Keskustelua aurinkopaneeleista
- Keskustelun aloittaja Tehari
- Aloitettu
Onko tälläistä huomannut kukaan?
Oliko juuri noissa paneleissa lämpötilan mittaus? Jos oli niin kerropa miten tuo vaikutti kun dataa lämpötiloista on enemmän. Toki ketjun tuotostakin voi saada viitteitä asiasta.
Viimeksi muokattu:
Mulle sattui vasta nyt silmiin Froniuksen Smartwebissä tuollainen näkymä mistä näkee suoraan ominaistuoton. Tällä voi vertailla eri kokoisia järjestelmiä toisiinsa ilman että panelin määrä tms vaikuttaa lopputulokseen. 10 kWh / päivä on ihan eri tulos 2 kpl 250 Wp paneleita kuin 20 kpl 250 Wp paneleita.
Löytyy historia -> kuukausinäkymä ja sitten vain kWh/kWp
Löytyy historia -> kuukausinäkymä ja sitten vain kWh/kWp
Fraatilla oli eilen kWh/kWp 6,90 ja minulla 6,05
Näiden lukujen suhde on 6,90/6,05 = 1,140
Fraalin panelit ovat 315 Wp ja minulla 275 Wp
Näiden lukujen suhde on 315/275 = 1,145
Kun nämä suhdeluvut ovat käytännössä samat niin meidän panelistot toimivat sen mukaan yhtä hyvin.
Kuinka pitkään näinä aikoina aurinko paistaa vapaasti paneleille?
Näiden lukujen suhde on 6,90/6,05 = 1,140
Fraalin panelit ovat 315 Wp ja minulla 275 Wp
Näiden lukujen suhde on 315/275 = 1,145
Kun nämä suhdeluvut ovat käytännössä samat niin meidän panelistot toimivat sen mukaan yhtä hyvin.
Kuinka pitkään näinä aikoina aurinko paistaa vapaasti paneleille?
Eihän toi noin mene, ei yksittäisen paneelin Wp ratkaise...tuon tyyppinen osuminen oli ihan tuuria...
Sinulla oli vaan yksinkertaisesti hiukan huonompi saantopäivä.
Meneekö se ihan noin? Ominaistuottoluvun avulla voidaan verrata eri kokoisia ja eri olosuhteissa olevia järjestelmiä suoraan keskenään kuten Fraattikin mainitsi. Fraatin systeemi on tuossa esimerkissäsi tuottanut hieman paremmin. Syitä voi olla monia, mutta todennäköisesti siellä on ainoastaan paistanut hieman enemmän.
Fraatilla on 315 Wp paneleita ja minulla 275 Wp paneleita, siitä ero
Jolberious
Vakionaama
Ei paneeleita verrata kappalemäärällä tuottoon, vaan nimellispiikkiteholla.
Tämän päivän kWh/kWp lukema 6.12 täällä seurantakohteessa, enkat siis paukkui.
Viimeksi muokattu:
Vertailu tehdään niin että jaetaan esim vuorokautinen tuotto paneleiden piikkiteholla. Tuloksena saadaan sitten paljonko energiaa 1 kWp paneleita tuottaa. Nyt tuossa oli vain päivittäiset lukemat. Vuosi ja kuukausitasolla asiaa voi myös tarkastella. Tässä eräs voimala joka sijaitsee tässä lähettyvillä kuukausitason lukemat näkyvillä.
LaattalaPowerPlant Annual Comparison
Jos SMA:n julkisia voimaloita haluaa käydä katsomassa niin niitä löytyy täältä: https://www.sunnyportal.com/Templates/PublicPagesPlantList.aspx
Vertailu omaan voimalaan ei ole oikein mielekästä ilman että vertaa kWh/kWp lukemaa koska jokainen panelikenttä on nimellisteholtaan aina mitä sattuu. Kaikissa voimaloissa ei ole näkyvissä yhtä paljoa tietoa kuin tuossa minkä laitoin tuohon esimerkiksi. Tuo voimala on arviolta noin 25 asteisella katolla(kuva portaalissa) ja veikkaan ilamansuunnaksikin etelää. En tunne kohdetta sen tarkemmin.
Tuosta tuoretta iltalukemista viime torstailta. 
Motiva: Aurinkosähkön paloturvallisuus -projekti 2020-2021
Tavoitteet
Projektin tavoitteena on parantaa yleistä ymmärrystä aurinkosähköjärjestelmiin liittyvistä riskeistä sekä lisätä paloturvallisuuteen liittyvää osaamista eri kohderyhmät ja käyttäjät huomioiden, kun aurinkosähköntuotanto ja tuotantokohteet lisääntyvät Suomessa. Projektin aikana tuotetaan tietoa ja materiaalia mahdollisimman laajasti aurinkosähkökohteiden omistajien, käyttäjien ja ammattilaisten tietoon. Projektin pohjaksi on vuonna 2019 teetetty laaja yhteenveto selvitys olemassa olevan tausta-aineiston pohjalta.
www.motiva.fi
Yhteenveto: https://www.motiva.fi/files/17365/Aurinkosahkojarjestelmien_paloriskit_ja_sammutusturvallisuus.pdf
Motiva: Aurinkosähkön paloturvallisuus -projekti 2020-2021
Tavoitteet
Projektin tavoitteena on parantaa yleistä ymmärrystä aurinkosähköjärjestelmiin liittyvistä riskeistä sekä lisätä paloturvallisuuteen liittyvää osaamista eri kohderyhmät ja käyttäjät huomioiden, kun aurinkosähköntuotanto ja tuotantokohteet lisääntyvät Suomessa. Projektin aikana tuotetaan tietoa ja materiaalia mahdollisimman laajasti aurinkosähkökohteiden omistajien, käyttäjien ja ammattilaisten tietoon. Projektin pohjaksi on vuonna 2019 teetetty laaja yhteenveto selvitys olemassa olevan tausta-aineiston pohjalta.
Aurinkosähkön paloturvallisuus
www.motiva.fi
Yhteenveto: https://www.motiva.fi/files/17365/Aurinkosahkojarjestelmien_paloriskit_ja_sammutusturvallisuus.pdf
korsteeni
Aktiivinen jäsen
Sain aikaiseksi anturin paneliin, ajattelin että sitten syksyllä kalibroin jos tarpeen mutta ilmojen haltija antoikin kalibrointiolosuhteet jo tänään , räntää sentin verran panelin päällä mutta ei jäätä havaittavissa, siitä saa nyt hyvän referenssianturin, riittävä tarkkuus minun käyttöön
Jolberious
Vakionaama
@pökö tästä aloittelikin topicin, mutta n. 30% myyntiin 70% omaan käyttöön täällä kohteessa.
Eräässä toisessa kohteessa (uudehko okt, pilp jne), niin pienellä säätämisellä omistajalla on viime viikon ajalta ollut ostettua sähkö n. 4kWh/vrk ja myytyä parikymmentä kwh/vrk, eli sähköyhtiö on maksumiehenä.
Nyt kun sulla on tuo smart meteri niin ootko käynyt kurkkaamassa miten kuormitus jakautuu eri vaiheille vaikkapa huhtikuun parhaana päivänä? Onko sulla vaihenetottava siirtoyhtiö?
korsteeni
Aktiivinen jäsen
Kaikki on mennyt omaan käyttöön, ei ole vielä kilowattiakaan tullut ylimääräistä myyntiin
korsteeni
Aktiivinen jäsen
Kirjoitin tuonne mielipiteeni asiasta https://ilmaisenergia.info/foorumi/...kön-paloturvallisuus-projekti-2020-2021.2475/
Tuskin on pysyvä tilanne näin halpa sähkö.
pökö
Rele-aikakauden änkyrä
Ei myyntihinta silti kovin kehuttava ole vaikka hinnat nousee.
Ei, mutta 5 c/kWh sentään tuottaa järkevän TMA:n, varsinkin osan jäädessä omaan käyttöön. 2 c/kWh:lla ei taida tulla TMA ennen kuin laitteisto on uusittu tai ainakin katto uusittu alta.
Tällä hetkellä spot ehkä niin halpaa että talousmielessä omakäyttö kannattaa lämpöpumpputalossakin, normaalisti pumpputalossa se on kannattanut myydä... tämmösenä nurinkurisena tilanne on ehkä nyt ollut ½ vuotta.
Mutta toisaalta kysymys on lillukan varsista 'olla/ei olla' että ei siihen mitään vermeitä talusmielessä oikein kannata sijoittaa että tavoittelee toista tai toista.
Eikös tässä juuri hiljan ollut tilanteita että pörssissä sähkön hinta oli miinus-merkkistä, eli kuluttamalla sähköä sai rahaa, toisaalta sähkön tuottaja tuottaessaan sähköä joutui maksamaan siitä?
--> jos/kun nämä aurinkovoimalat lisääntyvät kovasti, niin ei tule kotituottajat saamaan latin latia verkkoon myymästään sähköstä, mieluummin joutuvat maksamaan.
Eilen sai aurinkoisen ja pilvettömältä taivaan avulla piirrettyä kauniin tehokäyrän. Tuosta pystyy päättelemään paneelien asennusolosuhteet ja suorituskyvyn jo melko tarkasti. Huipputehoa ei tuolla ilmalla saavutettu, mutta energia alkaa olla maksimissaan. Toisaalta, vielähän tuo päivä tästä pitenee..Päiväkohtaisessa ominaistuotossa jäädään hieman alle 7:n. Ominaistuottolukua 7 (kWh/kWp) voi pitää näiden kokemusten valossa jo kovana lukemana ainakin Oulun korkeudella.
korsteeni
Aktiivinen jäsen
Raju raekuuro iski Ylöjärvelle – Johanna hämmästyi lähes peukalonpään kokoisia ”moukareita”
Ylöjärveläinen Johanna kuvasi hienon videon toukokuisesta raekuurosta.
www.is.fi
Täällä kaakonkulmalla tuli, kylläkin useita vuosia sitten kananmunan kokoisia ja paljon autoja meni katonvaihtoon
Siistin näköinen käyrä. Tuollaisia ei taida osua montaa kohdalleen vuodessa... Lienö alle vai yli kymmenen täysin pelvetöntä päivää vuodessa?
Kai siihen vaikuttaa kulma missä paneelit ovat ja rakeen koostumus. Täällä satoi myös jotain sentin rakeita mutta rakenne ei ollut pelkkää jäätä vaan tuo oli selkeästi huokoisempi.
Tuossa on ammuttu paneelin pintaan sekä rakeita että muovi ja teräskuula. Jäästä paneelit selvisi hyvin.
Tässä aurinkopanelivalmistajan videossa on mainittu että rakeen halkaisija on 25mm ja nopeus 23m/s (83 km/h) mistä paneelin pitää selvitä. Samoin on mainittu että tuo testi on kovempi kuin mitä olosuhteet luonnossa. Joten lienee aika epätodennäköistä että rakeet hajottavat paneleita. Jos niin suuria rakeita tulisi että panelit menisi rikki niin kyllä jossain näkyisi myös lommoisia peltikattoja.
Tässä on mainittu että Denverissä oli satanut 7cm halkaisijaltaan olevia rakeita ja kansallisen uusiutuvien energioiden labran 3000 panelista oli rikkoutunut vain yksi. Lasin vahvuudeksi on mainittu 3-4mm.
Solar Panels Vs. Nature - Hail - Solar Quotes Blog
An NREL facility in Golden, Colorado was witness to an unscheduled test provided by Mother Nature of large hailstones pummeling its solar panels.
www.solarquotes.com.au
Tässä jutussa on mainittu että siitymä 3.2mm lasiin on jo tapahtunut ja suunta saattaa olla entistä ohuempiin laseihin. Myös tulevaisuudessa lasin pinta saattaa olla hydrofobinen. Lasi itsessään rautavapaata ja karkaistua.
7,2 kWh/kWp
Huonosti on ollut aurinkoisia päiviä. Jatkuvasti pilviä taivaalla. No on tässä vielä kesää jäljellä ennätyksien tekoa varten.
Hetkelliset tehoenkat ainakin, mutta vuorokautinen energia saattaa olla eri juttu.
Oma kokemukseni kevään kovista tehoista oli lumen tuoma hajasäteily, ei niinkään lämpötila.
Jolberious
Vakionaama
No ainakin itse naputtelin liittimiä kiinni toisiinsa, piti vaan mielessä ettei mene jännite mene yli invertterin jännitekestosta.
Perehtyneen tai opastetun henkilön on riittävää huolellisuutta noudattaen sallittua tehdä seuraavia sähköalan töitä:
- nimellisjännitteeltään enintään 50 voltin vaihtosähkö- (ac) tai 120 voltin tasasähkölaitteistoihin (dc) kohdistuvia sähkötöitä
Eikös tämä riippu systeemistä? Esim Solaredgen P404 optimoija antaa max 12,5-80V jännitteen.
Jolberious
Vakionaama
Kyllä tuolta omasta paneelikentästä tulee pelkkien piuhojen päästä +700vdc, joten sovitaan että olikin sähkömies, joka kytki liittimiä toisiinsa