Keskustelua aurinkopaneeleista
- Keskustelun aloittaja Tehari
- Aloitettu
Vertailunvuoksi
Itäänpäin olevan ketjun teho tunneittain. (10 x 310 Wp), asennuskulma 22 astetta. Huipputeho noin klo 10
Samankokoinen ketju länteen. Huipputeho noin klo 14-15
Etelään korkeimmalla oleva ketju. Etelään huippu noin klo 12
matalammalla oleva ketju etelään päin oleva ketju. Aavistuksen heikompi tuotto loppuvuodesta varjostuksen takia.
Ketjujen tuotot eri asennuspaikoissa. Ylimmällä etelän lappeella on paras tuotto. Näyttäisi että kahteen ketjuun jako kannattaa. Keltainen länsi, sininen itä.
Itäänpäin olevan ketjun teho tunneittain. (10 x 310 Wp), asennuskulma 22 astetta. Huipputeho noin klo 10
Samankokoinen ketju länteen. Huipputeho noin klo 14-15
Etelään korkeimmalla oleva ketju. Etelään huippu noin klo 12
matalammalla oleva ketju etelään päin oleva ketju. Aavistuksen heikompi tuotto loppuvuodesta varjostuksen takia.
Ketjujen tuotot eri asennuspaikoissa. Ylimmällä etelän lappeella on paras tuotto. Näyttäisi että kahteen ketjuun jako kannattaa. Keltainen länsi, sininen itä.
Viimeksi muokattu:
Kaikki nämä viimeisimmät kuvat on samasta softasta, PV-SOL premiumista. Tuon trial versiota voi näplätä ilmaiseksi 30 pv ajan. Tuolla softalla voi aloittaa niin että ottaa satelliittikuvasta suuntaviivat jonka päälle piirustelee sitten 3D objekteja kuten talon, yms... Paikan mukaan se myös käyttää tietysti paikallista säädataa. Invertteri, paneli mallit näyttää myös ymmärtävän automaattisesti ja osaa myös laskea johtojen häviöt yms.
Puiden korkeudet otin etäisyyslaserilla joten nekin on sinnepäin. Sijainti tuli helposti tuosta google karttapohjasta.
Softan saa haettua täältä: http://www.valentin-software.com/en/products/photovoltaics/57/pvsol-premium
Mulla on siis kaksi rakennusta tontilla, talousrakennus/talli/katos/varasto sekä talo. Talossa lappeet pohjois - etelä suunnassa ja tallirakennuksessa itä-länsi. Kaikissa pulpettikatto.
Tässä on pieni video siitä miten ohjelma tekee simulaatiota tunti tunnilta silloin kun aurinko on ylhäällä. Tässä esimerkkinä syyskuun 1. pv jolloin varjot alkavat jo hiukan pitenemään ja heittävät jo pientä varjoa paneleiden päälle illalla.
Nyt täytyy kokeilla venyttää savupiipun mittaa hiukan niin että se alkaa varjostamaan paneleita. Tehdä simulointi ja katsoa tulokset. Sitten tehdä simulointi uudesta niin että paneleissa olisi "optimoijat". Haluan nähdä tuleeko rahoille katetta.
Puiden korkeudet otin etäisyyslaserilla joten nekin on sinnepäin. Sijainti tuli helposti tuosta google karttapohjasta.
Softan saa haettua täältä: http://www.valentin-software.com/en/products/photovoltaics/57/pvsol-premium
Mulla on siis kaksi rakennusta tontilla, talousrakennus/talli/katos/varasto sekä talo. Talossa lappeet pohjois - etelä suunnassa ja tallirakennuksessa itä-länsi. Kaikissa pulpettikatto.
Tässä on pieni video siitä miten ohjelma tekee simulaatiota tunti tunnilta silloin kun aurinko on ylhäällä. Tässä esimerkkinä syyskuun 1. pv jolloin varjot alkavat jo hiukan pitenemään ja heittävät jo pientä varjoa paneleiden päälle illalla.
Nyt täytyy kokeilla venyttää savupiipun mittaa hiukan niin että se alkaa varjostamaan paneleita. Tehdä simulointi ja katsoa tulokset. Sitten tehdä simulointi uudesta niin että paneleissa olisi "optimoijat". Haluan nähdä tuleeko rahoille katetta.
Viimeksi muokattu:
Tälläinen ominaisuus tuosta löytyy myös eli automaattinen kaapelointi. Itse olisin johdottanut nuo niin että kentän toisessa päässä olisi plussa ja toisessa miinus. Tämä onkin fiksumpi tapa jos vain johtojen mitta piisaa.
Ja lisää vain yllätyksiä. Softa imaisee sisäänsä myös vuotuisen tunnittaisen kulutusdatan suoraan minkä voi imaista siirtoyhtiön sivuilta...
Ja lisää vain yllätyksiä. Softa imaisee sisäänsä myös vuotuisen tunnittaisen kulutusdatan suoraan minkä voi imaista siirtoyhtiön sivuilta...
Viimeksi muokattu:
Taloudellinen puoli kahdella 20 panelin ketjulla.
Mihin paneliston tuotto menee(vuoden 2018 kulutuksen perusteella)
Mistä kulutukseen tulee sähkö
Simuloinnin yhteenveto
Taloudellista puolta lisää
Hiukan teknisempää puolta sitten, eli aikaisemmin tuossa oli maininta että varjostuksen takia tuotosta lähtee 6% pois. Tässä sitten aika että koska tuota tuottoa jää tulematta. Näyttäisi että tuossa on tammi-maalikuun puoliväli väliltä päiviä missä pudotus on tunneittain 1,5kW mutta tuo aika on joka tapauksessa sitä kun on kuitenkin vielä lunta katolla niin ei tuolta mitään kummiskaan tulisi...
Mihin paneliston tuotto menee(vuoden 2018 kulutuksen perusteella)
Mistä kulutukseen tulee sähkö
Simuloinnin yhteenveto
Taloudellista puolta lisää
Hiukan teknisempää puolta sitten, eli aikaisemmin tuossa oli maininta että varjostuksen takia tuotosta lähtee 6% pois. Tässä sitten aika että koska tuota tuottoa jää tulematta. Näyttäisi että tuossa on tammi-maalikuun puoliväli väliltä päiviä missä pudotus on tunneittain 1,5kW mutta tuo aika on joka tapauksessa sitä kun on kuitenkin vielä lunta katolla niin ei tuolta mitään kummiskaan tulisi...
Sitten testi pitkällä piipulla.
Varjostus %
kaksi stringiä:
Yksi stringi: Kyllä se vaan näyttää olevan niin että tuo näyttää toimivan paremmin yhdellä ketjulla ja korkealla jännitteellä. Toki erot eivät ole suuret... 100 kWh vuodessa. Mahtaako sitten johtua siitä että potkasee paremmin invertterin käyntiin korkeammalla jännitteellä? Toki kaapelihäviötkin ovat perskarvanverran pienemmät. No erot niin pieniä että pääasia että saa edes katolle ne joskus.
Tässä näyttäisi että varjosta tulee aina välillä noin 450W-900W tehonmenetys klo 10-16 väliin.
Varjostus %
kaksi stringiä:
Yksi stringi: Kyllä se vaan näyttää olevan niin että tuo näyttää toimivan paremmin yhdellä ketjulla ja korkealla jännitteellä. Toki erot eivät ole suuret... 100 kWh vuodessa. Mahtaako sitten johtua siitä että potkasee paremmin invertterin käyntiin korkeammalla jännitteellä? Toki kaapelihäviötkin ovat perskarvanverran pienemmät. No erot niin pieniä että pääasia että saa edes katolle ne joskus.
Tässä näyttäisi että varjosta tulee aina välillä noin 450W-900W tehonmenetys klo 10-16 väliin.
Viimeksi muokattu:
Nuota kaikkia kippuroita nyt ehtiny pureksimaan....jos olit vaikka tätä jo simuloinut:
Kun kerran on lappeita tarjolla aika mukavasti, niin olisko järkee ajatella rahavivulla niin että laitat nämä kamat nyt itä-länsi talousrakennukseen jolloin kokonaissaanto pienennee mutta omasaanto kasvaa eli sitä 12c/kWh korviketta tulee eniten koska tuottotunnit venyy pidemmiksi...tappiota tulee ainoastaan siitä myyntiosuudesta.
Sitten joskus kun laitat e-vehiclee niin laita lisää sinne etelän suuntaan...
Riippuu tietysti mikä sopii parhaiten omaan kulutusprofiiliisi...
Kun kerran on lappeita tarjolla aika mukavasti, niin olisko järkee ajatella rahavivulla niin että laitat nämä kamat nyt itä-länsi talousrakennukseen jolloin kokonaissaanto pienennee mutta omasaanto kasvaa eli sitä 12c/kWh korviketta tulee eniten koska tuottotunnit venyy pidemmiksi...tappiota tulee ainoastaan siitä myyntiosuudesta.
Sitten joskus kun laitat e-vehiclee niin laita lisää sinne etelän suuntaan...
Riippuu tietysti mikä sopii parhaiten omaan kulutusprofiiliisi...
Oikeastaan yksi syy miksi koitin laittaa paneleita myös lännen suuntaiselle lappeelle oli se että halusin nähdä millainen tuotto sieltä tulisi ja paljonko se siirtäisi tuottoa ajallisesti eteenpäin(ajatustasolla siis suunnittelin osan paneleita asentamista etelän suuntaan ja osan länteen). Mielessä ei kuitenkaan käynyt tämä juttu eli pulpetti varjostaa puoleenpäivään asti paneeleita jolloin tuotto on jotakuinkin nolla.
Myös tässä näkyy sama asia eli tuotto alkaa vasta joskus 11-12 maissa riippuen hiukan auringon korkaudesta. Ja onhan tuo luonnollista koska pulpetin harjan suunta on 175 astetta.
Olin kirjoittanut tästä vahingossa että keltainen on itään päin olevien panelien tuotto. Ei suinkaan. Se on nuo länteen päin olevat panelit.
Käytännössä voi siis sanoa että tuo lape ei sovellu kovin hyvin aurinkopaneleille. Pari kolme tuntia sillä saa lykättyä tuottoa pidemmälle mutta kokonaistuotto putoaa reilusti. Jos pulpetti olisi toisinpäin niin sitten tilanne olisi paljon parempi kun toisesta lappeesta tulevaa varjoa ei tulisi ja panelit olisivat noin 2m korkeammalla muutenkin.Tässä keltainen oli siis lännen tuotto(korjasin sen tuonne ylemmäksi). Sininen itä ja kaksi muuta etelän suuntaisia.
Näin ajateltuna varsin hyvä tilanne olisi sitten jos paneleita olisi kaakon ja lounaan suuntaan. Harva kuitenkaan sihtaa taloaan sen mukaan mihin suuntaan tulisi aurinkopaneleilta paras tuotto.
Viimeksi muokattu:
Hmm... käytännöt näyttävät eroavan kunnittain..
Selvyydeksi, että toimenpidelupaa ei vaadita vaan toimenpideilmoituksen, joka ei ole todellakaan niin Byrokraattinen. Ja niin taidetaan just tuossa linkkaamassa tekstissä sanoa. Siinä vaan ei tuosta ilmoituksesta puhuta mitään. Ainakin puolet halvempi on tuo ilmoitus.
Ok. Tuo näyttää olevan kuntakohtaista. Täällä kunnassa toimenpideilmoitus sanaa ei löydy rakennusviraston sivuilta ollenkaan.
Tulipa sitten hankittua 5 paneelia, kiskot ja vähän oheissälää. Koko systeemin pitäisi jäädä noin touhutonniin kun asentelee itse ja soittaa lopuksi sähkärin paikalle. 1,5kwp ja etelän lappeelle. Omien laskelmien mukaan ja vähän niben kulutusta ohjaamalla omaan käyttöön pitäisi säädä kohtuullinen siivu ja verkkoon siirtyä lähes minimaalinen osuus tuotosta.
Tilasin myös tänään paneelit, tulevat kun tulevat, mutta yhtä asiaa en keskustelusta löytänyt ja verkossakin on ristiriitaista inffoa.
Maadoitatteko paneelit? Jos kyllä niin kuinka paksulla kaapelilla? Maadoitus keskukseen vai puristusliittimeen joka on maadoitus kaapelissa kun se nousee maasta ylös?
Itselleni tulee telineet kestopuusta (pitää koittaa, vaihdetaan alumiiniksi jos tarvii) ja jos paneelit maadoitetaan tuo tämä oman pikku haasteensa kun jokainen paneeli pitää erikseen maadoittaa.
Maadoitatteko paneelit? Jos kyllä niin kuinka paksulla kaapelilla? Maadoitus keskukseen vai puristusliittimeen joka on maadoitus kaapelissa kun se nousee maasta ylös?
Itselleni tulee telineet kestopuusta (pitää koittaa, vaihdetaan alumiiniksi jos tarvii) ja jos paneelit maadoitetaan tuo tämä oman pikku haasteensa kun jokainen paneeli pitää erikseen maadoittaa.
Mitä paneeleita tilasit?
Minä maadoitan, 6 mm2 ulkokäyttöön soveltuvalla kevillä (useasäikeinen, ei monisäikeinen kaapeli), MK 6 KEVI. Asunnon päässä kiinnitys potentiaalintasauskiskoon. Kiskoon kaapelikengällä. Alle olisi hyvä laittaa tähtialuslaatta.
Saksassa valtaosa on kelluvia, ei maadoitettuja asennuksia. Täällä siitä lisää, sivut 49 ja 50.
Guideline - Assessing Fire Risks in Photovoltaic Systems and Developing Safety Concepts for Risk Minimization
Itse paneelien asennusohjeissa viitataan kansallisiin säädöksiin.
Suomessa:
"Kuvan 9 päätöksentekokaaviossa esiintyvä termi DVC-A tarkoittaa, että tasajännite UDCL on suurimmillaan 60 VDC ja vaihtojännite UACL suurimmillaan 25 VAC. "
Kuvat ja teksti täältä: Harri Rannikko Aurinkosähköjärjestelmän suunnittelu rakennukseen
Täällä oli myös jotain maadoituksesta: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/261157/Nurmio_Juuso.pdf?sequence=2
Viimeksi muokattu:
fraatti taisi hankkia Heckert Solarin panelit. Meinaisin kanssa tarttua tuohon Amerisolarin PERC -paneleihin, mutta Amerisolatista ei oikein löytynyt tietoa, millaisia sen paneelit on ollut. Sitten tuli vastaan tämä, että Australian hyväksyntä on syksyllä poistettu:
www.solarquotes.com.au/blog/amerisolar-panels-delisting-mb1199/amp/
www.solarquotes.com.au/blog/amerisolar-panels-delisting-mb1199/amp/
Täällä oli näistä lisää...
Tuossa myös muuta selailtavaa: Tuomas Ahteensivu: AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖÖNOTTO
Teemu Jalovaara: AURINKOVOIMALAN KÄYTTÖÖNOTON STANDARDIT JA LAADUNVARMISTUS
Perustietoa maadoituksesta: Jussi-Petteri Vihavainen MAADOITUKSEN SUUNNITTELU
Tuossa myös muuta selailtavaa: Tuomas Ahteensivu: AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖÖNOTTO
Teemu Jalovaara: AURINKOVOIMALAN KÄYTTÖÖNOTON STANDARDIT JA LAADUNVARMISTUS
Perustietoa maadoituksesta: Jussi-Petteri Vihavainen MAADOITUKSEN SUUNNITTELU
Viimeksi muokattu:
Joillain täälläkin löytyy panelistoja jotka ovat joidenkin yritysten asentamia. Onko tällöin itse paneleiden runkoja maadoitettu mitenkään?
Tänään tuli kompuroitua loskan peittämällä liukkaalla peltikatolla laittamassa muutama viimeinen kisko paikoilleen. Kyllä oli pahuksen liukas peltikatto. Hullun hommaa. Kuin liukurin päällä olisi ollut. Lanasin pesuhuoneen pesuhuoneen kuivauslastalla ensin loskan pois jotta kenkä piti edes hiukan. 
Aikaa meni varmaan 10x verrattuna siihen että homman olisi tehnyt silloin kun katto on kuiva.
VIelä pitäisi käydä tekemässä putkitukset tekniseen tilaan ja vetää dc-kaapelit+maat loppuun saakka. Invertterin löysikin jo paikkansa seinältä.
Pian kuitenkin koittaa se hetki että panelit pitäisi hilata katolle. Onko tuohon mitään hyvää vinkkiä millä ne saisi sinne ehjänä? Räystään korkeus lienee joku 3m ja ensimmäisen panelit lienevät noin 4m räystäältä. Harjalla telineet lienevät noin 8m päässä räystäältä ja jossain 6-7m korkeudessa. Luultavasti katto lienee liukas vielä asennuspäivänäkin.... Mielellään saisin ne pois tuolta tallin perukoilta tieltä. Samoin vuosi 2020 olisi sitten niin että panelit on katolla heti alusta saakka.
Aikaa meni varmaan 10x verrattuna siihen että homman olisi tehnyt silloin kun katto on kuiva.VIelä pitäisi käydä tekemässä putkitukset tekniseen tilaan ja vetää dc-kaapelit+maat loppuun saakka. Invertterin löysikin jo paikkansa seinältä.
Pian kuitenkin koittaa se hetki että panelit pitäisi hilata katolle. Onko tuohon mitään hyvää vinkkiä millä ne saisi sinne ehjänä? Räystään korkeus lienee joku 3m ja ensimmäisen panelit lienevät noin 4m räystäältä. Harjalla telineet lienevät noin 8m päässä räystäältä ja jossain 6-7m korkeudessa. Luultavasti katto lienee liukas vielä asennuspäivänäkin.... Mielellään saisin ne pois tuolta tallin perukoilta tieltä. Samoin vuosi 2020 olisi sitten niin että panelit on katolla heti alusta saakka.
Raakalaudasta ja pattinginpätkistä saa hetkessä kasattua pikahissin millä homma hoituu. Kuva kertoo lisää.
Liitteet
Vähän brutaalimmalla versiolla kiskottiin aikoinaan öljykattila pannuhuoneesta ja luistateltiin uudet vehkeet tilalle.
Juuri tuollainen hissi oli kun seurasin ammattilaisten tekemää duunia. Harjalle oli tehty myös teline mihin paneelit laitettiin.
Simppelisti harjan yli puut... Toiselle puolen harjaa ristiin toiset puut ettei häkkyrä luisu alas. Ja sitten pystypuut mikä piti paneelit telineessä.
Muutaman paneelin nosti ylös kerrallaan ja asensivat. Yksin tuskin kannattaa edes yrittää.
Simppelisti harjan yli puut... Toiselle puolen harjaa ristiin toiset puut ettei häkkyrä luisu alas. Ja sitten pystypuut mikä piti paneelit telineessä.
Muutaman paneelin nosti ylös kerrallaan ja asensivat. Yksin tuskin kannattaa edes yrittää.
Siihen mennessä kun tuo hissi on saatu tehtyä niin paneelit on nostettu ylös 2 mieheen kun tuo räystäs on 3m alhaalla ja kattokaan ei liene kovin jyrkkä.
Ränniin joku määrä sopivasti kekkosnalosta että voi alhaalta räystäälle sitä vasten laskea ja nostaa, ylämies sitten nostaa paneelin ylös ja kantaa paneelin tontille valmiiksi asennettujen kiskojen päälle odottamaan. Kun puolet on asennettu niin alamies ylös ja kimpassa eka rivi kiinni. Sitten ruokatauko ja sen jälkeen toiselle riville samat hommat.
Jos liukasta räystäällä niin siihen vaikka teline värkeistä 'mieseste' jos pelottaa...
Tämä todistettavasti toimii ainakin kesäkelillä.
Ränniin joku määrä sopivasti kekkosnalosta että voi alhaalta räystäälle sitä vasten laskea ja nostaa, ylämies sitten nostaa paneelin ylös ja kantaa paneelin tontille valmiiksi asennettujen kiskojen päälle odottamaan. Kun puolet on asennettu niin alamies ylös ja kimpassa eka rivi kiinni. Sitten ruokatauko ja sen jälkeen toiselle riville samat hommat.
Jos liukasta räystäällä niin siihen vaikka teline värkeistä 'mieseste' jos pelottaa...
Tämä todistettavasti toimii ainakin kesäkelillä.
Jos liukasta räystäällä niin siihen vaikka teline värkeistä 'mieseste' jos pelottaa...
Tämä todistettavasti toimii ainakin kesäkelillä.
Tässähän tämä ongelma onkin, jos olisi kesäkeli niin panelit menisivät katolle miltei kainalossa. Tässä ammattilaisten esimerkki aiheesta. Nätisti käy homma.
Ongelma on vain siinä että tähän vuodenaikaan pito kengä pohjassa kaltevalla pellillä on samaa luokkaa kuin seisoisi kylpyammeessa. Jos pellin päällä on hiukankin lunta tai sohjoa ja keli on plussalla niin liukkautta voi verrata tilateeseen että nyt siellä ammeessa olisi saippuapalat jalkojen alle. Eilen tilanne oli miltei tälläinen kun alkoi satamaan räntää. Pito on täysin nolla. Jää on sitten jotain noiden kahden vaihtoehdon välistä. Saa nähdä täräyttääkö se lumet maahan kun jossain uhkailtiin että viikon loppupuolella voi sataa 15cm lunta tai muuta moskaa.
Tavoite olisi siis keksiä tapa millä panelit saa ehjänä ylös riippumatta siitä kuinka liukasta katolla on. Eikö paneleiden pinnassa ole kuitenkin lasi eli noita ei tarvitse paljoa kolistella?
Köyden kanssa - turvavaljaat ovat kyllä aika hirveän tuntuiset tuossa hommassa, minulla on Petzl arboristin valjaat, niissä on mukava roikkua kun pesee vaikka kattoa painepesurilla.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Ne paneelit ei taida nyt muutamaan kuukauteen mitään tuottaa. Maaliskuussa se katto voisi olla puhdas ja kuiva, niin ei jää hyvä projekti kesken.
Kyllä jonkunlaiset valjaat löytyy, hankaloittavat toki menoa aikalailla eikä siellä eilenkään mihinkään olisi päässyt ilman. Päähänpisto on vain saada ne vielä tämänvuoden puolella paikoilleen.
Täytyy vaan juonia joku viritelmä millä paneelit saa hilattua ehjänä katolle.
Ei noita taida yksin saada tuonne paikalleen ainakaan tälläisissä olosuhteissa.
Taidan yrittää nakertaa pahvista "laukun" paneelille ja tuon "laukun" saisi sitten hilattua katolle vaikka tikkaiden vierestä. Tällöin tuo pahvi suojaisi paneelin noston ajan ja sen voisi poistaa panelin päältä vasta juuri ennekuin paneli tulee kiinni kiskoihin.
Eikös sun räystäs ollut 3m:ssä....mies alhaalla saa nostettua paneelin ~2+1,6m = >3,6m korkeudelle eli ihan ote korkeudelle katolla...
Sinne vaan pitää saada vaikka väliaikais tikkaat laudasta katon pinnalle, jos kiskot on jo kiinni niin nämä tikat saanee kiskoihin kiinni siksi aikaa jos harjan yli ei saa kiinnitystä (pulpettikatto taisi olla). Tikkaitten alapäähän puu mitä vasten paneelia liuuttaa jonkin matkaa tai puuta sinne ränniin (kuten aikaisemmin ehdotin).
Ei ne paneelit nyt niin herkkiä ole että ne pumpuliin tarttis saada noston ajaksi. Tuo videokin aikasemmin oli vähän tuohon tyyliin, siinäkin vielä vähemmän suojausta.
Sinne vaan pitää saada vaikka väliaikais tikkaat laudasta katon pinnalle, jos kiskot on jo kiinni niin nämä tikat saanee kiskoihin kiinni siksi aikaa jos harjan yli ei saa kiinnitystä (pulpettikatto taisi olla). Tikkaitten alapäähän puu mitä vasten paneelia liuuttaa jonkin matkaa tai puuta sinne ränniin (kuten aikaisemmin ehdotin).
Ei ne paneelit nyt niin herkkiä ole että ne pumpuliin tarttis saada noston ajaksi. Tuo videokin aikasemmin oli vähän tuohon tyyliin, siinäkin vielä vähemmän suojausta.
Aurinkopaneeleiden kytkennöissä on mainittu että johdotus pitää laittaa niin että silmukoita vältetään. Johtuukohan tuo siitä että esim ukkonen voi indusoitua silmukoihin?
Aurinkosähkö osana energiamurrosta PV-voimalan suunnittelijan opas suunnittelu – toteutus - ylläpito
Aurinkosähkö osana energiamurrosta PV-voimalan suunnittelijan opas suunnittelu – toteutus - ylläpito
2,5h meni kahdelta mieheltä laittaa 11 paneelia katolle. Kevit joka paneeliin ja roudaus ylös yksitellen tikapuitapitkin työntäen ja kiskoja pitkin liu’uttaen. Kiskot tietysti oli jo paikoillaan ennen sitä. 420V oli avoimen piirin jännite, vaikka aurinkoa ei näkynyt.
Liitteet
Huomenna olisi tarkoitus tehdä sama homma kun katolle oli ilmestynyt "pitoja" pakkasten myötä. Hilausmenetelmä on vähän auki vielä, jospa se tuossa tallissa valkenisi tämän illan ja muutaman oluen aikana...
Mistä muuten löysit rst "sakara"-prikkoja vai käytitkö niitä maadoituksien välissä puhkaisemaan kiskojen/kehyksien anodisointi? Nuo eivät ole aivan joka k-raudan valikoimissa mutta happosena löyty 199€/kg hinnalla Bauhausista. Toki eihän nuo muutama prikka paljoa paina...
Viimeksi muokattu:
No siellähän ovat, tekminen tais olla pienempi homma kun sen suunnittelu
Onkos nuo nyt tulossa ylä-ala rivi jaolla siihen invertteriin kiinni vai itä-länsi jaolla, meinaan kun näkyy esim se kuusi siellä jos niinku varjoja ajattelee varhain keväällä ja myöhään syksyllä?
No näkeeehän sen sitten käytännössä miltä näyttää varjovaellukset kun aurinko alkaa hiukan näyttäytyä...
Onkos nuo nyt tulossa ylä-ala rivi jaolla siihen invertteriin kiinni vai itä-länsi jaolla, meinaan kun näkyy esim se kuusi siellä jos niinku varjoja ajattelee varhain keväällä ja myöhään syksyllä?
No näkeeehän sen sitten käytännössä miltä näyttää varjovaellukset kun aurinko alkaa hiukan näyttäytyä...