jauhaajäähdytystä taloon.
Olen yrittänyt kaivaa tietoa miten COP käyttäytyy eri lämpötiloissa. Huonolla menestyksellä. VILP tapauksessa COP kuitenkin nousee aika kohinalla lämpötilan noustessa. Ja empiirisen kokemuksen mukaan näin käy myös pilpillä.
Varsinaisen aurinkovoimalan investoinnin esteenä on pari puuta jotka heittää varjoa iltapäivästä katolle. Kaupungin puiston puita... Murrr..... Eikai siitä kauhiaa sakkoa tule jos ne kaataisi.
Kerropa tarkemmin miten olet testanut. Kai olet ymmärtänyt, että vastuksen pitää olla eri käytettäessä MPPT-säädintä.
Jos vaikka olisi tämä paneeli.
Pitäisi suoraan kytkennässä vastus olla n. 3,3 ohm. Tällöin siis toteutuu täystehopiste 9,8 A 33 V. Jos vastus on suurempi, ei paneelista saa täyttä tehoa.
Sitten laitat jonkun tämäntapaisen MPPT-säätimen:
Victron SmartSolar MPPT 75/15 lataussäädin Bluetoothilla - Marinea erikoisliike ja verkkokauppa
Erityisesti hankalissa olosuhteissa, pilvisellä säällä antaa Victronin uusi säädin jopa 30 % lisän lataustehoon
www.marinea.fi
Tuossa voi kyllä tulla ongelmia 12/24 autovalinnan kanssa. Hyötysuhteen maksimi 98%. Tuskin tuo montaa % tehosta hukkaa.
Harrastelija
Aktiivinen jäsen
Joskus luin jonkun kunnan puiden korvaushintoja. En vain löytänyt listaa enää.
Semmoinen mielikuva että yllättävän kalliita olivat. Hinta ei mielestäni tullut kuutioiden mukaan vaan siitä että paljonko maksaa jos tilalle siirtää samanlaisen kasvatetun puun (tai jotain sinne päin).
Kaava-alueen (kasvatetut) puut ovat eri hintaisia kuin metsäpuut.
Ja sitten tietenkin sakot vielä päälle lain rikkomisesta.
korsteeni
Aktiivinen jäsen
Kerropa tarkemmin miten olet testanut. Kai olet ymmärtänyt, että vastuksen pitää olla eri käytettäessä MPPT-säädintä.
Jos vaikka olisi tämä paneeli.
Pitäisi suoraan kytkennässä vastus olla n. 3,3 ohm. Tällöin siis toteutuu täystehopiste 9,8 A 33 V. Jos vastus on suurempi, ei paneelista saa täyttä tehoa.
Sitten laitat jonkun tämäntapaisen MPPT-säätimen:
24 V jännitteellä teho riittää. Pitää olla varovainen, ettei latausalgoritmi ala rajoittamaan tehoa ja että paneelijännite pysyy riittävän paljon korkeampana kuin ulostulo. 24 V paikkeilla on sopiva. Nyt siis 24^2 / 320 =1,8 ohm olisi sopiva vastus.Victron SmartSolar MPPT 75/15 lataussäädin Bluetoothilla - Marinea erikoisliike ja verkkokauppa
Erityisesti hankalissa olosuhteissa, pilvisellä säällä antaa Victronin uusi säädin jopa 30 % lisän lataustehoon
Tuossa voi kyllä tulla ongelmia 12/24 autovalinnan kanssa. Hyötysuhteen maksimi 98%. Tuskin tuo montaa % tehosta hukkaa.
En ole ymmärtänyt, en ymmärrä mihin tuota akkulaturia.....no varaajaa kylläkin ladataan mutta ihan eri juttu kun 12v akun lataaminen.
Olen testaillut kuudella (6) 8*270W sarjaankytketyllä ryhmällä.
En jaksa vääntää, puhutaan ihan eri asioista.
otin tähän kantaa
Mitenkäs tämmöiseen saisi aurinkopaneeleja tehokkaasti ja halvimmalla kiinni:
Suoraan kytkemällä ei taida saada paneeleista mitään irti... 1-vaihe Invertterikin taas olisi turhan kallis. Muita ideoita?Kanavalämmitin Airsec, 160mm/1200W + termostaatti
Ilmanvaihdon esilämmityspatteri asennetaan pyöreään halkaisijaltaan 160 mm ilmanvaihtokanavaan lämmittämään tuloilmaa. Oikean lämpöinen ja hyvänlaatuinen sisäilma lisää asumismukavuutta. Kanavalämmitintä voidaan käyttää lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmissä. Lämmittimillä...
Viimeksi muokattu: