Kyllä se niin menee että pieni valomäärä saa aikaa jännitteen nousun tappiin tjms mutta ei se tehoa tuota, jotta saadaan tehoa aikaan niin tarvitaan runsaammin valoa joka saa sen virran heräämään. Paneeli on virtalähde...
Aurinkosähköjärjestelmien päivittäiset tuotot / teho
- Viestiketjun aloittaja fraatti
- Aloituspäivämäärä
Harrastelija
Hyperaktiivi
Ymmärränkö oikein?
Aamulla jännite alkaa nousta valoisuuden mukaan. Tällöin ampeerit on nolla kun tehoa ei oteta.
Jossain vaiheessa jännite nousee riittävän korkealle (esim 200V) ja invertteri alkaa ottamaan tehoa paneeleista. Tässä vaiheessa on kuitenkin sen verran ”hämärää” että paneelit ei tietenkään anna täyttä tehoa. Mppt säätyy jotta saataisiin kuitenkin mahdollisimman paljon tehoa. Tässä yhteydessä jännite tipahtaa ja ampeerit alkaa kasvamaan. (P=UI eli jos U tai I on nolla niin ei ole tehoakaan. Lisäksi I:täkään ei voi olla jos ei ole jännite-eroa)
Tässä vaiheessa jännite ei saisi kuitenkaan tippua alle mppt alarajan (esim alle 140V)
Valoisuuden lisääntyessä jännite ja/tai ampeerit kasvavat (=teho kasvaa).
Tuossa korsteenin esimerkissä tuo on nähtävissä.
Aamulla jännite alkaa nousta valoisuuden mukaan. Tällöin ampeerit on nolla kun tehoa ei oteta.
Jossain vaiheessa jännite nousee riittävän korkealle (esim 200V) ja invertteri alkaa ottamaan tehoa paneeleista. Tässä vaiheessa on kuitenkin sen verran ”hämärää” että paneelit ei tietenkään anna täyttä tehoa. Mppt säätyy jotta saataisiin kuitenkin mahdollisimman paljon tehoa. Tässä yhteydessä jännite tipahtaa ja ampeerit alkaa kasvamaan. (P=UI eli jos U tai I on nolla niin ei ole tehoakaan. Lisäksi I:täkään ei voi olla jos ei ole jännite-eroa)
Tässä vaiheessa jännite ei saisi kuitenkaan tippua alle mppt alarajan (esim alle 140V)
Valoisuuden lisääntyessä jännite ja/tai ampeerit kasvavat (=teho kasvaa).
Tuossa korsteenin esimerkissä tuo on nähtävissä.
jarkko_h
Vakionaama
Ymmärsit. Jos invertteri osaa näyttää
kuvaajassa avoimen piirin jännitteeen tulee DC jännitekuvaajasta lepakon siiven muotoinen. Aamulla DC jännite ylhäällä ennen piirin sulkeutumista ja illalla se nousee uudestaan piirin auettua.
DC jännite nousee mppt tilassa, jos tehoa joudutaan rajoittamaan.
Peruskoulussa/lukiossa on jo kerrottu paneelin toimintaperiaate. Ne jotka olivat hereillä ja eivät kiusanneet tyttöjä muistavat miksi paneeli on virtalähde ja valoisuuden kasvaessa kasvaa lähinnä vain virtta., kuten @roots hyvin tiivisti.
Kuvassa paneelin dc jännite kahdelta päivältä. Alempi päivä tosi hämärä. Silti dc- jännitteissä ei käytännön eroja. Virroissa valtavat erot
Liitetiedostot
Viimeksi muokattu:
Tuntematta tarkemmin panelin kemiaa mutta kuitenkin ne on niin herkkiä jännitteen suhteen että jännitettä löytyy heikossakin valossa mutta ei virtaa. Mulla on invertteri herännyt 5.50 ja jännite on yli 400 V, tuotto on kuitenkin alkanut vasta tuntia myöhemmin. Kun paneleita on riittävästi ei invertterin tarvitse murehtia jännitteestä vaan se testaa milloin kenttä kestää kuormaa ja täräyttää sitten tuotannon päälle.
Iso määrä paneleita ja vähän valoa, kuormitettaessa tulos on nolla.
Vähän paneleja ja paljon valoa, kuormitetaessa tulisi tehoa mutta jos jännite ei ole invertterin toiminta-alueella niin tulos edelleen nolla.
Tuli tällainen villi ajatus tuohon pumppumiehen viiden panelin kentän testaamiseen. Kun sinne katolle meno on hankalaa niin voisiko siihen ketjuun lisätä invertterin luona yksi tai kaksi akkua sarjaan ja katsoa herääkö sitten invertteri? En nyt kehoita takuun alaisille laitteille tekemään itse mitään virityksiä mutta eikös tuo toimi periaatteessa tee se itse systeemissä. Sarjassa akku ei anna virtaa enempää kuin panelitkaan?
bunbbumies
Aktiivinen jäsen
Niin tai saisko tosta auton mennekes-portista näppärästi jonku hyppylangan? 
Edellä on melkoinen määrä erilaisia selityksiä paneelin virran ja jännitteen tuotolle. Sähköfysiikan perusteet vähän ehkä joissain heittävät häränpyllyä, joten kerrataanpa perusteita hieman.
Jännite tuottaa virran. Analogiana voidaan pitää vaikkapa vesiputkessa vallitsevaa painetta, joka vastaa jännitettä (voltteja) sähköpiirissä. Putkessa virtaavan aineen virtausnopeus (esim. litraa minuutissa) taas vastaa virtaa (ampeereja). Jännitettä voi olla olemassa ilman virtaa, mutta ei toisinpäin. Aivan kuten painetta voi olla putkessa ilman virtausta, mutta ei toisinpäin.
Paneelin tuottaman virran ja jännitteen välisen suhteen määrää paneelin sisäinen vastus. Jos meillä on kaksi eri paneelia, joilla on eri suuruinen sisäinen vastus, putoaa suuremman vastuksen omaavan paneelin jännite enemmän samalla virralla, kuin verrokkipaneelin. Jos invertteri ei ole toiminnassa, ei tietenkään virtaa kulje. Tällöin paneelin napajännite on maksimissaan.
Jännite tuottaa virran. Analogiana voidaan pitää vaikkapa vesiputkessa vallitsevaa painetta, joka vastaa jännitettä (voltteja) sähköpiirissä. Putkessa virtaavan aineen virtausnopeus (esim. litraa minuutissa) taas vastaa virtaa (ampeereja). Jännitettä voi olla olemassa ilman virtaa, mutta ei toisinpäin. Aivan kuten painetta voi olla putkessa ilman virtausta, mutta ei toisinpäin.
Paneelin tuottaman virran ja jännitteen välisen suhteen määrää paneelin sisäinen vastus. Jos meillä on kaksi eri paneelia, joilla on eri suuruinen sisäinen vastus, putoaa suuremman vastuksen omaavan paneelin jännite enemmän samalla virralla, kuin verrokkipaneelin. Jos invertteri ei ole toiminnassa, ei tietenkään virtaa kulje. Tällöin paneelin napajännite on maksimissaan.
jarkko_h
Vakionaama
Tämä silloin kun paneelille osuvien fotonien määrä on sama. Pieni fotonien määrä saa jännitteen ylös, mutta vasta fotonien isolla määrällä saa virtaa.
Muutamaa isoa voimalastosta scadasta seurannut, niin jopa täysikuu saa jännitteen ihmeen ylös, mutta fotoneja on niin vähän että virtaa ei tule.
Adaptiiviset käynnistyssysteemit osaavat säätä avoimen piirin kynnystysjännitettä iteratiivisesti.
---
Pumppumiehen paneeliston asentajana en ehkä alkaisi kokeilemaan akkuja sarjassa. Asentamalla on varmaan paneeleja varastossa. Laittaa kokeilun ajaksi yhden paneelin maahan ja siitä jatkojohdon sarjaan kytkemiseksi. Paneeli tuottaa riittävän lisäjännitteen vaikka olisi kokeilun aikana maassa invertterin lähistöllä. Teknisesti en näe mitään riskiä invertterin kynnysjännitteen alas hienosäätämisessä, jos invertterin huoltovalikossa on tämä mahdollista ja jos paneelin jännite on todellinen ongelma. Olen pari kertaa joutunut tuommoisen aikoinaan tekemään. Mutta tämmöiset asiat ovat takuunalaisen laitteen asentajan hommia.
Viimeksi muokattu:
Luukku
Vakionaama
Kun ei siitä kuulemma mitään haittaa ole niin tulille vaan ja omaan käyttöön niin paljon kuin tulee.
Ylituotanto meneekin sitten harakoille.
Luukku
Vakionaama
Ei näytä, siellä lukee, että laskelmat on viitteellisiä.
Puhumme selvästi samasta asiasta, mutta eri nimillä.
Kyllä teholähteen sisäinen resistanssi on aina se, joka määrää virran ja jännitteen välisen käytöksen. Aurinkopaneelilla sisäinen resistanssi vain muuttuu valaistuksen mukaan, pimeässä se on korkeimmillaan ja voimakkaassa valossa matalimmillaan. Siksi jännite putoaa kuormitettaessa sitä vähemmän, mitä enemmän fotoneja paneelia pommittaa.Asia kyllä pikemminkin niin päin, että auringon säteilyn voimakkuus aiheuttaa paneelin kennojen sisäisen virran, jonka voimakkuus on verrannollinen säteilytasoon ja tuo virtaa purkautuu kennon sisäisen PN-liitoksen kautta, joka muodostaa virran aiheuttaman logaritmisen jännitteen tuon liitoksen ylitse myötäsuuntaan. Hyödyksi saatava teho otetaan tuon liitoksen rinnalta ja kennojahan sitten kytketään sopiva määrä sarjaan.
Sisäinen resistanssi ei muutu säteilyn voimakkuuden takia, vaan virran takia (siis jännite kasvaa logaritmisesti virrasta riippuen, mutta tuohan on virta, josta osa voidaan käyttää hyödyksi liitoksen ulkopuolella; jos jännitteen annetaan kasvaa optimin yläpuolelle, yhä suurempi osa tuosta sisäisestä virrasta hukkautuu tuossa sisäisessä PN-puolijohdeliitoksessa).
Kukin kenno on kuin PN-diodi, jonak lävitse kulkee säteilytasoon verrannollinen virta ja riippuen jännitteestä, jolla tuota diodia sen rinnalta kuormitetaan, saadaan tietty määrä teho hyödyksi. Käytännössä ooptimaalisella jännitekuomalla pieni osa hukkautuu tuossa sisäisessä PN-diodiliitoksessa, mutta jännite on laskenut kuormittamattomaan jännitteeseen nähden niin vähän, että pääsosa virrasta saadaan hyödyksi. Ja jännite on aika lähellä kuomittamatonta jännitettä, koska tehohan on virta x jännite. Kennojen ja paneelien sisäinen johdotus ja muu kytkentä hiukan mutkistaa tilannetta, mutta suhteellisen vähän, sillä johdotus on mahdollista rakentaa hyvin johtavaksi.
Lisäys: Lisätäänpä vielä, että virran syntyminen edellyttää energiaa (elektroni/aukkotasolla), mutta tuo energia ei riipu säteilyn voimakkuudesta, vaan säteilyn eli valon väristä. Valon väri ja fotonien energia kuitenkin eroaa aika vähän tummapunaisesta violettiin ja kun materiaalit on lisäksi optimoitu runsaasti esiintyville (keskiväristen, energiaedustavuuden kannalta painottaen jonnekin sinivihreän alueen) fotoneille, värin ja varauksen kuljettajien (aukkojen ja elektronien) energiaerot (so. jännite-erot) voi unohtaa. Eli valokvantti antaa suunnilleen tietyn jännitteen ja niiden lukumäärä on verrannollinen tuotettuun sisäiseen ja enemmän tai vähemmän ulkoisesti hyödyntämiskelpoiseen virtaan.
Viimeksi muokattu:
Piti oikein kaataa iso lasi viiniä, kun alkoi syventymään kotte vastaukseen.
Luukku
Vakionaama
Huhtikuussa ollu 15 yli 30kWh päivää joista 8 nyt peräkkäin. Heikoin päivä 17kWh. Aika huikeeta kyllä ollu.
Liitetiedostot
Luukku
Vakionaama
Ollu vasta ekaa kevättä paneelit katolla, joten ei tietoa. Etelä suuntaan 6,5kWp. Aamuauringon puolella puita joten ei ihan esteetön, klo 9.30 alkaa paistaa esteettömästi.
Skata
Vakionaama
Täällä pitkälti yli 600 kWh tuotettu huhtikuussa, valitettavasti noin puolet mennyt myyntiin. Eilinenkin karsea päivä …
Mulla on tuo 5,04 kWp järjestelmä, loppukuusta tulee vuosi täyteen. Yli 5000 kWh tuotossa ollaan jo, ens viikolla näkee ekan koko vuoden saldon
Onhan ne vanhatkin järjestelmät maksaneet itsensä joskus pääsääntöisesti takaisin, vanhoilla sähkön hinnoilla. Siirto jää aina pois joka kwh. Monesti vielä voi olla että nostaa talon arvoakin. Mistä moinen faktatieto että sähkö tulee olemaan päivisin lähes ilmaista? Kiinteillä soppareilla uskoisin että kesällä maksat koko ajan sitä suht "kallista" hintaa, mutta sillä ei ole väliä, kun tuotat sähkön auringolla, ja talvella se sama soppari voikin olla edullinen verrattuna pörssisähköön. Huom, kaikki vain pohdintaa kun minulla ei ole faktaa tulevaisuudesta. Se on kyllä totta että harrastuksena tää on ihan kiva. Vähän kyllä turhan halpa että voisi harrastukseksi sanoa.Nyt näyttää siltä että voimala ei tule koskaan maksamaan itseään takaisin kun kesäaikana sähkö tulee olemaan päivällä lähes ilmaista. Talvella sitten ajoittain helkkarin kallista. Mutta harrastuksena ihan kiva.
Noo toki riippuu millaisia sähkösopimuksiakin jatkossa on tarjolla. Sellainen arvaus itsellä on, että kesäisin hinnat on alhaalla. Euroopan ollessa sodassa voi kyllä mitä vain tapahtua sähkömarkkinoilla 
.Oma halpa määräaikainen päättyy kesäkuussa ja voi olla, että otan kalliilta tuntuvan (8 - 10 c/kwh) määräaiaikaisen, jolla varmistaa ettei talvella hinta karkaa kovaksi. Kesällä kun hinnalla ei niin ole väliä jos kulutusta järjestää valoisaan aikaan.
.Oma halpa määräaikainen päättyy kesäkuussa ja voi olla, että otan kalliilta tuntuvan (8 - 10 c/kwh) määräaiaikaisen, jolla varmistaa ettei talvella hinta karkaa kovaksi. Kesällä kun hinnalla ei niin ole väliä jos kulutusta järjestää valoisaan aikaan.
K
korsteeni
Vieras
tuo tekee 13,6kWh/vrk energiankulutukseksi
tosi pieni kulutus kun täällä pelkkä lämmitys on minimissään ollut yli 50kwh/24h + sähkö + käyttövesi
auringolla on täällä lämmitys mennyt koko huhtikuun ja sähkö osittain
kylläkin vain 2 vanhusta taloudessa
Luukku
Vakionaama
172 myyntiin (puuttuu tämä päivä)
Kerro yks ok talo järjestelmä joka olis maksanu ittensä, en tiedä yhtäkään...
Jotakin harhoja jotku joskus laukoo, mutta ei niillä mitään yhteyttä todellisuuteen, lähinnä noita huhuja liikkui -22.
salvelinus
Aktiivinen jäsen
Tässä kuussa 580 kWh , vuoden kun katsoo taaksepäin eilisestä niin 4364 kWh tullut paneeleista,iltapäivän tuoton leikkaantuminen noiden puiden takia vähän kyllä ärsyttää,kyllähän tuosta vuoden tuotosta jää monta sataa kWh:a puuttumaan sen takia.Nyt olen hyödyntänyt omaa sähköä polttopuita pienimällä,tuli laitettua tuollainen Kellfri merkkinen 7 tonnin 3-vaihe 400 V halkomakone,näyttää teknisissä tiedoissa että 4 hp eli 2,98 kW, periaatteessa tässä varastoidaan sähköä luonnon omaan akkuun pimeiden ja kylmien aikojen varalle.Sen verran tuosta halkojasta pitää sanoa jos jotakuta kiinnostaa että kyllä nyt jää kirveen käyttö vähemmälle,lykäilin tuollaisia halkaisijaltaan suurimmillaan yli 60 senttisiä kuusen ja männyn tyvestä klapimittaan sahattuja murkuloita läpi ja ei kakistellut yhtään pienimistahti soppelin nopea vielä kun säätää pituuden sopivaksi ettei tee turhaa tyhjää liikettä,sori,tämä oli nyt vähän extraa.
K
korsteeni
Vieras
minulla on, maksoi viime vuoden toukokuussa itsensä takaisin, hankittu 2017-2018
Viimeksi muokannut moderaattori:
TMA:han voi laskea mukaan sähköauton latauksen säästön lämpöpumpun kulutuksen ja vastuslämmitykset aurinkosähköllä ,autojen hankintahintaa ei autojen TMA on aina miinusmerkkistä.
Espejot
Hyperaktiivi
Tämä. Itse pohdin samaa. Jos kesähinta on alhainen niin se laskee koko vuoden keskihintaa ja kiinteä soppari voi osoittautua edullisimaksi vaihtoehdoksi.
Skata
Vakionaama
Ostosähköä on hankittu huhtikuussa ka. 16,3 kWh / päivä, loppu käytetystä tullut katolta. Päivät pitenevät ja kelit lämpenevät, oston osuus pienenee / pysyy pienenä vielä 3-4 kk ajan.
Perhekoko 2+teini.
Asian voi toki kaivaa auki kvanttitasolle asti, jos niin haluaa, ja kokee sen antavan jotakin käytännön lisäarvoa (aika usein sinä näitä detaileja kaiveletkin, huomaan). Tai sitten voi vain esittää yksinkertaistetun sijaiskytkennän, jossa paneelilla on muuttuva sisäinen vastus, johon vaikuttaa valon määrä joka paneelille kohdistuu. Lukija sitten ratkaiskoon, kumpi esitystapa on havainnollisempi ja maallikolle ymmärrettävämpi, ja kummasta on enemmän hyötyä kun yrittää ymmärtää juuri hankkimansa aurinkosähköjärjestelmän toimintaperiaatetta.
Mulla maksoi järjestelmä itsensä heti takaisin koska hankin sen takaisinmaksetuilla rahoilla.
Eikä niidenkään, jotka käyttävät hankintaan tavallista rahaa, tarvitse olla huolissaan. Pörssin tunnettu hokema 7% pitkäaikaisesta tuotosta tuottaa 14 vuoden takaisinmaksuajan. Malttia vaan kyllä se raha sieltä takaisin tulee.
Tämän voi ajatella myös vakuutuksena, jos sähkö on halpaa niin elinkulutkin halpenee ja silloin voimalan hankinta ei rassaa taloutta niin paljon. Kalliin sähkön hinnoilla jopa ekonomikin saa voimalan kannattavaksi.
