Jos sähkön myyjä on Helen, niin sinne on mahdollisuus laittaa oman invertterin tiedot näkyviin myös. Tuettuja invertteri malleja on muutama. Onko kukaan testannut että millaista graafia se piirtää? Itse laitoin käyttöoikeudet sinne juuri kuntoon.
www.helen.fi
Aurinkosähköjärjestelmän komponenteista höpinää
- Viestiketjun aloittaja fraatti
- Aloituspäivämäärä
Miljoonien aurinkopaneelien kierrätys on Suomessakin ratkaistava – vielä ei tiedetä yhtään, miten se hoituu
Keski-Eurooppaan on perustettu muutamia kierrätyslaitoksia. Suomi rakentaa aurinkoenergiaa takamatkalta, eikä paneelivuorista ole vielä kannettu huolta.
Miljoonien aurinkopaneelien kierrätys on Suomessakin ratkaistava – vielä ei tiedetä yhtään, miten se hoituu
Keski-Eurooppaan on perustettu muutamia kierrätyslaitoksia. Suomi rakentaa aurinkoenergiaa takamatkalta, eikä paneelivuorista ole vielä kannettu huolta.
yle.fi
Froniuksen inverttereitä varten joku on naputellut Photovoltaik monitor softan ja siitä on tullut myös applen laitteille oma versio
play.google.com
apps.apple.com
Photovoltaic Monitor – Google Play ‑sovellukset
Pyynnöt, valmistelee ja esittelee tiedot suoraan Fronius invertteri.
Photovoltaic Monitor App - App Store
Download Photovoltaic Monitor by Fabian Andera on the App Store. See screenshots, ratings and reviews, user tips, and more apps like Photovoltaic Monitor.
apps.apple.com
Viimeksi muokattu:
Onko Solet.fi tällä hetkellä edukkain paikka hankkia kiinnitys kamppeet?
esim konesaumakattoon 250eur / 6:n paneelin setti
www.solet.fi
Tuleehan sitä hintaa tuossakin se yli 4kymppiä per paneeli
esim konesaumakattoon 250eur / 6:n paneelin setti
Asennussarja kone- tai lukkosaumakatoille (peltikatto), 6 paneelille - Solet Suomi
1 kokoamisvalmis asennussarja perinteiselle peltikatolle. Suunniteltu 6 aurinkopaneelille, jotka asennetaan pystysuoraan. Valitse tarvittava määrä sarjoja kaikkien paneelien asentamiseksi: esimerkiksi kun asennetaan 12 aurinkopaneelia, valitse kaksi sarjaa; kun asennetaan 18 aurinkopaneelia...
www.solet.fi
Tuleehan sitä hintaa tuossakin se yli 4kymppiä per paneeli
Saksalaiset ovat testanneet ja todenneet että entistä useammin panelin tuotto on heikompi kuin mitä speksi antaisi ymmärtää. Laatu on heikentynyt viimeisen 10v aikana.
Does the actual performance of a photovoltaic module match the manufacturer's specifications? This is becoming increasingly rare, according to a long-term study by TÜV Rheinland: The performance of 65.7 percent of the 519 modules from 17 manufacturers tested in the laboratory was below the manufacturer's specifications. In a comparable test conducted in 2015 and 2016, the values differed for only 28.3 percent of the modules tested.
www.pv-magazine.de
Does the actual performance of a photovoltaic module match the manufacturer's specifications? This is becoming increasingly rare, according to a long-term study by TÜV Rheinland: The performance of 65.7 percent of the 519 modules from 17 manufacturers tested in the laboratory was below the manufacturer's specifications. In a comparable test conducted in 2015 and 2016, the values differed for only 28.3 percent of the modules tested.
TÜV Rheinland: Viele Photovoltaik-Module liefern weniger Leistung als angegeben
Die tatsächliche Leistung weicht bei rund zwei Dritteln der im Labor untersuchten Module von den Herstellerangaben ab. Vor zehn Jahren traf das auf weit weniger getestete Module zu, so der TÜV Rheinland. Das Fraunhofer ISE war kürzlich bei eigenen Messungen zu einem ähnlichen Ergebnis gekommen.
www.pv-magazine.de
Omassa en ole huomannut mitään.
Tässä on joku voimala mikä on ollut noin 10v käytössä. Ei tuostakaan huomaa tuotonalenemista.
LaattalaPowerPlant Annual Comparison
Mutta panelimerkkejä on lukemattomia ja se olisi suorastaan ihme, ellei jotkut merkit tai panelit heikkenisi nopeammin kuin toiset.
Tuon mukaan kyse maks muutamasta prosentista. Ei siis käytännössä pysty huomaamaan yksittäisessä okt voimalassa.
Joissain suuremmissa kohteissa ainakin joskus mittailtiin paneleita että tuottavatko ne luvatun tehon vai ei. Samoin ainakin ennen valmistaja lajitteli panelit tuoton mukaan niin että mahdollisimman samankaltaiset panelit päätyisivät pareiksi.
Aurinkopaneelien testaus paljastaa pienetkin säröt – Sähkömaailma
www.sahkomaailma.fi
Luukku
Vakionaama
Suunnitellu autokatoksen tekemista ja katolle saisi toisen kentän länteen helposti ja kohtuu kustannuksilla, kun Huawein invertterissä on toinen liitäntä vapaana. Invertteri on Huawei SUN2000 6kW ja invertterin tietojen (Onninen) mukaan max DC ottoteho on 9000W max tulojännite DC 1100V. Nyt siinä on kytkettynä 6560wp paneelit ensimmäiseen "stringiin" ja etelän suuntaan. Eli Ojalan laskuopin mukaan siihen voisi vielä laittaa 2440wp toiseen kenttään. Kuinka tarkkaa tuo max arvojen 9000W tai 1100V noudattaminen on? Eli jos paneelit on esim 435W ja niitä laittaa 6kpl niin silloinhan tuo ylittyy.
Pilvettömältä taivaalta maaliskuussa oli tämmöset tehot ja jännitteet.
Pilvettömältä taivaalta maaliskuussa oli tämmöset tehot ja jännitteet.
Liitetiedostot
Koita sillä Huawein suunnittelukalulla, aika huono vaikutelma tuosta tuli kun sitä joskus kokeilin... mutta jos olis kehittyny.
Älä ainakaan jännitettä ylitä.
Jos tähtäät vain tuollaiseen "kesyyn" mitoitukseen stringillä jossa avoimen piirin jännitekkin jää maltilliseksi(40V*6=240v) niin eihän tuossa ole mitään jännää.
Minulla on tällä hetkellä 6,8kwp itä-länsi mitoitus 3kw vertiin kahteen Mppt-tuloon kytkettynä.
Ainut mitä käy, on keskellä päivää teho rajoituu eli klippaa tuohon 3kw tasoon ja samaan aikaan MPPT tulojen jänniteet nousee 260->280V ja virrat laskee.
Tehoraja on ohjeellinen, ja sen voi ylittää hyvinkan rauhassa, jopa paljonkin. Itsellä 2000W mikroinussa kiinni yli 4000Wp, ja enemmänkin voisi laittaa jos haluaisi, klippaa sitten vaan ylitehon.
Jänniteraja on orjallinen, ja sen voi ylittää kaksi kertaa, ensimmäisen ja viimeisen, siis inun tehoelektroniikan sisussavujen kannalta.
En vieläkään ole saanut paneeleja katolle mutta suunnitelma elää ja muuttuu jatkuvasti.
Nyt pohdinnassa että kannattaako laittaa 16 paneelia sarjaan vai 2 x 8 stringiä? Sama lape kuitenkin kyseessä, ja lähes 100 % varjoton.
Kumpi on parempi, saada invertterille tuplajännite vai tuplavirta? Eikös jännite nouse aina paisteesta rippumatta mutta virran suuruus on paisteesta riippuvainen. Herääkö inu sittenkin toimintaan aikaisemmin aamulla kun virtaa on riittävästi?
Nyt pohdinnassa että kannattaako laittaa 16 paneelia sarjaan vai 2 x 8 stringiä? Sama lape kuitenkin kyseessä, ja lähes 100 % varjoton.
Kumpi on parempi, saada invertterille tuplajännite vai tuplavirta? Eikös jännite nouse aina paisteesta rippumatta mutta virran suuruus on paisteesta riippuvainen. Herääkö inu sittenkin toimintaan aikaisemmin aamulla kun virtaa on riittävästi?
Viimeksi muokattu:
Herää vasta kun saa jännitettä koska ei se sitä ennen tiedä mitään virrasta.
Jännitettähän tulee, jos ei kuutamolla niin lonkerokelillä kuitenkin, kai se riittää heräämiseen mutta tulisko tuottoa enemmän kun virtaa on tarjolla enemmän? Oletus tietysti on että inu osaa virran ja jännitteen tulosta muokata verkkoon syötettävän tehon.
Ja kysymyshän oli että pistänkö sarjaan vai 2 rinnakkain?
Jos panelit ovat kaikki vierivieressä, eikä varjostuksia ole niin laita yhteen ketjuun vaan. Korkeammalla jännitteellä hyötysuhde voi olla aavistuksen parempi.
^ Ketjuun vai sarjaan kannattaa perustaa aivan siihen, millaisen virran ja jännitteen invertteri suostuu käsittelemään. Jännitettä ei pidä missään tapauksessa mennä ylittämään invertterin rikkoutumisen uhalla. Virranottokyvyn ylittäminen ei ole vaarallista (tietenkin kannattaa uhrata hetki mahdollisen oikosulun seurauksille; oikosulku voi syntyä myös tavalla tai toisella vaurioituneen ja/tai varjostetun rinnakkaisen paneeliketjun kautta), mutta tuolloin invertteri jättää yksinkertaisesti osan sähköstä käyttämättä huippupaisteella.
Käytännössä paneeli tuottaa lähes nimellisjännitteen kuormittamattomana aina, kun aurinko on horisontin yläpuolella tai vain hiukan horisontin alapuolella. On toinen asia, että invertterin MPPT-optimoijan kyky ei ehkä ulotu niin pienille virroille, kuin lähes horisontissa oleva aurinko antaa pilvien takaa. Paneeliketjujen rinnankytkentä lisää saatavilla olevaa virtaa, jolloin invertteri luultavasti herää helpommin tuotantoon heikossa valaistuksessa, kunhan ketjujen jännite on riittävä eli huomattavasti speksattua jännitealueen alarajaa korkeampi. Jos paneelin jännite alkaa selvästi pudota heikon valaistuksen vuoksi, siltä on joka tapauksessa turha odottaa tuottoakaan käytännössä.
Käytännössä paneeli tuottaa lähes nimellisjännitteen kuormittamattomana aina, kun aurinko on horisontin yläpuolella tai vain hiukan horisontin alapuolella. On toinen asia, että invertterin MPPT-optimoijan kyky ei ehkä ulotu niin pienille virroille, kuin lähes horisontissa oleva aurinko antaa pilvien takaa. Paneeliketjujen rinnankytkentä lisää saatavilla olevaa virtaa, jolloin invertteri luultavasti herää helpommin tuotantoon heikossa valaistuksessa, kunhan ketjujen jännite on riittävä eli huomattavasti speksattua jännitealueen alarajaa korkeampi. Jos paneelin jännite alkaa selvästi pudota heikon valaistuksen vuoksi, siltä on joka tapauksessa turha odottaa tuottoakaan käytännössä.
K
korsteeni
Vieras
laittaisin 2x8, on huomattavasti parempi monessa suhteessa. suurin plussa on käynnistymisessä, näin se käynnistyy myöhemmin eikä runkkaa tuntitolkulla eestaas käynnistyessään, tuotto on vakaampi ja jos jännite menee rajoille niin matalammalla jännitteellä jää tuottamaton osuus pois kun ei ne tilttiin mennessään käynnisty enenkuin pv virrat katkeaa. jne
MInkä merkkinen vertti ?
onko 2 mppt tuloa ??
Käytös voi olla niidem varjojen suhteen fiksumpi jos hommaa optimoi 2 MPPT tuloa
Kiitoksia vastauksista, sarjaan ne oli tarkoitus laittaakkin kun on huomattavasti helpompi toteuttaa, tuommonen hätänen aivopieru kaipasi vain tuuletusta.
Suunnitelman muutos meni siten että 3 x 4 kentän voi ongelmitta laajentaa 3 x 5 tai 4 x 4 kentäksi, jos lisäpaneelien hankinta onnistuu. Kummassakin tapauksessa teho ylittää invertterin nimellisen 6 kW tehon. Asennussuunta ja -kaltevuus ei ole optimi, joten tuotto tuskin koskaan ylittää 6 kW-tason ( 16 x 0,430 kWp = 6,88 kWp ) . 16 x 40 V ei ole lähelläkään maksimia mutta lienee aika optimaalinen MPPT-jännitealueella.
Suunnitelman muutos meni siten että 3 x 4 kentän voi ongelmitta laajentaa 3 x 5 tai 4 x 4 kentäksi, jos lisäpaneelien hankinta onnistuu. Kummassakin tapauksessa teho ylittää invertterin nimellisen 6 kW tehon. Asennussuunta ja -kaltevuus ei ole optimi, joten tuotto tuskin koskaan ylittää 6 kW-tason ( 16 x 0,430 kWp = 6,88 kWp ) . 16 x 40 V ei ole lähelläkään maksimia mutta lienee aika optimaalinen MPPT-jännitealueella.
Hmmn.. tämä kaipaa suomennosta.
Kyllä tuossa on 2 mppt tuloa mutta on pieni epäilys että 8 paneelin sarjassa jännite jää hieman alakanttiin invertterin optimin suhteen. Toinen mppt jäisi kuitenkin varalle, toisaalta 1000 V jännitteellä voisi sarjaan pistää 25 paneelia / mppt.
jo pelkästään se, että kohteesta löytyy optio laajentaa aurinkovoimalaa tulevaisuudessa eri ilmansuuntaan peukuttaa vahvasti yhden ketjun puolesta.
Omassa kohteessa 3 vuotta sitten tuntui ihan selviöltä, että 3,3kwp setti kahdelle lappeelle on riittävä.
Nyt sitten alku talvesta pyörittelin paperilla suunnitelmaa, että miten saisi kahden lappeen asennuksen päivitettyä 6,8Ksi ja boonuskena vielä rakennetua 5,3kwp etelään osoittavan aidan.
Onneksi Helenin tarjous vertissä oli 3 PV tuloa ja kaksi MPPT:tä jotta tuo edes teoriassa voisi toimia järkevästi.
Yksittäisen MPPT:n speksien näkökulmasta ei ole teoreettinen maksimi, mutta kokonaisuus on hyvä kompromissi.
Omassa kohteessa 3 vuotta sitten tuntui ihan selviöltä, että 3,3kwp setti kahdelle lappeelle on riittävä.
Nyt sitten alku talvesta pyörittelin paperilla suunnitelmaa, että miten saisi kahden lappeen asennuksen päivitettyä 6,8Ksi ja boonuskena vielä rakennetua 5,3kwp etelään osoittavan aidan.
Onneksi Helenin tarjous vertissä oli 3 PV tuloa ja kaksi MPPT:tä jotta tuo edes teoriassa voisi toimia järkevästi.
Yksittäisen MPPT:n speksien näkökulmasta ei ole teoreettinen maksimi, mutta kokonaisuus on hyvä kompromissi.
Luukku
Vakionaama
Niinpä. Täällä kaikki 16 paneelia (6,56kWp) yhdessä ketjussa ja toinen paikka odottaa laajennusta.
K
korsteeni
Vieras
sammapa soomi
invertterit lähtee käyntiin, herää jännitekynnyksen ylittyessä. kun aurinko on matalalla ja sää muutoinkin vaihtelee niin käynnistyminen on joskus pitkään pääle/pois edestakaisin siirtymistä kunnes virtaa tulee niin että se siirtyy heräämisestä käynnissä pysymiseen jossa vaiheessa se alkaa kokeilla riittääkö virta itse invertterin tuoton käynnistämiseen. tässä vaiheessa invertteri ottaa verkosta myös virtaa enempi tai vähempi invertterin rakenteesta ja ohjelmistosta riippuen. sopivassa tilanteessa invertteri herää ja käynnistyy kuluttamaan virtaa vaikka sen pitäisi tuottaa vaikka sen oma näyttö näyttää kenties tuottona xxW vaikka ottaa verkosta osan. em tilanteessa 2x8 on parempi, paras setti.
kun on poutapilviä kylmällä tuulella jolloin tulee max piikit tehossa invertteri menee koomaan ylijännitteestä. tässä tilateessa on parempi, paras setti 2x8.
nämä, jos yksi mppt, jos 2 ei asia juurikaan muutu mutta silloin taasen toimintaan tulee vielä lisämausteita vertin rakenteesta riippuen
Itse en ole ollut tähän mennessä huolissani ihan tuon tason optimoinneista.
Eikö nuo kulutukset ole luokkaa wh tasoja kuin oikeaa kulutusta ?
Eli se tupla kaapelointi ei maksa itseään takaisin koskaan, varsinkaan jos sinne tontille tulee se laajennos joka sitten muutaisi kuitenkin kahden ketjun kytkyn yhdeksi ja tupla kaapelointi jäisi turhaksi.
Eikö nuo kulutukset ole luokkaa wh tasoja kuin oikeaa kulutusta ?
Eli se tupla kaapelointi ei maksa itseään takaisin koskaan, varsinkaan jos sinne tontille tulee se laajennos joka sitten muutaisi kuitenkin kahden ketjun kytkyn yhdeksi ja tupla kaapelointi jäisi turhaksi.
K
korsteeni
Vieras
on se näin, äsken katsoin solax x1 6000 käynnistyksen hyvässä paisteessa, muutama minuutti, 98W otti verkosta mutta talvisena lonkeropäivänä se on pienellä panelisetillä sitä samaa koko päivän, vain yöksi tokenee kun pv jännite ei nouse yli käynnistysrajan
kirjoittelin ihan vain tiedoksi niille jotka ei ole seurailleet noita juttuja
pökö
Kaivo jäässä
Kuinka rajoilla käynnistysjännitettä ollaan kun tekee tuota?
K
korsteeni
Vieras
jos invertterille ilmoitetaan käynnistysjännite 80v, se on siinä, mutta
ilmiö tulee siitä kun se tuossa herää ja se tarvitseekin myös virtaa ja kun se kytkee lisää toimintojaan päälle käynnistyäkseen jännite laskee ja se kyykkää, sammuu.....ja sama uudelleen niin kauan kun aurinko nousee että virta riittää ja sitten seuraava kynnys kun se ei enää sammu mutta kyykkää heräämiskynnykseen ja runksuttelee sittn sitä väliä
käytännössä kun se vertti asustaa ulkona ei ehkä ovenpielessä seinällä ei tätä huomaa, tiedä mitään jollei ole kiskomittareita välillä josta sen kyllä huomaa jos sillä nyt kuitenkaan on suurta merikystä normitilanteissa
ei näihin kannata takertua ja unia menettää, mutta tuossa vaan temput mitä se aamuin ja illoin harrastaa ja lonkerokelillä himppu enempi
Viimeksi muokannut moderaattori:
pökö
Kaivo jäässä
No unet meni jo kun on tulossa pientä kenttää.
Sulla näyttäisi olevan 7 paneelia etelään. Määrä on pieni mutta suunta on hyvä. Invertterin alarajan lähellä ei kannata toimia jos on mahdollista lisätä paneeleja.
Olen kyllä tuosta hiukan eri mieltä, eli jos on eri ilmansuuntiin aukeavia paneelikokonaisuuksia, yksi ja sama MPPT kykenee palvelemaan molempia lähes optimaalisesti, kunhan kytketään aina kaksi jänniteominaisuuksiltaan samanlaista eri ilmansuuntien paneeliketjua rinnan samalle MPPT-kanavalle. Samaan suuntaan aukeneville kentille voi järjestää eri määrän paneeleja sisältävät ketjut, jos tuolla pystyy sovittamaan eri suuntiin aukenevien paneeliketjujen jännitetasot (paneeleiden lukumäärän) samaksi.
Eri MPPT-kanavat palvelevat parhaiten satunnaisluonteisten häiriöiden torjunnassa
pökö
Kaivo jäässä
Kyllä, tässä mennään tietoisella riskillä ja kokeillaan ennenkuin lisätään mitään.
Kun tulojännite min on 150 V ja käyntiinlähtö 200 V niin sahaako tuo nyt start/stoppia koko ajan?
Voisitko selittää tuota lisää? Eikös perinteisesti itä-länsi ole laitettu omille mppt-kanaville. Mulla on tekeillä itä-länsi katos, jonne voisi kummallekin lappeelle laittaa 20 paneelia ja paikka on varjoinen. Eli tulisiko kumpaankin mppt-kanaville yksi itä-länsi ketju, 10+10 ja miten se toimisi? Itse ajattelin että yksi lape jaetaan kahdelle mppt-kanavalle, jotta varjostusta voi eliminoida. Tässä pitäisi olla kaksi invertteriä.
Virtakin pitäisi tietää tuon selvittämiseen mitä siellä tapahtuu.
Tuo kuulostaa varsin suurelta määrältä. Olisiko ollut VA eikä W?
Taisi olla aurinkosähkön päivittäiset tuotot ketjussa keissi missä oli 6 paneelin ketju. Sen piti toimia paperilla mutta ei toiminut käytännössä. Lähti toimimaan kun sinne lisättiin joku paneeli. Sulla on nyt isommat paneelit ja yksi enemmän että tilanne sikäli parempi.