Keskustelua aurinkopaneeleista

fraatti

Hyperaktiivi
Plus ohjausreleet puuttuu, yms. Tokihan tuollainen steca toimii siinä missä muutkin, mutta edelleen se on vähän 2tahti perämoottori. Ilman trimmiä :D
Joo, vastannee esim froniuksen -S mallia mistä on karsittu ylimääräiset pois. Tuo Wlan mokkula taisi olla vielä erikseen ostettuna varsin kallis. Toki jokaisella on omanlaiset tarpeet invertterille ja jollekin tuo on varmaan riittävä.
 

jmaja

Aktiivinen jäsen
Plus ohjausreleet puuttuu, yms. Tokihan tuollainen steca toimii siinä missä muutkin, mutta edelleen se on vähän 2tahti perämoottori. Ilman trimmiä :D
Vertaus ontuu. Perinteinen 2T perämoottori kuluttaa 30% enemmän, meluaa enemmän, saastuttaa ja haisee.

Stecan hyötysuhde näyttää olevan hiukan huonompi, mutta ero (1% uuteen Stecaan, 2% Froniukseen) hukkuu kohinaan tai enemmän kuin kompensoituu ostamalla yksi paneeli enemmän.

WLAN jne. ovat tietysti mukavia, mutta ei peruskäytössä tarpeen.

Parempi vertaus olisi 4T perämoottorit, joista toinen kuluttaa 0,1 l/h enemmän ja siihen ei saa ilman lisäosia NMEA2000-mittareita kiinni.
 

jmaja

Aktiivinen jäsen
Pitää vielä erotella puhutaanko Steca 10000+ vai 5003 mallista.

5003:ssa on Ethernet, jolla saa kulutusseurannan nettiin. Lisäksi sen hyötysuhde on erinomainen, parempi kuin Fronius M:n. Kotelointi vain sisäasennukseen.

10000+ on huonompi hyötysuhteeltaan ja vakiona vain RS-485 slave liitäntä. Kotelointi IP54 eli voidaan asentaa uloskin.

Puuttuuko molemmista ohjausrele? Onko tuo sitten oleellinen toiminto monelle?

Molemmat on jo poistuneita malleja Stecan sivuilla eli vanhaa varastoa.
 

korsteeni

Aktiivinen jäsen
Solaxeista saa datan ulos mukana tulleilla wifeillä tai rs485 serialina kaapelilla
Testailen noita eri vaihtoehtoja mm hyttysellä tuolle pilviporttaalille taasen ajankuluksi.
Tällähetkellä toistaiseksi nähtävissä julkisena korsteeni.fi
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Solaxeista saa datan ulos mukana tulleilla wifeillä tai rs485 serialina kaapelilla
Testailen noita eri vaihtoehtoja mm hyttysellä tuolle pilviporttaalille taasen ajankuluksi.
Tällähetkellä toistaiseksi nähtävissä julkisena korsteeni.fi
Pieni kehitysehdotus tuonne sivuillesi. Itselle jää piene epäselvyys siitä paljonko paneleita on ja mihin suuntaan ne ovat. Pelkkä tuottotieto ei kerro kaikkea ainakaan ulkopuoliselle

Esim
8 x Heckert Solar 310 Wp (2,48kWp) @atsimuutti 120° ja kallitus 35° -> Solax XXx 3kW
8 x Heckert Solar 310 Wp (2,48kWp) @atsimuutti 120° ja kallitus 35° -> Solax XXx 3kW
10 x Heckert Solar 310 Wp (3,1kWp) @atsimuutti 120° ja kallitus 35° -> Suoraan varaajan vastukseen.
 

jmaja

Aktiivinen jäsen
Olen ymmärtänyt että asennus sisätiloihin
Tuo on IP54 ja Stecan sivuilla sanotaan "Thanks to the high degree of protection, these inverters can be installed indoors or outdoors."

Vai eikö tuo riitä Suomessa ulkoasennukseen? Steca 5003 on Stecan mukaan vain sisäasennukseen.
 

korsteeni

Aktiivinen jäsen
Pieni kehitysehdotus tuonne sivuillesi. Itselle jää piene epäselvyys siitä paljonko paneleita on ja mihin suuntaan ne ovat. ...........................
Kiitos palautteesta, tarkoitus oli vain, jospa jotakuta kiinnostaa nähdä livenä vaihtoehto verttien valmistajien pilvellle jotka esim solaxin tapauksessa päivittyvät 5 min välein. Tässä tapauksessa nuo 3 lukemaa päivittyvät alle 10 sek välein ja tarvitsevat solaxin tapauksessa vain yhden rivin, pikkupätkän koodia eikä mitään lisälaitetta tai kaapelinpätkää. Samalla testasin myös elisan toimivuutta, kyllä se suoriutuu lähes oman kaappimörön nopeuteen ainakin näin lyhyellä testauksella.
Paneleita 32*275 ja kuvan mukaan kellistettynä ilmansuuntaan tasan etelä, tässä kiinteistössä kaikki menee verttien läpi käyttöön.

Uskoisin joka vertistä saatavan datan ulos jostakin .
 

fraatti

Hyperaktiivi
Kiitos palautteesta, tarkoitus oli vain, jospa jotakuta kiinnostaa nähdä livenä vaihtoehto verttien valmistajien pilvellle jotka esim solaxin tapauksessa päivittyvät 5 min välein. Tässä tapauksessa nuo 3 lukemaa päivittyvät alle 10 sek välein ja tarvitsevat solaxin tapauksessa vain yhden rivin, pikkupätkän koodia eikä mitään lisälaitetta tai kaapelinpätkää. Samalla testasin myös elisan toimivuutta, kyllä se suoriutuu lähes oman kaappimörön nopeuteen ainakin näin lyhyellä testauksella.
Paneleita 32*275 ja kuvan mukaan kellistettynä ilmansuuntaan tasan etelä, tässä kiinteistössä kaikki menee verttien läpi käyttöön.

Uskoisin joka vertistä saatavan datan ulos jostakin .
Kyllähän tuo solaxinkin palvelu ihan ok pelaa.

Vanhat stecat vaatii että data ronkitaan modbusista ulos. Joku oli asentanut siihen solar log 200:n jotta saa dataa talteen. En tiedä onko tuossa kuukausimaksuja tms lisäksi.
 

korsteeni

Aktiivinen jäsen
Tässä on ilmainen , valmiina oma serverikin ja pyörii esmes raspissa, löytää heti kaikki kolme verttiä ja useita vaihtoehtoja puskea data ulos.
 

remykv

Vakionaama
Tuo on IP54 ja Stecan sivuilla sanotaan "Thanks to the high degree of protection, these inverters can be installed indoors or outdoors."

Vai eikö tuo riitä Suomessa ulkoasennukseen? Steca 5003 on Stecan mukaan vain sisäasennukseen.
Onnisella tiedoissa että ei sovellu ulkokäyttöön
 

remykv

Vakionaama
jmaja olet varmasti oikeassa, eiköhän stecan omalla sivulla ole oikeat tiedot.
Joskus tuntuu että IP-luokituksillakin saa pyyhkiä perseen.
Jos en väärin muista niin ultimaten ilmalämpöpumpun ulkoyksikössäkin on IP21
 

fraatti

Hyperaktiivi
jmaja olet varmasti oikeassa, eiköhän stecan omalla sivulla ole oikeat tiedot.
Joskus tuntuu että IP-luokituksillakin saa pyyhkiä perseen.
Jos en väärin muista niin ultimaten ilmalämpöpumpun ulkoyksikössäkin on IP21
Jos nyt kyseessä on esim tuo tarjouksessa oleva Stecan 5003 malli niin tässä on mainittu että tuo 5003 malli on IP21.


Samoin valmistajan sivuilla on maininta että asennus sisätiloihin joka ilmastoituun tai ilmastoimattomaan tilaan.

 

Liitteet

Viimeksi muokattu:

jmaja

Aktiivinen jäsen
Jos nyt kyseessä on esim tuo tarjouksessa oleva Stecan 5003 malli niin tässä on mainittu että tuo 5003 malli on IP21.
Kuten sanoin pitää erotella ko. tarjouksessa olevat Steca 5003 ja 10000+. Ne ovat varsin erilaisia ja luettelin niiden eroja tuossa edellä. 10000+ on IP54 ja 5003 vain sisäkäyttöön, mutta hyötysuhteeltaan huippua ja varustettu Ethernetillä.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Kuten sanoin pitää erotella ko. tarjouksessa olevat Steca 5003 ja 10000+. Ne ovat varsin erilaisia ja luettelin niiden eroja tuossa edellä. 10000+ on IP54 ja 5003 vain sisäkäyttöön, mutta hyötysuhteeltaan huippua ja varustettu Ethernetillä.
Stecan asennusohjeen mukaan näitä on eri koteloilla: muovia, metallia.. tyyppinumeron perässä olevat kirjaimet sen kertovat.
 

fraatti

Hyperaktiivi
5003:sta ei ole -x mallia eikä varsinkaan tarjouksessa ole sellaista.
Olet oikeassa. Valmistajan sivut ovat perseestä.

Avaat sivuston ja valitset sieltä "manuals" ja lopputuloksena saat manuaalin joka ei koske koko laitetta? hmm... Sekoitin itse 5003 ja 5503 mallin kun en ollut tarkkana mallimerkintöjen kanssa ja kuvittelin että sivuilta missä käsitellään 5003 mallia saa myös sen manuaalin eikä uudempaa.
 

JaniP

Jäsen
Mutta, jos tollanen 5003 ois mahdollisuus ostaa 900€, niin kannattaisko? Jos tiedot tulee modbusista tai ethernetistä niin saan varmaan luettua. Tulis sisälle.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Tuommonen uutukainen myös näkyy tulleen:
Vastaavia keissejä on kai ollut muillakin yhtiöillä ja päätös pitää hakea jokaisin yhtiön kohdalla erikseen.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Niin se lieneen, ei se yhtiöille mitään ylimäärää maksa jos koittavat kepillä jäätä, saavat pienet lyhytaikaiset lainat. ;)
Se tuossa kummastuttaa että miksi joidenkin yhtiöiden pitää laittaa jotain "katkoja" jonnekin jos taas täällä esim Elenian tapauksessa se ei vaatinut mitään toimenpiteitä verkkoyhtiöltä. Yhtiöt taitavat toimia näissä eritavalla.
 

roots

Vakionaama
Se tuossa kummastuttaa että miksi joidenkin yhtiöiden pitää laittaa jotain "katkoja" jonnekin jos taas täällä esim Elenian tapauksessa se ei vaatinut mitään toimenpiteitä verkkoyhtiöltä. Yhtiöt taitavat toimia näissä eritavalla.
Voi olla eri tapojankin....ehkä tuosta @kariky tapauksessa kumminkin se erotin sieltä uupuu ja haluavat turvallisuus mielessä laittaa semmosen sekä sitten koittavat hänen piikkiin osan kustannuksista.
 

JaniP

Jäsen
Tarkoitat varmaan tätä: https://www.tori.fi/uusimaa/Invertteri_aurinkopaneeleille_65974853.htm?ca=18&w=3
Onko sulla panelit jo?
Oletko katsonut muiden vastaavan kokoisten hintoja?

Mun Fronius Symo 5.0-3-M makso saksasta 1300€ rahteineen.
Juurikin tuota. Minulla ei tuo aurinkosähkö tällä hetkellä ole isoin juttu, joten ostaisin vähän niinkuin varastoon. Mietin vaan että hinnat taitaa tippua ja ominaisuudet lisääntyä aika tahtia ja 900€ on kuitenkin rahaa. Tosin pikkuraha harrastamisessa.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Juurikin tuota. Minulla ei tuo aurinkosähkö tällä hetkellä ole isoin juttu, joten ostaisin vähän niinkuin varastoon. Mietin vaan että hinnat taitaa tippua ja ominaisuudet lisääntyä aika tahtia ja 900€ on kuitenkin rahaa. Tosin pikkuraha harrastamisessa.
Jos katsot alkuperäistä syytä miksi tuo on myynnissä ainakin ilmoituksen mukaan niin saattaapi olla että ostaisin invertterin vasta sitten kun on suunnitelmat selvillä että mitä meinaa laittaa ja kuinka paljon. Tällöin on varmuus siitä että invertteri sopii niihin suunnitelmiin miten paneleita on ajatellut laittavansa. Lisäksi jotain pitää laskea myös sille että onko laitteessa takuu vai ei. Tuosta ei käy ilmi että onko takuuta.
 

korsteeni

Aktiivinen jäsen
Noista paneleiden asennoista hajatelmia:
Minusta kuitenkin, jos ei vaadi sitä esiteltäväksi tarkoitettua huipputuoton piikkiä, panelit kannattaneen asentaa kuitenkin hyvinkin taivasta kohden. Haittana on syksyisin lehdet, talvisin lumet, mutta kokonaisuutena tuotto on parempi esim juuri tällaisella kelillä, pilvessä ja vettä sataa, pystypanelit antavat huomattavasti vähemmän. Lisäksi nuo 10-15° kallistetut antavat aamuisin ja iltaisin pidempään.
Kaikki olisi toisin jos......mutta todellisuuteen.
Aurino kun paistaa loppujenlopuksi harvoin täysillä pilvettömältä taivaalta aamusta iltaan, nuo keinotekoiset kaaviomaiset kaupalliset tavoiteperät omaavat laskelmat ovat hyvin kaukanä todellisuudesta , käytännöstä.
Kun ottaa kokonaistuotannon ja kaikki säävariaatiot mitä käytännössä on huomioon, kevyesti etelään kallistetun hyöty on suurin kattamaan core kulutuksen. Kääntyvät asennukset on sitten ihan omaa luokkaansa.
Tähän päätelmään olen tullut vertaamalla setsemää (7) >2kW samanlaista paneliryhmää , niiden tuottoa, joita pystyn yhtaikaa livenä seuraamaan kutakin omanaan.

Tässä kohdin maapalloa on tänä vuonna ollut 1 täysin pivetön, huurteeton aurinkopäivä aamusta iltaan, maaliskuukin alkaa olla puolivälissä.

esim. nyt pilvistä klo13:00 , pystyssää olevat ~160w vs 15° 300 w, sude ollut samaa suuruusluokkaa koko päivän
 
Viimeksi muokattu:

Seppaant

Aktiivinen jäsen
Tänään soitteli myyntitykki Oululaisesta Pohjoismaiden suurimmasta alan toimijasta, Freepo (tai sinnepäin) nimisestä firmasta.
Jutteli kaikenlaista kivaa ja sivussa mainitsi että kun heillä on nyt juuri siellä teidän alueella kokonaisvaltainen katselmus menossa että voisivatko piipahtaa arvioimassa mitenkä teille sopisi aurinkopaneelit.
Into lopahti kuitenkin jonkin verran kun kerroin että paneelit on jo. Sinnikkäästi kuitenkin vielä yritti, jos sittenkin voisi piipahtaa.
Se että heillä jo muutenkin erinomaisen systeemin plussana on lisäksi "Virtuaalinen verkkoakku"
Se siinä kummastutti kun ylijäämäsähkö menee sinne verkkoakkuun ja kun sen ottaa takaisin omaan käyttöön, niin se on täysin ilmaista eli raha ei liiku sähkön liikkuessa suuntaan tai toiseen.
Sehän on tunnettua että kukaan toimija ei tee mitään ilmaiseksi ja että ilmaisia lounaita ei ole.
Vai perustuuko se pörssisähkön korkeampaan hintaan tuotannon aikana ja matalampaan hintaan kulutuksen aikana?
Onko tällaisia verkkoakkuja kuinka laajalti käytössä?
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tänään soitteli myyntitykki Oululaisesta Pohjoismaiden suurimmasta alan toimijasta, Freepo (tai sinnepäin) nimisestä firmasta.
Jutteli kaikenlaista kivaa ja sivussa mainitsi että kun heillä on nyt juuri siellä teidän alueella kokonaisvaltainen katselmus menossa että voisivatko piipahtaa arvioimassa mitenkä teille sopisi aurinkopaneelit.
Into lopahti kuitenkin jonkin verran kun kerroin että paneelit on jo. Sinnikkäästi kuitenkin vielä yritti, jos sittenkin voisi piipahtaa.
Se että heillä jo muutenkin erinomaisen systeemin plussana on lisäksi "Virtuaalinen verkkoakku"
Se siinä kummastutti kun ylijäämäsähkö menee sinne verkkoakkuun ja kun sen ottaa takaisin omaan käyttöön, niin se on täysin ilmaista eli raha ei liiku sähkön liikkuessa suuntaan tai toiseen.
Sehän on tunnettua että kukaan toimija ei tee mitään ilmaiseksi ja että ilmaisia lounaita ei ole.
Vai perustuuko se pörssisähkön korkeampaan hintaan tuotannon aikana ja matalampaan hintaan kulutuksen aikana?
Onko tällaisia verkkoakkuja kuinka laajalti käytössä?
Freebo on entinen Pohjolan Energia josta kuluttajavirasto on valituksia täynnä.

Verkkoakku perustuu muutamaan asiaan.
-Siihen että maksat järjestelmästä ylihintaa ostohetkellä
-verkkoakkuun tulee kuukausimaksu parin ekan vuoden jälkeen (kuukaismaksut pyörivät vaikkei esim talvella mitään tuottoa tulekaan)
-joudut tekemään myös myyntisopimuksen samaan yhtiöön jolloin maksat korkeampaa hintaa sähköstä jota ostat

Yhteenvetona, ilmaisia lounaita ei ole. Hyötyjä on tälläisessä tapauksessa on se palvelun tarjoaja.
 

-ww-

Jäsen
Ehkä tyhmä kysymys mutta varmistetaan, Froniuksen 8.2kW invertteri.
Siihen saa työntää paneeleilta maksimissaan 16,4 kW, mutta sen ulosanti AC verkkoon on tässäkin tapauksessa vain tuo Nominal Output 8,2kW, vai miten tuo Max. output power 8200VA pitäisi tulkita?

Sunsolar mainostaa invertteriä näin:
Takuun puitteissa voit ylikuormittaa invertterin 1.5-kertaisesti aina 12.3 kW saakka ja ottaa laitteesta täydet tehot irti asentamalla siihen vaikkapa 43 kpl 285W aurinkopaneelia.
Kuitenkin Froniuksen tehokerroin on annettu vain 0.85 - 1.0. Mistä lie tulee tuo 1.5 kerroin ja mitä sillä tarkoitetaan?

 
Viimeksi muokattu:

roots

Vakionaama
Verkkoakkuja varmaan tässä keväällä tulee tarjolle monelta yhtiöltä, mutta miksi ne olisivat jotenkin parempia kuin nämä nykyiset normaalit spot-pohjaiset, miksi yhtiöt tarjoaisivat jotain parempaa...ei mitään syytä.

Nuo ovat niin kryptisiä hinnoitteluiltaan ja kun joku myynnillisesti hyvä houkutin saadaan aikaan ja asikkaat siihen lankeemaan, ainut joka hyötyy on tarjoava osapuoli.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Ehkä tyhmä kysymys mutta varmistetaan, Froniuksen 8.2kW invertteri.
Siihen saa työntää paneeleilta maksimissaan 16,4 kW, mutta sen ulosanti AC verkkoon on tässäkin tapauksessa vain tuo Nominal Output 8,2kW, vai miten tuo Max. output power 8200VA pitäisi tulkita?

Joo, ei tuu kun 8,2kW pihalle. Olikos se niin että VA oli näennäisteho = loisteho + pätöteho? Kirjoitin noista tähän johonkin mutta meinaa asiat karata harvasta päästä.

edit. noin se taisi mennä
Volttiampeeri, lienee periaatteessa sama kuin W(jos loistehoa ei ole) vai mitä ero näennäisteholla ja pätöteholla on? Vai onko näennäisteho loistehon ja pätötehon summa? Pätötehosta kait maksetaan yhtiölle rahhoo...
Sähkötekniikassa volttiampeeri (VA) on nimenomaan näennäistehon yksikkö,[1] watti (W) on pätötehon yksikkö ja vari (var) on loistehon yksikkö.
 
Ylös Bottom