Ilmalämpöpumppu ja käyttöveden lämmitys

[kotte]

Vs: ILMALÄMPÖPUMPPU JA KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYS

Se pönttö räjähtäisi samaan tapaan vaikka se halkeaisi kyljestäkin - lentäisi vain eri suuntaan.

Lisäksi ulkokuori vaikuttanee asiaan. Ulkokuorta ei ole tehty paineenkestäväksi, mutta ei tuo pienestä paineesta hajoa (toisin kuin uretaani- tms eristeet), kunhan tavara pääsee purkautumaan johonkin suuntaan. Ulkovaipan pohja taatusti irtoaa tai pettää ensiksi putkiliitosten puolelta (mallista riippuen päästä tai keskeltä, mistä jälkimmäisestä säiliökin ensiksi repeää), jolloin säiliöstä muodostunee eräänlainen raketti. Ihan paineilmalla ja vedellä ladatun virvoitusjuomamuovipullonkin saa helposti lentämään kymmenien metrien korkeuteen.

 

[Biopumppari]

Vs: ILMALÄMPÖPUMPPU JA KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYS

Miten tällainen HYBRIDIN systeemi toimisi omalla kohdallani? Rossilattiatalossa on suorasähkölämmitys, ilmalämpöpumppu, jonka ulkoyksikkö on tuolla rossitilassa. Talossa on 300 litran Nibe LV-varaaja, jota lämmitetään kesällä 2,5kW aurinkopaneeleilla.

Sitten kysymys: Vetäisin 20m kuumakaasuputkea kierukalle lämpöpumpun ulkoyksiköltä eristettyyn tynnyriin, jonka laittaisin rossitilaan. Vetäisin samaiseen tynnyriin LV-varaajalle menevää raikkaan veden tuloputkea vaikka saman 20m. Täyttäisin pytyn talvella pakkasnesteellä rikastetulla vedellä, koska talvella rossitilassa voi olla muutama aste pakkasta. Tynnyristä lähtevä kuumakaasuputki vedettäisiin normaalisti lämpöpumpun sisäyksikölle. Koska kesällä LV-varaaja lämmitetään pääsääntöisesti aurinkopaneeleilla, toimisi tämä LV-varaajan 'esilämmitys' vain lämmityskaudella. Eli talvella lämpöpumpulla esilämmitetään LV-varaajaan menevää vettä ja priimataan yösähköllä lopulliseen tavoitelämpöön. Kesällä talon viilennystarpeen yllättäessä lasketaan tynnyri tyhjäksi pakkasnesteestä ja raikasvesi vedettäisiin suoraan LV-varaajalle parin venttiilin käännöllä.

Saisiko tällä systeemillä tehostettua lämpöpumpun COPpia talvikäytössä, koska nykyisin lämpöpumpun sisäyksikkö on aika kuumassa paikassa tupakeittiössä sydänmuurin päällä?

 

[HYBRID]

Vs: ILMALÄMPÖPUMPPU JA KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYS

Sitten kysymys: Vetäisin 20m kuumakaasuputkea kierukalle lämpöpumpun ulkoyksiköltä eristettyyn tynnyriin, jonka laittaisin rossitilaan. Vetäisin samaiseen tynnyriin LV-varaajalle menevää raikkaan veden tuloputkea vaikka saman 20m. Täyttäisin pytyn talvella pakkasnesteellä rikastetulla vedellä,

Tarkoitatko raikkaalla vedellä lämmintä käyttövettä?

Muuten hyvä, mutta jos tarkoitat pakkasnesteellä glykolia tai jotain muuta vaarallista ainetta, sen ja käyttöveden välissä tulee olla kaksi metalliseinämää.

Lämpimän käyttöveden lämmöntarve on vain 10...15 % kokonais lämmöntarpeesta. Ilmalämpöpumppua kannattaa hyödyntää myös asunnon lämmittämiseen hybridivaraajalla, ja siten parantaa COPPIA.

 

[Biopumppari]

Vs: ILMALÄMPÖPUMPPU JA KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYS

Tarkoitan raikkaalla vedellä nimenomaan lämmintä käyttövettä. Nyt hyödynnän vain ILPin ilmalämpöpumpputoimintoa huoneiston lämmityksessä, niin sillä ajattelin, että voisiko ilpillä esilämmittää myös käyttöveden? Talossa on sähköpatterit osassa huoneita ja noin puolet huonealasta on lämmitetty sähkökaapeleilla, eli vettä ei voi hyödyntää huoneiston lämmityksessä. Ainoa rajoittava tekijä tynnyrin/pytyn koolle on rossitilan luukun koko 0,6m kanttiinsa. Glykolin tilalle voisi laittaa vaikka etanolia sen verran, että pytty ei jäätyisi, jos ILPpi ei olisi toiminnassa. Etanolin pieni vuoto käytännössa raikastaisi vaan hengityksen Ilpin ollessa toiminnassa rossitila menee maksimissaan noin -4 astetta pakkaselle. Miten tällaisen veden lämmityksen voisi optimoidusti mitoittaa. Rittääkö esim. sadan litran pytty ja 10 metriset kierukat? Riittääkö kylmäaineen 0,1 kg lisäys? Toki käyttövesiputket tarvisi armaflexiä ja saattolämmityskaapelia päälle tuonne rossitilaan, mutta se on sivuseikka, niinkuin tuo glykolin käyttö pytun veden seassa. Nyt vaan kaikki värkit olisi samassa tilassa rossilattian alla pois vaimoväen silmistä.

 

[HYBRID]

Vs: ILMALÄMPÖPUMPPU JA KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYS

Se pönttö räjähtäisi samaan tapaan vaikka se halkeaisi kyljestäkin - lentäisi vain eri suuntaan.

Homman idea on siinä, että veden lämpötila nostetaan paineen kanssa selvästi yli 100 asteen ja samalla ladataan veteen energiaa. Kun se pönttö lopulta jostain pettää ja paine laskee normaaliin ilmanpaineeseen suuri osa vedestä höyrystyy äkillisesti sen ladatun energian voimin räjäyttäen pöntön.

On Suomessakin isäntä tullut jokunen vuosi sitten tiiliseinästä läpi tuollaisen paukun voimin - ja henki toki pois, mutta se pönttö tosiaan räjähti sivulle.

MYÖNNETÄÄN.

Pieni ero tapauksilla kuitenkin on. Myytinmurtajien "huijariesityksessä" vesi toimii ikään kuin mäntänä ja on paikallaan, varaajan pelkkä kuori ilman pohjaa toimii ikään kuin sylinterinä ja saa noin puolentoista metrin matkalla valtavan nopeuden. Työntövoimana jotain 40000 kg ja kuormana jotain 50 kg, kyllä liikkuu.
Kylkirepeämässä kaikki riippuu repeämän paikasta ja suuruudesta. Ensisijaisesti ei ole kyseessä mäntä/sylinteri efektistä. Repeämästä purkautuu aluksi höyryä. Reaktiovoima kohdistuu koko vesimassaan + varaajan painoon. Erittäin ikäviä tapauksia kaikki.

SIKSI ON ERITTÄIN TÄRKEÄÄ, ETTÄ VAROVENTTIILIN TOIMINTA TARKASTETAAN SÄÄNNÖLLISESTI!!!

 

[VesA]

Vs: ILMALÄMPÖPUMPPU JA KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYS

Tarkoitan raikkaalla vedellä nimenomaan lämmintä käyttövettä. Nyt hyödynnän vain ILPin ilmalämpöpumpputoimintoa huoneiston lämmityksessä, niin sillä ajattelin, että voisiko ilpillä esilämmittää myös käyttöveden? Talossa on sähköpatterit osassa huoneita ja noin puolet huonealasta on lämmitetty sähkökaapeleilla, eli vettä ei voi hyödyntää huoneiston lämmityksessä. Ainoa rajoittava tekijä tynnyrin/pytyn koolle on rossitilan luukun koko 0,6m kanttiinsa. Glykolin tilalle voisi laittaa vaikka etanolia sen verran, että pytty ei jäätyisi, jos ILPpi ei olisi toiminnassa. Etanolin pieni vuoto käytännössa raikastaisi vaan hengityksen Ilpin ollessa toiminnassa rossitila menee maksimissaan noin -4 astetta pakkaselle. Miten tällaisen veden lämmityksen voisi optimoidusti mitoittaa. Rittääkö esim. sadan litran pytty ja 10 metriset kierukat? Riittääkö kylmäaineen 0,1 kg lisäys? Toki käyttövesiputket tarvisi armaflexiä ja saattolämmityskaapelia päälle tuonne rossitilaan, mutta se on sivuseikka, niinkuin tuo glykolin käyttö pytun veden seassa. Nyt vaan kaikki värkit olisi samassa tilassa rossilattian alla pois vaimoväen silmistä.

Laittaisin kyllä tässä perhetilanteessa ILPin nesteputken sinne tynnyriin, en kaasuputkea.

 

[Biopumppari]

Vs: ILMALÄMPÖPUMPPU JA KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYS

Näin itsekin olisin taipuvainen vajavaisella tiedollani ajattelemaan, koska pääsääntöinen ILPin tarve on huoneiston lämmitys, niin ottaisi tuon nestepuolen 'lauhteen' talteen veden lämmitykseen. Miten mitoitus?
Reunaehtona näissä systeemeissä on optimaalinen ja mahdollisimman halpa toteutus itse väsäten, joten emme lähde kalliisiin vempeleisiin hussuttamaan vähiä rahoja.

 

[HYBRID]

Vs: ILMALÄMPÖPUMPPU JA KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYS

Toki lauhteen alijäähdytys on yksi tapa. Lämmön määrä jää melko pieneksi, ja lämpötila alhaiseksi.

Jos ajatellaan käyttöveden esilämmitystä, tulisi tulistuslämpö saada mahdollisimman hyvin talteen.

Suihkutellessa mikäli Nibestä otetaan 100 ltr 55 asteista ja sekoittajan kautta 50 ltr 5 asteista verkosta, saadaan 150 ltr 38 asteista suihkuun. Näin ollen Niben tulisi saada 100 ltr esilämmitettyä vettä. 100 ltr olisi täten pytyn sopiva koko. Kun sisäyksikkö sijaitsee uunin päällä, muodostuu lauhtumislämpötila melko korkeaksi, ja sitä kautta tulistetun höyryn lämpötila korkeaksi. Tuntematta tarkemmin ILPIN kokoa ja merkkiä, veikkaan, että 5 m 1/2" kupariputkea riittäisi tulistuslämmön talteen ottamiseksi ja 5 m samaa putkea esilämmittämään vettä lauhdelämmöllä.

En ota kantaa pytyn lämmönsiirtonesteeseen. Asetus (rakennusmääräys) luokittelee propyleeni-glykolin (ei kovin myrkyllinen) ja etyleeniglykolin (erittäin myrkyllin) samaan sakkin.

 

[Biopumppari]

Vs: ILMALÄMPÖPUMPPU JA KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYS

Kiitos HYBRIDI tästä! Lämpöpumppu on Chunlanin 11/2008 leimattu, jossa sisäyksikössä on tyyppinä KFR-32GW, eli varsin sopevainen, eikä vielä rippikouluikäinenkään. Mitenhän on, jos tuon veden esilämmityksen laittaisi siihen 1/2" kuumakaasupuolelle heti lähtöön ja sitten jatkamaan sisäyksikölle, niin miten ILPpi osaa itsenäisesti säätää tehontuottoa ja putoaakohan sisäyksikön lämmöntuotto hyvin pitkäksi aikaa? Ajattelen tässä sitä, että kumpi puoli on koneen oman tehonsäädön ja sisätilan lämmön tasaisuuden kannalta parempi? Pieni veden lämmityksen hyötysuhteen alenema tässä sallittakoon, mikäli muu käytettävyys on parempi. Valoisaan aikaan talon lämmin käyttövesi tehdään aurinkopaneeleilla, joten tämä lämpöpumppuhässäkkä olisi käytössä vain lämmityskaudella.

ILPpin kuumakaasusulatuksista ei tarvi paljon huolta kantaa, sillä tälle talvelle kone ei ole tehnyt vielä ainuttakaan, koska rossitila on vielä pari astetta lämpimän puolella. Keväällä maaliskuussa saattaa sulatella maksimissaan kerran vuorokaudessa, koska tila on niin riihikuiva, että kosteutta ei kennolle oikein kerry. LV-varaajan tuloputken halkaisija on 3/4", joten voisiko tätä puolta tehdä muovilla, vai vaatiikohan se huomattavasti enemmän putkea tuonne pytyn sisälle? Tuo pakkasneste voisi olla tuota vähemmän myrkyllistä, tai Kiteeläisellä voi mennä, sillä en noita rakennusmääräyksiä osaa niin kovasti jännittää.

 

[HYBRID]

Vs: ILMALÄMPÖPUMPPU JA KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYS

Mitenhän on, jos tuon veden esilämmityksen laittaisi siihen 1/2" kuumakaasupuolelle heti lähtöön ja sitten jatkamaan sisäyksikölle, niin miten ILPpi osaa itsenäisesti säätää tehontuottoa ja putoaakohan sisäyksikön lämmöntuotto hyvin pitkäksi aikaa?

Ilpissähän on valtaosan vuotta runsaasti ylikapasiteettiä. Normaalisti kuumaa käyttövettä otetaan pienissä erissä (käsien pesu, tiskaus, ruuanlaitto, j.n.e.), jolloin ei ole mitään ongelmaa. Saunomisen yhteydessä pesu ja suihkutus voi viedä pönttöjä tyhjäksi. 10 m 1/2" kupariputkea tuottaa noin 1,5 kW:a tehoa normaalilämmöillä ILPISSÄ, joten sisäyksikkö puhaltelee vielä paljon enemmän. Paukkupakkasilla täytynee turvautua leivinuuniin tai rajoittaa suihkuttelua. Lämmönjakoa sisäyksikön ja käyttöveden välillä voi säätää sisäyksikön puhallusta muuttamalla. Lämmön määrää säädetään normaalisti sisäyksikön pyynnöllä.
Vesipuolen kierukka voisi olla 15 m Ns 16 kurttuputkea.

Etukäteen voisi tehdä jonkun pienen mittauksen. TOKMANNI myy langatonta lämpömittaria kolmelle eri lämmölle 17 €.
- saunamittarin anturi kylmäainehöyryputken päälle ulkoyksikön jälkeen, 3 kierosta teippiä ja vähän eristystä päälle. Mittaa tulistuslämmön, voi mennä yli 80 ast., pikkumittarit ei riitä
- ulkolämpömittarin anturi nesteputkeen sisäyksikön jälkeen,teippaus,eriste. Näyttää lauhteen lämmön
- Lukulaite ja sisälämpömittari sopivaan paikkaan

 

[Biopumppari]

Vs: ILMALÄMPÖPUMPPU JA KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYS

Kiitos HYBRIDI tästä! Selvästi olet perillä asioista ja muuttanut käytännön lihaksi pelkän teoriajargonin! Kuten sanoit lämmintä käyttövettä menee meilläkin pääsääntöisesti pienissä erissä poislukien nämä noin neljästi viikossa tapahtuvat perheen saunomis sessiot. Tuo Tokmannin mittarikamppeen hyödyntäminen on hyvä oivallus ja helposti toteutettavissa, jotta saa hiukan osviittaa pumpun tehontuotosta. Normaalisti pumpun ottoteho on luokkaa alle kilowatti. Suunnilleen tuon keskitehon oton 'rossitila sallii ottaa', jotta lämpötila ei laske liikaa. Pitkällä pakkasjaksolla rossitilan lämpötila laskee muutaman asteen pakkaselle, mutta palautuu nopeasti ilmojen lauhtuessa. Pakkasjakson lisälämpö tuotetaan pääsääntöisesti takan ja leivinuunin lämmityksellä. Toki lattialämmöt ja sähköpatterit tulee mukaan pikkuhiljaa ultrakylmillä ilmoilla. Luulen HYBRIDI, että tämä sinun kehittelemä systeemi on se viimeinen 'niitti' sähkön kulutuksemme optimoinnissa. Kesällä olen pruukannu toteuttaa nämä muilta apinoimani optimoinnit mm. aurinkopaneelien varaajalle 'suorakytkentöineen' ja ne on kaikki toimineet luotettavasti.

 

[dumo]

Vs: ILMALÄMPÖPUMPPU JA KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYS

Itseäkin kiinnostaisi (ainakin teoriatasolla) käyttöveden esilämmittäminen käyttäen ILP:n ylimääräistä kapasiteettia. Autotalliin on tarkoitus laittaa edullinen ILP, joka tulee tuskin ikinä käymään täysillä kierroksilla, ja tekninen tila (normaali lämmitetty tila luonnollisesti) olisi kätevästi yhden harkkoseinän takana. Tallissa on 3kW edestä lattialämmitystä, joten siinäkään mielessä ei ole ongelmaa vaikka joskus olisi pakkastakin.

Käyttövesi lämpeää nykyisin 300l varaajalla: Pimeään/kylmään aikaan pääosin ostosähköllä, touko-elokuussa pitkälti ylijäämä-aurinkosähköllä (ylituotannot dumpataan verkon sijasta varaajaan, aina kun sinne "mahtuu"). Tarkoitus olisi luonnollisesti jättää tuo varaaja käyttöön.

Nopeasti laskettuna joku noin 100l esilämmitysvaraaja olisi sopiva (=riittäisi normaalikäytössä), olettaen että siitä lähtevä vesi olisi noin 45-asteista.

Onkohan mitään kaupallisia (tai edes ns. valmiita ja luotettavia) tuotteita olemassa? HYBRIDI (jos arvaan oikein) on tuon tyyppisiä vermeitä tainnut myydäkin(?).

 

[HYBRID]

Vs: ILMALÄMPÖPUMPPU JA KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYS

Miksi pelkkä autotalli. Ei niin pientä ILPPIÄ löydykkään, että lämpötilan saisi kohoamaan. Vaihtoehto olisi on-off ILPPI jos sellaisia vielä myydään. Tarkastin juuri oman asunnon 91 m2 ILPIN näillä nollakeleillä:
- ottoheho 411 W 25 % maximista
- lauhtumislämpö 34 ast.
- tulistuslämpö 36 ast.
Veden esilämmityslämpötila jää näillä lukemilla 30 asteeseen.

Kyllä ILPIN ottotehon tulisi olla nollakelillä 50 % maximista, jotta COP muodostuisi hyväksi ja vvesikin lämpenisi kunnolla.

 

[dumo]

Vs: ILMALÄMPÖPUMPPU JA KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYS

Siksi että asuintiloja lämmittää jo tehokkaampi ILP, mutta sitä en ala modaamaan, jo siitäkin syystä että sijaitsee liian kaukana teknisestä tilasta. Autotalli lämpiää nyt lattiavastuksilla ja ilmankuivain pöhisee siihen päälle, mutta ajattelin laittaa muutaman satasen kiinni ILPiin. Laskelmieni mukaan takaisinmaksu on kohtuullisen hyvä, joskin ulosmittaan osan säästöstä nostamalla lämpötilaa että auto kuivuu nopeammin.

Mutta joo, kiitos kommentista, olet kyllä täysin oikeassa - kieltämättä jatkuvassa käytössä invertterikoneen höyrystymislämpö jää turhan alas. Toki yksi vaihtoehto voisi olla ajastimen käyttö, eli ajaisi muutaman tunnin jaksoissa. Katkokäyntiähän kone tulee joka tapauksessa käymään. Vaan liekö tuossakaan järkeä (?). Takan savukaasuistakin saisi lämpöä, mutta ns. valmispiippuun on vaikea viritellä kierukkaa...

 

[HYBRID]

Vs: ILMALÄMPÖPUMPPU JA KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYS

Menee vähän tuotemainonnan puolelle, mutta TOKMANNILLE tuli Joulun alla yllättävän tarkka töpseliin työnnettävä sähkömittari. Sillä saa V, A, W, kWh, y.m. Sillä saa mitattua kätevästi esim. ILPIN ottotehon ja vuorokausikulutuksen eri pakkasissa. Kun ostaa lisäksi muutaman kympin 3 kW:n
sähkölämmittimen voi mitata vaikka huoneiden tai autotallin kulutusta, tai vaikka koko asunnon, kun sulkee muut lämmönlähteet pois. On niin monen sorttisia asuntoja. Tieto on valtaa kun lähtee ostamaan ILPPIÄ.

 

[HYBRID]

Vs: ILMALÄMPÖPUMPPU JA KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYS

invertterikoneen höyrystymislämpö jää turhan alas. Toki yksi vaihtoehto voisi olla ajastimen käyttö, eli ajaisi muutaman tunnin jaksoissa.

OK. Ajastin, termostaatti, halpa ILPPI, pyyntö ylös, korkeampi lämpö.

 

[Biopumppari]

Vs: ILMALÄMPÖPUMPPU JA KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYS

Mielellään 300€ Chunlanin käyttöikää jo lyhentäisi ja laittaisi vehkeen töihin. Vajaan 800 Watin ottoteholla se keskimäärin päivät töhisee vuosi toisensa jälkeen. Luvalla sanoen en ole tuon vempeleen mahdollista lämmityspotentiaalia edes koetellut, joten HYBRIDIN vinkit on mitä parhaiten paikallaan! Eikä tule itku silmään, vaikka jo huomenna hyytyy, mutta toivon mukaan pääsee vetämään tällä masiinalla ensi syksynä vähän käyttöveden esilämmitystestejä.

 

[HYBRID]

Vs: ILMALÄMPÖPUMPPU JA KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYS

Ihmetyttää kansan usko siihen, että lämpöpumppua ei voisi käyttää niillä kierroksilla ja arvoilla, jotka valmistaja on pumpulle antanut. Täysillä kierroksilla öljy voitelee hyvin ja kiertää kylmäainekaasun mukana höyrystimessä ja luhduttimessa, eikä jää sinne "makaamaan". Kompressorin päällä siinä mistä kylmäainehöyry lähtee kierrokselle on termostaatin anturi, mikä pysäyttää kompressorin jos se kuumenee liikaa. Anturin asetusarvo on yleensä 200 astetta C.

Suurten lämpöpumppulaitosten (suurimman akseliteho yli 500 kW) vastuuhenkilönä yli 21 vuotta toimineena, ylilämmön ei koskaan todettu aiheuttaneen vaurioita. Alilämmön eli kylmän tiedän laitoksissa aikaisemmin aiheuttaneen ns. kylmäiskuja mitkä olivat rikkoneet venttiilikoneistoja.

Ei tulisi koskaan esittää perustelemattomia väitteitä, jotta ei kansaa johdettaisi harhaan.

 

[VesA]

Vs: ILMALÄMPÖPUMPPU JA KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYS

Ihmetyttää kansan usko siihen, että lämpöpumppua ei voisi käyttää niillä kierroksilla ja arvoilla, jotka valmistaja on pumpulle antanut. Täysillä kierroksilla öljy voitelee hyvin ja kiertää kylmäainekaasun mukana höyrystimessä ja luhduttimessa, eikä jää sinne "makaamaan". Kompressorin päällä siinä mistä kylmäainehöyry lähtee kierrokselle on termostaatin anturi, mikä pysäyttää kompressorin jos se kuumenee liikaa. Anturin asetusarvo on yleensä 200 astetta C.

Suurten lämpöpumppulaitosten (suurimman akseliteho yli 500 kW) vastuuhenkilönä yli 21 vuotta toimineena, ylilämmön ei koskaan todettu aiheuttaneen vaurioita. Alilämmön eli kylmän tiedän laitoksissa aikaisemmin aiheuttaneen ns. kylmäiskuja mitkä olivat rikkoneet venttiilikoneistoja.

Ei tulisi koskaan esittää perustelemattomia väitteitä, jotta ei kansaa johdettaisi harhaan.

Taidat itse kyllä syyllistyä sihen nyt pahemman kerran. 'Tavallisessa' pienessä invertteri-ILPissä, jonka maksimiottoteho on 1500W on ehkä nimellisteholtaan 500W kompura ja se on suunniteltu kestämään osatehoilla kymmenisen vuotta.. kovassa lämmityskäytössä nämä laitteet tuntuvat menevän vaihtoon 7 vuoden paikkeilla. On/off -laitteet voidaan tehdä käymään sillä teholla joka tarjolla on, niissä ei kikkailla sillä että laittamalla lisää kierroksia saadaan esitteeseen komeammat numerot. Invertterivehkeiden teknisistä manuaaleista näkee aika hyvin sen ettei vehkeiden kaikkia osia ole raaskittu mitoittaa kompuran maksimitehoille niilä 'ylikierroksilla'.. niissä on sitten niitä suojia jotka vetelevät kierroksia alas kun alkaa olla kuuma.

 

[pökö]

Vs: ILMALÄMPÖPUMPPU JA KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYS

HYBRIDin mainitsema 200 astetta tuntuu kovalta, omassa vilpissä katkaisu tapahtuu 120 asteessa.

 

[VesA]

Vs: ILMALÄMPÖPUMPPU JA KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYS

HYBRIDin mainitsema 200 astetta tuntuu kovalta, omassa vilpissä katkaisu tapahtuu 120 asteessa.

Joo .. POE-öljy tuhoutuu tuossa 200 kohdalla, vanhemman polven öljyt siinä 150C kieppeillä. Koska mittari ei välttämäti näe joka paikkaan marginaaiia on syytä olla.

 

[Biopumppari]

Vs: ILMALÄMPÖPUMPPU JA KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYS

Mitä ristusta, jos minä kymmenvuotiaan 300€ kiinalaisen saan ajettua ennenaikaiseen hautaan, niin mitä sitten? Vastaavia saa 500€ itse vakuumoiden käyttöön. Hämmästynyt olen vaan kamppeen hyvyydestä, sillä näinä käyttövuosina ei ole ainoatakaan vikakoodia pelissä ollut. Töihin tuon olisi saanut laittaa aikapäiviä sitten, mikäli oma osaamistaso olisi moiseen riittänyt. Herra Rantasen opeilla soveltaen kytkin pari ja puoli kilowattia paneelitehoa suorakytkennällä varaajan vastuksille. Lopputulemana käyttövesi on lämmin valoisaan aikaan reilun puoli vuotta. Ei ole mppt säätimiä ei, mutta aina kun aurinko vilkahtaa, niin vastus lämpenee Iso käsi Rantaselle!

 

[HYBRID]

Vs: ILMALÄMPÖPUMPPU JA KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYS

Joo .. POE-öljy tuhoutuu tuossa 200 kohdalla, vanhemman polven öljyt siinä 150C kieppeillä. Koska mittari ei välttämäti näe joka paikkaan marginaaiia on syytä olla

POE-öljy alkaa tuhoutua +200 astetta C, se on eri asia. Viittaan taas professori Antero Aittomäkeen Kylmätekviikka/2008, sivu108: "Kylmäaineen pitää olla riittävän stabiili lämpötiloihin 180...200ast. C sakka käytettävien materiaalien sekä niiden kombinaatioiden kanssa."

Taidat itse kyllä syyllistyä sihen nyt pahemman kerran. 'Tavallisessa' pienessä invertteri-ILPissä, jonka maksimiottoteho on 1500W on ehkä nimellisteholtaan 500W kompura ja se on suunniteltu kestämään osatehoilla kymmenisen vuotta.. kovassa lämmityskäytössä nämä laitteet tuntuvat menevän vaihtoon 7 vuoden paikkeilla. On/off -laitteet voidaan tehdä käymään sillä teholla joka tarjolla on, niissä ei kikkailla sillä että laittamalla lisää kierroksia saadaan esitteeseen komeammat numerot. Invertterivehkeiden teknisistä manuaaleista näkee aika hyvin sen ettei vehkeiden kaikkia osia ole raaskittu mitoittaa kompuran maksimitehoille niilä 'ylikierroksilla'.. niissä on sitten niitä suojia jotka vetelevät kierroksia alas kun alkaa olla kuuma.

Oletko varma, että seitsemän vuotta vanhat kompressorit rikoutuivat ylitehosta eli ylilämmöstä
eikä alilämmöstä, kun kylmä öljy ei kiertänyt ja metalli hinkkasi metallia vasten. Kylmää oli, kun ihmiset seisottivat ILPPEJA pakkasen pudottua 10...15 asteeseen ja tekivät kylmäkäynnistyksen kun pakkanen hellitti 9...14 asteeseen.

PIENI ARVOITUS
Nykyisissä ilmalämpöpumpuissa on kompuran alaosan päällä pantavastus, ja ympärillä paksuja viltin paloja:

- ovatko ne siksi, että kompura käy liian kuumana?
- ovatko ne siksi, että kompura käy liian kylmänä?

 

[burmanm]

Vs: ILMALÄMPÖPUMPPU JA KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYS

PIENI ARVOITUS
Nykyisissä ilmalämpöpumpuissa on kompuran alaosan päällä pantavastus, ja ympärillä paksuja viltin paloja:

- ovatko ne siksi, että kompura käy liian kuumana?
- ovatko ne siksi, että kompura käy liian kylmänä?

PIENI ARVOITUS

Talosi rakenteissa on eristeitä.

- ovatko ne siksi, että talo on liian kuuma?
- ovatko ne siksi, että talo on liian kylmä?

Jos vastaat jälkimmäiseen, niin miksi emme pidä 200C sisätiloissa? Tuli irti vain. Jos ensimmäinen, niin mihin tarvitsemme lämmitystä?

 

[pökö]

Vs: ILMALÄMPÖPUMPPU JA KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYS

Missä sovelluksissa kylmäaine on 180-200 asteista?

 

[Biopumppari]

Vs: ILMALÄMPÖPUMPPU JA KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYS

Kaikki voi teoretisoida perseelleen. Mitä meillä torpassa käytössä olevia systeemeitä ei ole ammuttu alas?

1. ILPin ulkoyksikkö rossitilassa.
2. Aurinkopaneelien suorakytkentä varaajan vastuksille.
3. LTO-koneen tuloilmaputken kierrätys rossitilasta esilämmitys/viilennys.
4. Aurinkopaneelien verkkoinvertteri(t) rossitilassa.

Vastaus: kaikki systeemit on teorisoitu toimimattomiksi, käyttäjille vaarallisiksi, homekasvustoa tuottaviksi ja kaiken kauhiaksi

Miten minusta jotenkin tuntuu, että tämä HYBRIDIN systeemi taitaa olla toimiva kampe?

 

[HYBRID]

Vs: ILMALÄMPÖPUMPPU JA KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYS

Missä sovelluksissa kylmäaine on 180-200 asteista?

En nyt äkkiseltään löytänyt COPELANDIN kompressorien sivua missä kerrotaan lämpötiloista. Uskon kyllä enemmän professoreihin ja valmistajiin kuin asioiden yhteyksiä ymmärtämättömiin asentajiin.
Kauppiaat myyvät mitä tahansa ja sanovat mitä tahansa. Mitä isompi pumppu, sitä isompi hinta, sitä suurempi voitto. Menettelyn uskon kuitenkin sattuvan omaan nilkkaan ostajien pettyessä luvattuihin takaisinmaksuaikoihin ja muihin lupauksiin.

 

[VesA]

Vs: ILMALÄMPÖPUMPPU JA KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYS

En nyt äkkiseltään löytänyt COPELANDIN kompressorien sivua missä kerrotaan lämpötiloista. Uskon kyllä enemmän professoreihin ja valmistajiin kuin asioiden yhteyksiä ymmärtämättömiin asentajiin.
Kauppiaat myyvät mitä tahansa ja sanovat mitä tahansa. Mitä isompi pumppu, sitä isompi hinta, sitä suurempi voitto. Menettelyn uskon kuitenkin sattuvan omaan nilkkaan ostajien pettyessä luvattuihin takaisinmaksuaikoihin ja muihin lupauksiin.

Nämä R410 ja sellaiset hajoavat 600 asteen kieppeillä, R134 450 asteessa, ei niillä ole hätää. Ongelma on se öljy - kärähtäneestä öljystä tuleva mönjä pinnoittaa lämmönvaihtinet ja tukkii paikat ja muuttaa jäljellä olevan öljyn ominaisuuksia. Siksi R410 ei ole puhdasta R32:sta vaan siihen on blandattu puolet kesytysainetta.. nyt on ilmeisesti saatu lämmöt hallintaan kun puhtaalla R32:lla on laitteita myynnissä.

 

[Biopumppari]

Vs: ILMALÄMPÖPUMPPU JA KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYS

Otetaan tähän pieni kevennys vakavaan aiheeseen. Ehkäpä huono vertaus? Auton turbon voitelu. Miten vempeleen säteittäislaakerit voi kestää aika ajoin punahehkuvassa ahtimessa, vaikka öljy rupeaa menettämään ominaisuuksia jo samoissa lämpötiloissa, mitä edellä kerrottiin? Hämmentävästi 200krpm kiertävä ahdin pysyy paketissa, jopa 1/2 Mkm.

 

[pamppu]

Vs: ILMALÄMPÖPUMPPU JA KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYS

Otetaan tähän pieni kevennys vakavaan aiheeseen. Ehkäpä huono vertaus? Auton turbon voitelu. Miten vempeleen säteittäislaakerit voi kestää aika ajoin punahehkuvassa ahtimessa, vaikka öljy rupeaa menettämään ominaisuuksia jo samoissa lämpötiloissa, mitä edellä kerrottiin? Hämmentävästi 200krpm kiertävä ahdin pysyy paketissa, jopa 1/2 Mkm.

Niitä öljyjä vaihdetaan välillä. Eikä tuo puoli milliä ole tunteina kuin kymppitonni. Lämpöpumpun tarttis kestää moninkertainen määrä. Mutta joo, ihme että turbot ylipäätään pysyy kasassa niinkin pitkään.

 

[VesA]

Vs: ILMALÄMPÖPUMPPU JA KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYS

Niitä öljyjä vaihdetaan välillä. Eikä tuo puoli milliä ole tunteina kuin kymppitonni. Lämpöpumpun tarttis kestää moninkertainen määrä. Mutta joo, ihme että turbot ylipäätään pysyy kasassa niinkin pitkään.

Turbossa on aika paksu öljyputki ja vastaavasti ohut akseli siirtämässä lämpöä laakereita kohti.. tarkoitus on jäähdyttää paikat kiertävällä öljyllä. Jos se turbon öljy menee kärähdyksen puolelle turbon laakeri leikkaa kiinni aikalailla samantien. Itse koneen puolella öljy sitten menee pilalle monestakin syystä. Lämpöpumpuissa öljyä pilaa asennuksessa jäänyt vesi ja ääritilanteissa lämpö.. on tuolla jossain ollut keskustelua siitä kannattaako tehdä lämpöpumpulla käyttövettä kun siinä aina mennään lähelle rajoja.. tämä mahtaa koskea mineraaliöljyjä, ei näitä R410:n kanssa käytettäviä.

 

[Biopumppari]

Vs: ILMALÄMPÖPUMPPU JA KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYS

Lähinnä vertauksella hain hattuvakiota aiheeseen, että yksittäisen lämpökuormaa paljonkin tuottavan komponentin lämpötila ei ole sama kuin koko kiertovoitelujärjestemän lämpötila. Oma hahmotuskyky ei testaamatta riitä tuottamaan mielikuvaa kompressorin mahdollisesta reservistä vaikkapa käyttöveden esilämmitystapauksessa, mitä tässä on käsitelty. Siksi systeemihän on melkein pakko rakentaa ensi kesänä ja testata homma. Eihän pumppua tarvi ajaa tilttiin, sillä onhan ILPissäni olemassa kompressorin hetkellistehonkulutuksen mittaus ja helppo lisätä lämpötilamittauksia vähän HYBRIDIn opastamaan tyyliin. Pelkästään aistivaraisesti pääsee jo pitkälle. Limiiteillä mentäessä tarvittaessa höllätään kompressorin lämpösuojamanttelia ja tehostetaan jäähdytystä

 

[Nype]

Vs: ILMALÄMPÖPUMPPU JA KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYS

Onko tullut vastaan lämpöpumppuratkaisua jossa olisi kaksi kompressoria on kytketty peräkkäin siten että nostavat veden lämpötilan helposti 60 asteeseen tai jopa yli?

Kompuroiden välissä on muistaakseni lämmönvaihdin ja tämä koko rakennelma on kaikenlisäksi osa öljykattilalla toimivaa lämmitysjärjestelmää.

Tiedän yhden rakennuksen jossa tuollainen ratkaisu on käytössä.

Mietin vain että onko kukaan laskenut/kokeillut toimisiko tuollainen rakenne paremmin kylmissä oloissa kuin tämä nykyinen jossa on muutama erittäin huonosti toteutettu vanhanaikainen ratkaisu ja nekin alunperin jäähdytykseen!


Kokeilin itsekin yhtä muutosta ja ilmeisesti lämmönvaihtimien hyötysuhde (ainakin lämpötila ero kasvoi) nousi!

Insinööri porukassa ei enään näytä löytyvän uskoa tuollaisten laitteiden kehittämisen vaan maataan vanha ja huonon ratkaisun päällä, eteenkin vanhoja ratkaisuja tulisi kyseenalaistaa!

 

[burmanm]

Vs: ILMALÄMPÖPUMPPU JA KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYS

Onko tullut vastaan lämpöpumppuratkaisua jossa olisi kaksi kompressoria on kytketty peräkkäin siten että nostavat veden lämpötilan helposti 60 asteeseen tai jopa yli?

Kyllä kaskadeita on ollut käytössä pidempään, tosin varmaan kaikki ovat katoamassa huonon hyötysuhteen takia. Vaikka lämpötilaero kasvaakin, niin samalla kasvaa myös sähkönkulutus kun joudutaan ajamaan kahta kompuraa (muiden rakenneongelmien lisäksi).

"Uusia" ratkaisuja on sen sijaan esim. tuo EVI-teknologia, jossa käytetään lämmönvaihdinta, EEV:tä ja kaasun osittaista takaisin syöttämistä kompuralla kylmissä olosuhteissa. Näin saadaan laskettua höyrystimelle menevää lämpötilaa ja enemmän energiaa talteen. Voidaan samalla nostaa korkeammalle lämpötilaa.

http://www.emersonclimate.com/europe/ProductDocuments/CopelandLiterature/C070403_1107_0512_E_TI_Vapour%20injected%20Scroll%20COMPRESSORS_0.pdf

Täysin suunniteltu lämmittämiseen tuo.

 

[janti]

Vs: ILMALÄMPÖPUMPPU JA KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYS

Onko tullut vastaan lämpöpumppuratkaisua jossa olisi kaksi kompressoria on kytketty peräkkäin siten että nostavat veden lämpötilan helposti 60 asteeseen tai jopa yli?

Daikin Altherma HT VILP on tuollainen. Ulkoyksikön ja sisäyksikön välillä kiertää R410A ja sisäyksikössä R134a.
https://www.daikin.fi/fi_fi/product-group/air-to-water-heat-pump-high-temperature.html
http://www.recair.fi/pdf/Recair_Daikin_Altherma_HT.pdf
https://www.daikin.fi/content/dam/document-library/catalogues/heat/air-to-water-heat-pump-flex-type/EKHBRD-ADV17_ADY17_ERRQ-AV1_AY1_ERSQ_AV1_AY1_ECPEN17-767_Procuct%20catalogues_English.pdf

 

[HYBRID]

Vs: ILMALÄMPÖPUMPPU JA KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYS

PIENI ARVOITUS
Nykyisissä ilmalämpöpumpuissa on kompuran alaosan päällä pantavastus, ja ympärillä paksuja viltin paloja:

- ovatko ne siksi, että kompura käy liian kuumana?
- ovatko ne siksi, että kompura käy liian kylmänä?

Vastauksia on tullut kovin vähän, ja aiheen sivusta.

1. Pantavastuksella ja ohjelmalla estetään kompuran ns. kylmäkäynnistys. Mikäli kompura pysähtyy tai pysäytetään pakkasella, ohjelma estää uudelleenkäynnistyksen ennenkuin pantavastus on lämmittänyt kompuran alaosassa olevan voiteluöljyn käyntilämpimäksi.
Aivan ilmeisesti aikoinaan pakkasen pelossa tehdyt kylmäseisokit rikkoivat kompuroita.

Sama vaara uhkaa etelästä ostettuja ilmalämpöpumppuja, jotka eivät ole ns. Nordic Malleja.

2. Paksut viltin kappaleet kompuran ympärillä ovat siksi, että kompura käy liian kylmänä.