Keskustelua aurinkopaneeleista

Mikkolan

Vakionaama
Juu, pohjakohinaa eikä oikein sitäkään ;)
Tuossa edellä oli painopiste ihan paneelin ominaisuudesta suorakytkennässä lämmitysvastukseen diy-näkökannalta. Käyttäjän kannalta ei ole "pohjakohinaa" tuleeko kesän suihkuvedet 2:lla vai 6:lla paneelilla.
 

kotte

Hyperaktiivi
"villakoiran ydin" on hyvin marginaalinen, lähes merkityksetön käytännössä, hukkuu pohjakohinaan.
Sikäli MPPT:n puute ei välttämättä ole kriittistä, että tuottohan saadaan pääasiassa silloin, kun paiste osuu hyvin paneeliin. Jos vastus on sovitettu hyvin paneelin tuottamaan tehoon noissa oloissa, ei välttämättä menetä paljon, vaikka sovitus olisi huonompi auringon osuessa tai paistaessa heikommin. Vastus sinällään reagoi kuormana oikean suuntaisesti, kun virtakin putoaa jännitteen pudotessa. Toki tarkemmin ottaen heikon paisteen oloissa vastusta pitäisi suurentaa, sillä paneeli antaisi lähes saman virran, vaikka jännitettä nostettaisiin aika selvästikin siihen nähden, mihin se luonnostaan vastuksen kuormittamana tuolloin asettuu.
 
K

korsteeni

Vieras
Juu, pohjakohinaa eikä oikein sitäkään ;)
Tuossa edellä oli painopiste ihan paneelin ominaisuudesta suorakytkennässä lämmitysvastukseen diy-näkökannalta. Käyttäjän kannalta ei ole "pohjakohinaa" tuleeko kesän suihkuvedet 2:lla vai 6:lla paneelilla.
Tässä kuvassa klo 12 jälkeen poistettiin MPPT säädin ja kytkettiin suoraan vastuksiin (sininen käyrä) kaksi identtistä paneliryhmää samassa paikassa samoissa olosuhteisa. Testi suoritettiin useita kertoja parin kuukauden aikana. Mittaukset suoritettiin lisäksi rinnakkaisesti myös lämpötilamittauksilla veden lämmön muutoksilla.
En ole sidosryhmissä enkä myy mitään enkä osta mitään, enkä edusta mitään.
 

Liitteet

  • PWM.jpg
    PWM.jpg
    47,7 KB · Katsottu: 592

roots

Hyperaktiivi
Tässä kuvassa klo 12 jälkeen poistettiin MPPT säädin ja kytkettiin suoraan vastuksiin (sininen käyrä) kaksi identtistä paneliryhmää samassa paikassa samoissa olosuhteisa. Testi suoritettiin useita kertoja parin kuukauden aikana. Mittaukset suoritettiin lisäksi rinnakkaisesti myös lämpötilamittauksilla veden lämmön muutoksilla.
En ole sidosryhmissä enkä myy mitään enkä osta mitään, enkä edusta mitään.
@korsteeni siis lämmittää vettä tuolla koko arsenaalilla, vai, kaikki menee veden lämmitykseen?
 

kaihakki

Vakionaama
Tässä kohteessa ei ole muuta käyttöä paneleille, kaikki menee vastuksille veteen ympäri vuoden.

Ymmärsinkö oikein, että MPPT säätimestä ei sinun tapauksessa ole mitään hyötyä ja että suoraan vastuksiin kytkentä toimi hyvin.
Minkälainen systeemi sinulla on. Montako panelia, tehot, jne. Minkälainen vastus varaajassa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Tuosta käppyrästä päätellen kokeilussa ollut MPPT-säädin on huono, eli ei ota irti kaikkea, mitä paneeleista olisi saatavissa vaihtelevilla auringon säteilyn intensiteettitasoilla. Vastaesimerkkejä tässä esillä oleville havainnoille löytyy netistä riittämiin.
 

Mikkolan

Vakionaama
Korsteenin käppyrä oli sitten kuolinisku lämpökeräimille, paneeleilla saa saman tehon halvemmalla. Lisäksi toimintavarmuus ilman säätäjää nousee kertaluokkaa paremmaksi.

Mutta mutta...
missäs meillä on källi?
- täysin uskottavaa että säätimet voivat olla huonoja ja niilläkin on tehohäviönsä
- josko paneelien ominaisuudet ei olekkaan ihan niin kuin meille on uskoteltu? Sillä verukkeella meille sitten myydään ( osiensa hintaan verraten ) kalliita ja rikkoutuvia säätimiä
- Sitten se lämmitysvastuksen ohminenvastus? Vastushan lämpenee P = UI -periaatteellä. Ja toisaalta R = U/I, eli jos jännite puolittuu niin virtakin puolittuu, jolloin teho putoaa 1 / 4 - osaan. Kotte heitti ajatuksen että vastus ja paneeli ovat tavallaan "itsesäätyviä" ja haketuvat "tasapainotilaan", joka voi olla niin lähellä optimia ettei säätimillä saada paljonkaan etua.

Jos säätimen hyöty jää marginaaliseksi, niin miksi niitä vaivoiksensa hankkisi?
 

pamppu

Hyperaktiivi
Jos säätimen hyöty jää marginaaliseksi, niin miksi niitä vaivoiksensa hankkisi?

Enpä nyt ehdi surffaamaan enempiä, mutta aikanaan kyllä KVG menetelmällä tätäkin ihmetellyt ja minusta konsensus oli että vuosituotossakin MPPT vs. suorakytkentä MPPT nettoaa ihan reilusti (olisko ollut jotain 20% hehtaarilla) ja juurikin vajaapaisteilla ero voi olla hyvin dramaattinen, jossa suorakytkentä ei tuota oikein mitään kun säätimellä saadaan vielä kymmeniä prosentteja piikkitehosta. En nyt laita päätäni pantiksi noista prosenteista kun raskaasti muistin varassa ollaan.
 

roots

Hyperaktiivi
Enpä nyt ehdi surffaamaan enempiä, mutta aikanaan kyllä KVG menetelmällä tätäkin ihmetellyt ja minusta konsensus oli että vuosituotossakin MPPT vs. suorakytkentä MPPT nettoaa ihan reilusti (olisko ollut jotain 20% hehtaarilla) ja juurikin vajaapaisteilla ero voi olla hyvin dramaattinen, jossa suorakytkentä ei tuota oikein mitään kun säätimellä saadaan vielä kymmeniä prosentteja piikkitehosta. En nyt laita päätäni pantiksi noista prosenteista kun raskaasti muistin varassa ollaan.
Ihan samaan 20% paremmuuteen MPPT:llä olen päätynyt samalla kVG menetelmällä. Sitten jos laittaa optimiträkkäyksen avoimeen paikkaan niin asia kumoutuu.
 

kaihakki

Vakionaama
Paneelin käppyröiden perusteella pitäisi kuorman resistanssin vaihdella tilanteesta riippuen, jotta tehonsiirto olisi aina maksimissa. Tässä on analogiaa vaihtovirtasysteemien muuntajasovituksiin. Muuntajalla voidaan tehdä impedanssien sovitus. Yleensä on vaan, että kuorma on vakio tai lähes vakio.
Esimerkiksi jos kytkee putkivahvistimen pääteasteen suoraan esim. 8 ohmin kaiuttimeen, niin ei kuulu mitään. Mutta kun laitetaan päätemuuntaja, nin jo herää henkiin.
MPPT säädin ilmeisesti tekee juurikin tuota resistanssin säätöä ja siten saa aikaan kaikissa oloissa maksimaalisen tehonsiirron ja myös tehonoton.
Tulee vaan mieleen, että onko aurinkopanelen käppyrät kaikilla merkeillä ja malleilla samat? Eli miten MPPT säädin osaa tehdä sovituksen?
 

kotte

Hyperaktiivi
Tulee vaan mieleen, että onko aurinkopanelen käppyrät kaikilla merkeillä ja malleilla samat? Eli miten MPPT säädin osaa tehdä sovituksen?
Varsin samanlaisia ovat, kysehän on pohjimmiltaan virran nappaamisesta piistä valmistetun puolijohdediodin rinnalta (jollainen aurinkokenno rakenteeltaan on). Materiaalin sisäinen (resistiivinen) vastus vaikuttaa lisäksi jännitettä pienentäen.

Kunnollinen MPPT toimii niin, että kokeilee jatkuvasti virran (efektiivistä) pienentämistä ja kasvattamista pienellä muutosaskeleella kerrallaan, mittaa , kumpi tuottaa enemmän tehoa ja alkaa taas uuden iteraatiokierroksen näin valitusta arvosta. Virta saadaan näin useilla peräkkäisillä säätöaskeleilla muuttamaan virtaa vaikka laidasta laitaan. Tehohan saadaan kullakin hetkellä virran ja tehon tulona (ja lisäksi on laskettava keskiarvo ainakin kokonaisen pulssijakson ylitse). Virran efektiivistä arvoahan säädetään katkomalla kulutuskohteen jännitesyöttöä nopeasti pulssittamalla.
 

kaihakki

Vakionaama
No juu. Tuolla iteratiivisella menetelmällä MPPT säätimelle kelpaa mikä tahansa paneeli. Hyvää täsmennystä MPPT logiikkaan.
 

blobbo

Aktiivinen jäsen
Omassa tapauksessa paneeli-intoa laannuttaa myös katon kunto.. 15 vuotta vanha palahuopa, joka ei vuoda mistään, mutta lappujen reunat on nousseet sieltä täältä. Ehkä menee vielä 10-15 vuotta, mutta ei missään nimessä 30 vuotta. Toki jos mentaliteetti on että kaikki työt tehdään itse eikä sille lasketa mitään arvoa, ei tällaisella aspektilla ole väliä. Mutta nyt jos vedän lappeen täyteen paneeleita, on katon korjailu melko lailla haastavampaa, ja siinä vaiheessa kun koko katteen uusiminen tulee ajankohtaiseksi, hinnoittelee moni putiikki varmasti paneeleiden poiston ja uudelleen asennuksen aika kovaan hintaan. Toki riippuu vähän miten nopeasti paneelit yleistyvät ja sitä kautta myös kattofirmojen osaaminen, mutta tuskin ne vielä ihan mainstreamia on 10 vuoden kuluttuakaan, ja työhän maksaa aina jos sitä ei itse tee.
 

Tulihäntä

Vakionaama
Edelleenkään niitä paneeleita ei taloudellisesti ole järkevää laittaa koko lapetta täyteen. Jos taas laittaa, niin mielestäni on aika turhaa mussuttaa hinnasta. Ei kukaan osta ferrariakaan ja sen jälkeen pahoita mieltään määräaikaishuoltojen tiheydestä ja hinnasta.
 

roots

Hyperaktiivi
Noo, riippuu tietysti paikasta/katosta/korkeuksista yms purku+uusiasennusta haittaavista jutuista kuinka kova työ on kyseessä.
Mutta kun ne on 'helpossa katossa' niin 5kWp@20 paneelin purku ja uudelleen laitto ei vie kahdelta jannulta yhtä työpäivää enempää...
 
Siellähän ne on blobbo palahuovat suojassa paneelien alla, joten nyt on otollisin aika kuorruttaa lappeet täyteen paneeleita. Tuplahyöty samalla vaivalla.
 

kaihakki

Vakionaama
MPPT säätimen kanssa voi näköjään käyttää ihan normaaleita 230 voltin vastuksia. http://techluck.com/index.php#specs
Tämä sopiisi hyvin, koska meidän varaajassa on 3 kpl 5kW vastuksia, 3-vaihe sellaisia. Näistä voisi ottaa osan kennoille.
Yhden vastuksen resistanssi taitaa olla n. 31 ohmia. Pystyyköhän joku MPPT säädin nostamaan jännitteen tuonne 230 voltin pintaan, että saisi tehoja siirtymään veteen?

Aihetta on myös muuallakin käsitelty: http://ilmaisenergia.info/foorumi/index.php?topic=1736.0
 

kotte

Hyperaktiivi
Pystyyköhän joku MPPT säädin nostamaan jännitteen tuonne 230 voltin pintaan, että saisi tehoja siirtymään veteen?
Kannattaa vain pitää mielessä, että jännitteen nostamiseksi tarvitaan jonkinlainen "buck and boost"-kytkentä, jossa on muuntaja, induktori tai vastaavia tehopuolijohdekatkojan ohella. Tällainen verottaisi MPPT-säätimen hyötysuhdetta havaittavasti sen ohella, että ominaisuuden toteuttaminen maksaa. MPPT-säätimen suunnittelija ei siten lisää moista jännitteen nostoon kykenevää toiminnallisuutta, ellei asiakas sitä erikseen toivo ja ole siitä valmis maksamaan. Lähtökohtana kyllä on, että paneeleiden sarjassa tuottaman jännitteen täytyy selvästi ylittää kulutuslaitteen keskimäärin näkemän käyttöjännitteen. Taitaa 250V:n maksimi paremminkin sopia amerikkalaisille 127 voltin jännitteellä toimiville kulutuslaitteille. MPPT-säädintä ei lisäksi ole tarkoitettu jännitteen vakiointiin, vaan maksimaalisen tehon syöttöön. Vastuksen mitoitus siis määrää, mihin jännite nousee ja jos auringon säteily muuttuu, myös vastuksen yli vaikuttava jännite muuttuu, kun optimitehoa etsitään. Toisenlainen kuorma kuten akku toimii toisin, eli siinähän itse akku pitää jännitteen suhteellisen vakiona. Vastuskuorman yhteydessä tarkoitukseen soveltuva MPPT-säädin jopa heiluttaa vastuksen yli vaikuttavaa jännitettä auringon säteilytason muutoksien seurauksena enemmän kuin, jos vastus olisi kytketty suoraan paneeleihin. Tämähän on välttämätöntä, jotta paneeleilden yli vaikuttava jännite saadaan kasvamaan pienemmän säteilytason kannalta suotuisammaksi (ts. laskemaan vähemmän kuin se laskisi virran pysyessä ennallaan tai edes vähentyessä ohmin lain mukaisesti vaikuttaessaan vastuskuormaan) ja ainoana keinona tämän saavuttamiseksi on paneeleilta otettavan virran vähentäminen vielä ohmin lakia rajummin.
 

dumo

Aktiivinen jäsen
Tälläinen juttu sattui lehdessä silmään. Täytyy kyllä todeta että yleisesti ottaen paneelien ulkonäkö rumentaa talon ilmettä ja harvassa paikassa asennukset ovat sellaisia että kosmaattiset vaikutukset eivät mene negatiivisen puolelle. Tässäkin jutussa ensimmäinen kuva on hirveä. Tosin en tiedä näkyykö ko. ilmansuunta mihinkään.

Artikkelissa herralla on kyllä kovat suunnitelmat paneliensa kanssa kun sata panelia on tavoitteena. Omasta mielestä tuossei kyllä taida enää olla mitään järkeä.


Tuli luettua koko juttu printtilehdestä. Voi terve. Jos nyt ymmärsin oikein, ostoenergiaa kuluu maltilliset n. 57000kWh vuodessa, josta sähkö n. 24000kWh. Tämä siis huolimatta aurinkokeräimistä ja ilpeistä. Ja mahdollisesti vielä 32 paneelista, tosin se ei käy suoraan jutusta ilmi että onko jo vähennetty. Onhan tuossa toki neliöitäkin, mutta silti. Paljon paremman TMA:n oletettavasti saisi ensin sähkön/pelletinkulutusta vähentämällä.

32 (7,68kW) paneelin tuotoksi mainitaan viime kesäkuussa 560kWh. Mulla silloiset 12 paneelia (3v vanhat) (3,12kW) tuottivat 487kWh samaan aikaan, vaikka eivät ole täysin optimikulmassa ja vieläpä kuuma kattoasennus. Noiden jutun paneelien olisi pitänyt tuottaa 1200kWh jotta kWh/kW olisi sama, tai edes 860kWh huomioiden ”isännän” arvioima paneelien tehon menetys. Tästä voidaan oppia 2 juttua: 1) kannattaa vähän funtsia asennusta, varjoja, yms. - tietämättä mikä on ongelma 2) ei ehkä kannata niitä halvimpia kiinakennoja ostaa, jos tuhoutuvat noin nopeasti, varsinkin jos asennuspaikka on yhtään hankalampi.

Erikoinen esimerkki taas löydetty RM:n toimesta, tosin lehden uskottavuus muutenkin on mitä on.
 

kaihakki

Vakionaama
Kannattaa vain pitää mielessä, että jännitteen nostamiseksi tarvitaan jonkinlainen "buck and boost"-kytkentä, jossa on muuntaja, induktori tai vastaavia tehopuolijohdekatkojan ohella. Tällainen verottaisi MPPT-säätimen hyötysuhdetta havaittavasti sen ohella, että ominaisuuden toteuttaminen maksaa. MPPT-säätimen suunnittelija ei siten lisää moista jännitteen nostoon kykenevää toiminnallisuutta, ellei asiakas sitä erikseen toivo ja ole siitä valmis maksamaan. Lähtökohtana kyllä on, että paneeleiden sarjassa tuottaman jännitteen täytyy selvästi ylittää kulutuslaitteen keskimäärin näkemän käyttöjännitteen. Taitaa 250V:n maksimi paremminkin sopia amerikkalaisille 127 voltin jännitteellä toimiville kulutuslaitteille. MPPT-säädintä ei lisäksi ole tarkoitettu jännitteen vakiointiin, vaan maksimaalisen tehon syöttöön. Vastuksen mitoitus siis määrää, mihin jännite nousee ja jos auringon säteily muuttuu, myös vastuksen yli vaikuttava jännite muuttuu, kun optimitehoa etsitään. Toisenlainen kuorma kuten akku toimii toisin, eli siinähän itse akku pitää jännitteen suhteellisen vakiona. Vastuskuorman yhteydessä tarkoitukseen soveltuva MPPT-säädin jopa heiluttaa vastuksen yli vaikuttavaa jännitettä auringon säteilytason muutoksien seurauksena enemmän kuin, jos vastus olisi kytketty suoraan paneeleihin. Tämähän on välttämätöntä, jotta paneeleilden yli vaikuttava jännite saadaan kasvamaan pienemmän säteilytason kannalta suotuisammaksi (ts. laskemaan vähemmän kuin se laskisi virran pysyessä ennallaan tai edes vähentyessä ohmin lain mukaisesti vaikuttaessaan vastuskuormaan) ja ainoana keinona tämän saavuttamiseksi on paneeleilta otettavan virran vähentäminen vielä ohmin lakia rajummin.

Tässä ratkaisussa laitetaan 8 kennoa sarjaa, jolloin jännite saadaan sinne 230 voltin paikkeille.

Onkohan tällaisista ratkaisuista kokemusta. Sopiiko tähän joku kaupallinen MPPT-säädin?
 

roots

Hyperaktiivi
Onkohan tällaisista ratkaisuista kokemusta. Sopiiko tähän joku kaupallinen MPPT-säädin?
Tämmönen ainakin löytyy....

Sä edelleen haaveilet veden lämmittämisestä PV:llä vaikka sulla VILP on parhaimmillaan juuri samoilla keleillä. :hmm:
 

Mikki

Hyperaktiivi
Haitat lämpöpumpun lepuuttamisesta silloin, kun aurinkoenergiaa on saatavilla.

TOP 10 haittaa:
1. ....

Ei hitsi, en keksi edes ensimmäistä ja piti kymmenen kirjoittaa. Luulin että se olisi helppo rasti kun eräät asian tyrmää niin jyrkästi.
 

kaihakki

Vakionaama
Tämmönen ainakin löytyy....

Sä edelleen haaveilet veden lämmittämisestä PV:llä vaikka sulla VILP on parhaimmillaan juuri samoilla keleillä. :hmm:

Selvittelen tätä aurinkokenno-varaaja juttua vastaisen varalle. Jossain vaiheessa VILP hajoaa ja pitää päivittää lämmityssysteemiä.
Kennoilta - varaajaan konsepti on sikäli hyvä idea, että ei ole liikkuvia osia ja hyvin pitkäikäinen systeemi. Siksi ei tarvitse laskea TMA:ta. Parempi laskentatapa on sijoitetun pääoman tuotto, joka on joka tapauksessa muutamia prosentteja.

Seuraava selvitettävä on aurinkokenno - VILP - varaaja - konsepti. Elikkä pienitehoinen VILP, jolla kennojen teho kolmin/nelinkertaistetaan kesäkaudella. Nty onkin kyse, että löytyykö pienitehosia VILPpejä?

Puumalassakin satsattiin reippasti aurinkolämpöön https://www.arvopaperi.fi/porssitie...jestelma/c1a2a6f4-839d-4b0c-a45c-51f1f7e5e8d3

 

roots

Hyperaktiivi
Seuraava selvitettävä on aurinkokenno - VILP - varaaja - konsepti. Elikkä pienitehoinen VILP, jolla kennojen teho kolmin/nelinkertaistetaan kesäkaudella. Nty onkin kyse, että löytyykö pienitehosia VILPpejä?
No tuolla mix:llä pääsee samalle tuotto tasolle lämmöntuotannossa kuin aurinkolämmöllä, joihin viittaat noilla lehtijutuilla.
 

kaihakki

Vakionaama
Ajatus olisi, että aurinkokennojen sähkö pyörittäisi VILPpiä. Kesäkauden cop on kuitenkin aika korkea. VILPin ottoteho pitäisi olla alle 1 kW, jolloin lämpöteho olisi ehkä maks. 4 kW. Systeemissä olisi kennot->MPPT säädin->akut->invertteri-> VILP->varaaja
Onkohan tällaisesta systeemistä tietoa?
 

roots

Hyperaktiivi
Selvittelen tätä aurinkokenno-varaaja juttua vastaisen varalle. Jossain vaiheessa VILP hajoaa ja pitää päivittää lämmityssysteemiä.
Kennoilta - varaajaan konsepti on sikäli hyvä idea, että ei ole liikkuvia osia ja hyvin pitkäikäinen systeemi. Siksi ei tarvitse laskea TMA:ta. Parempi laskentatapa on sijoitetun pääoman tuotto, joka on joka tapauksessa muutamia prosentteja.
No jos sulla VILP hajoo niin varmaankin laitat uuden VILP:in oli sulla kennot tai ei. Jos tuota 'sijoitetun pääoman tuotto' vähän kuusailee suoraan vastukseen ajossa niin se vois mennä näin:
10kpl*250kWp = 2500kWp =>*0.8*0.8 = 1600kWh talteen vuodessa, kun se korvaa VILP:iä niin kWh hinnaksi 4c/kWh => 64€/vuodessa tuottaa rahassa ja 30 vuodessa sitten 1920€, paneelisto on tuossa 30v iässä aikas arvoton joten ei tuosta nyt kummosia ROI:ta saa aikaseksi vaikka sähkölle vähän laskis nousu%:kin (paneelit myös menettää vuodessa jotain). Tarkemmankin laskelman tietty saa tehtyä muttei tuo asia siitä kovin paljoa muutu. Että harrastusta ja ekomieltä pitää olla myös mukana. ;)
 
Viimeksi muokattu:

kaihakki

Vakionaama
Justiinsa joo. Pientä on säästöt. Mutta harrastukset maksaa aina jonkin verran. Onhan tämä VILPpikin jonkinmoinen harrastus. Säästää n. 1000,- euron luokkaa vuodessa ja vaatii jatkuvaa ajankäyttöä seurantaan ja aikasäätöihin + vielä varaajan termarin säätöä kovemmilla pakkasilla kun vastuksia tarvitaan, jne.
 
K

korsteeni

Vieras
Ymmärsinkö oikein, että MPPT säätimestä ei sinun tapauksessa ole mitään hyötyä ja että suoraan vastuksiin kytkentä toimi hyvin.
Minkälainen systeemi sinulla on. Montako panelia, tehot, jne. Minkälainen vastus varaajassa.
Kyllä, tällä säätimellä (MPPT Heizwasser Heizstab) on vain negatiivinen vaikutus, kylläkin pieni. Säätimen omien arvojen mukaan se pitää jännitteen juurikin optimiarvoissaan ja ilmoittaa watitkin, mutta liian korkeina todellisiin, mitkä on mitattu voltteina ja amppeereina ja lisäksi veteen siirtyvänä energiana ja lisäksi paneliryhmiä on 2 identtistä joten ajankohtaeroakaan ei tule. Muutaman sadanmetrin päässä on vielä 4 samanlaista panelirypästä solax inverttereillä samanlaisissa olosuhteissa, solaxin läpi antaa pilvisellä säällä (silloin kun säteilytehot ovat pieniä) huomattavasti enemmän mutta ei siitä ole hyötyä tuleeko 50W tai 150W veden lämmityksen kannalta. Täydellä paisteella taasen suoraan vastuksiin antaa suuremman tehon kuin invertterin (Solax) kautta
 
Meillä syötetään 10x250W sarjaan kytketyillä paneeleilla suoraan 56 ohmin lv-varaajan vastusta. Vaihtoreleen kärjet molemmilla vastuksen navoilla ja lepotilassa paneelit aina kiinni vastuksessa. Kello-, tariffin- tai manuaaliohjaus kääntää ivolaisen vastukselle. Termarikärjet kaksnapaiset ja kahdella kärjellä ja jytkyllä poikkipinta-alalla. Kestäneet jo vuosia. Paneelimäärä viritetty pari paneelia pitkäksi, joten pienemmälläkin paisteella tuottaa. Huippupaisteella vastuksen jännite luokkaa päälle 300V. Vastus on kestänyt, koska sen voi kytkeä myös kahdelle vaiheelle 230VAC sijaan.
 
K

korsteeni

Vieras
Mikä se tämä sitten on jos syötät suoraan vastkseen?
En nyt ymmärrä mitä tarkoitat, jos syötän suoraan vastukseen voi sitä kai nimittää vaikka suorasyötöksi, käytännössä siinä on paneliryhmän ja vastuksen välillä vain johdot, ei mitään muita laitteita.
 

roots

Hyperaktiivi
En nyt ymmärrä mitä tarkoitat, jos syötän suoraan vastukseen voi sitä kai nimittää vaikka suorasyötöksi, käytännössä siinä on paneliryhmän ja vastuksen välillä vain johdot, ei mitään muita laitteita.
Eikös tuo linkkaamasi Solax ole sinun järjestelmäsi, näin ainakin olen tulkinnut ja siksi kysyin kun ei oikein osu yksiin?
 
K

korsteeni

Vieras
Eikös tuo linkkaamasi Solax ole sinun järjestelmäsi, näin ainakin olen tulkinnut ja siksi kysyin kun ei oikein osu yksiin?
On se , Solax'in pilveen pystyy laittamaan minun tiedoillani vain Solaxin invertterit, olisiko sinulla vinkkiä kuinka nuo suoraan vastukseen menevät saisi sinne? kun se vaatii invertterin sarjanumerot ja lisäksi wlan tikuissa on Solaxin softa mikä ne sinne 5 min. välein suikkaa.
Mikä ei osu yksiin?
 
Back
Ylös Bottom