Keskustelua aurinkopaneeleista

fraatti

Vakionaama
Tai sitten nimenomaan 'osattiin' ottaa huomioon ;D
Kyllä tää mun mielestä menee siihen kategoriaan "omaa hölmöyttä". Tuossakin on jo mainittu että TUNTInetotus vaaditaan eu-direktiivin mukaan.

Sain vastauksen Työ- ja elinkeinoministeriöstä Tatu Pahkalalta,fiksua kun vastasivat ja ihmeen nopeasti,aika jännät kiemurat on netottavaksi siirtymisessä,luulen ettei vastaajalla ole mitään kirjeen julkaisemista vastaan kun jos sieltä joku muu asiaa kysyy saa surinpiirtein samanlaisen vastauksen eli tässä osa kirjeestä se olennainen:

Tämä asia on tosiaan ollut vireillä jo pitkään. TEM:ssä oli jo vuonna 2009 annetun tuntimittausta koskevan asetuksen (66/2009) myötä tarkoitus saattaa tuntinetotus kaikille asiakkaille, ts. tasejakson (nykyisin yksi tunti) aikana asiakkaalle tulisi vain yksi lukema (tuotanto tai kulutus). Eli jos tunnin sisällä asiakas sekä syöttäisi verkkoon että ottaisi verkosta, summattaisiin nämä lukemat tälle tunnille ja tunnille rekisteröitäisiin yksi lukema.

Asetuksen mukaisesti verkkoyhtiöt lähtivät asentamaan älymittareita asiakkailleen ja lopputulemana älymittarit asennettiin kaikille asiakkaille vuoden 2013 loppuun mennessä. Valitettavasti asetuksen sanamuoto ei ollut riittävän selkeä ja yhtiöt tulkitsivat asetustekstiä aika vapaamuotoisesti eikä tuntinetotus toteutunut kaikkien verkkoyhtiöiden asiakkaille. Tämä kävi meillä ministeriössä ilmi vasta, kun vahinko oli jo tapahtunut, eli kun mittarit olivat asennettu. Lähdimme valmistelemaan täsmentävää lainsäädäntöä ja kaikki oli jo valmista vuoden 2015 lopulla, mutta sitten vastaan tuli uusi ongelma: mittauslaitedirektiivi. Direktiivissä sanotaan, että mittarilta pitää pystyä lukemaan laskutuksen pohjana olevat tiedot ilman apuvälineitä. Käytännössä siis direktiivin mukaan mittarilta pitäisi pystyä lukemaan suoraa tuntikohtaisesti netotettu tuntilukema. Asennettujen mittareiden kautta ei käytännössä pääse tarkastelemaan koko laskutuskauden tuntilukemia. Uhkana on siis, että kaikki meidän älymittarit olisivat direktiivin vastaisia. Viranomaisina emme voi tehdä direktiivin vastaista lainsäädäntöä ja pyrimme kaikin tavoin välttämään tilanteen, jossa kaikki mittarit tulisi vaihtaa. Tästä syystä valmistelu on ollut nyt seisahduksissa hyvän tovin.

Olemme nyt selvitelleet asiaa laajasti muiden maiden viranomaisten ja komission kanssa ja toivomme saavamme asiaan selkeyttä vuoden loppuun mennessä. Tavoitteenamme on antaa selventävä asetus ensi vuoden ensimmäisellä puoliskolla, mutta osaltaan tämä riippuu komission myötämielisyydestä. Valitettavasti nämä prosessit vain ottavat aikaa etenkin kun kyse on kaikkia jäsenmaita koskevasta EU-tasoisesta sääntelystä.
Itse vartin mittauksesta löytyy tälläistä, tämän mukaan se olisi tulossa käyttöön 2020 loppupuolella.




Tuossa oli vielä mittaustavoista, TEMin lausunnosta päätellen minkään firman mittaus ei ole vielä ok jos kasitän asian oikein.


edit. varttimittauseen siirtyminen myöhästynee....

Paprussa on myös jotain selvitystä miten muutos tapahtuu ja paljonko mittareita pitää vaihtaa yms..
 
Viimeksi muokattu:

roots

Vakionaama
Kyllä tää mun mielestä menee siihen kategoriaan "omaa hölmöyttä". Tuossakin on jo mainittu että TUNTInetotus vaaditaan eu-direktiivin mukaan.
Ihan hyvin se menee 'osattiin ottaa huomioon' loossiinkin ;D , tuossahan luodaan bisnestä monessakin kohtaa ja monella taholla jos on hoksattu porsaanreikiä direktiiveistä (Valitettavasti asetuksen sanamuoto ei ollut riittävän selkeä ja yhtiöt tulkitsivat asetustekstiä aika vapaamuotoisesti ) ja isketty siihen. Loppulaskullehan löytyy maksaja...
Tiedä sitten kuinka direktiivejä on muualla EU 'tulkittu'... vieläkin villimmin luulisin.
 

fraatti

Vakionaama
Ihan hyvin se menee 'osattiin ottaa huomioon' loossiinkin ;D , tuossahan luodaan bisnestä monessakin kohtaa ja monella taholla jos on hoksattu porsaanreikiä direktiiveistä (Valitettavasti asetuksen sanamuoto ei ollut riittävän selkeä ja yhtiöt tulkitsivat asetustekstiä aika vapaamuotoisesti ) ja isketty siihen. Loppulaskullehan löytyy maksaja...
Tiedä sitten kuinka direktiivejä on muualla EU 'tulkittu'... vieläkin villimmin luulisin.
Jossain 2018 päivätyssä lapussa oli mainita että nimenomaan energiateollisuus on harannut kaikkeanetotusta vastaan ja asiassa lienee paljon myös tietämättömyyttä. Kuitenkin muutoksen tuulet puhaltavat ja siitä on osoitus tämä:
https://finsolar.net/mittarointi-ja-energiayhteisokokeilukysely-verkkoyhtioille-kaynnissa/ (tuloksia ei ole vielä näkyvissä vaikka jutun mukaan ne piti julkistaa lokakuussa)

ja tämä
 
Tuo 15 minuttia ei varmasti perustu mihinkään tasavertaisuuteen vaan bisness näkökulmaan. 15 minuutin jaksolla tehot ovat lähellä liittymän max kapasiteettia (ainakin 3x25A) liittymillä. Joko halutaan myydä jotain härpäkettä tuon huipputehon leikkaamiseksi tai sitten vaan tarkoitus on luoda taas kaikille tasasuuri maksukomponentti "tehonkäyttömahdollisuudesta".

3x25A riittää useimmille sähkölämmittäjillekin, joskin puhtaasti suorasähköllä lämmittävä taitaa olla jo melkoinen harvinaisuus tänä päivänä.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Liittymästähän pystyy 15min ottamaan vähän enemmänkin kuin sen kapasiteetin verran. Kyllä meillä on ollut käyttöveden teossa ajastus niin että se jakautuu kahdelle mittaustunnille. Vartin kanssa alkaa mennä hankalaksi.
 

korsteeni

Jäsen
Liittymästähän pystyy 15min ottamaan vähän enemmänkin kuin sen kapasiteetin verran. Kyllä meillä on ollut käyttöveden teossa ajastus niin että se jakautuu kahdelle mittaustunnille. Vartin kanssa alkaa mennä hankalaksi.
Yleesä boilereissa on 3x? W vastus. Tämä antaa useammankin mahdollisuuden jo pelkästään kytkemällä ne haluamallaan tavalla.
 

pamppu

Vakionaama
Yleesä boilereissa on 3x? W vastus. Tämä antaa useammankin mahdollisuuden jo pelkästään kytkemällä ne haluamallaan tavalla.
Jäspissäkin meillä on 3x1kW tähdessä. Ei tarvi kuin napsauttaa pari sulaketta auki, niin muuttuu yhden kilowatin grilliksi, joka tietysti pöhöttää 3x kauemman. Siltikin ehtii helposti yön aikana lämpiämään.
 

roots

Vakionaama
Jäspissäkin meillä on 3x1kW tähdessä. Ei tarvi kuin napsauttaa pari sulaketta auki, niin muuttuu yhden kilowatin grilliksi, joka tietysti pöhöttää 3x kauemman. Siltikin ehtii helposti yön aikana lämpiämään.
Sillon se on kyllä helpompaa kun ne on tähdessä... mutta useinkaan ne ei ole...
 

Mikkolan

Vakionaama
Yleesä boilereissa on 3x? W vastus. Tämä antaa useammankin mahdollisuuden jo pelkästään kytkemällä ne haluamallaan tavalla.
Sillon se on kyllä helpompaa kun ne on tähdessä... mutta useinkaan ne ei ole...

Yleensä ne on 3-vaiheisia ja tähteen kytkettyjä, ilman 0-johtoa. Jos kytkee 2 vaihetta pois, ei se kolmaskaan toimi. Jos kytkee yhden vaiheen pois, jää jäljelle 2 sarjaan kytkettyä vastusta, joiden jännite on 400 V ja yhteiseksi tehoksi tulee1450 W. ( kun kokopaketti on 3 kW )
Issessein mietin kytkentää, jossa kukin vastus voitais kytkeä vahtokytkimellä ( on-off-on ) joko 1-vaiheeseen tai omiin alkuperäisiinsä. Johto pitää vaihtaa riittävän paksuun koska kaikkien 3-vastusten maadoitus virta menee samaan karvaan kun kaikki on samalla vaiheella.
 

fraatti

Vakionaama
Jahas, olin Elenian suuntaan yhteydessä netotukseen liittyen. Sain linjanpäähän mittausasioista vastaavan ihmisen joka osasi heti kertoa missä asian suhteen mennään.

Kuten aikaisemmin on tullut esille Carunalla on käytössä vaiheidennetotus joka ei kuitenkaan netota tuntikohtaista kulutusta. Tämä on myös siis ongelma pientuottajan kannalta. Sekä Elenian että Carunan mittareissa mittausjakso on 0,5s tällähetkellä. Elenian kanta asiaan on se että he haluaisivat niin että netotus tehtäisiin laskemalla kulutukset yhteen tuntitasolla järjestelmätasolla mittarin sijaan. Tämä olisi tietysti se tapa mikä olisi kuluttajien kannalta se paras vaihtoehto eikä tällöin tulisi tarvetta vaihtaa mittareita vaan ne vaihtuvat sitten käyttöiän päätyttyä (15-20 v).

Nyt kuitenkin tilanne on sellainen että lainsäädäntö estää tämän(mittari ja kulutuslukema voisivat poiketa toisistaan). Lakeihin on kuitenkin tulossa muutoksia ja ehkä jo tämän vuoden puolella asiasta saadaan lisää tietoa. Saattaa olla että asiasta tulee jotain pilottikohteita ennen laajaa käyttöönottoa mutta heidän toiveensa olisi että noin 2021 vuoden alusta tälläinen tuntenetotus olisi mahdollista. Jäämme siis odottamaan mitä tapahtuu....
 

kotte

Hyperaktiivi
Tuossa mittauskysymyksessä voi myös hiukkasen olla melkoisen painavaakin Suomi-Ruotsi -kilpa-asetelmaa taustalla. Suurille perinteisille vesivoimatuottajille kuten Vattenfal tuollainen kiinteä vähintään minuuttien luokkaa oleva netotusjakso sopinee ongelmitta. Vesiturbiinien liikkuva massa ja varsinainen säätö kyllä kompensoivat pilvirintaminen etenemisen tai jotkut kulutusmuutokset (kuten kahvikeittimien kytkemisen päälle urheilukilpailujen ja vastaavien mediatapahtumien rytmittämänä). Svenska Kraftnät näkee voimaverkon säätötarpeet tuolta pohjalta. Suomessa taas Fortum on kehitellyt nopeasti reagoivaa kuormapohjaista virtuaalisäätöä ja Fingrid ajanut asiaa Pohjoismaiden sähköverkostoon. Jälkimmäisen kaltaisen säädön kannalta jo varttitunnin pituinen netotusjakso on ehdottomasti liian pitkä ja lisää huomattavasti hyvin nopean säädön tarvetta ja riskiä verkon epästabiilisuudelle ilman tätä.

Olisikohan firmojen alkuperällä ja historialla jotakin tekemistä asian kanssa (Elenia vs. Caruna)? En ollenkaan usko, että siirtyminen edes 15 minuutin pituiseen kokonaisnetotukseen olisi läpihuutojuttu ja yleensäkään järkevän suuntainen ehdotus teknisessä mielessä. Voi olla, että tällainen muutos joskus ajetaan lävitse Suomeenkin esimerkiksi EU:n taholta, mutta asetelma on silloin niin, että perinne ja luutuneet teknologisesti lyhytnäköiset asenteet jyräävät tekno-ekonomisessa mielessä kestävämmän, edullisemman ja energiaa säästävämmän erittäin lyhyeen netotusjaksoon perustuvan ratkaisun. Lyhyt netotusjakso palkitsee kuluttajia, jotka syöttävät tuottamansa tehon verkkoon mahdollisimman kestävällä tavalla ja sakottaa niitä, jotka työntävät aiheuttamansa haitat muiden kannettaviksi.
 

fraatti

Vakionaama
Tuossa mittauskysymyksessä voi myös hiukkasen olla melkoisen painavaakin Suomi-Ruotsi -kilpa-asetelmaa taustalla. Suurille perinteisille vesivoimatuottajille kuten Vattenfal tuollainen kiinteä vähintään minuuttien luokkaa oleva netotusjakso sopinee ongelmitta. Vesiturbiinien liikkuva massa ja varsinainen säätö kyllä kompensoivat pilvirintaminen etenemisen tai jotkut kulutusmuutokset (kuten kahvikeittimien kytkemisen päälle urheilukilpailujen ja vastaavien mediatapahtumien rytmittämänä). Svenska Kraftnät näkee voimaverkon säätötarpeet tuolta pohjalta. Suomessa taas Fortum on kehitellyt nopeasti reagoivaa kuormapohjaista virtuaalisäätöä ja Fingrid ajanut asiaa Pohjoismaiden sähköverkostoon. Jälkimmäisen kaltaisen säädön kannalta jo varttitunnin pituinen netotusjakso on ehdottomasti liian pitkä ja lisää huomattavasti hyvin nopean säädön tarvetta ja riskiä verkon epästabiilisuudelle ilman tätä.

Olisikohan firmojen alkuperällä ja historialla jotakin tekemistä asian kanssa (Elenia vs. Caruna)? En ollenkaan usko, että siirtyminen edes 15 minuutin pituiseen kokonaisnetotukseen olisi läpihuutojuttu ja yleensäkään järkevän suuntainen ehdotus teknisessä mielessä. Voi olla, että tällainen muutos joskus ajetaan lävitse Suomeenkin esimerkiksi EU:n taholta, mutta asetelma on silloin niin, että perinne ja luutuneet teknologisesti lyhytnäköiset asenteet jyräävät tekno-ekonomisessa mielessä kestävämmän, edullisemman ja energiaa säästävämmän erittäin lyhyeen netotusjaksoon perustuvan ratkaisun. Lyhyt netotusjakso palkitsee kuluttajia, jotka syöttävät tuottamansa tehon verkkoon mahdollisimman kestävällä tavalla ja sakottaa niitä, jotka työntävät aiheuttamansa haitat muiden kannettaviksi.
Ellen nyt aivan väärässä ole niin euroopassa yleisesti ottaen on käytössä netotus... ja tää miksi tässä on ajettu kiville johtuu(?) aikaisemmista mittari hankinnoista. Elenian suuntaan olin yhteydessä energianhallintapäällikköön jonka vastuualueena on nuo mittaushommat joten kuvittelisin että sieltä olisi tullut ihan faktaa siitä missä asian suhteen ollaan menossa. Toki siitä en tiedä onko eri yhtiöillä erilaisia näkemyksia aiheesta.
 

kotte

Hyperaktiivi
Ellen nyt aivan väärässä ole niin euroopassa yleisesti ottaen on käytössä netotus... ja tää miksi tässä on ajettu kiville johtuu(?) aikaisemmista mittari hankinnoista. Elenian suuntaan olin yhteydessä energianhallintapäällikköön jonka vastuualueena on nuo mittaushommat joten kuvittelisin että sieltä olisi tullut ihan faktaa siitä missä asian suhteen ollaan menossa. Toki siitä en tiedä onko eri yhtiöillä erilaisia näkemyksia aiheesta.
Niin on, mutta perustana on nimenomaan historia ja teknisesti ottaen ratkaisu on juuri yhtä tyhmä kuin monet Saksassa aikanaan lyhytnäköisesti tehdyt muutkin virheet. Netotus oli aikanaan pakko tehdä, kun mekaaniset mittarit pyörivät "väärin päin" syötettäessä tehoa verkkoon ja paneelituotanto haluttiin tehdä mahdolliseksi. Sittemminhän lisättiin kytkentä, jossa sähköyhtiö saattoi kytkeä paneelit etänä pois, jos verkko uhkasi mennä epästabiiliksi, mutta sopimus oli silti sellainen, että sähköyhtiö joutui maksamaan hukkaan menevän tuoton. Ei tarvitse ihmetellä, miksi kuluttaja joutuu maksamaan sähköstään kaksinkertaisesti siihen nähden mitä Suomessa.
 

fraatti

Vakionaama
Niin on, mutta perustana on nimenomaan historia ja teknisesti ottaen ratkaisu on juuri yhtä tyhmä kuin monet Saksassa aikanaan lyhytnäköisesti tehdyt muutkin virheet. Netotus oli aikanaan pakko tehdä, kun mekaaniset mittarit pyörivät "väärin päin" syötettäessä tehoa verkkoon ja paneelituotanto haluttiin tehdä mahdolliseksi. Sittemminhän lisättiin kytkentä, jossa sähköyhtiö saattoi kytkeä paneelit etänä pois, jos verkko uhkasi mennä epästabiiliksi, mutta sopimus oli silti sellainen, että sähköyhtiö joutui maksamaan hukkaan menevän tuoton. Ei tarvitse ihmetellä, miksi kuluttaja joutuu maksamaan sähköstään kaksinkertaisesti siihen nähden mitä Suomessa.
Joo, ja jossain taitaa olla myös niin että verkkoon ei saa edes syöttää mitään tai ainakin joissain tilanteissa syöttöä tarvii rajoittaa(Espanja?). Tuossa froniuksessakin taisi olla moinen ominaisuus.
 

roots

Vakionaama
Jahas, olin Elenian suuntaan yhteydessä netotukseen liittyen. Sain linjanpäähän mittausasioista vastaavan ihmisen joka osasi heti kertoa missä asian suhteen mennään.

Kuten aikaisemmin on tullut esille Carunalla on käytössä vaiheidennetotus joka ei kuitenkaan netota tuntikohtaista kulutusta. Tämä on myös siis ongelma pientuottajan kannalta. Sekä Elenian että Carunan mittareissa mittausjakso on 0,5s tällähetkellä.
Vai vakuutti näin tuosta mittausjaksosta, tuota olen koittanut joskus kaivaa dokumentoinneista löytämättä mitään, olen siten vaan uskonut foorumijuttuja että mittausjakso olisi luokkaa ~1/10 osa tuosta eli kymmeniä millisekunteja... Ei sinänsä mitään haittaa kun on pysytty ajatusten tasolla.
 

kotte

Hyperaktiivi
Jos tuollainen minuuttien pituinen netotus otetaan käyttöön, niin harkitsen ainakin ryhtyväni toimimaan niin, että mittaan aina verkkoon syötetyn tuoton alkavasta varttitunnista lähtien. Jos ja kun tuottoa on sopivasti jakson alusta, räväytän sitten tuon perusteella jonkin kylmäkoneen, lämpöpumpun, varaavan sähkökiukaan tms. päälle jakson loppupuolelle. Ihan lopulla kytken pääosan kuormista pois ja sitten voi vielä lämmittää varaavaa kiuasta tms. siltä osuudelta, kun voi hyödyntää nopeita kytkentä- ja katkaisujaksoja tarkan varttitunnin kattavan tuotantotaseen perusteella. Voi vain arvailla, mitä tuo aiheuttaisi sähköverkolle, jos kaikki toimisivat noin ja nimenomaan viralliseen tarkkaan aikaan synkronoituna. Kukaan tuskin voi kieltää kytkemästä kuormia kellon perusteella eikä edes mitään voi todistaa ilman kotietsintää, kun lisää hiukan satunnaisuutta kytkentä- ja katkaisuaikoihin.
 

roots

Vakionaama
Jos tuollainen minuuttien pituinen netotus otetaan käyttöön, niin harkitsen ainakin ryhtyväni toimimaan niin, että mittaan aina verkkoon syötetyn tuoton alkavasta varttitunnista lähtien. Jos ja kun tuottoa on sopivasti jakson alusta, räväytän sitten tuon perusteella jonkin kylmäkoneen, lämpöpumpun, varaavan sähkökiukaan tms. päälle jakson loppupuolelle. Ihan lopulla kytken pääosan kuormista pois ja sitten voi vielä lämmittää varaavaa kiuasta tms. siltä osuudelta, kun voi hyödyntää nopeita kytkentä- ja katkaisujaksoja tarkan varttitunnin kattavan tuotantotaseen perusteella. Voi vain arvailla, mitä tuo aiheuttaisi sähköverkolle, jos kaikki toimisivat noin ja nimenomaan viralliseen tarkkaan aikaan synkronoituna. Kukaan tuskin voi kieltää kytkemästä kuormia kellon perusteella eikä edes mitään voi todistaa ilman kotietsintää, kun lisää hiukan satunnaisuutta kytkentä- ja katkaisuaikoihin.
Invertteri MLP jonka laittaa sykkimään talon muun kulutuksen perässä niin että verkkoonpäin näkyy tasaista 0-kulutusta kesällä ja muulloin tasasta energiaottoa muulloin... pysyy tehomaksut kurissa. Noo jotain varastoo tietty tarvii kesäksi, eikä niin suurta olekaan jottei myyntiä tulisi ellei kotona makaa 99kWh mustangi päivisin ja itse olis semmosis jatkuvis hämärähommis... :p
 

fraatti

Vakionaama
Jos tuollainen minuuttien pituinen netotus otetaan käyttöön, niin harkitsen ainakin ryhtyväni toimimaan niin, että mittaan aina verkkoon syötetyn tuoton alkavasta varttitunnista lähtien. Jos ja kun tuottoa on sopivasti jakson alusta, räväytän sitten tuon perusteella jonkin kylmäkoneen, lämpöpumpun, varaavan sähkökiukaan tms. päälle jakson loppupuolelle. Ihan lopulla kytken pääosan kuormista pois ja sitten voi vielä lämmittää varaavaa kiuasta tms. siltä osuudelta, kun voi hyödyntää nopeita kytkentä- ja katkaisujaksoja tarkan varttitunnin kattavan tuotantotaseen perusteella. Voi vain arvailla, mitä tuo aiheuttaisi sähköverkolle, jos kaikki toimisivat noin ja nimenomaan viralliseen tarkkaan aikaan synkronoituna. Kukaan tuskin voi kieltää kytkemästä kuormia kellon perusteella eikä edes mitään voi todistaa ilman kotietsintää, kun lisää hiukan satunnaisuutta kytkentä- ja katkaisuaikoihin.
Kerroin jotenkin väärin tai epäselvästi varmaan mutta ymmärsin siis että mittaus suoritettaisiin aivan samalla tavalla kuin nyt. Lopuksi vain tehtäsiin pluslasku ja katsottaisiin laskuun mitä jää viivan alle. Mittari kertoo lukemat kuten nytkin mutta laskuun päätyisi vain summa kyseiseltä tunnilta.

Siis näin

 

kotte

Hyperaktiivi
Kerroin jotenkin väärin tai epäselvästi varmaan mutta ymmärsin siis että mittaus suoritettaisiin aivan samalla tavalla kuin nyt. Lopuksi vain tehtäsiin pluslasku ja katsottaisiin laskuun mitä jää viivan alle. Mittari kertoo lukemat kuten nytkin mutta laskuun päätyisi vain summa kyseiseltä tunnilta.
Noin minäkin sen mielestäni ymmärsin. Ongelma on siinä, että verkon käyttäminen virtuaaliakkuna varttitunnin tai tunnin aikana vaatii verkolta tehontasauskapasiteettia. Tuo ei vielä olisi valtava ongelma, jos kulutukset tasattaisiin yksilöllisen tuntikellon mukaan kullekin asiakkaalle ja tällöin netotuksen vaikutukset kumuloituisivat statistisesti. Mutta näin ei voida tehdä, koska sähkön hinta sidotaan virallisen ajan mukaan käyvään kelloon (eikä tuosta voi poiketa tai mennään arveluttavien kauppatapojen puolelle). Viralliseen aikaan tuntipohjalla sidottu netotus olisi todellinen sähköverkon helvetinkone, koska kuluttajalle olisi silloin edullista tuottaa saatavilla oleva energia sen mukaan, mitä sitä irtoaa tunnin aikana. Sen sijaan kulutusjousto kannattaisi keskittää tunnin loppupuolelle, jolloin tunnin aikana saatava mahdollinen ylijäämä on jo melko tarkasti arvioitavissa (täysin tarkasti jakson lopulla) ja tällöin voidaan päättää, miten paljon ylijäämää on poltettava kuluvan tunnin loppuun mennessä. Joustavaa kulutustahan voidaan siirtää seuraavalle tunnille, jos on oletettavissa., että vaikkapa pilvet todennäköisesti väistyvät, sähkö halpenee (jos on pörssisidonnainen hinta) tai kulutus mahdollisesti voidaan siirtää jopa seuraavalle päivälle (lämmön varastointi).

Kulutuksen siirto sinällään ei ole tuossa ongelmana, vaan se, että joustava kulutus kannattaa keskittää päättyvälle tunnille, koska silloin on eniten informaatiota tunnin aikana saadusta ylijäämäsähköstä. Tuosta tulisi todellinen ongelma verkon stabiilisuudelle, jos esimerkiksi jotkut hankkisivat niin paljon paneeleita, että niiden tuottama energia riittäisi keskimäärin yösähkövaraajan lämpimänä pitämiseen tilanteessa, jos tuo on rakennuksen ainoa lämmönlähde. Tällöinhän aina tunnin lopulla vastukset räväytettäisiin päälle, kun on tiedossa, miten paljon itse tuotettua ja "verkkoon tunnin aikana varastoitua" on käytettävissä. Paneelit voisivat tyypillisesti tuottaa muutaman kilowatin, mutta aina tunnin lopulla verkkoon kytkettäisiin muutamaksi minuutiksi vaikkapa 35kW:n tehoinen kuorma. Tuo ei edes nosta tunnin aikana mitattua maksimitehoa ja kun ei paista, voitaisiin suurin osa vastuksista katkaista pois tehomaksun pitämiseksi kurissa.
 

fraatti

Vakionaama
Joo nyt olisi tarkoitus laittaa Heckert Solarin 305 Wp paneleita 20kpl katolle -> 6100 kWp. Invertteriksi olen kaavaillut Fronius Symo 5 kW tehoisena. Nyt olisi muutama kysymys/mielipide aiheen tiimoilta.

Miten kytkisitte panelit? Kaksi kymmenpaneelin sarjaa vai yksi 20 panelin sarja ja miksi?

Ehdotuksia paneleiden sijoituksesta? Kuvassa panelit ja katto samassa mittakaavassa joten leikkaa liimaa onnistuu.... Katon kulma 22 astetta.

Entäs johtojen vienti sisälle. Miten kiinnittää/suojata johdot/putket jos ne vie pulpetin harjalta yläpohjaan? Vilpellä olisi johdolle läpivienti mutta reikien teko ehjään kattoon ei kiinnostaisi...
Sitten invertterin sijoituksesta. En haluaisi turvakatkaisijaa taloon keskelle seinää/ovenpieleen näkyvälle paikalle niin sitten vaihtoehtona olisi viedä DC kaapelit talousrakennukseen ja asentaa invertteri varastoon. Varaston etupuolella on myös mittauskeskus. Tässä olisi se hyvä puoli että myös Froniuksen home meterin mbusia varten ei tarvisi vetää kaapelia. Toinenvaihtoehto olisi asentaa invertteri talon tekniseen tilaan. Tällöin talon ja talousrakennuksen väliin tarvisi vetää mcmk 2,5mm2 ja ethernet mbusia varten. Talon ja talousrakennuksen välillä menee putki kaapeleita varten. Ajatuksia tästä? Myös ehdotuksia "nätistä" turvakatkaisijasta voi esittää(jos sen sattuisi huolimaan tuohon seinään ja miksei muutenkin).





 

dumo

Aktiivinen jäsen
Miten johtojen läpivienti on hoidettu? Jos johdot putkessa niin miten putki on kiinnitetty kattoon?
Antennijohtoja varten on putkitus (vaikkei ole enää antenniakaan), siitä sai näppärästi tekniseen tilaan. Johdot katolla ja läpivientiin asti alumiiniputkessa. Katon osalta kattosiltoihin kiinnitetty, seinässä lyhyt pätkä seinäkiinnikkeillä.
 

fraatti

Vakionaama

fraatti

Vakionaama
Värkkäsin tuolla SMA:n softalla eri vaihtoehdot invertterien sijainnille sekä erilaisille kaapeleille. Samoin 2 x 10 kpl ketjuille että 20 kpl ketjussa.
 

roots

Vakionaama
Värkkäsin tuolla SMA:n softalla eri vaihtoehdot invertterien sijainnille sekä erilaisille kaapeleille. Samoin 2 x 10 kpl ketjuille että 20 kpl ketjussa.
Sama vastaus kun sait tuolta Froniukselta tuolla toisaalla:


Näinhän se menee että 1x20 antaa eniten jos ei ole varjoja häiritsemässä...ja taitaa vielä mahtua jännitespekseihinkin...
Saahan sen tehtyä niinkin että vie myllylle 2x10 setit ja kytkee ne siellä sarjaan tai kahteen MPPT:hen...eli valinnan voi tehdä siellä Invertterin vieressä vaikka sitten kokeellisesti parina peräkkäisenä/samanlaisena päivänä. Niinkin voi käydä että jos on aamulla/illalla varjoja toisella puolella kattoa mutta toinen puoli on kirkas, eli jos jakaa itä/länsi stringeiksi niin länsi herää aamulla aiemmin ja itä jatkaa pidemmin eli kokonaisuus voi mennä 1x20 stringin ohi.
 

noble

Aktiivinen jäsen
Kuume aurinkopaneeleita kohtaan nousee, mutta rahallista motivaatiota vielä tarvitsisi.
Mahdollisuus olisi 2-auton katoksen ja autotallin katolle laittaa kohti etelää. Olisiko 22 astetta tuo lape. Sijainti Etelä-Pohjanmaa, Elenian verkko...
Sähköä kuluu vuodessa noin 10MWh, josta huhti-syyskuussa noin 3,4MWh (MLP osuus tuosta noin 1MWh eli 2,4MWh käyttösähkö+IV)

Paljon sähkönmyyjät maksavat verkkoon syötetystä aurinkoenergiasta? Onko tietyt sähkönmyyjät? Luultavasti ostoenergia hieman arvokkaampaa?
 

dumo

Aktiivinen jäsen
Paljon sähkönmyyjät maksavat verkkoon syötetystä aurinkoenergiasta? Onko tietyt sähkönmyyjät? Luultavasti ostoenergia hieman arvokkaampaa?
Tyypillinen hinnoittelu taitaa olla spottihinta pienellä preemiolla vähennettynä. Ostohinta voi olla helposti kolminkertainen, kun siitä menee verot ja siirtomaksut. Itse olen käyttänyt nyrkkisääntönä osto 12c/kWh, myynti 4c/kWh.
 

fraatti

Vakionaama
Tyypillinen hinnoittelu taitaa olla spottihinta pienellä preemiolla vähennettynä. Ostohinta voi olla helposti kolminkertainen, kun siitä menee verot ja siirtomaksut. Itse olen käyttänyt nyrkkisääntönä osto 12c/kWh, myynti 4c/kWh.
Nykyisillä sähkönhinnoilla taitaa molemmat olla karvan alakanttiin. Viimekesänä sähkön hinta taisi olla varsin korkealla ja hinta taisi olla päälle 5 snt/kWh. Jostain luin että tuota hintaa olisi keinoteltu keinotekoisesti ylöspäin. Todisteita tuollaisesta on toki hankala hommata.

Osa yhtiöistä ei peri mitään välityspalkkiota myydystä sähköstä. Osa perii jonkun 0,2 - 0,3 snt/kWh maksun.
 

joona

Jäsen
Itse sain heinäkuussa ylijäämäsähköstä noin 5,4snt/kWh, joka oli yllättävän hyvin. Tosin saa nähdä toistuuko ensikesänä. Tarkoitus olisi verkkoa syöttää jokatapauksessa muutenkin vähemmän, kun saan ylijäämän käyttöä vähän optimoitua.

EDIT. jä tämä meni Helenille, joten välityspalkkiota ei peritty. Ostohinta tällä hetkellä kokonaisuudessaan noin 13snt/kWh.
 

dumo

Aktiivinen jäsen
Juu, nuo olivat kieltämättä vähän alakanttiin kun katsoo tämän vuoden tilannetta. Kesän päivä-spotit heiluneet aika korkealla.
Minulla oli näemmä heinäkuussa nettona myynti 5,75c/kWh ja osto 10,3c/kWh. Tuossa on ollut hyvä suhde, kun ylivoimaisesti suurin osa ostosta mennyt halvemmalla yösiirrolla ja yön spottihintakin on tyypilliseen tapaan ollut halpa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Viimekesänä sähkön hinta taisi olla varsin korkealla ja hinta taisi olla päälle 5 snt/kWh. Jostain luin että tuota hintaa olisi keinoteltu keinotekoisesti ylöspäin. Todisteita tuollaisesta on toki hankala hommata.
Sähköpörssin tilaus-tarjous-toimitussyklihän on puolesta vuorokaudesta puoleentoista. Tuohan on tavallaan järjettömän lyhyt niin pääomavaltaiselle toiminnalle kuin sähkön tuotanto, jossa invenstointien aikajänne on jopa kymmeniä vuosia. Ei ole mikään ihme, että tuottajien kannattaa, myydä ja ostajien ostaa pääosa arvioimastaan tuotannosta ja kulutuksesta pitempiaikaisin ja lyhyeen hintatasoon nähden halvemmilla hinnoilla (tämän voi käytännössä hoitaa sähköjohdannaisinstrumenteilla, vaikka päivän hinta muodostuisi sähköpörssissä). Odotettua suurempi menekki ostetaan sitten pörssihinnoilla ja lisäsähkö hoidetaan lisätuotannolla. Tämähän johtaa jo normaalitilanteessa tilastollisestikin siihen, että pörssihinnat muodostuvat keskimäärin korkeammiksi kuin millä sähkökauppaa keskimäärin käydään tuotannon ja kulutuksen määriin suhteutettuna. Ei sähkökauppias rohmua ylikiintiöitä spekulaatiomielessä eikä tuottaja pidä ehdoin tahdoin suurta ylikapasiteettia, vaan noiden puskureiden pito on spekulatiivisten sijoittajien businesstä ja näidenhän on saatava korvaus riskeistään, jotta toiminta on tuottoisaa.
 

fraatti

Vakionaama
Sähköpörssin tilaus-tarjous-toimitussyklihän on puolesta vuorokaudesta puoleentoista. Tuohan on tavallaan järjettömän lyhyt niin pääomavaltaiselle toiminnalle kuin sähkön tuotanto, jossa invenstointien aikajänne on jopa kymmeniä vuosia. Ei ole mikään ihme, että tuottajien kannattaa, myydä ja ostajien ostaa pääosa arvioimastaan tuotannosta ja kulutuksesta pitempiaikaisin ja lyhyeen hintatasoon nähden halvemmilla hinnoilla (tämän voi käytännössä hoitaa sähköjohdannaisinstrumenteilla, vaikka päivän hinta muodostuisi sähköpörssissä). Odotettua suurempi menekki ostetaan sitten pörssihinnoilla ja lisäsähkö hoidetaan lisätuotannolla. Tämähän johtaa jo normaalitilanteessa tilastollisestikin siihen, että pörssihinnat muodostuvat keskimäärin korkeammiksi kuin millä sähkökauppaa keskimäärin käydään tuotannon ja kulutuksen määriin suhteutettuna. Ei sähkökauppias rohmua ylikiintiöitä spekulaatiomielessä eikä tuottaja pidä ehdoin tahdoin suurta ylikapasiteettia, vaan noiden puskureiden pito on spekulatiivisten sijoittajien businesstä ja näidenhän on saatava korvaus riskeistään, jotta toiminta on tuottoisaa.
Tälläistä sähkökauppaa pääsee itsekin koittamaan jos haluaa.. laitan linkin tuonne sähkönhintaketjuun.
 
Onko kukaan kuullut sellaisesta, että paneeleiden tuoton saisi kokonaisuudessaan vähentää siirto ja energialaskusta, jolloin teoriassa maksettavaa jäisi vain sähköliittymän kiinteä kk-maksu. Jotain rajoituksia toki kyllä paneelien teholle suhteessa kulutukseen, että vuoden mittaan nettona ostettavaakin pitäisi jäädä. Kuulostaa jotenkin ihmeen hyvältä ollakseen totta. Tämmöinen parantaisi aika paljon paneelien kannattavuutta. Verottaja ja siirtoyhtiöt eivät ilmeisesti ole kuitenkaan aikeissa luopua osuudestaan vaikka sähkö verkkoon palautettaisiinkin tai olisi verkkoakussa jo ikään kuin jemmassa. Sähköenergian myyjä tuskin voi katteestaan tuommoisia kustantaa, kun eihän sekään tästä tuotannon tasaamisesta hyödy mitenkään, varsinkin, jos tuotannon voi tasata pidemmän ajan yli. Jotain matoja tämmöisessä täytyy olla sisällä.

"Ylituotetun sähkön osalta sinulle hyvitetään seuraavalla sähkölaskulla sähkön hinta, siirtomaksu ja vero"

 
Viimeksi muokattu:

roots

Vakionaama
Onhan tuosta täällä lätisty monessa paikassa...kelaa nyt vaikka tätä ketjua taaksepäin alkajaiseksi... paneelien kannattavuus saattaa parentua mutta kokonaistalous menee kuralle, mutta onhan tuokin tietty konsti perustella ostopäätöksiä. ;D
Freebo = xPohjolan energia.
 

fraatti

Vakionaama
Onhan tuosta täällä lätisty monessa paikassa...kelaa nyt vaikka tätä ketjua taaksepäin alkajaiseksi... paneelien kannattavuus saattaa parentua mutta kokonaistalous menee kuralle, mutta onhan tuokin tietty konsti perustella ostopäätöksiä. ;D
Freebo = xPohjolan energia.
Välistäveto suoritetaan jostain näistä tai sitten useammasta.
-Järjestelmänhankintahinta
-kuukausimaksu
-sähkönostohinta kallis (muistan viiimeksi kuulleeni 6,9 snt/kWh)
 
Tattis. "Nuo siirtomaksut ja verot" kaatuvat sitten suoraan omaan niskaan eri vaiheiden kautta ellei tule jo riittävästi kusetetuksi ostohinnassa.
Siis yksi mato on ainakin tuo sopimusaika. 2 vuotta kun ei varmaan paljon ehdi takaisinmaksua tuoda ja tuon jälkeen sopimusta ei saa uusittua yhtä edullisin ehdoin, jos on edes lafka pystyssä. Nerokasta vaihtaa aina välillä nimeä. Mikähän hautomo näitä firmoja juuri Oulussa kehittää ?
 

Tulihäntä

Aktiivinen jäsen
Aika jännää, että investointeja lasketaan pitkällä aikavälillä ja myös TMA:n mukaan. Sitten kun lasketaan myyntituottoja, niin peilataan vaan kuluvan vuoden tapahtumat ja tehdään olettamat 100% niiden mukaan.
 

fraatti

Vakionaama


Siinähän sitä olisi sitten kaapelin pujotettavaksi putkeen. Päädyin 2*10 panelin ketjun asennukseen ihan sen takia että voi vertailla ketjuja keskenään ja ainakin siitä huomaa jos tuotoissa alkaa olemaan eroa keskenään. Invertteri viereiseen rakennukseen missä on myös mittauskeskus. Kompensoikoon nyt sitten tuo 20 * 5 Wp tehokkaammat panelit hiukan suuremman hävikin.

Putkeen talon ja talousrakennuksen väliin olisi tarkoitus tuupata MCMK 4x1,5+1,5mm2 (mahdollisia tulevia ohjauksia varten), 2x CAT 6 (mbus ja netti), sekä 4x H1Z2Z2-K aurinkopanelikaapeli 6 mm2

Saa nähdä kuinka nuo mahtavat liikahtaa 50/44mm suojaputkeen. :rolleyes:


Katolle tasavirtapiuhat sitten kulkevat tuossa 32mm suojaputkessa 6 mm2 kevien kanssa. Kaikki johdot olisi tarkoitus asentaa piiloon.
 

fraatti

Vakionaama
Nyt tuli kokeiltua hienoa softaa. PV-sol premium versiota pääsee koittamaan 30pv ilmaiseksi. Tuossa saa piirusteltua kaikki puut, savupiiput yms ja katsottua mitä se vaikuttaa tuottoon. Uskomaton softa kertakaikkiaan. Ja varsin yksinkertainen käyttää. Halusin nähdä millainen tuotto autotallin eri laippeilla olevilla paneleilla olisi vuosituotanto ihan mielenkiinnosta ja verrata niitä talon katolle tuleviin ketjuihin.

Katsotaan saanko tuolla tehtyä videon simulaatiosta.


 
Ylös Bottom