Keskustelua aurinkopaneeleista

Ryystäjä

Aktiivinen jäsen
Mulla on täsmälleen tuo systeemi. Tosin kesäaikaan (lue touko-elokuu) olen vetänyt verkkosähkö-”termostaatin” pois kokonaan. Tänä vuonna ensimmäisen kerran joutui täydentämään ostosähköllä 9.9. ja sen jälkeen melkein joka yö.

Ei se mitään mahdotonta osaamista vaatinut. Jonkun verran funtsimista ja sähkärin tekemään suunnitellut kytkennät. Varaajan oma termari on maksimilla (85C) ja samassa anturiputkessa toinen lämpöanturi, joka on kytketty yksinkertaiseen releellä varustettuun digitaaliseen lämpömittariin. Maksaa muutaman dollarin ja esim. hystereesiä voi säätää 0,1C tarkkuudella. Tuo on kytketty Wattrouterin reletuloon (”low tariff”). Jollain Raspberryllä saisi vielä fiksumman algoritmin, mutta en ole jaksanut harrastaa, kun käytettyjä rahoja ei ikinä tienaisi takaisin.

Eli jos joutuu yösähköllä lämmittämään niin se varaa sen 85c asti? Osaako vastus sammua samalla tavalla 85 asteessa aurinkosähkön kanssa?
 

kaihakki

Vakionaama
Mikäli en ole väärässä niin tässä ei saada paneeleista läheskään täyttä tehoa sillä mppt puuttuu. Ei siis ole ihan niin kustannustehokas kuin ajattelisi.

Itse asiassa en tuota ole ollenkaan ajatellut. Mielessä oli, että normaali PWM säädin olisi välissä. kuten nyt mökillä. Mutta tuo MPPT säädin on minulle uusi tuttavuus. Pitääpä perehtyä aiheeseen.
 

Mikkolan

Vakionaama
Fraatin taulukoista saa aika hyvän käsityksen "missä mennään" paneelien kanssa :)
( Saanko lainata ko. taulukoita esitelmää varten? )

Tuossa funtsin että jos esme 5,5 kWp paketti maksaa 7000€ ja tuottaa "elinaikanaan" 5,5 kWp x 900 kWh/v x 25 v = 123 MWh, niin kWh-hinnaksi tulee nafti 6 cnt. Jos nyt diu-kokoonpanon hiukka ryssii niin että 1 /3 jää hyödyntämättä niin omakustannushinta olis 8,5 cnt /kWh. Halpaa jos ei aina niin hyvää.

Meinaan että tarviiko ihan 100% saada ( hinnalla millä hyvänsä ) kaikki hyödyksi? Ja toisaalta mikä mahtaa olla sähköliittymän tma?

Edelleen aateltuna, peruskuorma mitoitusperusteena hiukka ontuu, paitsi jos joku fakiiri taikoo mystisen prosenttiluvun kuinka paljon vuotuisesta peruskuormasta halutaan kattaa?

Jos joskus noita tulee hankittua niin lappeen pituus ja kukkaro lienee noita mitoitusperusteita, sekä se että tuottoja haluais aikaisin keväällä ja myöhään syksyyn huolimatta siitä että osa kesällä jäis hyödyntämättä .
 

Mikkolan

Vakionaama
Sinä ostat heiltä sähköenergiaa, ja myyt heille sähköenergiaa, hinta on suuruusluokkaa 5 snt/kWh. Lisäksi maksat siirtoyhtiön laskussa ostamastasi sähköstä siirtomaksun ja sähköveron. Myydystä sähköstä ei yleensä veloiteta siirtomaksua, eikä siitä mene sähköveroa.
Elenialla ei kaiketi ole saatavissa netottavaa mittausta. Se vasta on hanurista jos myyt sähköä 5 cnt/ kWh ja osta saman sähkön 15 cnt / kWh takaisin :(
 

Tehari

Aktiivinen jäsen
Meillä lämminvesivaraajan on kolmessa vaiheessa. Kellokytkin laitetaan ja näppäillään haluttu kloaika.

Parempi saada myynnistä edes 5 senttiä kuin se että sä maksat sähköstä jokatapauksessa. Huomaa ettei montaa myyjän hommissa olevaa täällä ole. Busineksen ymmärtäminen on kaukana.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Fraatin taulukoista saa aika hyvän käsityksen "missä mennään" paneelien kanssa :)
( Saanko lainata ko. taulukoita esitelmää varten? )

Saa käyttää, mutta teen taulukosta hiukan paremman version ja sellaisen että joku muukin kuin minä ymmärtää siitä jotain ja että se olisi helppo myös käyttää omien tietojen kanssa. :)

Löytyykö jostain tai joltain suoraan edellisen vuoden spotti-hintoja. Näin voisin tehdä tuohon myös laskennan joka käyttää aikaisempia spottihintoja myynnin osalta jolloin laskenta olisi hiukan tarkempi. Ja miten nuo tuntihinnat oikein menevät kun kelloa siirretään...
 

tj86430

Vakionaama
Mm. minulla on tallessa, mutta eikös ne löydy netistäkin: https://www.nordpoolgroup.com/globalassets/marketdata-excel-files/elspot-prices_2018_hourly_eur.xls

Tuntihinnat menevät silleen, että keväällä kun kelloja siirretään eteenpäin, jää yksi tunti välistä kokonaan. Vastaavasti syksyllä kun kelloja siirretään taaksepäin tulee yksi tunti kaksi kertaa. Näkyy hyvin tuolta hintataulukostakin. (ja ainahan voi laittaa ajat GMT:nä, jos on helpompi ajatella niin. Tuntejahan on normimäärä, ne vaan "nimetään" hassusti kun vaihdellaan kesä/normaaliajan välillä)
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tsekataas nämä parametrit läpi tuosta millä tuo suorittaa laskennan onko ne oikein.

Tuossa oli tuo laskuri ->

ZvQUImP.png


Ny8EwKy.png


Tässä seuraavassa on sitten järjestelmän koko (käytän tuossa 1kW taulukkoa varten), panelien asennuskulma(saa selville helposti google earthilla), kallistuskulma ja muutama muu...
oC8F5z1.png


Onko tuo panelityyppi "standard" oikea tälläiseen tyypilliseen ja edulliseen järjestelmään?
t4jJCpN.png


Tuossa panelien asennustavat, katto lienee se oikea tapa mutta mikä tuo open rack on? Teline asennus esim maassa tms?
xGoEj73.png


Kannattaakos näitä häviöitä pidellä mihinkään suuntaan?
XnLtTGE.png


Entäs advanced parametrit?
WPI44J0.png

Entäs tämä, 1.1 = paneleita 1,1kW & asennettu invertteri 1kW?
sdnM9GJ.png


Tuosta tuon sai sitten napattua exceliin...
iMXVSYi.png
 

roots

Hyperaktiivi
Kyllähän tuo hyvin osuu oikeaan, voi olla ettei tiedä että Suomessa on lunta talvella eli paneelit peitossa ;) ja varjojakaan ei osaa tietysti huomioida...
 

fraatti

Hyperaktiivi
Mm. minulla on tallessa, mutta eikös ne löydy netistäkin: https://www.nordpoolgroup.com/globalassets/marketdata-excel-files/elspot-prices_2018_hourly_eur.xls

Tuntihinnat menevät silleen, että keväällä kun kelloja siirretään eteenpäin, jää yksi tunti välistä kokonaan. Vastaavasti syksyllä kun kelloja siirretään taaksepäin tulee yksi tunti kaksi kertaa. Näkyy hyvin tuolta hintataulukostakin. (ja ainahan voi laittaa ajat GMT:nä, jos on helpompi ajatella niin. Tuntejahan on normimäärä, ne vaan "nimetään" hassusti kun vaihdellaan kesä/normaaliajan välillä)

Hanurista koko homma. :confused:
Nyt täytyisi vielä sitten katsoa sähkölaitoksen datasta että miten se putkauttaa tiedot pihalle. Samoin tuosta aurinkovoimalaskurista ja myös spottihinnoista. Mitenkänhän tuo kannattaisi toteuttaa?
 

fraatti

Hyperaktiivi
Kyllähän tuo hyvin osuu oikeaan, voi olla ettei tiedä että Suomessa on lunta talvella eli paneelit peitossa ;) ja varjojakaan ei osaa tietysti huomioida...

Siinähän häviölaskelmassa on parametreja mitä tuohon voi laittaa. Absoluuttista totuutta ei varmasti saa mutta mahdollisimman tarkkaan arvioon on tarkoitus pyrkiä. Luultavasti tuo ei laske lunta niin että sitä esiintyy vain tiettyinä kuukausina vaan olettaa että siitä syntyy tietty prosentuaalinen hukka.

Soiling (%): 2Lika (%): 2
Shading (%): 3Varjostus (%): 3
Snow (%): 0Lunta (%): 0
Mismatch (%): 2Yhteensopimattomuus (%): 2
Wiring (%): 2Johdotus (%): 2
Connections (%): 0.5Liitännät (%): 0.5
Light-Induced Degradation (%): 1.5Valon aiheuttama hajoaminen (%): 1.5
Nameplate Rating (%): Tyyppikilven luokitus (%):
Age (%): 0Ikä (%): 0
Availability (%): 3Saatavuus (%): 3
 

roots

Hyperaktiivi
Voi olla syventäviäkin parametreja eri kohdissa ... päästin kuitenkin sukkana 'tehdas asetuksilla'.
Kaikkia noita 'hifi' parametreja on aika vaikea saada kohalleen eli lopputulos tarkkus siitä nyt radikaalisti parane... Aika vaikea on varjostuksiakin tarkasti etukäteen määritellä. Siihen vois parhaiten osua tuo kotimainen mikä se nyt olikaan sunenergi tjms...
 

keekki

Jäsen
Itse asiassa en tuota ole ollenkaan ajatellut. Mielessä oli, että normaali PWM säädin olisi välissä. kuten nyt mökillä. Mutta tuo MPPT säädin on minulle uusi tuttavuus. Pitääpä perehtyä aiheeseen.
 

Tehari

Aktiivinen jäsen
Se millä tekisi järkevästi rahaa, olisi myydä ihmisille oikein mitoitettuja järjestelmiä niin että tuotto optimoidaan. Kukaan ei taida tehdä tätä. Mielummin myydään ylimitoitettuja settejä sikahintaan koska kauppa käy.

Esimerkiksi itselle laittaisin ( jos osaisin) Wattrouterin ohjaamaan kulutusta lämminvesivaraajaan. Aina kun verkkoon meinaa lipsahtaa sähköä myyntiin, ohjaa se ylijäämän portaattomasti lämminvesivaraajaan. Varaajassa pitäisi olla vastus niin, että kaiken ylituoton saisi puskettua sinne kunnes varaajan lämpötila 80-90 astetta. Tämän jälkeen jos vielä tulee ylijäämää, saa se valua verkkoon. Lisäksi järjestelmä pitäisi olla niin toteutettu että jos päiväsaikaan ei riitä aurinkoa, lämmittää varaaja normaalisti veden yösähköllä 55-60 asteiseksi.

Talon asukasmäärästä riippuen, tuolla aurinkoisen päivän 80-90 asteiseksi varaamisella pääsisi vähintään seuraavan pilvisen päivän yli ilman yöllistä lämmittämistä. Paneelien tuoton saisi näin maksimoitua.

Tämä siis case sähkölämmitteisessä talossa jossa on 300 litran lämminvesivaraaja. Ne joilla on suuremmat varaajat ja vesikiertoista lattialämmitystä märkätiloissa saisivat vielä suuremman hyödyn jos paneelistossa riittää tehoja.
Lämminvesivaraajan 80-90 asteiselle vedelle ei ole tarvetta mikäli ei ole vesikiertoista lattialämmitystä jossa se sama vesi kiertää. Eikä välttämättä silloinkaan kun lämminvesi tuskin kesken loppuu, vaikka se ois 65 asteista. Turha käyttää paneelien tuottamaa sähköä väkisin sihen että lämmität vettä jolle ei ole tarvetta. Ennemmin se kannattaa sitten vaikka myydä vaikkei siitä saatava hinta olekaan korkea. Mutta paremmin se tuottaa kuin yli tarpeiden lämmitetty vesi. Silloin se itse tuotettu sähkö menee hukkaan. Parempi tuotto se pieni tuotto kuin siellä lmv.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Voi olla syventäviäkin parametreja eri kohdissa ... päästin kuitenkin sukkana 'tehdas asetuksilla'.
Kaikkia noita 'hifi' parametreja on aika vaikea saada kohalleen eli lopputulos tarkkus siitä nyt radikaalisti parane... Aika vaikea on varjostuksiakin tarkasti etukäteen määritellä. Siihen vois parhaiten osua tuo kotimainen mikä se nyt olikaan sunenergi tjms...

Halkeaa pää noiden kesä- ja talviaikojen kanssa. Tää meni kyllä nyt heti laakista astetta hankalemmaksi, PRKL. :mad:
Täytyyköhän sitä luovuttaa vai yrittää räknätä tuo vain kuntoon jotenkin. :hmm:

Katsoin kuitenkin nyt sitten vertailun vuoksi millaisia tuottoja nämä kotimaiset tarjovat. Fortumilla panelien asennuskulmaa ei saanut säädettyä. Areva solariin ja PVWattsiin laitoin 20 & 180 astetta. Tämän perusteella erot ovat niin pienet että PVWattsin vakio asetuksilla saanee ihan riittävän kelvolliset tulokset. Noista muistahan ei saanut edes pihalle tuntikohtaista dataa mitä tässä nimenomaan haettiin.

edit. korjattu taulukko parempilukuiseksi ja virheet...
vipTrmG.png

 
Viimeksi muokattu:

roots

Hyperaktiivi
Lämminvesivaraajan 80-90 asteiselle vedelle ei ole tarvetta mikäli ei ole vesikiertoista lattialämmitystä jossa se sama vesi kiertää. Eikä välttämättä silloinkaan kun lämminvesi tuskin kesken loppuu, vaikka se ois 65 asteista. Turha käyttää paneelien tuottamaa sähköä väkisin sihen että lämmität vettä jolle ei ole tarvetta. Ennemmin se kannattaa sitten vaikka myydä vaikkei siitä saatava hinta olekaan korkea. Mutta paremmin se tuottaa kuin yli tarpeiden lämmitetty vesi. Silloin se itse tuotettu sähkö menee hukkaan. Parempi tuotto se pieni tuotto kuin siellä lmv.
Tottahan toki se PV ylimäärä kannattaa lähtökohtaisesti varastoida LV varaajaan jos se muuten tehdään suoralla sähköllä, verkkoon syötöstä saa sen ka. 5c/kWh ja ostamaan joutuu jollain 12c/kWh hinnalla. Ei se aina paista se aurinko ja sieltä LV varaajasta se varastoitu PV valuu käyttöön kuitenkin yleensä aika pian, joskus on semmosia lyhyitä aikoja jolloin tommonen 300L pysyy PV:llä niin täynnä että sitten myy sen ylimäärän jos muuta varastoa ole.
Jos on joku pumppu vääntämässä sitä LV:tä niin sitten ne suurinpiirtein on samanarvoisia se myynti ja pumpulla tekeminen että ei tarvii mitä hiluja tuon optimointiin, eli myyntiin vaan kaikki ylijäämät.
Nämähän on tietysti aina talouskohtaisia juttuja, esim jos ei LV:tä kulu niin ei siihen mitään kannata panostaa...
 

Ape

Tulokas
se on verkkoakku ja niiden kautta ostettu voimala, niin ylijäämä sähkön voi käyttää talvella täysimääräisesti itse. mahdollisuus jopa nolla laskuihin, jos on nuori mies ja saa maksettua hiukan yli hintaisen aurinkovoimalan niille, jossain kohtuu ajassa. hyvä suuntaus näillä Nordic green energyn sähkö myyjillä. nyt vain voimalan hintaa hieman alas päin niin saattaa näin viisikymppinenkin vielä hurahtaa mukaan harrastukseen.
 
D

Deleted member 1344

Vieras
Eipä taida tuo Nordic green energy maksaa siirtomaksuja puolestasi? Eli jos karkeasti ajateltaisiin Nordic green energyn hinnaksi 5 snt/kWh ja verkkoyhtiön ja sähköveron vaikkapa 7 snt/kWh, niin eikö tässä käy niin, että Nordic green energy laittaa 5 snt 'pankkiin' aina kun tuotat kWh:n verkkoon, ja kun taas ostat sähköä, otetaan 'pankista'. Ostosähköstä maksat verkkoyhtiön laskussa kuitenkin 7 snt.
 

roots

Hyperaktiivi
Se on varmaan tuo ('Verkkoakku'):

Kyllä ne jostain omansa ottaa ja vähän enemmänkin ;) mm. kalliit pakko himmelit, kallis ostosähkö jne...

Freebo Oy
Freebo Group Oy on 2016 perustettu pohjoismainen pienkiinteistöjen aurinkosähkökumppani. Ennen kesäkuuta 2019 Freebo tunnettiin nimellä Pohjolan Energia Oy. Freebo palvelee asiakkaitaan laadukkaalla kokonaispalvelukonseptilla Suomessa ja Ruotsissa. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Oulussa. Freebo työllistää yli 200 alan ammattilaista ja on toteuttanut jo yli 6 000 asiakkaan toiveen omasta aurinkosähköjärjestelmästä.
 

kaihakki

Vakionaama

Tällainen linkki löytyi. Siinä kennosta suoraan piuhat vastukseen.
 

dumo

Aktiivinen jäsen
Eli jos joutuu yösähköllä lämmittämään niin se varaa sen 85c asti? Osaako vastus sammua samalla tavalla 85 asteessa aurinkosähkön kanssa?
Ei, vaan ”yösähkö” (olen säätänyt olemaan klo 0:00-5:00 välillä, jolloin halvimmat tunnit), lämmittää jos varaaja on alle 50C, ja nostaa tasolle 60C. Tuota voi toki säätää, ja kesäaikaan voi hyvin pitää pienemmällä kun legionellavaaraa ei ole vaikka pari päivää sataisi (menee monta kertaa viikossa melkein 90C).

Varaajan termari on maksimissa, eli ylijäämällä lämmitetään aina kun vaan voi. Itse varaajaa ei ole modattu siis mitenkään, on vaan rajattu wattrouterin kautta verkkosähkön käyttöä.
 

Tulihäntä

Vakionaama
Jep. Ei ole ilmaisia lounaita. Kannattaa lukea ne pienetkin präntit, koska ainakin aiemmin ”pankkiin” tuotettu sähkö piti käyttää 2kk sisällä tuotannosta. Eli heinäkuussa ei saanut tuotettua tammikuun sähköjä. Myyjän kannalta tuollainen ”tuota pankkiin ja kuluta kun tarvitset” slogan kuulostaa hemmetin hyvältä, mutta todellisuus on toinen. Lokakuussa ei tule enää niin paljon tuottoa, että siitä olisi jotain joulukuussa jäljellä. Tähän kun lisää korkean ostosähkön hinnan, niin myyjä jää aina voitolle. Vaikka kuinka pyörittelisi ja vääntäisi, niin aina. Yrityksen ainoa tarkoitus on tuottaa voittoa omistajilleen.
 

tj86430

Vakionaama
Halkeaa pää noiden kesä- ja talviaikojen kanssa. Tää meni kyllä nyt heti laakista astetta hankalemmaksi, PRKL. :mad:


Ei se niin hankalaa ole. Vuodessa on 365*24=8760 tuntia (karkausvuonna 8784). Näistä jokaiselle on spot-hinta. Se että joku tunti on "lokakuun 19. päivä klo 14-15" on vain sille tunnille annettu nimi. Ainoa minkä tuo kesä/talviaika aiheuttaa on se, että:
- maaliskuun viimeisenä sunnuntaina on 23 tuntia (eikä 24)
- lokakuun viimeisenä sunnuntaina on 25 tuntia (eikä 24)
- maaliskuussa on 31*24 - 1 = 743 tuntia (eikä 744)
- lokakuussa on 31*24 + 1 = 745 tuntia (eikä 744)

Ts. 8760 tuntia jakautuvat kuukausille seuraavasti:
tammikuussa on tunnit 1-744, helmikuussa on tunnit 745-1416, maalikuussa 1417-2159, huhtikuussa 2160-2879, toukokuussa 2880-3623, kesäkuussa 3624-4343, heinäkuussa 4344-5087, elokuussa 5088-5831, syyskuussa 5832-6551, lokakuussa 6552-7296, marraskuussa 7297-8016 ja joulukuussa 8017-8760
 
Viimeksi muokattu:

Mikkolan

Vakionaama
Eipä taida tuo Nordic green energy maksaa siirtomaksuja puolestasi? Eli jos karkeasti ajateltaisiin Nordic green energyn hinnaksi 5 snt/kWh ja verkkoyhtiön ja sähköveron vaikkapa 7 snt/kWh, niin eikö tässä käy niin, että Nordic green energy laittaa 5 snt 'pankkiin' aina kun tuotat kWh:n verkkoon, ja kun taas ostat sähköä, otetaan 'pankista'. Ostosähköstä maksat verkkoyhtiön laskussa kuitenkin 7 snt.
Tuottajan ja "pankin" välisistä siirroista ei pitäisi mennä siirtomaksua.
2 kk:n "talletus"aika auttaa lähinnä pilvistenpäivien yli.
Kesällä joskus pörssihinta heilahtaa korkealle, jolloin sähkönmyyjä nettoaa ihan hyvin myymällä pientuottajan sähkön kalliilla eteenpäin, meinaan ettei "kusetusta" olis tarvis käyttää ollenkaan.
 

Mikkolan

Vakionaama
Tällainen linkki löytyi. Siinä kennosta suoraan piuhat vastukseen.
Suoraankytkentä vastukseen toimii aika huonosti kun säteilytehot vaihtelee. Pienellä säteilyteholla paneelin jännite kyykkää ja teho jää olemattomaksi. Suurella säteilyteholla tuotto ei nouse koska paneelin antama jännite ei nouse suhteessa säteilyn määrään.
Toimii siis optimaalisesti vain kun vastuskuorma on sopiva säteilytehon kanssa.
 
Viimeksi muokattu:
D

Deleted member 1344

Vieras
Tuottajan ja "pankin" välisistä siirroista ei pitäisi mennä siirtomaksua.
2 kk:n "talletus"aika auttaa lähinnä pilvistenpäivien yli.
Kesällä joskus pörssihinta heilahtaa korkealle, jolloin sähkönmyyjä nettoaa ihan hyvin myymällä pientuottajan sähkön kalliilla eteenpäin, meinaan ettei "kusetusta" olis tarvis käyttää ollenkaan.

No kappas, noinhan se tosiaan on (https://www.nordicgreen.fi/aurinkopaneelit/):

Kun valitset paneeleiden oheen verkkoakkupalvelun, yli oman tarpeen tuotettu sähkö hyvitetään sinulle täysimääräisenä samaan hintaan kuin mitä sähkönhankinta sinulle kokonaisuudessaan maksaa sisältäen niin sähkön myyntihinnan, siirron kuin sähköveron.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Ei se niin hankalaa ole. Vuodessa on 365*24=8760 tuntia (karkausvuonna 8784). Näistä jokaiselle on spot-hinta. Se että joku tunti on "lokakuun 19. päivä klo 14-15" on vain sille tunnille annettu nimi. Ainoa minkä tuo kesä/talviaika aiheuttaa on se, että:
- maaliskuun viimeisenä sunnuntaina on 23 tuntia (eikä 24)
- lokakuun viimeisenä sunnuntaina on 25 tuntia (eikä 24)
- maaliskuussa on 31*24 - 1 = 743 tuntia (eikä 744)
- lokakuussa on 31*24 + 1 = 745 tuntia (eikä 744)

Ts. 8760 tuntia jakautuvat kuukausille seuraavasti:
tammikuussa on tunnit 1-744, helmikuussa on tunnit 745-1416, maalikuussa 1417-2159, huhtikuussa 2160-2879, toukokuussa 2880-3623, kesäkuussa 3624-4343, heinäkuussa 4344-5087, elokuussa 5088-5831, syyskuussa 5832-6551, lokakuussa 6552-7296, marraskuussa 7297-8016 ja joulukuussa 8017-8760

Joo, kyllä tää aukes jo. Voipi olla että teen nyt turhan hienoa taulukkoa ja tää heilahti jo hiukan työlääksi kun en ole mikään excel expertti. Samallahan tuohon ymppäisi myös spottisähkön vs normisoppari laskennan ja kaikkea muutakin mukavaa... meinaa vaan lähteä mopo käsistä. :hmm:
Nyt räknään vielä sellaista että tuohon saa tuupattua dataa pidemmältä ajalta ja tuloksiin sitten otettaisiin vain halutut ajanjaksot huomioon...
 

Mikkolan

Vakionaama
Joo, kyllä tää aukes jo. Voipi olla että teen nyt turhan hienoa taulukkoa ja tää heilahti jo hiukan työlääksi kun en ole mikään excel expertti. Samallahan tuohon ymppäisi myös spottisähkön vs normisoppari laskennan ja kaikkea muutakin mukavaa... meinaa vaan lähteä mopo käsistä. :hmm:
Nyt räknään vielä sellaista että tuohon saa tuupattua dataa pidemmältä ajalta ja tuloksiin sitten otettaisiin vain halutut ajanjaksot huomioon...

Luovanihmisen ongelma; ajatus menee kovempaa kuin järki pysyy perässä :) En kehtaa sanoa että kokemusta on ;)
 

Ryystäjä

Aktiivinen jäsen
Lämminvesivaraajan 80-90 asteiselle vedelle ei ole tarvetta mikäli ei ole vesikiertoista lattialämmitystä jossa se sama vesi kiertää. Eikä välttämättä silloinkaan kun lämminvesi tuskin kesken loppuu, vaikka se ois 65 asteista. Turha käyttää paneelien tuottamaa sähköä väkisin sihen että lämmität vettä jolle ei ole tarvetta. Ennemmin se kannattaa sitten vaikka myydä vaikkei siitä saatava hinta olekaan korkea. Mutta paremmin se tuottaa kuin yli tarpeiden lämmitetty vesi. Silloin se itse tuotettu sähkö menee hukkaan. Parempi tuotto se pieni tuotto kuin siellä lmv.

Idea onkin se että se lämminvesivaraaja buustataan täyteen koska joka päivä aurinko ei paista niin paljoa että se lämmittäisi sitä edes siihen normaaliin noin 60 asteen lämpötilaan. Silloin kun paistaa saadaan seuraavaa pilvistäkin päivää varten käyttövedet lämmitettyä. Jos paistaa monta päivää peräkkäin niin kaikki menee myyntiin jos lämminvesivaraaja on jo ladattu täyteen 80-90 asteeseen.

Esimerkiksi meillä menee joka yö lämminvesivaraajan lämmitykseen 6-8 kWh. 300 litran varaajassa se tarkoittaa että noin 20 astetta keskimäärin veden lämpötila laskee päivän aikana. Jos vettä ei käyttäisi ollenkaan on häviöt varmaankin 2-3 kWh luokkaa. Varaajan ylilämmittäminen ei hirveästi hukkaa nosta ja vaikka sitä menisikin hukkaan muutama kWh, on se silti kannattavampaa kuin sähkön myynti. 80 asteeseen auringolla lämmitetty varaaja riittää kyllä kahden päivän suihkutteluihin mikäli seuraava päivä onkin pilvinen eikä auringosta tule riittävästi sähköä.

Ja vielä kun järjestelmä ei ole mitoitettu ylisuureksi, ei sitä paistetta tule pilvisenä päivänä niin paljoa että sillä lataisi koko lämmitystarpeen seuraavaa päivää varten. Jos taas miettii että miksei sitten samalla ylimitoita kunnolla, jotta riittäisi pilvisellekin päivälle, ei sekään auta sillä kun on pilvistä niin on pilvistä eikä tehoa tule tarpeeksi ellei katolla ole joku 10 kWh järjestelmä.

Esimerkiksi eräs 2,5 kWp järjestelmä jonka tuottoa olen seurannut, tuotti tämän vuoden toukokuussa 7 päivänä vain sähköä hädin tuskin talon peruskulutusta varten. Lämminvesivaraajaa ei sillä olisi saanut noina päivinä varattua täyteen. Pilvisenä päivänä tuotto oli 300-500w koko päivän ajan. Tällöin katolla pitäisi olla 5-7 kWp järjestelmä jotta tuollaisena päivänä saisi varaajan täyteen ilman sen ylilataamista.
 

Ryystäjä

Aktiivinen jäsen
Ei, vaan ”yösähkö” (olen säätänyt olemaan klo 0:00-5:00 välillä, jolloin halvimmat tunnit), lämmittää jos varaaja on alle 50C, ja nostaa tasolle 60C. Tuota voi toki säätää, ja kesäaikaan voi hyvin pitää pienemmällä kun legionellavaaraa ei ole vaikka pari päivää sataisi (menee monta kertaa viikossa melkein 90C).

Varaajan termari on maksimissa, eli ylijäämällä lämmitetään aina kun vaan voi. Itse varaajaa ei ole modattu siis mitenkään, on vaan rajattu wattrouterin kautta verkkosähkön käyttöä.

Tämähän on loistava systeemi. Jos vaan päädyn paneelit laittamaan katolle niin täytyy kyllä selvittää miten tämän saa kytkettyä näin.
 

kaihakki

Vakionaama
Suoraankytkentä vastukseen toimii aika huonosti kun säteilytehot vaihtelee. Pienellä säteilyteholla paneelin jännite kyykkää ja teho jää olemattomaksi. Suurella säteilyteholla tuotto ei nouse koska paneelin antama jännite ei nouse suhteessa säteilyn määrään.
Toimii siis optimaalisesti vain kun vastuskuorma on sopiva säteilytehon kanssa.
Sille näyttää. Ohessa erään kennon käppyrät. Maksimi teho tulee n. 8A /35 V. Onko niin, että jos on 24 V PWM säädin, niin tuon kuvan mukaan saadaankin vaan n. 216 W tehoa, vaikka aurinko paistaisi täydellä terällä?
Kuvassa vastuksen resistanssi näyttäisi olevan n. 4 ohmia

1571769725077.png
 

dumo

Aktiivinen jäsen
Tämähän on loistava systeemi. Jos vaan päädyn paneelit laittamaan katolle niin täytyy kyllä selvittää miten tämän saa kytkettyä näin.
Hyvin on futannut nyt 3 kesää. Kytkentä on simppeli, voin kyllä kertoa miten se tehdään.

Minulle oli tärkeää ettei tule mitään ns. viritelmiä, vaan LVV ilman modauksia ja kaupallinen tuote ylijäämäsähkön dumppaukseen. Wattrouterin lisäksi tosiaan ainoa komponentti oli se lämpömittari/rele, joka maksoi kokonaiset 2,2USD postikuluineen. Ostin toisen varaosiksi, ei ole vielä tarvinnut. Tehonlähde maksoi enemmän (tuo vaatii 12V jännitteen). Löytyy eBaysta esim. hakusanalla "W1209 Digital thermostat Temperature Control Switch 12V sensor Module". Tuo lämpöanturi vaan tungetaan vaikka siihen samaan anturitaskuun missä on LVV:n termarin ja ylilämpösuojan "anturit".
 

Mikkolan

Vakionaama
Sille näyttää. Ohessa erään kennon käppyrät. Maksimi teho tulee n. 8A /35 V. Onko niin, että jos on 24 V PWM säädin, niin tuon kuvan mukaan saadaankin vaan n. 216 W tehoa, vaikka aurinko paistaisi täydellä terällä?
Kuvassa vastuksen resistanssi näyttäisi olevan n. 4 ohmia

katso liitettä 61267

4 ohmin kuormaan 24 V puskee 6 A, jolloin tehoksi tulee 144 W.
216 watin tehoon vastuksen pitäisi olla 2,7 ohmia.
Paneelin max teho voisi olla 31 V x 8,8 A = 272 W, vastuksen arvolla 3,5 ohm
Jos paneeli on 272W ja vastus on 4 R niin max teho tulis vasta 33 V jännittellä
En oikein tiedä pystyykö "muunnin" konvertoimaan tuon tehon tollee ; 24 V x 11,3 A = 270 W, vastuksen ollessa 2,12 ohm?
 

kaihakki

Vakionaama
24 volttia/900 W vastuksen resistanssi on n. 0,64 ohmia. Mitenkäs sellaisen sovitus tuohon käppyrään onnistuisi jollain muuntimella.
 
K

korsteeni

Vieras
Sille näyttää. Ohessa erään kennon käppyrät. Maksimi teho tulee n. 8A /35 V. Onko niin, että jos on 24 V PWM säädin, niin tuon kuvan mukaan saadaankin vaan n. 216 W tehoa, vaikka aurinko paistaisi täydellä terällä?
Kuvassa vastuksen resistanssi näyttäisi olevan n. 4 ohmia

katso liitettä 61267

Taulukko näyttää täydellä paisteella tapahtuvan muutoksen väärin mitoitetulla vastuksella, ei oikeinmitoitetulla eri säteilytehoilla.
 

kkk

Aktiivinen jäsen
Huomatkaa tuosta kaihakin lähettämästä I-V -katkoviivatehokäyrästä, että säätämällä panelin napajännite vakioksi riippumatta pilvisyydestä/paisteen säteilytehosta, ollaan hyvin lähellä mppt:tä laajalla alueella ilman varsinaista MPPT-säädintä.;)
 

Mikkolan

Vakionaama
24 volttia/900 W vastuksen resistanssi on n. 0,64 ohmia. Mitenkäs sellaisen sovitus tuohon käppyrään onnistuisi jollain muuntimella.

24 volttia/900 W resistanssi n. 0,64 ohm, niin vastuksen nimellisvirta on 37,5 A. Tuohon siis tarvis 5 kpl rinnan kytkettyä paneelia. Ihan hyvä silloin kun säteilyteho on 750 W/m2 tai isompi.
Pienemmällä säteilyteholla lämmitys teho putoaa koska vastus kuormittaa liikaa paneelia ja jännite kyykkää.
Käppyrän ehyet viivat kuvaa saatavaa tehoa kun kuormitus on sopiva säteilytehoon verraten ja katkoviivat sitä tehoa, joka saadaan kun vastus on mitoitettu täydelle säteilyteholle. Karkeasti niin että kun säteily on puolet maksimista niin saatava teho on 1/4 .

Säädin toimi teoriassa niin että paneeli(t) lataa kondensaattoripakettia aina täyteen jännitteeseen ja fetit annostelee virtaa kuormalle sopivan pituisina pulsseina niin ettei jännite putoa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Säädin toimi teoriassa niin että paneeli(t) lataa kondensaattoripakettia aina täyteen jännitteeseen ja fetit annostelee virtaa kuormalle sopivan pituisina pulsseina niin ettei jännite putoa.
Tarkasti ottaen jännitettä ei ladata aivan täyteen (jolloin ei virtaakaan tulisi), vaan hiukan alle ja noita pulssimaisesti johtavia fettejä ohjataan portaittain kokeilemalla niin, että jännitteen ja keskimääräisen virran tulo maksimoituu (ts. saadaan suurin teho). Yleensä optimaalinen jännite on aika lähellä paneelin nimellisjännitteen mukaista akuston latausjännitettä tai sitten itse nimellisjännitettä säteilyn voimakkuudesta melkein riippumatta.
 

Mikkolan

Vakionaama
että jännitteen ja keskimääräisen virran tulo maksimoituu (ts. saadaan suurin teho)

Tuossa se "villakoiran ydin" Ilman säädintä jäädään aika kauas maksimi tuotosta, etenkin jos aatellaan pidemmän ajan tuottoa. Tosin silläkään ei voi korjata sitä tosiasiaa että keskikesällä tulee liikaa ja talvisin liian vähän :(
 
Viimeksi muokattu:
K

korsteeni

Vieras
Tuossa se "villakoiran ydin" Ilman säädintä jäädään aika kauas maksimi tuotosta, etenkin jos aatellaan pidemmän ajan tuottoa. Tosin silläkään ei voi korjata sitä tosiasiaa että keskikesällä tulee liikaa ja talvisin liian vähän :(
"villakoiran ydin" on hyvin marginaalinen, lähes merkityksetön käytännössä, hukkuu pohjakohinaan.
 
Back
Ylös Bottom