Keskustelua aurinkopaneeleista

roots

Vakionaama
Solax'eista menee myös kaikki käyttösähköstä ylijäämä sähkö vastuksille.
No sitten on iso veden lämmitystarve, Solaxejakin useampi, mikäs se kokonais kWp määrä sitten oikein onkaan?
Millä keskitalvella sitä vettä lämmitetään?
Mitä tuossa oikein tapahtuu keskellä yötä, ja aamuherääminenkin näkyy jo?:
Solaxi 2019-11-04 080245.png
 

fraatti

Vakionaama
Pystyykö kiinteistön vaihekohtaista kulutusta saamaan mitenkään selville? Lähettääköhän mittari tuon datan verkkoyhtiölle tai onko mittarista luettavissa sitä ulos?

Mietin tässä vain sitä että jos verkkoyhtiö ei netota vaiheita niin kuinka paljonko eteen tulee tilanteita että tuotto tai kulutus on väärällä vaiheella? Onko kenelläkään tästä tietoa?
 

roots

Vakionaama
En ole kyllä yhtäkään verkkoyhtiön raporttia nähnyt eri vaiheet eriteltynä...periaatteessa tuo voi silti olla tiedossa heillä.
Chattikone tjms käyntiin ja kysymään yhtiöltä tuosta erottelusta.
Netottavat yhtiöt on harvassa, Caruna ja oliko Vantaan energia ja Loiste osittain
 

Tulihäntä

Aktiivinen jäsen
jos oma yhtiö ei netota, niin lähtökohtaisesti paneeleita ei kannata ainakaan TMA mielessä hankkia. Pienen säädön voi tehdä siirtämällä laitteita samalle vaiheelle, mutta jos on 3-vaihepumppu, niin ketuiksi menee. Myyt ja ostat samaan aikaan ja et voi sille mitään.

Yksikään invertteri ei taida lähettää vaihedataa muualle kun käyttäjän omaan pilveen. Sähköyhtiö kyllä näkee etäluettavasta mittarista kulutuksen ja tuoton eri vaiheista. Eri asia sitten kertovatko sitä. Kaikilla kuitenkin onnistuu netotus sähkölaskuun :D
 

fraatti

Vakionaama
En ole kyllä yhtäkään verkkoyhtiön raporttia nähnyt eri vaiheet eriteltynä...periaatteessa tuo voi silti olla tiedossa heillä.
Chattikone tjms käyntiin ja kysymään yhtiöltä tuosta erottelusta.
Netottavat yhtiöt on harvassa, Caruna ja oliko Vantaan energia ja Loiste osittain
Meinaan kysyä yhtiöstä tätä tietoa. Tuo on kuitenkin varsin oleellinen asia siihen nähden että mitä tuosta hommasta voi jäädä "käteen".
Iski pieni motivaatio/aikapula tuon laskurin kanssa mutta taidankin saada sen kohta valmiiksi. Jos satun saamaan yhtiöstä vaihekohtaisen datan niin läiskäsen sen möyös taulukkoon ihan kokeilumielessä. Sitten olisi oikeasti faktaa missä mennään.
 

pamppu

Vakionaama
Pihtimittarilla koittamaan kaapista vaiheilta, niin saa jotain hajua miten kuormat jakaantuu. Siitähän voi sitten arvuutella, että kannattaako esim. yrittää puskea yhtä vaihetta, vaiko esim. 2-3 mikroinvertterillä useampaa vaihetta. Vai vaihteleeko kuormat niin ettei saa oikein mistään päästä kiinni.
 

roots

Vakionaama
Mahtaisko tuon saman saada ilman pihtiä siitä uudesta hienosta etäluettavasta mittarista, siinon jotain nappuloita mahtaiskos näyttää...?

Vaikkakin tuon tason tieto on aikas mitäänsanomatonta tai siinä joutuu mittaamaan 3pv yhtäsoittoo 1-vaihe/päivä :D , parempi olis saada pylväitä tai viivaa tai tuntilukemia sähköyhtiöltä.
 
Miksei kannata?

Peruskulutuksen voi siirtää yhdelle vaiheelle. Talossa ei kuitenkaan ole kovin montaa laitetta jotka toimisivat useammassa vaiheessa. Laittaa samalle vaiheelle kaikki oleelliset kuluttajat jos vaan mahdollista.

Mitään kovin suuria voimaloita ei kyllä kannata laittaa jos sähköyhtiö ei netota.

On tää Suomi kyllä paska maa kun mukamas yritetään viherpiipertää mutta sitten ei saada netotusta aikaiseksi joka kannustaisi laittamaan paneeleita enemmänkin
 

kaihakki

Vakionaama
Suomen ongelma on halpa sähkö. Olen tässä fundeerannut monenlaisia ratkaisuita sähkön säästämiseksi. Mutta koko ajan tulee ongelmaksi, että ei meinaa investoinnit kannattaa tai sitten säästöt on niin pieniä, että ei mitään järkeä. Euroopassa tilanne on tässä mielessä erilainen. Sähkö maksaa Saksassakin n. 30 cnt per kWh, eli n. 3 x meikäläisen hinta. On siinä helppo pullistella aurinkopaneleilla ja kun siellä ilmastokin on paljon lauhkeampi kuin täällä Härmässä.
 

fraatti

Vakionaama
Täällä varmaan jollain on sopimuksia itse tuotetun sähkön myynnistä. Tehdäänkö se samalla tavalla kuin normaalisähkösopimus vai onko siinä sidottu sekä myynnin että oston osalta samaan yhtiöön? Nythän tilanne on sellainen että määräaikaisia ja kiinteitä sähkösopimuksia saa sellaisilla hinnoilla että niistä ei ainakaan myyjä kostu mitään... Millaisia marginaaleja on myynnin suhteen, spot - XX snt/kWh vai puhutaanko prosenteista?
 
Pihtiampeerimittari on itellä ollut välineenä, kun näitä peruskuormia olen eri vaiheille siirtänyt. Eihän se mitään ameriikan hommaa ole. Pari kilowattia 1-vaiheelle ja 0,5kW 2-vaiheelle työntyy nimellisesti paneeleista. Muu talon peruskuorma 1-vaiheella, mutta lto 2-vaiheella. Liedestä katellut, että mikä levy on 1-vaiheen takana, niin aurinkoisella tietää potut keittää oikealla levyllä. Hetivalmiin kiukaan tehovastus on 3-vaiheinen, mutta muhimisvastus on 1-vaiheella. Samalla on hyvä releistää esmes lämmityksien pudotuksia/lukituksia mm. kiukaan päällä ollessa huomioiden nuo tulevaisuuden tehomaksut. Ei vaan vahingossa/turhaan tuntikeskiarvot loikkaa kohtuuttomiksi. Tarvittaessa pyörittää kiinteäasenteisella löpöagrekaatilla sähköt kiukaalle, niin saa varavoimakoneen pidettyä käyttökunnossa myös tehomaksun varalta. Viiden kilowatin koneella näkyy torppa pysyvän sähkössä vaikka verkko olisi alhaalla. Alle tonnin investointina itse asennettuna sanoisin -ei paha.
 

joona

Jäsen
Yksikään invertteri ei taida lähettää vaihedataa muualle kun käyttäjän omaan pilveen. Sähköyhtiö kyllä näkee etäluettavasta mittarista kulutuksen ja tuoton eri vaiheista. Eri asia sitten kertovatko sitä. Kaikilla kuitenkin onnistuu netotus sähkölaskuun :D
Itsellä on KACO Blueplanet 8.6 TL3 -invertteri ja se piirtelee kyllä vaiheittain omaan käyttöliittymäänsä (sisäverkossa) käppyrät. Tein myös tuolle loggerin, joka haeskelee arvot talteen suoraan laitteelta. Pilvipalvelussa noita arvoja ei kyllä tässäkään tapauksessa näy. Tuolla saa tietoon toki tuotannon vaiheisiin, mutta sehän ei sinänsä hirvittävästi auta, kun tuotanto jakautuu tasaisesti vaiheiden kesken.

Itsekin olen yrittänyt etsiä ratkaisua vaiheiden mittailuun mittarilta. Kysyin jopa verkkoyhtiöltä pääsyä Aidonin mittarin väylään, mutta yllättäen ei onnistunut. Olisin ollut kyllä suorastaan järkyttynyt, jos olisi onnistunut. Aidonissa on kuitenkin Norjassa liitäntäpaikka, josta pääsee lukemaan ja säätämään asetukset väylällä, kun siellä ei saa käyttää mittareita, joihin asiakkaalla itsellä ei ole mahdollista päästä. Pienellä tutkiskelulla laitteissa ei ole muuta eroa, kuin jatkokaapeli, joka tuo portin sinetöidyn laatikon ulkopuolelle, mutta Aidonilla oltiin (verkkoyhtiön tiedustelemana) sitä mieltä, että Suomalaisissa laitteissa tuota liitäntää tai tukea ei ole. Mittarissa myöskin pulssilähtö vilkuttelee iloisesti huolimatta siitä, että kumpaan suuntaan sähkö menee, joten siitäkään ei vetää mitään johtopäätöksiä.

Tarkoituksena oisi tosiaan ohjata ylituotantoa noilla tiedoilla käyttövesivaraajaan tai autoon, jos se on laturissa.

Tarkistin Qubinolta, että heidän Z-Wave 3-vaihemittarilla onnistuu mittaaminen myös kumpaankin suuntaan:
https://qubino.com/products/3-phase-smart-meter/

Toinen vaihtoehto, joka tuli eteen, on IotaWatt. Koska laite nappaa referenssivirran verkosta erillisellä virtalähteellä, pitäisi sillä onnistua myös verkkoon päin syötettävän virran mittaus:
https://iotawatt.com/

Minulla on kytkemättä kaksi Qubinon 1-vaiheista mittari ILPeille ja löytyy myös yksi 3-vaiheinen. Qubinot vaikuttavat varsin järkeviltä laitteilta, mutta hinnat ovat sen mukaisia. IotaWatin hankkimista keskukseen olen harkinnut muiden kuormien mittailemiseen kustannustehokkaampana ratkaisuna, vaikka 3-vaiheinen Qubino taitaa mennä mittarin perään mittailemaan kokonaiskulutusta.
 

sh1

Aktiivinen jäsen
Pihtimittarilla koittamaan kaapista vaiheilta, niin saa jotain hajua miten kuormat jakaantuu. Siitähän voi sitten arvuutella, että kannattaako esim. yrittää puskea yhtä vaihetta, vaiko esim. 2-3 mikroinvertterillä useampaa vaihetta. Vai vaihteleeko kuormat niin ettei saa oikein mistään päästä kiinni.
Vaihenetotus on jo käytössä usealla yhtiöllä ja tulossa (kuulemma) pakolliseksi lähiaikoina, eli kovin monimutkaisia juttuja ei kannata rakennella.

Täällä varmaan jollain on sopimuksia itse tuotetun sähkön myynnistä. Tehdäänkö se samalla tavalla kuin normaalisähkösopimus vai onko siinä sidottu sekä myynnin että oston osalta samaan yhtiöön? Nythän tilanne on sellainen että määräaikaisia ja kiinteitä sähkösopimuksia saa sellaisilla hinnoilla että niistä ei ainakaan myyjä kostu mitään... Millaisia marginaaleja on myynnin suhteen, spot - XX snt/kWh vai puhutaanko prosenteista?
Voi myydä minne haluaa, tai siis mihin saa kaupaksi, mutta usein saa paremman sopparin kun myy samalle miltä ostaa. Esim. Helenille kun myy ja on ostosopimus siellä niin saa pörssihinnan ilman alennuksia ja mitään muita maksuja.
 

harb

Jäsen
Voi myydä minne haluaa, tai siis mihin saa kaupaksi, mutta usein saa paremman sopparin kun myy samalle miltä ostaa. Esim. Helenille kun myy ja on ostosopimus siellä niin saa pörssihinnan ilman alennuksia ja mitään muita maksuja.
Mikä yhtiö tekee pientuotannon myyntisopimuksen ilman sähkösopimusta yhtiön kanssa? Mulla on tällä hetkellä sen verran halpa sähkösoppari ettei yhtiötä kannata vaihtaa pelkästään sen takia. (ja nykyinen ei osta pientuotantoa)
 

fraatti

Vakionaama

Tälläinen osui silmään, NGE tarjoaa verkkoakkua 9,90e/kk (tuon freebon sopimuskauden jälkeen).
Miksiköhän sinne ei voida samalla laittaa niitä hintoja. Sehän tässä ihmisiä kiinnostaa. Yksi todella oleellinen asia on tuossa se että mihin hintaan voi sen valtaosan kiinteistösi sähköstä ostaan kun aurinko ei paista ja kuinka paljon aurinko voi "varastoida" ja koska sitä voi käyttää. Ja mikä on järjestelmän hinta.

Kysyn tarjouksen jossain välissä kun kerkiän ihan mielenkiinnosta.
 

roots

Vakionaama
Miksiköhän sinne ei voida samalla laittaa niitä hintoja. Sehän tässä ihmisiä kiinnostaa. Yksi todella oleellinen asia on tuossa se että mihin hintaan voi sen valtaosan kiinteistösi sähköstä ostaan kun aurinko ei paista ja kuinka paljon aurinko voi "varastoida" ja koska sitä voi käyttää. Ja mikä on järjestelmän hinta.

Kysyn tarjouksen jossain välissä kun kerkiän ihan mielenkiinnosta.
Siihen on hyvä syy...hinta on korkea, kun nyt kysyt sitä sieltä niin teen arvauksen että ostamaan jouduisit ~7c/kWh. ;D eli semmonen verkkoakkutappaja hinta.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
NGE kuuluu näihin toimittajiin joiden kanssa on ollut vaikeuksia. Eli tämänkin kanssa on syytä olla tarkkana.
 

fraatti

Vakionaama
Katsoin huvikseen mitä muuta tuosta freebosta selviää. Taustalla on häärinyt pohjolan energia.

Freebo yrityksenä
Freebo Group Oy on 2016 perustettu pohjoismainen pienkiinteistöjen aurinkosähkökumppani. Ennen kesäkuuta 2019 Freebo tunnettiin nimellä Pohjolan Energia Oy. Freebo palvelee asiakkaitaan laadukkaalla kokonaispalvelukonseptilla Suomessa ja Ruotsissa. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Oulussa. Freebo työllistää yli 200 alan ammattilaista ja on toteuttanut jo yli 6 000 asiakkaan toiveen omasta aurinkosähköjärjestelmästä.

Ja mitä löytyy Pohjolan Energiasta:
Pohjolan Energian aurinkopaneelit kalliita – valituksia kymmenittäin
26.09.2017
Oululainen Pohjolan Energia käy kotimyyntikampanjaa aurinkosähköpaneeleista, joiden hinta on markkinoiden yleiseen hintaan verrattuna erittäin korkea.
Maaseudun Tulevaisuuden saaman palvelusopimuksen mukaan kaakkoissuomalaiseen omakotitaloon myytiin elokuussa 18 paneelin eli 4,5 kilowatin (kWp) aurinkopaneelijärjestelmä avaimet käteen -periaatteella. Kokonaishinta oli 14 800 euroa.









Tämä ketju käy jo viihteestä kun vanhat myyjätkin ottavat yhteen: :D
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Vakionaama
Rehellisyyttä aurinkopaneelien kauppaan
14.11.2018
https://www.facebook.com/sharer/sharer.php?u=https://www.energiatalous.fi/?p=2248
Olemme pari kertaa aikaisemmin varoittaneet lukijoitamme epärehellisestä aurinkopaneelien myyjästä. Kilpailu- ja kuluttajavirasto on antanut Pohjolan Energia Oy:tä koskevan ratkaisunsa.
Katteettomat lupaukset, valehtelu tarjottavan järjestelmän ominaisuuksista, harhaanjohtaminen ja asiakkaan painostaminen ovat ilmeisen tehokkaita keinoja kotimyynnissä ja siivittäneet Pohjolan Energian hyvään taloudelliseen menestykseen.
Tiivistelmä kuluttajaviraston ratkaisusta
Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on saanut lukuisia yhteydenottoja, jotka ovat koskeneet Pohjolan Energia Oy:n harjoittamia myyntikeinoja. Seuraavassa on tiivistelmä viraston antamasta ratkaisusta:
—–
Osapuolet
Pohjolan Energia Oy
Tiivistelmä
Kuluttaja-asiamiehen huomiota kiinnitettiin Pohjolan Energia Oy:n harjoittamaan aurinkopaneelien ja aurinkosähköjärjestelmän kotimyyntiin. Kuluttajaviranomaisten saamien kuluttajien ilmoitusten mukaan yrityksen myyjät olivat antaneet kuluttajille harhaanjohtavia tietoja aurinkosähköjärjestelmästä. Lisäksi kuluttajien yhteydenottojen mukaan heille oli annettu puutteellista tietoa peruuttamisoikeudesta ennen kotimyyntisopimuksen tekemistä. Pohjolan Energia Oy:n menettely oli ollut kuluttajansuojalain säännösten vastaista. Yritys sitoutui muuttamaan menettelyään kuluttaja-asiamiehen vaatimusten mukaisesti.
—–
Ratkaisussa on viitattu lähes kahteenkymmeneen kuluttajansuojalain pykälään, oikeudenkäymiskaareen sekä Valtioneuvoston asetukseen kuluttajien kannalta sopimattomasta menettelystä markkinoinnissa ja asiakassuhteissa. Ratkaisu kokonaisuudessaan on luettavissa KKV:n sivustolta TÄÄLTÄ.

 

fraatti

Vakionaama
Ja olihanforumilla jo aikasempikin keskustelu aiheesta freebon akusta. Taidan kyllä säästää aikaani ja jättää tarjouksen ottamatta suosiolla. :D

 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Vakionaama
Otetaan tästä vielä pari poimintaa julkaisusta: Sähkön varastointi edistää aurinkosähkön pientuotantoa

Tässä nyt kuitenkin kiinnostaa kaksi asiaa. Tarkoittaako se että voin myydä pientuotannon jollekin yhtiölle myös automaattisesti sitä että joudun ottamaan spotti-pohjaisen sähkösopimuksen? Tilannehan lienee kuitenkin ollut jo jonkinaikaa sellainen että määräaikaisia sähkösopimuksia on saanut markkinahintaa halvemmalla sellaiet valveutuneet kuluttajat jotka ovat jaksaneet vaihdella myyjiä... Tämä mahdollisuus luonnollisesti poistuisi jos ei olisi muuta vaihtoehtoa kuin spottihinta? Tämä olisi toki sähkönmyyjien etu kun riskit vähenisivät.

Täälläkin kirjoitteli muutama jotka sähkönsä myyvät jo nyt. Mistä yhtiöstä löytyy se paras sopimus sekä myynti- että ostosähkölle? Kai näissä on jotkut marginaalit ja kuukausimaksut?





 

joona

Jäsen
Tässä nyt kuitenkin kiinnostaa kaksi asiaa. Tarkoittaako se että voin myydä pientuotannon jollekin yhtiölle myös automaattisesti sitä että joudun ottamaan spotti-pohjaisen sähkösopimuksen? Tilannehan lienee kuitenkin ollut jo jonkinaikaa sellainen että määräaikaisia sähkösopimuksia on saanut markkinahintaa halvemmalla sellaiet valveutuneet kuluttajat jotka ovat jaksaneet vaihdella myyjiä... Tämä mahdollisuus luonnollisesti poistuisi jos ei olisi muuta vaihtoehtoa kuin spottihinta? Tämä olisi toki sähkönmyyjien etu kun riskit vähenisivät.

Täälläkin kirjoitteli muutama jotka sähkönsä myyvät jo nyt. Mistä yhtiöstä löytyy se paras sopimus sekä myynti- että ostosähkölle? Kai näissä on jotkut marginaalit ja kuukausimaksut?
Sähkön myynti tapahtuu spottihinnalla, mutta ostosopimus voi olla myös määräaikainen ja kiinteällä hinnalla. Käsittääkseni pitäisi olla myös mahdollista myydä ylijäämäsähkö eri yhtiölle, kuin mistä ostoenergia tulee.

Itsellä tällä hetkellä Helenin määräaikainen sopimus, joka on vielä ainakin vuoden voimassa ostoenergiasta (5,89 snt/kWh), joka on solmittu viimetalvena. Helen ostaa ylijäämätuotannon spottihintaan, eikä ota marginaalia välistä. Useimmat sähköyhtiöt taitaa napata tuosta välistä oman marginaalinsa. Helenillä ainakin tuo kokonaisuus on kilpailukykyinen hinnoittelultaan.
 

fraatti

Vakionaama
Sähkön myynti tapahtuu spottihinnalla, mutta ostosopimus voi olla myös määräaikainen ja kiinteällä hinnalla. Käsittääkseni pitäisi olla myös mahdollista myydä ylijäämäsähkö eri yhtiölle, kuin mistä ostoenergia tulee.

Itsellä tällä hetkellä Helenin määräaikainen sopimus, joka on vielä ainakin vuoden voimassa ostoenergiasta (5,89 snt/kWh), joka on solmittu viimetalvena. Helen ostaa ylijäämätuotannon spottihintaan, eikä ota marginaalia välistä. Useimmat sähköyhtiöt taitaa napata tuosta välistä oman marginaalinsa. Helenillä ainakin tuo kokonaisuus on kilpailukykyinen hinnoittelultaan.
Joudutko kuitenkin maksamaan tuon verkkopalvelumaksun(siirto?) tuoton osalta?


Noniin, pikkuhiljaa itsellekin alkaa olemaan selvää mistä tässä kaikessa on kyse ja mitä maksuja menee minnekin. Luulen että saan nyt kyhäiltyä tuon oman taulukkoni valmiiksi joka tosin olettaa että käytössä olisi sekä vaihe- että tuntinetotus vaikka tälläistä ei ole missään käytössä. Caruna taitaa olla niitä ainoita harvoja jotka vaihenetottavat ja tuntinetotus taitaa uupua jokapaikasta.

Itselle oli vaihenetotus entuudestaan tuttu mutta tuntinetotus ei. Tässä kuitenkin muutama linkki johon kannattaa tutustua ennen paneelien hommaamista. Tämä kun vaikuttaa jonkinverran siihen mita paneleilla voi mahdollisesti säästää omasta sähkönkulutuksesta ja nämä voi monelle tulla yllätyksenä.

Mittaustietojen laskennassa ongelma – aurinkosähkö ei usein päädykään pientuottajan hyödyksi
https://finsolar.net/mittauksessa-ongelma-aurinkosahko-ei-usein-paadykaan-pientuottajan-hyodyksi/

Sähköverkkoyhtiöiden mittareissa ongelma – omakotitalon aurinkoenergia ei päädy kokonaan tuottajan hyödyksi
https://www.tekniikkatalous.fi/blogit/sahkoverkkoyhtioiden-mittareissa-ongelma-omakotitalon-aurinkoenergia-ei-paady-kokonaan-tuottajan-hyodyksi/01aec147-7c80-379f-8f9b-5d5f3cf7f4f7

Lukijalta: Aurinkosähkön pientuotannossa ei saada irti kaikkea mahdollista hyötyä — sen estää vaihenetotuksen puute sähköyhtiöiden mittauksessa
https://lansi-savo.fi/mielipide/lukijalta/90e92cad-3f53-43c9-a5c4-218e81ba9411

Esimerkkitapaus ongelmasta:
https://finsolar.net/wp-content/uploads/2019/02/Mittausongelma_LUT_AnttiKosonen2019.pdf

Nykyinen tilanne viranomaisten näkökulmasta:
http://ilmaisenergia.info/foorumi/index.php?topic=2090.msg30527#msg30527

http://ilmaisenergia.info/foorumi/index.php?topic=2090.msg30766#msg30766
 

roots

Vakionaama
Joudutko kuitenkin maksamaan tuon verkkopalvelumaksun(siirto?) tuoton osalta?


Noniin, pikkuhiljaa itsellekin alkaa olemaan selvää mistä tässä kaikessa on kyse ja mitä maksuja menee minnekin. Luulen että saan nyt kyhäiltyä tuon oman taulukkoni valmiiksi joka tosin olettaa että käytössä olisi sekä vaihe- että tuntinetotus vaikka tälläistä ei ole missään käytössä. Caruna taitaa olla niitä ainoita harvoja jotka vaihenetottavat ja tuntinetotus taitaa uupua jokapaikasta.
Ei tuo 0.07c/kWh edusta yhtään mitään kotitalouksissa, 1429kWh verkkoon päin on vasta 1€ lasku ja ei tommosia liiku...

Mikä tuntinetotus...semmosta missään oo muutakuin huoltikkakeskusteluissa!?
 

korsteeni

Jäsen
Minkäänlaista netotusongelmaa ei olisi jollei olisi pakotettu vaihtamaan uudet digitaalimittarit.
Kiekkomittari pyörisi tasan tarkkaan loppulukeman vaiheista riippumatta, siksi kait ne vaihdettiin uusiin.
 

Toni

Vakionaama
Netotusongelma ei kylläkään johdu digimittareista, se vaan mahdollistaa ko. ongelman olemassaolon. Parjattu Caruna on sentään laittanut digimittarinsa netottamaan.
 

fraatti

Vakionaama
Ei tuo 0.07c/kWh edusta yhtään mitään kotitalouksissa, 1429kWh verkkoon päin on vasta 1€ lasku ja ei tommosia liiku...

Mikä tuntinetotus...semmosta missään oo muutakuin huoltikkakeskusteluissa!?
Eihän se tällähetkellä edustakaan mutta ei se myöskään edusta todellista kustannusta verkko-/myyntiyhtiölle. Kuten EL-Tranin (EL-TRAN –konsortio tutkii, mitä resurssitehokas sähköjärjestelmä tarkoittaa, miten se toteutetaan, millaisia politiikka-ongelmia sen toteutuksessa kohtaamme ja kuinka lopulta ratkomme niitä. ) julkaisusta otetussa kuvankaappauksissa on mainittuna myös sen vapauttamista on suositettu:


Tuntinetotuksesta, Kyllä se löytyy mm Elenian sivuilta mainittuna. Sekä myös aikaisemmin linkittämistäni jutuista.

Miten Elenian mittarit mittaavat sähkönkulutuksen ja -tuotannon?
Elenian mittarit eivät netota tuotantoa ja kulutusta ajallisesti, eivätkä vaiheiden välisesti.



Tarkoitaa siis käytännössä sitä että jos pidät 2 kW tehoista laitetta päällä puolituntia ja paneelit tuottavat saman tunnin aikana jatkuvasti 1 kW tehoa niin joudut tuon puolen tunnin ajalta ostamaan sähköä 1kWh ja toisen puolentunnin ajalta myyt sen sähkön verkkoon. Pölhöä sinänsä.
 

fraatti

Vakionaama
Netotusongelma ei kylläkään johdu digimittareista, se vaan mahdollistaa ko. ongelman olemassaolon. Parjattu Caruna on sentään laittanut digimittarinsa netottamaan.
Joo, vaihenetottamaan. Muuten mittausmenetelmä on ferraris-menetelmä jolloin sekä kulutusta että myyntiä voi tulla samalla tunnille. Toki pelkkä vaihenetotuskin on parempi kuin ei mitään mutta paremminkin asia voisi pientuottajan näkökulmasta olla. Ja käsittääkseni monessa muussa euroopan maassa onkin.

Kaksisuuntainen sähkönmittaus
Carunan verkkoalueilla sähkömittaria ei yleensä tarvitse vaihtaa tuotantolaitteiston käyttöönoton yhteydessä. Aktivoimme sähkönkäyttöpaikan sähkömittarille kaksisuuntaisen mittauksen käyttöönottoluvan yhteydessä ja toimitamme mittaustiedon asiakkaan valitsemalle sähkönmyyntiyhtiölle, joka ostaa Carunan verkkoon siirtyvän ylijäämätuotannon.

Carunan sähkömittareissa on käytössä ns. Ferraris-mittausmenetelmä. Sähkömittari netottaa hetkellisesti keskenään kolmen vaiheen välillä Carunan verkosta otetun sähkön ja Carunan verkkoon syötetyn sähkön (eli ylijäämätuotannon).

Esimerkki Ferraris-mittausmenetelmästä: Yksittäisellä mittausajanhetkellä yksi kiinteistön vaihe syöttää Carunan verkkoon sähköä 100 W ja kaksi muuta vaihetta ottavat Carunan verkosta sähköä yhteensä 60 W. Sähkömittari laskee vaiheiden tulokset yhteen eli kyseisellä mittausajanhetkellä nettotulos on sähkön syöttöä Carunan verkkoon 40 W ja tämä mittaustulos kirjautuu sähkömittarin tuotantorekisteriin. Seuraavalla mittausajanhetkellä sähkön ottoa Carunan verkosta voi olla reilusti enemmän, jolloin vaiheiden välisen netottumisen tulos kirjautuu sähkömittarin kulutusrekisteriin. Hetkellinen netottuminen tapahtuu sähkömittarilla reaaliajassa sekunnin murto-osissa. Tämän vuoksi samalle mittaustunnille voi kirjautua sekä verkosta otettua sähköä että verkkoon syötettyä sähköä.



Käytännön esimerkki ilmaisenergia.infosta: http://ilmaisenergia.info/foorumi/index.php?topic=2090.msg30721#msg30721
pertti sanoi:
Carunalla pitäisi olla netotus käytössä. Miksiköhän sitten samalle tunnille tulee sekä kulutusta että tuottoa?

denzel dexter sanoi:
Jos hetkellinen kulutus ylittää tuotannon, silloin tulee kulutusta vaikka olisikin netotus käytössä. Jos netotusta ei ole käytössä, silloin kulutusta tulee heti, jos kulutus yhdessäkin vaiheessa ylittää sen vaiheen tuotannon.
 

roots

Vakionaama
Eihän se tällähetkellä edustakaan mutta ei se myöskään edusta todellista kustannusta verkko-/myyntiyhtiölle.
Sehän on joku asetus tjms. jutska missä tuo on määrätty, ei perustu juu mihinkään kustannuksiin...taisi olla sen 'lähdekoodi' 0.07snt/kWh (alv0).
Tuntinetotuksesta, Kyllä se löytyy mm Elenian sivuilta mainittuna. Sekä myös aikaisemmin linkittämistäni jutuista.
Niin juuri niitä 'huoltsikkakeskusteluita', unelmia...ei mitään käytäntöjä muuttavaa horisontissa...semmosta mukavaa ihmeteltävää.
 

fraatti

Vakionaama
Sehän on joku asetus tjms. jutska missä tuo on määrätty, ei perustu juu mihinkään kustannuksiin...taisi olla sen 'lähdekoodi' 0.07snt/kWh (alv0).

Niin juuri niitä 'huoltsikkakeskusteluita', unelmia...ei mitään käytäntöjä muuttavaa horisontissa...semmosta mukavaa ihmeteltävää.
Itse voisin arvella että tälläisellä porukalla (EL-Tran konsortion ja julkaisu) nimenomaan voisi olla mahdollisuuksia vaikuttaa siihen mitä tapahtuu mm poliittisella kentällä eikä kyse ole mistään huoltsikkakeskusteluista. Toki henkeä ei kannata pidätellä mutta itsellä tarkoituksena olikin lähinnä vain todeta missä mennään tällähetkellä.

Konsortion johtaja
Prof. Pami Aalto, pami.aalto(a)tuni.fi
Lisätiedot

Konsortion varajohtaja
Prof. Pertti Järventausta, pertti.jarventausta(a)tuni.fi
Lisätiedot

Koordinaattori
YTT Matti Kojo, matti.kojo(a)tuni.fi
Lisätiedot

Tutkimusryhmät
LOGO_utalogo350px_fin
Tampereen yliopisto www.uta.fi
Ryhmänjohtaja (PI): Prof. Pami Aalto, pami.aalto(a)tuni.fi (Talouden ja johtamisen tiedekunta)
Tutkijat:
VTT Teresa Haukkala (Talouden ja johtamisen tiedekunta)
M.Soc.Sc Sarah Kilpeläinen (Talouden ja johtamisen tiedekunta)
YTT Matti Kojo (Talouden ja johtamisen tiedekunta)
YTM Pinja Lehtonen (Talouden ja johtamisen tiedekunta)
MA Carl Muth (Talouden ja johtamisen tiedekunta)

LOGO_UEF musta logo engl läpin pohja vaaka_small2
Itä-Suomen yliopisto www.uef.fi
Ryhmänjohtaja: Prof. Kim Talus, kim.talus(a)uef.fi (Oikeustieteiden laitos, Euroopan energialainsäädäntö)
Tutkijat:
HTM Sirja-Leena Penttinen (Oikeustieteiden laitos, Euroopan energialainsäädäntö)

LOGO_tamk_fin_vaaka_web_small
Tampereen ammattikorkeakoulu www.tamk.fi
Ryhmänjohtaja: TkL Pirkko Harsia, pirkko.harsia(a)tuni.fi
Tutkijat:
TkT, yliopettaja Aki Korpela (Sähkötekniikka, uusiutuvat sähköenergiateknologiat)
Lehtori (DI) Kari Kallioharju (Talotekniikka)

LOGO_TTY_tuplalogo
Tampereen teknillinen yliopisto www.tut.fi
Ryhmänjohtaja: Prof. Pertti Järventausta, pertti.jarventausta(a)tuni.fi (Sähkötekniikan laitos)
Tutkijat:
prof. Sami Repo (Sähkötekniikan laitos)
prof. Seppo Valkealahti (Sähkötekniikan laitos)
prof. Pekka Verho (Sähkötekniikan laitos)
TkT Antti Rautiainen (Sähkötekniikan laitos)
prof. Matti Vilkko (Systeemitekniikan laitos)
TkT Tomas Björkqvist (Systeemitekniikan laitos)
TkL Yrjö Majanne (Systeemitekniikan laitos)
prof. Jukka Konttinen (Kemian ja biotekniikan laitos)
TkT Henrik Tolvanen (Kemian ja biotekniikan laitos)
prof. Saku Mäkinen (Teollisuustalouden laitos)
TkT Topi Rönkkö (Fysiikan laitos)
DI Fanni Mylläri (Fysiikan laitos)
TkL Juhani Heljo (Rakennustekniikan laitos)
DI Jaakko Sorri (Rakennustekniikan laitos)
Lisäksi Sähkötekniikan laitokselta projektin toteutukseen osallistuvat:
– tohtoriopiskelijat: Antti Mutanen, Kimmo Lummi, Joni Markkula, Antti Supponen, Heidi Krohns-Välimäki, Anna Kulmala
– vanhemmat tutkijat: Pertti Pakonen ja Antti Mäkinen

LOGO_Tutu_logo_suomiSMALL
Turun yliopisto/Tulevaisuuden tutkimuskeskus www.utu.fi
Ryhmänjohtaja: Tutkimusjohtaja Tekn.tri Jyrki Luukkanen, jyrki.luukkanen(a)utu.fi (Tulevaisuuden tutkimuskeskus)
Tutkijat:
Hallintotieteiden tri. Jarmo Vehmas (Tulevaisuuden tutkimuskeskus)
Tutkimusjohtaja Tekn.tri Jari Kaivo-oja (Tulevaisuuden tutkimuskeskus)

LOGO_VTT_RGB
VTT www.vtt.fi
Ryhmänjohtaja: MMT Juha Kiviluoma, juha.kiviluoma(a)vtt.fi
Tutkijat:
Tekn tri. Kari Mäki (Älykäs energia ja järjestelmäintegraatio)
Tekn.tri Jari Ihonen (Polttokennot)
DI. Janne Sarsama (Riskienhallinta)
Tekn. tri Tony Rosqvist (Riskienhallinta)
DI. Tohtorikoulutettava, Erkka Rinne (Älykäs energia ja järjestelmäintegraatio)
DI. Atte Löf (Älykäs energia ja järjestelmäintegraatio)
DI. Kim Forssen (Älykäs energia ja järjestelmäintegraatio)
Ja kuten huomata saattaa mitä sieltä analyysin johtopäätösten pohjalta löytyy suosituksista, sekä vaihe- että tunti/varttinetotukset:

 

roots

Vakionaama
Itse voisin arvella että tälläisellä porukalla (EL-Tran konsortion ja julkaisu) nimenomaan voisi olla mahdollisuuksia vaikuttaa siihen mitä tapahtuu mm poliittisella kentällä eikä kyse ole mistään huoltsikkakeskusteluista. Toki henkeä ei kannata pidätellä mutta itsellä tarkoituksena olikin lähinnä vain todeta missä mennään tällähetkellä.
Toivotaan toivotaan ja mielenkiinnolla odotellaan, supervastavoimii löytyy kumminkin reilusti muutenhan nämä olis jo olleet olemassa monia vuosia. Näitä höpinöitä nyt kumminkin on ollut jo tovin eli keskustelulaari pysyy samana kunnes tapahtuu jotain konkreettista. ;)
 

fraatti

Vakionaama
Toivotaan toivotaan ja mielenkiinnolla odotellaan, supervastavoimii löytyy kumminkin reilusti muutenhan nämä olis jo olleet olemassa monia vuosia. Näitä höpinöitä nyt kumminkin on ollut jo tovin eli keskustelulaari pysyy samana kunnes tapahtuu jotain konkreettista. ;)
Kuten aikaisemmista jutuista kävi ilmi niin ilmeisesti pa*ka on jo osunut tuulettimeen kun osa jo asennetuista mittareista ovat niin pölhöjä että eivät taivu tuohon mittaukseen. Mittareita hommatessa tuota ei oltu osattu ottaa huomioon.

Seuraava varma askel jollain aikajänteellä on siirtyminen 15min mittausjaksoihin. Siitä en tiedä tapahtuuko samalla jotain muutakin ja vaatiiko tuo tuota "datahubia" valmiiksi? Sehän taisi olla lykkääntynyt eteenpäin. Ja ellen nyt aivan väärin muista niin osa mittareistakin on niin happamia ettei ne taivu tuohon vartin mittausjaksoon.
 

roots

Vakionaama
Kuten aikaisemmista jutuista kävi ilmi niin ilmeisesti pa*ka on jo osunut tuulettimeen kun osa jo asennetuista mittareista ovat niin pölhöjä että eivät taivu tuohon mittaukseen. Mittareita hommatessa tuota ei oltu osattu ottaa huomioon.
Tai sitten nimenomaan 'osattiin' ottaa huomioon ;D
 
Ylös Bottom