Keskustelua aurinkopaneeleista
- Keskustelun aloittaja Tehari
- Aloitettu
Sikäli MPPT:n puute ei välttämättä ole kriittistä, että tuottohan saadaan pääasiassa silloin, kun paiste osuu hyvin paneeliin. Jos vastus on sovitettu hyvin paneelin tuottamaan tehoon noissa oloissa, ei välttämättä menetä paljon, vaikka sovitus olisi huonompi auringon osuessa tai paistaessa heikommin. Vastus sinällään reagoi kuormana oikean suuntaisesti, kun virtakin putoaa jännitteen pudotessa. Toki tarkemmin ottaen heikon paisteen oloissa vastusta pitäisi suurentaa, sillä paneeli antaisi lähes saman virran, vaikka jännitettä nostettaisiin aika selvästikin siihen nähden, mihin se luonnostaan vastuksen kuormittamana tuolloin asettuu.
K
korsteeni
Vieras
Tässä kuvassa klo 12 jälkeen poistettiin MPPT säädin ja kytkettiin suoraan vastuksiin (sininen käyrä) kaksi identtistä paneliryhmää samassa paikassa samoissa olosuhteisa. Testi suoritettiin useita kertoja parin kuukauden aikana. Mittaukset suoritettiin lisäksi rinnakkaisesti myös lämpötilamittauksilla veden lämmön muutoksilla.Juu, pohjakohinaa eikä oikein sitäkään
Tuossa edellä oli painopiste ihan paneelin ominaisuudesta suorakytkennässä lämmitysvastukseen diy-näkökannalta. Käyttäjän kannalta ei ole "pohjakohinaa" tuleeko kesän suihkuvedet 2:lla vai 6:lla paneelilla.
En ole sidosryhmissä enkä myy mitään enkä osta mitään, enkä edusta mitään.
Liitteet
@korsteeni siis lämmittää vettä tuolla koko arsenaalilla, vai, kaikki menee veden lämmitykseen?
K
korsteeni
Vieras
Tässä kohteessa ei ole muuta käyttöä paneleille, kaikki menee vastuksille veteen ympäri vuoden.
Onkos se Solax ollenkaan verkossa kiinni?
Tarviiko talvella lämmittää ja millä se tehdään?
Viimeksi muokattu:
Ymmärsinkö oikein, että MPPT säätimestä ei sinun tapauksessa ole mitään hyötyä ja että suoraan vastuksiin kytkentä toimi hyvin.
Minkälainen systeemi sinulla on. Montako panelia, tehot, jne. Minkälainen vastus varaajassa.
Korsteenin käppyrä oli sitten kuolinisku lämpökeräimille, paneeleilla saa saman tehon halvemmalla. Lisäksi toimintavarmuus ilman säätäjää nousee kertaluokkaa paremmaksi.
Mutta mutta...
missäs meillä on källi?
- täysin uskottavaa että säätimet voivat olla huonoja ja niilläkin on tehohäviönsä
- josko paneelien ominaisuudet ei olekkaan ihan niin kuin meille on uskoteltu? Sillä verukkeella meille sitten myydään ( osiensa hintaan verraten ) kalliita ja rikkoutuvia säätimiä
- Sitten se lämmitysvastuksen ohminenvastus? Vastushan lämpenee P = UI -periaatteellä. Ja toisaalta R = U/I, eli jos jännite puolittuu niin virtakin puolittuu, jolloin teho putoaa 1 / 4 - osaan. Kotte heitti ajatuksen että vastus ja paneeli ovat tavallaan "itsesäätyviä" ja haketuvat "tasapainotilaan", joka voi olla niin lähellä optimia ettei säätimillä saada paljonkaan etua.
Jos säätimen hyöty jää marginaaliseksi, niin miksi niitä vaivoiksensa hankkisi?
Mutta mutta...
missäs meillä on källi?
- täysin uskottavaa että säätimet voivat olla huonoja ja niilläkin on tehohäviönsä
- josko paneelien ominaisuudet ei olekkaan ihan niin kuin meille on uskoteltu? Sillä verukkeella meille sitten myydään ( osiensa hintaan verraten ) kalliita ja rikkoutuvia säätimiä
- Sitten se lämmitysvastuksen ohminenvastus? Vastushan lämpenee P = UI -periaatteellä. Ja toisaalta R = U/I, eli jos jännite puolittuu niin virtakin puolittuu, jolloin teho putoaa 1 / 4 - osaan. Kotte heitti ajatuksen että vastus ja paneeli ovat tavallaan "itsesäätyviä" ja haketuvat "tasapainotilaan", joka voi olla niin lähellä optimia ettei säätimillä saada paljonkaan etua.
Jos säätimen hyöty jää marginaaliseksi, niin miksi niitä vaivoiksensa hankkisi?
Enpä nyt ehdi surffaamaan enempiä, mutta aikanaan kyllä KVG menetelmällä tätäkin ihmetellyt ja minusta konsensus oli että vuosituotossakin MPPT vs. suorakytkentä MPPT nettoaa ihan reilusti (olisko ollut jotain 20% hehtaarilla) ja juurikin vajaapaisteilla ero voi olla hyvin dramaattinen, jossa suorakytkentä ei tuota oikein mitään kun säätimellä saadaan vielä kymmeniä prosentteja piikkitehosta. En nyt laita päätäni pantiksi noista prosenteista kun raskaasti muistin varassa ollaan.
Ihan samaan 20% paremmuuteen MPPT:llä olen päätynyt samalla kVG menetelmällä. Sitten jos laittaa optimiträkkäyksen avoimeen paikkaan niin asia kumoutuu.
Paneelin käppyröiden perusteella pitäisi kuorman resistanssin vaihdella tilanteesta riippuen, jotta tehonsiirto olisi aina maksimissa. Tässä on analogiaa vaihtovirtasysteemien muuntajasovituksiin. Muuntajalla voidaan tehdä impedanssien sovitus. Yleensä on vaan, että kuorma on vakio tai lähes vakio.
Esimerkiksi jos kytkee putkivahvistimen pääteasteen suoraan esim. 8 ohmin kaiuttimeen, niin ei kuulu mitään. Mutta kun laitetaan päätemuuntaja, nin jo herää henkiin.
MPPT säädin ilmeisesti tekee juurikin tuota resistanssin säätöä ja siten saa aikaan kaikissa oloissa maksimaalisen tehonsiirron ja myös tehonoton.
Tulee vaan mieleen, että onko aurinkopanelen käppyrät kaikilla merkeillä ja malleilla samat? Eli miten MPPT säädin osaa tehdä sovituksen?
Esimerkiksi jos kytkee putkivahvistimen pääteasteen suoraan esim. 8 ohmin kaiuttimeen, niin ei kuulu mitään. Mutta kun laitetaan päätemuuntaja, nin jo herää henkiin.
MPPT säädin ilmeisesti tekee juurikin tuota resistanssin säätöä ja siten saa aikaan kaikissa oloissa maksimaalisen tehonsiirron ja myös tehonoton.
Tulee vaan mieleen, että onko aurinkopanelen käppyrät kaikilla merkeillä ja malleilla samat? Eli miten MPPT säädin osaa tehdä sovituksen?
Varsin samanlaisia ovat, kysehän on pohjimmiltaan virran nappaamisesta piistä valmistetun puolijohdediodin rinnalta (jollainen aurinkokenno rakenteeltaan on). Materiaalin sisäinen (resistiivinen) vastus vaikuttaa lisäksi jännitettä pienentäen.
Kunnollinen MPPT toimii niin, että kokeilee jatkuvasti virran (efektiivistä) pienentämistä ja kasvattamista pienellä muutosaskeleella kerrallaan, mittaa , kumpi tuottaa enemmän tehoa ja alkaa taas uuden iteraatiokierroksen näin valitusta arvosta. Virta saadaan näin useilla peräkkäisillä säätöaskeleilla muuttamaan virtaa vaikka laidasta laitaan. Tehohan saadaan kullakin hetkellä virran ja tehon tulona (ja lisäksi on laskettava keskiarvo ainakin kokonaisen pulssijakson ylitse). Virran efektiivistä arvoahan säädetään katkomalla kulutuskohteen jännitesyöttöä nopeasti pulssittamalla.
Omassa tapauksessa paneeli-intoa laannuttaa myös katon kunto.. 15 vuotta vanha palahuopa, joka ei vuoda mistään, mutta lappujen reunat on nousseet sieltä täältä. Ehkä menee vielä 10-15 vuotta, mutta ei missään nimessä 30 vuotta. Toki jos mentaliteetti on että kaikki työt tehdään itse eikä sille lasketa mitään arvoa, ei tällaisella aspektilla ole väliä. Mutta nyt jos vedän lappeen täyteen paneeleita, on katon korjailu melko lailla haastavampaa, ja siinä vaiheessa kun koko katteen uusiminen tulee ajankohtaiseksi, hinnoittelee moni putiikki varmasti paneeleiden poiston ja uudelleen asennuksen aika kovaan hintaan. Toki riippuu vähän miten nopeasti paneelit yleistyvät ja sitä kautta myös kattofirmojen osaaminen, mutta tuskin ne vielä ihan mainstreamia on 10 vuoden kuluttuakaan, ja työhän maksaa aina jos sitä ei itse tee.
Biopumppari
Jäsen
Siellähän ne on blobbo palahuovat suojassa paneelien alla, joten nyt on otollisin aika kuorruttaa lappeet täyteen paneeleita. Tuplahyöty samalla vaivalla.
MPPT säätimen kanssa voi näköjään käyttää ihan normaaleita 230 voltin vastuksia. http://techluck.com/index.php#specs
Tämä sopiisi hyvin, koska meidän varaajassa on 3 kpl 5kW vastuksia, 3-vaihe sellaisia. Näistä voisi ottaa osan kennoille.
Yhden vastuksen resistanssi taitaa olla n. 31 ohmia. Pystyyköhän joku MPPT säädin nostamaan jännitteen tuonne 230 voltin pintaan, että saisi tehoja siirtymään veteen?
Aihetta on myös muuallakin käsitelty: http://ilmaisenergia.info/foorumi/index.php?topic=1736.0
lampopumput.info
Tämä sopiisi hyvin, koska meidän varaajassa on 3 kpl 5kW vastuksia, 3-vaihe sellaisia. Näistä voisi ottaa osan kennoille.
Yhden vastuksen resistanssi taitaa olla n. 31 ohmia. Pystyyköhän joku MPPT säädin nostamaan jännitteen tuonne 230 voltin pintaan, että saisi tehoja siirtymään veteen?
Aihetta on myös muuallakin käsitelty: http://ilmaisenergia.info/foorumi/index.php?topic=1736.0
Aurinkopaneelit suoraan varaajan vastukseen
Oliko joku jo pohtinut tommosta viritelmää? Sopivasti aurinkopaneelia kytkettynä suoraan varaajan lämmitysvastukselle. Ilman säätimiä tms. joutavaa. Saisiko joillakin arvoilla melkein toimivan ja kannattavan edes kesäkeleihin, jos tavoitteena pesuhuoneen lattian lämmitys ja lämpimän käyttöveden...
Kannattaa vain pitää mielessä, että jännitteen nostamiseksi tarvitaan jonkinlainen "buck and boost"-kytkentä, jossa on muuntaja, induktori tai vastaavia tehopuolijohdekatkojan ohella. Tällainen verottaisi MPPT-säätimen hyötysuhdetta havaittavasti sen ohella, että ominaisuuden toteuttaminen maksaa. MPPT-säätimen suunnittelija ei siten lisää moista jännitteen nostoon kykenevää toiminnallisuutta, ellei asiakas sitä erikseen toivo ja ole siitä valmis maksamaan. Lähtökohtana kyllä on, että paneeleiden sarjassa tuottaman jännitteen täytyy selvästi ylittää kulutuslaitteen keskimäärin näkemän käyttöjännitteen. Taitaa 250V:n maksimi paremminkin sopia amerikkalaisille 127 voltin jännitteellä toimiville kulutuslaitteille. MPPT-säädintä ei lisäksi ole tarkoitettu jännitteen vakiointiin, vaan maksimaalisen tehon syöttöön. Vastuksen mitoitus siis määrää, mihin jännite nousee ja jos auringon säteily muuttuu, myös vastuksen yli vaikuttava jännite muuttuu, kun optimitehoa etsitään. Toisenlainen kuorma kuten akku toimii toisin, eli siinähän itse akku pitää jännitteen suhteellisen vakiona. Vastuskuorman yhteydessä tarkoitukseen soveltuva MPPT-säädin jopa heiluttaa vastuksen yli vaikuttavaa jännitettä auringon säteilytason muutoksien seurauksena enemmän kuin, jos vastus olisi kytketty suoraan paneeleihin. Tämähän on välttämätöntä, jotta paneeleilden yli vaikuttava jännite saadaan kasvamaan pienemmän säteilytason kannalta suotuisammaksi (ts. laskemaan vähemmän kuin se laskisi virran pysyessä ennallaan tai edes vähentyessä ohmin lain mukaisesti vaikuttaessaan vastuskuormaan) ja ainoana keinona tämän saavuttamiseksi on paneeleilta otettavan virran vähentäminen vielä ohmin lakia rajummin.
Tälläinen juttu sattui lehdessä silmään. Täytyy kyllä todeta että yleisesti ottaen paneelien ulkonäkö rumentaa talon ilmettä ja harvassa paikassa asennukset ovat sellaisia että kosmaattiset vaikutukset eivät mene negatiivisen puolelle. Tässäkin jutussa ensimmäinen kuva on hirveä. Tosin en tiedä näkyykö ko. ilmansuunta mihinkään.
Artikkelissa herralla on kyllä kovat suunnitelmat paneliensa kanssa kun sata panelia on tavoitteena. Omasta mielestä tuossei kyllä taida enää olla mitään järkeä.
”Verot ja siirtomaksut ovat nousseet eikä niistä pääse eroon” – Näin yksi perhe pyrkii sähköomavaraisuuteen: 32 aurinkopaneelia hankittu, 68 tulossa
Kari Laihinen pyrkii riippumattomaksi sähköyhtiöistä. Kantahämäläisen omakotitalon edustalla on jo 32 aurinkopaneelia tuottamassa sähköä. Lähivuosina aurinkopaneelien määrä on tarkoitus nostaa sataan.tekniikanmaailma.fi
Tuli luettua koko juttu printtilehdestä. Voi terve. Jos nyt ymmärsin oikein, ostoenergiaa kuluu maltilliset n. 57000kWh vuodessa, josta sähkö n. 24000kWh. Tämä siis huolimatta aurinkokeräimistä ja ilpeistä. Ja mahdollisesti vielä 32 paneelista, tosin se ei käy suoraan jutusta ilmi että onko jo vähennetty. Onhan tuossa toki neliöitäkin, mutta silti. Paljon paremman TMA:n oletettavasti saisi ensin sähkön/pelletinkulutusta vähentämällä.
32 (7,68kW) paneelin tuotoksi mainitaan viime kesäkuussa 560kWh. Mulla silloiset 12 paneelia (3v vanhat) (3,12kW) tuottivat 487kWh samaan aikaan, vaikka eivät ole täysin optimikulmassa ja vieläpä kuuma kattoasennus. Noiden jutun paneelien olisi pitänyt tuottaa 1200kWh jotta kWh/kW olisi sama, tai edes 860kWh huomioiden ”isännän” arvioima paneelien tehon menetys. Tästä voidaan oppia 2 juttua: 1) kannattaa vähän funtsia asennusta, varjoja, yms. - tietämättä mikä on ongelma 2) ei ehkä kannata niitä halvimpia kiinakennoja ostaa, jos tuhoutuvat noin nopeasti, varsinkin jos asennuspaikka on yhtään hankalampi.
Erikoinen esimerkki taas löydetty RM:n toimesta, tosin lehden uskottavuus muutenkin on mitä on.
Tässä ratkaisussa laitetaan 8 kennoa sarjaa, jolloin jännite saadaan sinne 230 voltin paikkeille.
Aurinkosähköä suoraan varaajaan 3kW
8 x 375W Longi aurinkopaneeli Aurinkopaneelikaapeli 30m DC-turvakytkin MC4-liittimet Asennustelineet Kuva viitteellinen!
Onkohan tällaisista ratkaisuista kokemusta. Sopiiko tähän joku kaupallinen MPPT-säädin?
Tämmönen ainakin löytyy....
AE REFUsol DCLV - PV Heater Photovoltaik Thermie Heizsystem + 1500 W Heizstab | eBay
Finden Sie Top-Angebote für AE REFUsol DCLV - PV Heater Photovoltaik Thermie Heizsystem + 1500 W Heizstab bei eBay. Kostenlose Lieferung für viele Artikel!
www.ebay.de
Sä edelleen haaveilet veden lämmittämisestä PV:llä vaikka sulla VILP on parhaimmillaan juuri samoilla keleillä.
Tämmönen ainakin löytyy....
AE REFUsol DCLV - PV Heater Photovoltaik Thermie Heizsystem + 1500 W Heizstab | eBay
Finden Sie Top-Angebote für AE REFUsol DCLV - PV Heater Photovoltaik Thermie Heizsystem + 1500 W Heizstab bei eBay. Kostenlose Lieferung für viele Artikel!www.ebay.de
Sä edelleen haaveilet veden lämmittämisestä PV:llä vaikka sulla VILP on parhaimmillaan juuri samoilla keleillä.
Selvittelen tätä aurinkokenno-varaaja juttua vastaisen varalle. Jossain vaiheessa VILP hajoaa ja pitää päivittää lämmityssysteemiä.
Kennoilta - varaajaan konsepti on sikäli hyvä idea, että ei ole liikkuvia osia ja hyvin pitkäikäinen systeemi. Siksi ei tarvitse laskea TMA:ta. Parempi laskentatapa on sijoitetun pääoman tuotto, joka on joka tapauksessa muutamia prosentteja.
Seuraava selvitettävä on aurinkokenno - VILP - varaaja - konsepti. Elikkä pienitehoinen VILP, jolla kennojen teho kolmin/nelinkertaistetaan kesäkaudella. Nty onkin kyse, että löytyykö pienitehosia VILPpejä?
Puumalassakin satsattiin reippasti aurinkolämpöön https://www.arvopaperi.fi/porssitie...jestelma/c1a2a6f4-839d-4b0c-a45c-51f1f7e5e8d3
Puumalaan hiilineutraalia kaukolämpöä – Suur-Savon Sähkön laitos hyödyntää aurinkokeräimiä ja lämpöpumppua
Suur-Savon Sähkön mukaan lämpölaitos vähentää öljyn käyttöä 30 000 litralla vuodessa.
yle.fi
No tuolla mix:llä pääsee samalle tuotto tasolle lämmöntuotannossa kuin aurinkolämmöllä, joihin viittaat noilla lehtijutuilla.
Etsitäänkö nyt akvaariolämpöpumppua vai mitä teholuokkaa haetaan?
Nuo taitavat luovuttaa lämmön huoneilmaan https://www.akvaterra.eu/at007.html
Viimeksi muokattu:
Ajatus olisi, että aurinkokennojen sähkö pyörittäisi VILPpiä. Kesäkauden cop on kuitenkin aika korkea. VILPin ottoteho pitäisi olla alle 1 kW, jolloin lämpöteho olisi ehkä maks. 4 kW. Systeemissä olisi kennot->MPPT säädin->akut->invertteri-> VILP->varaaja
Onkohan tällaisesta systeemistä tietoa?
Onkohan tällaisesta systeemistä tietoa?
5 kW monoblock pääsee noin 400W ottotehoon alimmillaan.
No jos sulla VILP hajoo niin varmaankin laitat uuden VILP:in oli sulla kennot tai ei. Jos tuota 'sijoitetun pääoman tuotto' vähän kuusailee suoraan vastukseen ajossa niin se vois mennä näin:
10kpl*250kWp = 2500kWp =>*0.8*0.8 = 1600kWh talteen vuodessa, kun se korvaa VILP:iä niin kWh hinnaksi 4c/kWh => 64€/vuodessa tuottaa rahassa ja 30 vuodessa sitten 1920€, paneelisto on tuossa 30v iässä aikas arvoton joten ei tuosta nyt kummosia ROI:ta saa aikaseksi vaikka sähkölle vähän laskis nousu%:kin (paneelit myös menettää vuodessa jotain). Tarkemmankin laskelman tietty saa tehtyä muttei tuo asia siitä kovin paljoa muutu. Että harrastusta ja ekomieltä pitää olla myös mukana.
Viimeksi muokattu:
Justiinsa joo. Pientä on säästöt. Mutta harrastukset maksaa aina jonkin verran. Onhan tämä VILPpikin jonkinmoinen harrastus. Säästää n. 1000,- euron luokkaa vuodessa ja vaatii jatkuvaa ajankäyttöä seurantaan ja aikasäätöihin + vielä varaajan termarin säätöä kovemmilla pakkasilla kun vastuksia tarvitaan, jne.
K
korsteeni
Vieras
Kyllä, tällä säätimellä (MPPT Heizwasser Heizstab) on vain negatiivinen vaikutus, kylläkin pieni. Säätimen omien arvojen mukaan se pitää jännitteen juurikin optimiarvoissaan ja ilmoittaa watitkin, mutta liian korkeina todellisiin, mitkä on mitattu voltteina ja amppeereina ja lisäksi veteen siirtyvänä energiana ja lisäksi paneliryhmiä on 2 identtistä joten ajankohtaeroakaan ei tule. Muutaman sadanmetrin päässä on vielä 4 samanlaista panelirypästä solax inverttereillä samanlaisissa olosuhteissa, solaxin läpi antaa pilvisellä säällä (silloin kun säteilytehot ovat pieniä) huomattavasti enemmän mutta ei siitä ole hyötyä tuleeko 50W tai 150W veden lämmityksen kannalta. Täydellä paisteella taasen suoraan vastuksiin antaa suuremman tehon kuin invertterin (Solax) kautta
Biopumppari
Jäsen
Meillä syötetään 10x250W sarjaan kytketyillä paneeleilla suoraan 56 ohmin lv-varaajan vastusta. Vaihtoreleen kärjet molemmilla vastuksen navoilla ja lepotilassa paneelit aina kiinni vastuksessa. Kello-, tariffin- tai manuaaliohjaus kääntää ivolaisen vastukselle. Termarikärjet kaksnapaiset ja kahdella kärjellä ja jytkyllä poikkipinta-alalla. Kestäneet jo vuosia. Paneelimäärä viritetty pari paneelia pitkäksi, joten pienemmälläkin paisteella tuottaa. Huippupaisteella vastuksen jännite luokkaa päälle 300V. Vastus on kestänyt, koska sen voi kytkeä myös kahdelle vaiheelle 230VAC sijaan.
K
korsteeni
Vieras
Kyllä
K
korsteeni
Vieras
En nyt ymmärrä mitä tarkoitat, jos syötän suoraan vastukseen voi sitä kai nimittää vaikka suorasyötöksi, käytännössä siinä on paneliryhmän ja vastuksen välillä vain johdot, ei mitään muita laitteita.
Eikös tuo linkkaamasi Solax ole sinun järjestelmäsi, näin ainakin olen tulkinnut ja siksi kysyin kun ei oikein osu yksiin?
K
korsteeni
Vieras
On se , Solax'in pilveen pystyy laittamaan minun tiedoillani vain Solaxin invertterit, olisiko sinulla vinkkiä kuinka nuo suoraan vastukseen menevät saisi sinne? kun se vaatii invertterin sarjanumerot ja lisäksi wlan tikuissa on Solaxin softa mikä ne sinne 5 min. välein suikkaa.
Mikä ei osu yksiin?