Keskustelua aurinkopaneeleista

Tehari

Aktiivinen jäsen
Autojen akut ovat halpoja koska niitö voidaan tilata vaikka 100000 kappaletta kerralla.
 

Ryystäjä

Aktiivinen jäsen
Voihan täällä laittaa kimppatilausta pystyyn jos porukkaa on lähdössä ostoksille. Veikkaan että Black Fridayna saa 285w polypaneeleita Suomesta käsin pieniäkin kappalemääriä 95-99€ hinnalla.
 

Ryystäjä

Aktiivinen jäsen
Jos laittaisin paneelit (ja laitankin) niin minun systeemi olisi vain muutaman paneeli peruskulutuksen 200 W kuoletukseen, eli muutama paneeli.

Niinpä normaalissa omakotitalossa ilman mitään porealtaita on peruskulutus tyhjillään ollessaan 200-600w. Itsellä noin 400-500w. Tähän riittää jo kolme paneelia. Nekin melkein kannattaa laittaa mikroinvertterillä. Vähän riippuu tapauksesta. Lämminvesivaraajaan saa hukattua noin neljän paneelin tuotot.
 

Tehari

Aktiivinen jäsen
Kandee sit muistaa että halvat paneelit ei ole laadukkaita. Siksi itse valitsin saksalaisen paneelin.
 

Mikki

Hyperaktiivi
No aurinkopaneelien asennusta voi ajatella monesta suunnasta. Yksi on puhtaasti taloudellinen. Silloin max. tuntimäärä olisi päätavoite ja se onnistuisi kolmen paneeliparin avulla ja mikroinverttereillä. Peruskulutuksen tappoon. Lyhyin TMA ehkä.

Suuremmat voimalat on osin aina myös ilmastokannanottoja sekä energian omavaraisuuskannanottoja.

Suomi laahaa aika hitaalla vaihteella aurinkovoiman kanssa. Vaikka kyllä energiaa siitä saisi kesällä paljon ja suuria akkuja ON jo. Siis vesivoiman patoaltaat.

Tämäkin keskustelu osoittaa että kannustimet on liian pienet että isot ihmismäärät lähtisi investoimaan aurinkovoimaloihin. Joukossa olisi kuitenkin voimaa jos kunnon aurinkobuumi syntyisi lämpöpumppujen tapaan.

PS. Noissa Canadian Solarin paneelissa on vinkeä rakenne mikä jakaa paneelin kahteen osaan. Eli jos vaikka lunta/varjo on alaosassa, yläosa antaa kuitenkin täyden energian. Uusi innovaatio niiltä
 

Mikkolan

Vakionaama
Jos laittaisin paneelit (ja laitankin) niin minun systeemi olisi vain muutaman paneeli peruskulutuksen 200 W kuoletukseen, eli muutama paneeli.

Realistinen lähestymistapa. Pienikin kulutus 24/7 tekee vuodessa aikapaljon, esimerkiksi kiertopumput, itellä oli 520 W puhallin huhtikuusta syyskuuhun jatkuvasti päällä (silloin oli tosin halpaa sähköä )

Mitä isomman järjestelmän hankkii sen aikaisemmin keväällä ja myöhempään syksyllä se kattaa sen peruskulutuksen.
Minäkin hankin paneelit kun paradoksi siitä, että tuotto tulee silloin kun sitä ei juurikaan tarvitse, on kohtuudella ratkaistu :)
 
Nyt tämä vuoropuhelu alkaa muovautumaan mielestäni innovatiivissen suuntaan pelkästä osakesijoitus/paneelisijoitus vaihtoehdottomuudesta. Eihän nämä nyt ole edes toisiaan pois sulkevia, koska sijoituksien hajautus myös silläkin rintamalla pudottaa sijoitusriskiä merkittävästi. Myös puheet siitä, että 'aina kun aurinko paistaa ja tuottaa, niin justiin taas pilvistyy ja tuotto romahtaa' saa unohtaa. Sähkön vuosikulutus vaan on meillä tullut merkittävästi alaspäin paneelihankintojen jälkeen, joten suosittelenkin laittamaan rohkean setin paneeleita, sillä kyllä sähkölle aina käyttöä keksii. Toissakesän helteet varmisti sähköntarpeen ILPin huutaessa hoosiannaa paneelisähköllä. Hyödyntäkää myös omaa osaamistanne rohkeasti asennuksiin liittyvissä asioissa. Suurienkin tasajännitteiden kanssa pärjää vallan mainiosti, joten vesivaraajien suorakytkennät on hyviä, mikäli TMAn haluaa optimoida. Pari paneelia pitkäksi suunniteltu suorakytkentä tuottaa mukavasti puolipilviselläkin. Nämähän on 8kk vehkeitä suomessa, mutta poltetaan keskitalvella vaikka puuta ja tuotetaan muu aika mitä aurinko antaa. Esimerkiksi Pökön kohdalla en tyytyisi parin paneelin hankintaan, vaan hommaisin koko lappeen täyteen ja virittelisin maalämpövehkeet samalle vaiheelle.
 

pamppu

Hyperaktiivi
Peruskuorman tappamisen suurimpia haasteita (hintamielessä) tuppaa olemaan sen asennuksen hinnan korostuminen suhteessa muuhun järjestelmään. Se verkkoon kytkentä kun maksaa saman 500W ja 5000W järjestelmälle (olettaen että asennukset muuten värkkäilee itse).

Sen takia tuo matalajännite/invertteri/kasa releitä -tyylinen ratkaisu jonkun tietyn laitekasan kuorman kuolettamiseksi on käynyt mielessä. Sen kun voisi tehdä kokonaan itse. Vielä ei ole, mutta jossain vaiheessa mulla tulee joka tapauksessa PoE+ kytkin syöttämään kaikkea reititintä, wlania yms. tauhkaa pitkin taloa (jotta nekin menee UPSin taakse), lisäksi samassa kulmauksessa hyrrää serveriä yms. Ja vielä sieltä lähtee kiertovesipumput ja IV-kone. Eli mun tapauksessa suuren osan peruskuormasta saisi eristettyä tekniseen tilaan parin pistorasian taaksepaketin, jota ruokitaan vaikka ihan irtonaisella systeemillä. Kylmäkoneet ja akvaario jäisi ukopuolelle isompina kuluttajina.

Suurin vika tässä systeemissä mun tapauksessani on se, että tämä nippu olisi talossa, mutta parhaat paneelipaikat olisi autotallin katolla... Aina joku vika. Autotallin katolle sitten taas olisi periaatteessa helpoin paikka värkätä grid-tie, sähkökaappi olisi siellä mukavasti saatavilla myös. Tallin katon kulma ei ole mitenkään optimaalinen, mutta sen täytynee kelvata, mitään pystyssä törröttäviä paneelirivejä ei kyllä tule.
 

pökö

Kaivo jäässä
Esimerkiksi Pökön kohdalla en tyytyisi parin paneelin hankintaan, vaan hommaisin koko lappeen täyteen ja virittelisin maalämpövehkeet samalle vaiheelle.
Maalämpö on kolmella vaiheella ;)
Nykyinen aurinkovoimala plokkaa maalämmön kokonaan pois 5 kuukauden ajaksi. Talvella kun se käy on auringonsaanto heikkoa.
Mutta on tuo ehdottamasi käynyt mielessä usrammin kuin kerran.
 

Tehari

Aktiivinen jäsen
Meille tulevat perc paneelit tuottavat pilviselläkin säällä. Ei tietysti samaa mitä auringossa mutta tuottaa kuitenkin. Laskeman mukaan tyhjillään oleva talo saa riittävästi virtaa paneeleilta.
Onko jollain optimointi laitteita paneeleissa? Onko ne järkeviä okt asujalle vai vasta isommissa voimaloissa?
 
Virittele vaan Pökö systeemi yksvaiheisena, saat kuitenkin peruskuorman ja MLP:n yhden vaiheen kulutuksen syötyä. Eepäystä käytetty sma sunnipoy2kW verkkoinvertteri samalle vaiheelle ja min. 8kpl paneeleita perään, niin homma jytää. Paneelien alle terassin komposiittilankkua omilla lankun t-kiinnikkeillä kiinni. Reilusti alle 10-vuoden TMA on tässä. Kesällä on hyvä vetää roikka naapureille, niin saavat sähköä päiväaikaan. Voi sitä koskispullojen, pottujen ja marjaämpäreiden määrää syksyllä. Vaimoväki on myös hyvä opettaa käyttämään perheen suihkua ja sähkösaunaa min. 4*päivässä näin kesäaikaan, kunhan talvikäyttö rajataan 1*vko. Perheen koiralle tämä järjestely on jo opetettu.
 

Ryystäjä

Aktiivinen jäsen
Peruskuorman tappamisen suurimpia haasteita (hintamielessä) tuppaa olemaan sen asennuksen hinnan korostuminen suhteessa muuhun järjestelmään. Se verkkoon kytkentä kun maksaa saman 500W ja 5000W järjestelmälle (olettaen että asennukset muuten värkkäilee itse).

Tämä onkin se juttu, sähkärin työ tulee suhteessa niin kalliiksi että välttämättä ei kannata laittaa kahta tai kolmea paneelia pelkästään. Ainakin suorasähkötaloissa käyttöveden lämmitys on ehdottomasti siirrettävä päiväsaikaan tai ohjattava tuottoa myös siihen. Samoin peruskuorma siirrettävä samalle vaiheelle.

Meille tulevat perc paneelit tuottavat pilviselläkin säällä. Ei tietysti samaa mitä auringossa mutta tuottaa kuitenkin. Laskeman mukaan tyhjillään oleva talo saa riittävästi virtaa paneeleilta.
Onko jollain optimointi laitteita paneeleissa? Onko ne järkeviä okt asujalle vai vasta isommissa voimaloissa?
Mitä noille on luvattu pilvisellä?
Se laskee kyllä kuin lehmän häntä, ainakin näillä "tavallisilla" mitä kaverille tuli keväällä.

Tästä ei tunnu olevaan mitään testejä. PERC paneelit ovat kyllä jo aika standardia kamaa ja luulisi että joku olisi intoutunut testaamaan mikä on tuottoero esimerkiksi pilvisellä säällä. Veikkaan että aika marginaalinen ero ja on enemmänkin myyntikikka.
 

Ryystäjä

Aktiivinen jäsen
PS. Noissa Canadian Solarin paneelissa on vinkeä rakenne mikä jakaa paneelin kahteen osaan. Eli jos vaikka lunta/varjo on alaosassa, yläosa antaa kuitenkin täyden energian. Uusi innovaatio niiltä

En tiedä mutta itselle tuli heti mieleen että tuo on joku tuotannollinen kikka, saavat halvemmalla tehtyä ja samalla hajautettua varjostuksen tuomia ongelmia.

Mikroinverttereitä saa nykyään sopivan halvalla ja jopa sellaisia johon menee 4 paneelia yhteen invertteriin kiinni. Näin varjostukset eivät haittaa läheskään niin paljoa kuin sarjaan kytketyissä DC-järjestelmissä. Lisäksi on hieman turvallisempi kun ei ole korkean tasajännitteen piuhoja kulkemassa kattorakenteissa. Perusnörtille myös mielenkiintoisempaa kun voi seurata paaneelikohtaisesti mitä laitteet tuottaa.

Muokkaus:
Pikainen googletus kertoikin että half cell paneelit ovat kestävämpiä ja tuottavat hieman enemmän sähköä. Ennuste on että 2028 noin 40% paneeleista olisi half cellejä.

"When solar cells are halved, their current is also halved, so resistive losses are lowered and the cells can produce a little more power. Smaller cells experience reduced mechanical stresses, so there is a decreased opportunity for cracking. Half-cell modules have higher output ratings and are more reliable than traditional panels. "
 

Mikki

Hyperaktiivi
Jep...mikroinverttereissä on puolensa. Etenkin peruskuorman kattamiseen, sijoittelemalla paneeleja useampaan suuntaan.

Itse saisin talon päätyyn seinälle muutaman paneelin, suuntaus noin kaakkoon. Ja katon lape lounaan nurkille. Pari puuta vain pitäisi kaataa. Koivuja... Että niiden aika koittaa viimeistään kun polttopuut alkaa huveta
 

pjr

Aktiivinen jäsen
Vaikka niitä akkujuttuja kääntelee miten päin niin ne maksaa ihan älyttömän paljon. Joku 10 kWh akku maksaa 5000€ ei ikinä maksa itseään takaisin. Niissä on kyllä pitkä elinikä.
Keskieuroopan purkaamoilta on alkanut saamaan esim. noita Volt/Ampera akkuja parhaillaan n. 2500€. Kokonaiskapasiteetti näissä on ollut uutena 16-16.5-17.1kWh riippuen vuosimallista. Kulkinekäytössä noista otetaan ulos se 9.5-10.5kWh per täys sykli eli siinä mielessä ovat olleet melko kevyellä käytöllä. 14kWh pakettina näitä vois luultavasti ihan turvallisestikkin käyttää... ~150€/kWh eli ihan hyvä vaihtoehto lyijyakulle. Sitä en tiedä onko vielä miten kannattavaa eli paljon jää yhdelle akun läpi pyörähtäneelle kWh:lle hintaa..

Edit: löytyi pari esimerkkiäkin
 
Viimeksi muokattu:

Tehari

Aktiivinen jäsen
Mitä noille on luvattu pilvisellä?
Se laskee kyllä kuin lehmän häntä, ainakin näillä "tavallisilla" mitä kaverille tuli keväällä.
Vähäisessä valossa (mitä se sitten tarkoittaakaan) säteilyn ollessa 200w/m2 paneeli tuottaa 61,8w. Tuo on maksimi toki. Eli kyllähän se tuotto tottakai laskee 1/5osaan mutta samoin säteilyn määrä on 1/5osa kun 1000w/m2 säteilyssä 310w.
Tuosta kun laskee 14 paneelia ja vähennetään vaikka tuotto 30w niin silti pitäs tulla yli 400w. Joka kyllä pyörittää aika pitkälle kaiken mitä tarvii kun kotona ei olla. Kesällähän voikin sitten kääntää kaikki sähkönkulutuksen päiväsaikaan jolloin virtaa riittää esim. LMV.
Tästä ei tunnu olevaan mitään testejä. PERC paneelit ovat kyllä jo aika standardia kamaa ja luulisi että joku olisi intoutunut testaamaan mikä on tuottoero esimerkiksi pilvisellä säällä. Veikkaan että aika marginaalinen ero ja on enemmänkin myyntikikka.
Juu perc tekniikka ei itsessään mutta lasi-lasi paneelit ovat uudempaa sukupolvea kuin perinteinen lasi-muovi.
 
Viimeksi muokattu:

Ryystäjä

Aktiivinen jäsen
Keskieuroopan purkaamoilta on alkanut saamaan esim. noita Volt/Ampera akkuja parhaillaan n. 2500€. Kokonaiskapasiteetti näissä on ollut uutena 16-16.5-17.1kWh riippuen vuosimallista. Kulkinekäytössä noista otetaan ulos se 9.5-10.5kWh per täys sykli eli siinä mielessä ovat olleet melko kevyellä käytöllä. 14kWh pakettina näitä vois luultavasti ihan turvallisestikkin käyttää... ~150€/kWh eli ihan hyvä vaihtoehto lyijyakulle. Sitä en tiedä onko vielä miten kannattavaa eli paljon jää yhdelle akun läpi pyörähtäneelle kWh:lle hintaa..

No jos laskee että akku kestäisi käytössä vielä 10v. Tuona aikana saisi hyötykäyttöön keskimäärin 12kWh per vuorokausi ja näitä päiviä vuodessa 150 jolloin akku latautuu ja purkautuu. Hihasta vedettynä ostosähkön keskihinta 10 vuoden aikana 0,15€. 10v x 12 kWh x 150 vrk x 0,15€ = 2700€. Eli ei oikein kannata vieläkään. Kyllä sen akun hinnan tulee olla lähes ilmainen että on järkeä. Tonnin hinnalla jo olisi järkevää.

Eri asia jossain Australiassa kun sähkö maksaa 0,3€/kWh. Siellä jopa tuetaan aurinkosähköä ja se mitä päivällä tuotat voit käyttää yöllä. Täällä Suomessa taas yritetään vaan nitistää kansalaiset veroilla ja jos jotain järkevää ilmaantuu se verotetaan heti hengiltä kannattamattomaksi.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Järkevyydestä en tiedä, mutta jos 5-6kk vuodesta tulisi tasan nollan sähkö- ja siirtolaskuja, niin ainakin itselleni tuo olisi aivan todella arvokas juttu.
Se muuten vielä, että mitä ilmeisimmin litium-akut kestävät käyttöä paljon enemmän kuin on alunperin ajateltu.

Itselläni vain kylmää se ajatus litiumakuissa, että jos joku menee pieleen niin talo palaa kivijalkaan asti aika takuuvarmasti. Sen verran ärhäkästi nuo akut palavat jos syttyvät syystä tai toisesta.
 

Ryystäjä

Aktiivinen jäsen
Järkevyydestä en tiedä, mutta jos 5-6kk vuodesta tulisi tasan nollan sähkö- ja siirtolaskuja, niin ainakin itselleni tuo olisi aivan todella arvokas juttu.
Se muuten vielä, että mitä ilmeisimmin litium-akut kestävät käyttöä paljon enemmän kuin on alunperin ajateltu.

Itselläni vain kylmää se ajatus litiumakuissa, että jos joku menee pieleen niin talo palaa kivijalkaan asti aika takuuvarmasti. Sen verran ärhäkästi nuo akut palavat jos syttyvät syystä tai toisesta.

Olisitko siis valmis maksamaan nyt heti extraa siitä että voisit katsella 0-laskuja? Itse ajattelen tätä 80% rahan kautta, mikä kannattaa ja mikä ei. ja jos se on plusmiinusnolla niin se ei kannata koska aina on epävarmuustekijöitä.

Lisäksi vielä tuo akun palamisen riski. Se on kyllä todella pelottava ajatus.
 

tj86430

Vakionaama
jos 5-6kk vuodesta tulisi tasan nollan sähkö- ja siirtolaskuja
Miten tuo olisi mahdollista siirtolaskujen osalta? Eikö siirtosoppareissa ole aina perusmaksu, ja usein aika isokin. Vai oliko ajatus että sähköä saa myytyä niin paljon, että se kattaa perusmaksut
 

Mikki

Hyperaktiivi
Caruna Espoolla on kohtuullinen perusmaksu. Jotain vitosen luokkaa.

Ja tosiaan myyntiä ehkä ei tulisi jos olisi tuollainen 10kWh akkupaketti
 

sh1

Aktiivinen jäsen
Täytyy tuntea sopivia ihmisiä ;)
Ei tartte. Itse voi tehdä valmistelevia töitä niin paljon, ettei sähkärille jää juuri mitään.
Asensin itse tuo aiemmin mainitun 3.8 kWp/2.5kW järjestelmän, siis telineet katolle, paneelit niihin, DC-kaapelit putkiin invertteriltä katolle, DC-liittimet paneelien välillä ja invertteri valmiiksi seinälle. Ruuvasin turvakytkimen seinälle ja MMJ:n valmiiksi seinälle invertterin viereen ja sähkökaapin viereen odottamaan kytkemistä. Eli tein vain juttuja mitä maallikko saa tehdä.
Sitten sähkäri paikalle, ihan vaan random kaveri paikallisesta firmasta. Hän vietti aikaa kohteessa 50 min, kytki DC-kaapelit katolla paneeliketjuun ja MMJ:n päät sähkökaappiin, invertteriin ja turvakytkimeen ja kytki systeemin päälle ja teki vielä ilmoituksen Carunalle. Sähkärin lasku <100 eur. Omaa aikaa menikin sitten kymmeniä tunteja, eniten fundeeraukseen ja telineasennuksiin, mutta harrastuksestahan toi kävikin.
 

sh1

Aktiivinen jäsen
Mitäs nyt kun paneelit tonne katolle saapuu. Ja haluan lisätä sinne vaikka 4 paneelia. Voiko ne heittää sinne ja tökkää johdot kiinni ja sähköä tulee enempi?
Jos invertterin tulo kestää kasvaneen paneelijännitteen niin kyllä voit. Ja se pitää sitten katsoa maksimityhjäkäyntijännitteestä, pakkasella, mikä voi olla 20% suurempi kuin nominaalinen tyhjäkäyntijännite.
 

Tehari

Aktiivinen jäsen
Jos invertterin tulo kestää kasvaneen paneelijännitteen niin kyllä voit. Ja se pitää sitten katsoa maksimityhjäkäyntijännitteestä, pakkasella, mikä voi olla 20% suurempi kuin nominaalinen tyhjäkäyntijännite.
Tulossa siis Froniuksen 5kw invertteri, koska 4,5 olivat loppu. Ilmaiseksi isompi tilalle. 14kpl 310w tekee 4340w ja Froniuksen takuuhan kattaa 1,5kertasena syötön eli 5kw invertterille voi heittää 7,5kw paneeleita. Eli menisihän sinne heittämällä enempikin kuin 4 paneelia.
Itsellä ei mitään tietoa millaiset johdot paneeleista tulee kun en ole koskaan nähnyt.
Tuleeko sieltä siis 2 johtoa plus&minus jotka sitten plug&play tyyppisesti kiinnitetään kaapeliin joka menee invertteriin?
 

sh1

Aktiivinen jäsen
Tulossa siis Froniuksen 5kw invertteri, koska 4,5 olivat loppu. Ilmaiseksi isompi tilalle. 14kpl 310w tekee 4340w ja Froniuksen takuuhan kattaa 1,5kertasena syötön eli 5kw invertterille voi heittää 7,5kw paneeleita. Eli menisihän sinne heittämällä enempikin kuin 4 paneelia.
Itsellä ei mitään tietoa millaiset johdot paneeleista tulee kun en ole koskaan nähnyt.
Tuleeko sieltä siis 2 johtoa plus&minus jotka sitten plug&play tyyppisesti kiinnitetään kaapeliin joka menee invertteriin?
Kannattaa tutustua siihen invertterin speksilehteen/käyttöohjeeseen. Isommat tehot usemmiten jaettu useampaan eri syöttöketjuun, jolla kullakin on maksimiJÄNNITE mitä sinne saa syöttää. Kokonaisteholla ei tuohon ole suoraa yhteyttä, jos ei tiedä tulojen määrää.
 

dumo

Aktiivinen jäsen
Kannattaa tutustua siihen invertterin speksilehteen/käyttöohjeeseen. Isommat tehot usemmiten jaettu useampaan eri syöttöketjuun, jolla kullakin on maksimiJÄNNITE mitä sinne saa syöttää. Kokonaisteholla ei tuohon ole suoraa yhteyttä, jos ei tiedä tulojen määrää.
Tähän vielä lisäisin sen, että noissa on aika rajuja DC-jännitteitä, ettei kannata ihan miettimättä lähteä puuhastelemaan, vaikka olisi varmistanut että invertteri kestää. Eipä taida saada itse kytkeäkään, mutta jos niin teet, niin muista ehdottomasti kytkeä DC-puolen turvakytkin "OFF"-asentoon.

Johdot sinällään ovat "plug-n-play"-tyyppisiä (liitin aukeaa ruuvarilla). Uudet paneelit kytketään samaan ketjuun (sarjaan) aiempien kanssa.
 

Tehari

Aktiivinen jäsen
Joo en oo menossa :) Tulevaisuutta vain ajattelin. Katotaan nyt rauhassa mitenkä tuo aurinkovoimala edes toimii ja tuottaa. Loppuvuodesta ei kuitenkaan kovin paljon hyöytyä kun on pimeetä niin paljon. Lopputalvi/kevät kertoo totuuden.
 

dumo

Aktiivinen jäsen
Joo en oo menossa :) Tulevaisuutta vain ajattelin. Katotaan nyt rauhassa mitenkä tuo aurinkovoimala edes toimii ja tuottaa. Loppuvuodesta ei kuitenkaan kovin paljon hyöytyä kun on pimeetä niin paljon. Lopputalvi/kevät kertoo totuuden.
Lopputalvi tuskin kertoo vielä paljon, riippuen toki hieman paneelien kulmasta ja siitä aiotko puhdistaa niitä lumesta (elleivät ole suuressa kulmassa vaakatasoon nähden). Esim. omassa systeemissä oletettu tuotanto helmikuussa on 0,28% koko vuoden tuotannosta, käytännössä paljon alle tuon koska en jaksa muutaman valonsäteen takia kiivetä katolle poistamaan lumia (menevät säästöt nopeasti hukkaan jos satuttaa itsensä tai rikkoo paneelin). Maaliskuussa alkaa tapahtua.

Sinänsä nämä ovat hyvin yksinkertaisia vehkeitä ja vuosituotannon voi kohtuullisella tarkkuudella myös simuloida/ennustaa, olettaen ettei ole varjostuksia yms. joiden huomiointi on hankalampaa. Esimerkkinä omassa systeemissä (21 astetta etelästä lännen suuntaan, 12 astetta vaakatasosta, muuten täysin avoin näkymä, mutta syksyllä/keväällä pieniä menetyksiä ilta-aikaan naapurin puiden takia) -> Simuloitu tuotanto reilu 800kWh/1000Wp/pa. Vuositasolla tullut aika lailla tuo, olkoonkin että pieniä menetyksiä on tullut kun en ole niitä lumia poistanut. Vuositasolla pitäisi 3,64kWp kapasiteetilla (2,5kW invertteri) tulla n. 2900kWh, mutta ei ole vielä täyttä vuotta takana tuolla paneelikapasiteetilla - alkuun oli 10 ja myöhemmin 12 paneelia.
 
D

Deleted member 1344

Vieras
Loppuvuodesta ei kuitenkaan kovin paljon hyöytyä kun on pimeetä niin paljon. Lopputalvi/kevät kertoo totuuden.

Joulu-, tammi- ja helmikuu ovat kukin sellaisia, että koko kuukauden tuotoksi voi laskea noin yhden aurinkoisen kesäpäivän tuoton. Eikä vikana ole se että paneelit ovat lumessa, vaan päivän lyhyys yhdessä talvelle tyypillisen harmaan taivaan kanssa. Maaliskuun puolessa välissä alkaa sitten tapahtua.
 

keekki

Jäsen
Joulu-, tammi- ja helmikuu ovat kukin sellaisia, että koko kuukauden tuotoksi voi laskea noin yhden aurinkoisen kesäpäivän tuoton. Eikä vikana ole se että paneelit ovat lumessa, vaan päivän lyhyys yhdessä talvelle tyypillisen harmaan taivaan kanssa. Maaliskuun puolessa välissä alkaa sitten tapahtua.
se on juurikin näin, ainoastaan core tulee sen muutaman tunnin kun on valoisaa, toisaalta jos sattuu pakkaset kuten 1987...jne, ei se ilmalämpöpumppukaan.....suo siellä, vetelä täällä, kuten tavataan sanomaan
mutta maaliskuusta sitten mennään <1kW ostosähköllä/vrk, sitä ei kannata akuilla korvata vaikka ihan kevyesti hoituisi sekin
 

Tehari

Aktiivinen jäsen
Itellä on sen verran helppo päästä katolle että ei ongelmaa. Pakkaslumi lähtee vaikka lehtipuhaltimella.
Tarkoitus on yrittää pitää paneelit paljaana.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Yllättävän kovia tuottoja pakkasilla voi saada jos on kirkas taivas. Paneelit toimii kylmässä parhaiten.

Näitä tunteja on vain harmillisen vähän. Pilvisyys on liki jatkuvaa talvisin.
 

Tehari

Aktiivinen jäsen
Se on totta mut eipä se lumipeite ainakaan auta sitä pientä mahdollista tuottoa mikä saatavilla on.
 
Back
Ylös Bottom