Keskustelua aurinkopaneeleista

jmaja

Vakionaama
muita lähteitä sammutellaan
Ydin- ja lämpövoimaloita ei sammutella ja käynnistellä päivittäin. Tuulivoimaa ei kannata rajoittaa. Nopeatempoinen säätö jää lähinnä vesivoimalle.

Sehän on jo nähty, että tuulivoimalla pörssisähkö painuu jopa negatiiviseksi tuulisena aikana. Aurinkovoimaa tulee vauhdilla lisää. Joko se riittää kompensoimaan päivä- ja yökulutuksen eron? Tietysti ei pilvisenä päivänä.
 

jmaja

Vakionaama
Esim tässä keväällä sähkö on ollut halpaa yöllä ja kallista päivällä -> Hyvä tuotto
Tuossa näyttää olevan valtavia päiväkohtaisia eroja. Eilen oli päivälläkin hinta n. 1 c/kWh.

Myynnissä saa pörssisähkön mukaan, joten silloin hyötyy korkeista päivähinnoista. Onko ostosähkö sitten yleensä ollut kannattavaa pörssisähkönä? Ilman sitä ei voi hyötyä halvasta yöhinnasta.

Useimmilla menee valtaosa sähköstä marras-helmikuussa. Silloin ei aurinkoenergiaa saa ja pörssisähkö on kallista.
 

jmaja

Vakionaama
Nopeasti katsottuna kulutus Suomessa on n. 1000 MW suurempaa päivällä kuin yöllä. 31.12.2018 aurinkovoimaa oli 120 MW ja kasvuvauhti 100% luokkaa vuosittain. Tuleeko 1000 MW täyteen jo 5 vuoden sisällä? Mitä silloin käy hinnalle?
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Ydin- ja lämpövoimaloita ei sammutella ja käynnistellä päivittäin. Tuulivoimaa ei kannata rajoittaa. Nopeatempoinen säätö jää lähinnä vesivoimalle.

Ne vaan sammuttaa niitä, tekee huoltoja sun sellaisia ja myy kalliilla, se kannattaa hyvin. Siirryin kiinteään 3.99 soppariin kun pari kesää sitten vetelivät voimaloita alas siihen tahtiin että toteunut kesäkuun pörssisähkön hinta oli keskimäärin 6snt ja Heinäkuun 7snt.
 

jmaja

Vakionaama
Täältä näkee hyvin paljonko sähköä kuluu ja miten se tuotetaan Suomessa.
Yö vs. päivä säädetään lähes kokonaan vesivoimalla. Jos aurinkovoima poistaa tuon tarpeen, poistuu varmasti myös kalliimpi sähkö päivältä. Jos aurinkovoimaa on joskus yli säätötarpeen, kääntyy hinnat toisin päin.

Tällä viikolla näkyy aurinkovoimaa tulleen parhaimmillaan 150 MW. Mitenköhän tuo laskee OKT:n pienvoimalat? Ilmeisesti tuo on vain verkkoon myyty osuus? Silloinhan merkittävä osa kapasiteetista olisi vain sähkönostoa vähentämässä.
 

Agiles

Aktiivinen jäsen
Tuli tehtyä eräänlainen "ennätys".
24.4.
Ostettu sähkö: 21,60kWh
Tuotettu sähkö: 16,97kWh
Myyty sähkö: 11,40kWh

Kertoo mielestäni aika hyvin sen mitä luultavasti melko monessa taloudessa tapahtuu paneelien hankinnan jälkeen jos tuudittaudutaan vain myyntipuheisiin ja siihen, että "no nyt on aurinkopaneelit".




Ja mistäkö tämä tuotannon ja kulutuksen kohtaamattomuus itselläni johtuu? Siitä, että hommat ovat vielä kesken. Voimala on asennettu, mitään muuta ei ole vielä tehty asioiden eteen.
Saarnamiehet säästäkööt saarnansa muualle.
 

TopiR

Aktiivinen jäsen
Ydin- ja lämpövoimaloita ei sammutella ja käynnistellä päivittäin. Tuulivoimaa ei kannata rajoittaa. Nopeatempoinen säätö jää lähinnä vesivoimalle.

Käyn sillointällöin Nokialla Melon voimalaitoksen alapuolella kalassa. Silloin kun voimala päästää vettä kohtuullisesti+ läpi, kala syö.

Ton nopeatempoisen säätymisen näkee vedenpinnan muutoksena. Minuutissa-parissa saattaa vesi nousta 50 mm, ja sitten vartin päästä laskea ton saman verran. Joen leveys ko kohtaa on noin 60 metriä, m3/s luku on aikas kova.

Toi on säätökäytössä kyllä lähellä ideaalisuutta. Yläpuolinen vesialue on käytännössä koko Näsijärvi ja taitaa olla myös Hämeenlinnan suunnasta päälaskujoki. Sinne mahtuva varostoitava vesimäärä mitataan kuutiokilometreissä, ja tuotanto lakkaa minuutissa (tai allekin) kun laitetaan sulut kiinni.

-Topi
 

jmaja

Vakionaama
Paljonko tuo myyty 11 kWh nyt on rahassa?
Eikös myynnissä häviä siirtohinnan ja veron eli siirtoyhtiöstä riippuen 5-10 c/kWh eli 50-100 c.

Oishan tuon voinut varastoida 1000 l varaajaa 10 K ylimääräistä lämmittämällä, mutta silloin olisi COP huonompi ja melko paljon tilaa ja rahaa vie tuollainen varaaja. Saako sitä lämpöä sitten edes kulutettua noin paljoa?
 

Agiles

Aktiivinen jäsen
Miten paljon tuon eteen sitten voi ja kannattaa tehdä?
Riippuu tekiästä ja tarpeiden hinnasta.
Vähintään jonkun vastuksen ohjaus tuotannon mukaan (invertterissä on niitä ohjelmoitavia relelähtöjä) ja/tai kellon perään vaikka edes LVV.
Tai tuotannon mukaan lämpöpumpulle käynti lupa päiväsaikaan. yms. yms.

Minulla tulee mm. akusto tuotetun energian varastoiksi.


Paljonko tuo myyty 11 kWh nyt on rahassa?
Riippuu markkinasähkön hinnasta... luultavasti 11-30 senttiä.

EDIT: 2,13c/kWh näkyi olevan tuolla päivämäärällä keskihinta. 0,64c/kWh päivällä alimmillaan. Siitä miinus 0,2c/kWh marginaali niin vetää väkisinkin suun messingille näin voimalaitoksen johtajana :D
 
Viimeksi muokattu:

Agiles

Aktiivinen jäsen
Millainen akusto? Eikös ne yleensä ole tolkuttoman kalliita ja täysin kannattamattomia?
Näin on yleensä, mutta tässä(kin) maassa kannetaan SER/yms.-lavalle melko paljon täysin käyttökelpoista tavaraa.

5,6kWh AGM akusto.



Tässä taisi käydä just niin kuin @korsteeni joku aika sitten mainitsi, muttei sitä haluttu ymmärtää.
Jaksaisitko lukea ko. viestistä myös loppuosan?
Ja selitä minulle miten yksivaiheisuus pelastaa vastaavassa tilanteessa jos summassa valitaan vaihe X jolle sitä syötetään, mutta kulutus onkin vaiheella Y?
 

jmaja

Vakionaama
5,6kWh AGM akusto.
Millaista purkusykliä tuollainen kestää? Huippuluokan AGM-akku saattaa kestää 1000 50% eli 2,8 kWh sykliä. Tuolla käytöllä siis uusi voisi kestää 5 vuotta. Paljonko SER-lavalta poimittu kestää? Miten paljon maksaa riittävän tehokas purku- ja lataussysteemi? Onko akusta tarkoitus tehdä verkkovirtaa? Mihin se kytketään?

1000 syklissä tuolla siis voi säästää häviöiden jälkeen ehkä 2500 kWh:n siirtomaksut ja verot eli 125-250 €. Ei kuullosta järkevältä, vaikka akut olisivat ilmaisia.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
Jaksaisitko lukea ko. viestistä myös loppuosan?
Ja selitä minulle miten yksivaiheisuus pelastaa vastaavassa tilanteessa jos summassa valitaan vaihe X jolle sitä syötetään, mutta kulutus onkin vaiheella Y?
Kuka niin tyhmä on että syöttää eri vaihetta mitä käyttää :)

Sen kolmivaihe-vertterin tosin niin käy kuten huomasit.
 

kotte

Hyperaktiivi
Tuossa näyttää olevan valtavia päiväkohtaisia eroja. Eilen oli päivälläkin hinta n. 1 c/kWh.

Myynnissä saa pörssisähkön mukaan, joten silloin hyötyy korkeista päivähinnoista. Onko ostosähkö sitten yleensä ollut kannattavaa pörssisähkönä? Ilman sitä ei voi hyötyä halvasta yöhinnasta.
Suomessa kulututetusta voimantuotannosta merkittävä osa Ruotsissa ja Norjassa ja kun siirtokapasiteettia ei ole riittävästi, sähköenergian tukkuhinta nousee korkeamman kulutuksen aikaan (mitä se ei Ruotsissa tällä hetkellä tee eikä Norjassa yleensä muutoinkaan). Suomen alueen sähköntuontannon balanssi ei ole hyvä eikä ole ollut sitä ainakaan kymmeneen vuoteen. Kestomurheenkryyninä on OL3, jonka on toista kymmentä vuotta ollut tarkoitus lähiaikoina tuoda 1,6GW jatkuvaa lisätehoa markkinoille, jolloin tuonti ja vienti olisivan paremmin tasapainossa. Mutta tuota ihmettä odoteltaessa kukaan ei ole tohtinut hankkia korvaavaa kapasiteettia, paitsi viime aikoina tuulivoimaa, joka pysyy kilpailukykyisenä pitkäaikaisilla toimitussopimuksilla pörssisähkön hinnasta riippumatta. Mutta tuotakin on vielä sen verran vähän, ettei balanssi juuri milloinkaan lipsahda viennin suuntaan. Kaiken kukkuraksi sähköstä on ylitarjontaa Ruotsissa ja Norjassakin silloin, kun sitä periaatteessa riittäisi vietäväksi myös Ruotsin suuntaan.
 

jmaja

Vakionaama
Kytken akuston 2,1kW UPSiin ja syötän sillä IV-konetta, eli poistoilmalämpöpumppua.
Paljonkos tuo PILP ottaa tehoa? Entä millä teholla UPS lataa? 5,6 kWh AGM-akustoa ei kauaa kestä ainakaan yli 1 kW tehoja. Onkos tuossa joku systeemi, joka estää syväpurun? Akusta riippuen voi olla vainaa jo muutamasta syvemmästä purusta.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Millaisia ajatuksia muille on karttunut paneelien mitoituksesta kevään aikana? Itselleni on nyt parin viikon aikana tullut mieleen, että lievä ylimitoitus on perusteltua, sillä huipputehoon tarvittavia selkeitä ja aurinkoisia päiviä on verrattain harvoin. Näin paneeleista saadaan tuottoa pilvipoutaisellakin säällä. Tätä asiaa ei taideta tyypillisissä mitoituslaskelmissa edes huomioida.

Mulla on 6,2 kWp paneleita ja 5kW invertteri. Suhde siis 1,24. Tuossa jo muutama viikko sitten näytti siltä että tehot tulevat leikkaantumaan jo lähiaikoina. Nyt kuitenkin näyttäisi että leikkaantumista ei olekaan tapahtunut ulkolämpötilojen noustua(laskee tehoa). Rajoittimella on käyty hetkellisesti kaksi kertaa.

Simuloin aikoineen asiaa eri mitoituksilla. Simulointien mukaan (pirkkalan lentokenttä, 22 astetta ja etelä) noin 25% ylimitoituksella vuosituotosta ei häviä mitään vuoden aikana. Tuota isommilla ylimitoituksilla sitten alkaa tehoakin leikkaantumaan. Laitoin tuohon jonkun kuvaan vihreän käyrän mikä kuvaa tuota simulointia ja sitä paljonko tuotannosta leikkaantuu pois.
g3KcUEh.png


Parhaan TMA:n saa ylimitoittamalla maltillisesti. Toki fakta on myös sekin että 5 ja 6 kW invertterin hinnanero saksassa on 27€ eli ei juuri mitään.
 

Agiles

Aktiivinen jäsen
Ymmärsin sen kyllä.
Ja päätit siltä pohjalta alkaa vertaamaan optimoidun yksivaihe invertterin asennuksen paremmuutta optimoimattomaan kolmivaihe asennukseen?

Sitä paitsi, en tiedä millainen korsteenin järjestelmä on. Sen verran sekavaa infoa asiasta aina tulee, mutta viimeisin oletus on, ettei siinä ole invertteriä ollenkaan vaan ilmeisesti syötetään suoraan vastuksia?
Jos se todellakin on tällainen niin paneeliston hyötysyhde on.. sanotaan heikohko, mutta naapuriin sitä sähköä ei kyllä silloin mene.


Paljonkos tuo PILP ottaa tehoa? Entä millä teholla UPS lataa? 5,6 kWh AGM-akustoa ei kauaa kestä ainakaan yli 1 kW tehoja. Onkos tuossa joku systeemi, joka estää syväpurun? Akusta riippuen voi olla vainaa jo muutamasta syvemmästä purusta.
Käydessään ottaa 280~800W. En muista ulkoa latauksen tehoja. On, UPSin oma elektroniikka.
UPSissa on alunperin n.1kWh akusto ja mahdollisuus n.10kWh ulkoisiin akustoihin.
Se on minulle aivan sama vaikka eivät kestäisi kuin vuoden. Romuakuista saa sen n.60€ kuitenkin ja onpahan sitten kokeiltu tällainenkin systeemi.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Kun olin tuonne Eleniaan yhteydessä muiden asioiden puolesta niin kysyin että mikä on tilanne netotuksen suhteen. Vastasivat että "Lakimuutos on vireillä ja odottelemme juuri asetusluonnosta kommenteille. Tarkempaa aikataulutietoa ei meilläkään vielä ole. "

Pöyhäisin hiukan asiaa kuuklella ja tuohan löytyi heti kun tiesin että samassa rytinässä ovat menossa myös energiayhteisöt. Jahka tämä menee läpi niin tuon 1/3-vaihe jankuttamisen voi lopettaa turhana.

Valtioneuvoston asetus sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta annetun asetuksen muuttamisesta
TEM044:00/2020 SÄÄDÖSVALMISTELU
Säädösvalmistelu ja kehittäminen valtioneuvostossa
Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (66/2009) muuttamista.

Hankkeen eteneminen
16.4. – 13.5.2020 LausuntokierrosKäynnissä
Hankkeen perustiedot KÄYNNISSÄ
HankenumeroTEM044:00/2020

Tavoitteet ja tuotokset
Ehdotuksella lisättäisiin asetukseen säännökset paikallisen energiayhteisön ja loppukäyttäjien ryhmän tehtävistä ja määritelmistä sähköntoimitusten selvitystä varten. Asetukseen myös lisättäisiin säännökset paikallisen energiayhteisön ja loppukäyttäjien ryhmän mittaustietojen käsittelystä taseselvityksessä, eli taseselvitysjakson sisäisestä hyvityslaskennasta. Asetukseen lisättäisiin säännökset sähkön tuotannon ja kulutuksen taseselvitysjakson sisäisestä netotuksesta jakeluverkoissa.
Tiivistelmä
Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (66/2009) muuttamista.
Lähtökohdat
Ehdotetut muutokset perustuisivat Älyverkkotyöryhmän ehdotuksiin, ja niillä toteutettaisiin hallitusohjelmaan kirjattua tavoitetta helpottaa energian pientuotannon hyödyntämistä. Ehdotuksella pantaisiin täytäntöön tietyt sähkön sisämarkkinoista annetun direktiivin (EU) 2019/944 ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annetun direktiivin (EU) 2018/2001 säännökset.
Lisätietoja
Vaikutukset ja hyödyt
Ehdotuksella mahdollistettaisiin tuotetun tai varastoidun sähkön jakaminen paikalliseen energiayhteisöön tai loppukäyttäjien ryhmään kuuluville käyttöpaikoille jakeluverkonhaltijan mittauslaitteistoja hyödyntäen. Lisäksi ehdotuksella parannettaisiin yksittäisen sähköntuotantoa harjoittavan loppukäyttäjän mahdollisuuksia hyödyntää omaa sähköntuotantoaan kulutuksessaan.
Tilannekuvaus
Lausuntoaika 16.4.2020 – 13.5.2020

  • Lausuntokierros
    16.4.2020 – 13.5.2020 LAUSUNTOKIERROS
    Lausuntopyyntö asetusluonnoksesta Lausuntopalvelussa (www.lausuntopalvelu.fi).

Täältä löytyy asiasta lisää tietoa: https://tem.fi/hankesivu?tunnus=TEM044:00/2020

Liite 2: Taseselvitysjakson sisäinen hyvityslaskenta, esimerkkejä -> https://api.hankeikkuna.fi/asiakirj...6d593342cbe/LAUSUNTOPYYNTO_20200417090719.PDF
 
Viimeksi muokattu:

TopiR

Aktiivinen jäsen
Sitä paitsi, en tiedä millainen korsteenin järjestelmä on. Sen verran sekavaa infoa asiasta aina tulee, mutta viimeisin oletus on, ettei siinä ole invertteriä ollenkaan vaan ilmeisesti syötetään suoraan vastuksia?

Jossain vaiheessa mietin että verkkojännitteisille vastuksille sopivan MPPT elektroniikan voisi saada:

- Valitsemalla paneliston jonka MPP-jännite on vähän yli 240 V (ehkä max 350 V).

- Panelisto syöttää isohkoa kondensaattoripankkia, jonka jännitteenkesto tietysti valittu riittävän isoksi, esim 630 V. Kapasitanssia sen verran että syklinajaksi tulee vaikka sekunnin verran. Optionaalisesti virranmittausshuntti paneliston ja konkan välissä.

- Fettikytkin, jolla konkkapatteristo kytketään lämmitysvastukseen (voinee olla myös rele, jos se kestää katkaista virrallisena noin isoon jännitteeseen).

- Jokin kytkentä (arduino, analogi, PLC) jolla kytketään vastus konkkapatteristoon kun (vakioitu, laskettu, tai mitattu) MPP-jännite on ylitetty jollain marginaalilla, ja katkaisee kun samainen jännite on alitettu jollain marginaalilla.

Tällöin panelisto näkee noin vakiojännitteisen kuorman ja pystyy syöttämään sinne parhaalla hyötysuhteella. Vastuksen lämmittäminen tapahtuu aina suunnilleen samalla teholla, yhden jakson aikana oleva lämmitysaika säätää vastuksen keskimäärin imemän tehon.

Mitään mieltä?

-Topi
 

jmaja

Vakionaama
isohkoa kondensaattoripankkia, jonka jännitteenkesto tietysti valittu riittävän isoksi, esim 630 V. Kapasitanssia sen verran että syklinajaksi tulee vaikka sekunnin verran.
Laskes vähän mitä tuo tarkoittaa kondensaattoreiden kannalta. Taitaa maksaa ja viedä tilaa enemnän kuin panelit.
 

TopiR

Aktiivinen jäsen
Laskes vähän mitä tuo tarkoittaa kondensaattoreiden kannalta. Taitaa maksaa ja viedä tilaa enemnän kuin panelit.

Tein LTSpicellä simulaation laitteesta.

1587913616265.png


2200 µF konkalla (350 V panelisto) ja 20 voltin hystereesillä jaksotustaajuudeksi näytti tulevan noin 40 Hz.
(EDIT: tolla kytkennällä hystereesi onkin 35 volttia, kasvattamalla E1:n ja E2:n "1" ja "-1" +-1000:een hystereesiksi tulee aika tarkkaan TH)

Tehoa R1:een menee keskimäärin 1900 W, kun ton paneliston MPPT power on 1968 W.

450 V 2200 µF elko maksaa DigiKeyssä 20 €.

50 mm dia x 107 mm, ei mun mielestä iso.

Perinteiseen hakkuriin verrattuna tohon fettiin menee suht vähän tehoa, 13 W tässä kytkennässä josta käytännössä kaikki tulee Rds_on pohjakuormasta (kytkentähäviöt on olemattomat pienestä taajuudesta johtuen).

Taajuus kyllä sen verran kova ettei releellä ole tonne asiaa, mutta fetti toimii oikein nätisti. Samoin IGBT.

Isompitehoisessa pc-powerissa rupee varmaan olee lähelle ton kokoiset lyytit.

-Topi

EDIT-2:
Paneliston syöttämä jännite ja teho näyttää tältä:
1587915173006.png


Punainen on lähtevä teho, ja vihreä on napajännite.

Puolessavälissä jänniteskaalaa on MPPT-pointti. Tosta näkyy että (tällä panelisimulaatiomallilla) jännitteen nouseminen yli MPPT-tason tiputtaa lähtevää tehoa paljon rajummin kuin sen laskeminen alle MPPT-tason.
 
Viimeksi muokattu:

TopiR

Aktiivinen jäsen
Sitten virittäjän versio.

Invertterilämpöpumpun sisäinen toiminta perustuu DC-konkkapatteristoon, johon verkkojännite jollain keinolla tasasuunnataan.

Josko tolla paneelin konkalla lataisi LP:n kondensaattoria, ni saisi sähkötehon parempaan käyttöön.

Tähän tosin tarttee ns aidon hakkurin, kun kahta vakiojännitelähdettä (konkkaa) ei voi kytkimellä paukauttaa yhteen

Tai voi kun on vastus välissä, mutta puolet siirtyvästä energiasta menee aina vastuksen häviöihin. Entä jos se kytkimen kanssa sarjassa oleva vastus olisikin se varaajassa oleva vastus? Korkeintaan puolet aurinkosähkön tehosta menisi LP:lle, ja loput säiliön suoraan lämmittämiseen.

Tulisi aikamoinen kaapelihässäkkä ;)

-Topi
 

korsteeni

Aktiivinen jäsen
Ja päätit siltä pohjalta alkaa vertaamaan optimoidun yksivaihe invertterin asennuksen paremmuutta optimoimattomaan kolmivaihe asennukseen?

Sitä paitsi, en tiedä millainen korsteenin järjestelmä on. Sen verran sekavaa infoa asiasta aina tulee, mutta viimeisin oletus on, ettei siinä ole invertteriä ollenkaan vaan ilmeisesti syötetään suoraan vastuksia?
Jos se todellakin on tällainen niin paneeliston hyötysyhde on.. sanotaan heikohko, mutta naapuriin sitä sähköä ei kyllä silloin mene.

Käytköhän nyt ihan joka pytyllä, http://www.elisanet.fi/korsteeni/ näkyy ihan livenä minne menee ja mitä, siellä on myös linkki http://www.solax-portal.com/dz/home/overview/184980 mistä näkyy vertit ja tuotot, no hieman rajallisesti nuo kaikki kun ei nyt ihan kaikkea voi julkisesti esittää.
Ilmeisesti et pysty analysoimaan edes valmista dataa
 

Agiles

Aktiivinen jäsen
Käytköhän nyt ihan joka pytyllä, http://www.elisanet.fi/korsteeni/ näkyy ihan livenä minne menee ja mitä, siellä on myös linkki http://www.solax-portal.com/dz/home/overview/184980 mistä näkyy vertit ja tuotot, no hieman rajallisesti nuo kaikki kun ei nyt ihan kaikkea voi julkisesti esittää.
Ilmeisesti et pysty analysoimaan edes valmista dataa
Mistähän luulet, että olisin voinut tietää tuosta linkistä tai järjestelmästäsi muutenkaan?
Puhut välillä inverttereistä ja kohta suoraan vastuksiin syöttämisestä. Ulosantisi on sekavaa.
 

korsteeni

Aktiivinen jäsen
Mistähän luulet, että olisin voinut tietää tuosta linkistä tai järjestelmästäsi muutenkaan?
Puhut välillä inverttereistä ja kohta suoraan vastuksiin syöttämisestä. Ulosantisi on sekavaa.
Niin , ja välillä autoista, moottoripyöristä, puulämmityksestä....ym. enkö saisi puhua suoraan vastuksiin syöttämisestä jos on invertterit? minulla on niistä paljon dataa ja kokemusta, mikroinverttereitäkin olen testannut ja off grid verttejä, nyt tällainen kuvanmukainen

linkki on muuten ihan tässä kirjoituksieni alla, siitä voi hiirellä sipaista
 

Liitteet

  • vertti_500.jpg
    vertti_500.jpg
    90,5 KB · Katsottu: 83

korsteeni

Aktiivinen jäsen
.......Ulosantisi on sekavaa.
Tästä olen aivan samaa mieltä, kun minulle itselle on monikin asia päivänselvää, kun kilometrejä on paljon takana, jää väkisinkin huomioimatta ettei se jokaiselle ole jolloin selittelyt jäävät. Heh, ja sama on tietty myös joissain asioissa toisinpäin.
 

TopiR

Aktiivinen jäsen
Täysin eri juttu kuin sekunti, mistä aiemmin puhuit. Laita simulointiin myös konkan ESR ja katso siihen jäävä teho. Voi kuumentua tuo konkka aikalailla.

Juu, oli arviontivirhe, mutta puolustuksena vetoan sanamuotoon "vaikka sekunnin verran" ;)

Oli se ESR siellä mukana, mutta konkan sisällä. Toin ulos, ja näyttää ottavan 2 wattia siipeensä.

Esimerkkikonkan rippelivrransieto on 8,45 A (85 C konkan lämpötilassa). Kytkennässä RMS-virta ESR-vastukkeella 6 A (sama kuin mallinnettu panelivirta).

-Topi
 
Ylös Bottom