Keskustelua aurinkopaneeleista

fraatti

Hyperaktiivi
Tulisi siten että lapetikkaiden molemmille puolille tulisi 2x4 paneelin ryhmä.

katso liitettä 77591

Kuvassa parin päivän takainen iltapäivä kun laskeva aurinko luo naapurin n. klo 9 sijaitsevasta puusta varjot jotka lankeaisivat nyt vasemmanpuoleiselle paneeliryhmälle, oikeanpuoleisen ollessa täysin auringossa vielä. Aamulla taas tilanne on hetkisen toisinpäin, klo 2 sijaitsevan puun varjo tulee enemmän tuohon oikealle puolelle. Pääosin nämä on kevään ongelmia, kunhan aurinko pääsee korkeammalle kesän myötä. Paneelit on JASOLAR MONO 385W HC SILVER.

Tässä tiilikatolla tuo lumisteen pätkä on oikeastaan aika merkityksetön, lumi ei koskaan tule alas vaan sulaa ja haihtuu sijoilleen. Paneelien päältä se varmaan sitten liukuukin, mutta tuon lumiesteen ja paneelien alareunan väliin jää metrin verran tilaa.



Onko sinulla siis rivit kytketty omiin MPPT-tuloihinsa vai kahtena stringinä yhteen tuloon?

Tässä vielä Froniuksen konfiguraattorin ehdotukset:
Joo, mulla on nuo kahdessa erillisessä ketjussa. Ylempi ketju saa oikeastaan aina enemmän valoa osakseen. Jos nuo olisi samassa ketjussa niin alempi taitaisi rajata ylemmän tehoa. Samoin lumi tekee aina temppunsa keväällä. Ja puut keväällä ja syksyllä.

Katsoin ihan mielenkiinnosta millainen vaikutus korkeammalla ketjujännitteellä on tuottoon. Heitin arvalla tre, etelään ja 25 asteen kulmassa. 1x16 panelia.
1647724356535.png

Tässä 2x 8 panelia

1647724510951.png

Näemmä tuo korkeampi ketjujännite olisi hiukan parempi tuotoltaan ilman varjoja mutta mahtaisiko sitten varjoissa pelata kuitenkin käytännössä paremmin nuo kaksi eri trackeria? Saattaapi olla että kytkisin nuo itsekin kahteen eri tuloon. Ja voihan niitä koittaa myös sarjassa jos haluaa kun muuttaa kytkennän vain invertterin päässä.... Jos katolle on vedetty molemmille ketjuille omat karvat.

Mutta hetkonen....
Katsoin kuinka tuo oma invertteri herää. Tuossa tänään jännite on ollut joku reilu 250v.
1647724975108.png


Tuossa on taas ketjun jännite jos sulla on siellä 8 kpl paneleita. Jokaisesta panelista tulee noin 40 v. Montako panelia voi mennä pimeäksi/varjoon ennekuin jännite laskee niin alhaiseksi että trackeri hyytyy? 2-3 kpl? Selasin tuosta nopeasti hiukan tuota omaa dataa ja ainakin hiukan yli 150 voltin invertteri pysyy vielä käynnissä.
1647725115023.png
 

Nihan

Aktiivinen jäsen
Katsoin ihan mielenkiinnosta millainen vaikutus korkeammalla ketjujännitteellä on tuottoon. Heitin arvalla tre, etelään ja 25 asteen kulmassa. 1x16 panelia.

Tosi mielenkiintoisia lukuja ja käppyröitä, kiitos! PVSolillako näitä mallintelet? Leveysasteet arvasit ihan oikein, kulma on 1:2,5 eli onko se sitten 22 ja suunta lounaaseen. Sinulla näkyy olevan hyvin samankokoinen systeemi. Millaisia kokemuksia on tuosta invertterin ylikuormittamisesta, mihin asti se on kustannustehokasta? Otin nyt tuon 20% yli mutta vähän mietitytti olisiko pitänyt ottaa 18 tai jopa 19 paneelia, joista jälkimmäinen olisi jo 143%. Oletko näitä mallinnellut ja millaisia tuloksia on tullut?

Minulle on vielä hieman epäselvää nuo Solarconfiguratorin ehdottamat kaksi eri tapaa kytkeä 8 paneelin stringit, eli tuo PV1+2: 2x8 ja sitten PV1: 1x8 PV2: 1x8. Tai jälkimmäinen on selvä mutta oliko tuo edellinen kuten oletin eli että stringit kytketään rinnan ja viedään invertterille? Näitten hyödyt ja haitat ei ihan ole nyt selvillä, solarconfigurator nyt ainakin rankkaa tuo edellisen vaihtoehdoissa ylemmäksi.
 

jussipa

Aktiivinen jäsen
Lämminvesivaraaja aurinkosähköllä.
Pitääkö olla aurinkosähkökelpoinen vai kelpaako vanha 3-vaiheinen termostaatilla?
Voiko varata sinäkin aikana kun tuotto 1000W?

Entä plugarin lataus, kun asetuksessa pienin valinta 6A?
Tavanomaisessa setupissa sähköllä lämpiävä vesivaraaja lämmitetään yöllä. Kytkentä tapahtuu yleensä tariffinohjauspulssin ohjaamana.

Jos sinullakin on näin, niin tuohon ohjaukseen pitää tehdä muutos. Eli lämmitys pitäisi kytkeä päälle päiväksi ja katkaista yöksi.
 

oem

Aktiivinen jäsen
Tavanomaisessa setupissa sähköllä lämpiävä vesivaraaja lämmitetään yöllä. Kytkentä tapahtuu yleensä tariffinohjauspulssin ohjaamana.

Jos sinullakin on näin, niin tuohon ohjaukseen pitää tehdä muutos. Eli lämmitys pitäisi kytkeä päälle päiväksi ja katkaista yöksi.
Sähkökeskuksessa on varaajalle valinnat "yö-pois-päivä". Valittu "yö". Sähkölaitoksen käyristä katsoin että kulutuspiikki on klo 22, eli valinnan mukainen. En tiedä lämmitysaikaa mutta teho noin 3kW.
"Päivä" valinnalla piikki siirtyis aamuun alkamaan klo7 mutta harkinnassa olevien panelien teho ei siihen yllä siihen aikaan. Voiko varaajan, (muistaakseni Haato 220L), tehoa vähentää lämmitysajan pidentämiseksi?
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
"Päivä" valinnalla piikki siirtyis aamuun alkamaan klo7 mutta harkinnassa olevien panelien teho ei siihen yllä siihen aikaan. Voiko varaajan, (muistaakseni Haato 220L), tehoa vähentää lämmitysajan pidentämiseksi?
Epäilen että päivä valinta on = jatkuva eli päällä aina kun termostaatti vetää (=lämpimän veden kulutuksen mukaan)

Tuosta voi laittaa parin vaiheen pikasulakkeet alas, niin lämmittää vain 1 kW teholla (ks sivu 10). Panelit sitten tuolle kyseiselle vaiheelle.
 
Viimeksi muokattu:

Mekaniker

Vakionaama
Sähkökeskuksessa on varaajalle valinnat "yö-pois-päivä". Valittu "yö". Sähkölaitoksen käyristä katsoin että kulutuspiikki on klo 22, eli valinnan mukainen. En tiedä lämmitysaikaa mutta teho noin 3kW.
Noiden kummajaisten kanssa tappelin paljon kun etä-ohjaukset lakkasi toimimasta mittarivaihtojen yhteydessä...
Kolme versiota ollut käytössä;
- Yksi missä Päivä tarkoittaa Aina Päällä, ei muutu itsestään
- Toisessa on painonappi+ merkkivalo mikä kytkee varaajan päälle sen vuorokauden aikana-> putoaa sitten takaisin Yö-Päivä ohjaukseen joka on kauko-ohjattavissa
- Kolmas ne vanhat kauko-ohjattavat kontaktorit, tuskin kellään enää käytössä? Niiden ohjaus "hajosi" ainakin Caruna/ Fortumin alueella kun tuli uudet kaukoluettavat mittarit

Helpointa on unohtaa kokonaan (ainakin Carunan alueella) Yö-Päivä kauko-ohjauksista lattialämmityksissä ja varaajissa jos haluaa ylijäämäsähkön menemään sinne, sähkömies tekee muutokset.
Erilainen sähköohjaus riippuen sähköyhtiön vaatimuksista, rakennusvuodesta ja suunnittelijasta;)
Caruna tasoittaa vastikkeella erotuksen Yö-Päivä sähkössä aika tehokkaasti
 

Euroshopperi

Aktiivinen jäsen
Nyt on kenttiä kytketty 6 + 8 + 20. Meni ittellä hieman nyt mietintään tuo että MPP 1 on kytketty nyt 6 + 8, eli eri jännitteiset kentät rinnan. Käsittääkseni nuo pystyisi siellä invertterin sisällä vielä muuttamaan sarjaan, eli toisen kentän tulo plus kytketään lähtevään miinuksen ja se palaa sitten plussana. Sen jälkeen kytketään vain yhteen tuloliittimeen koko 14 panelin kasa. Luulisi, että nuo 2 rinnan olevaa, joilla on 80 V jänniteessä ero menevät solmuun ja vikasuojaus tyrehdyttää koko homman tuolla MPPT 1:ssä. Tähän voisi joku tietäjä antaa jelppiä tuon 6 + 8 kentän kanssa ja olisiko tuo järkevää vetää nuo yhteen tuolleen kun kuvasin. Nämä on siis samaan suuntaan olevilla lappeilla, jotka on 10 m päässä toisistaan. Aumapääty ja rakennuksen sisä L-kulma mahtui yhteensä siis 14 ja länteen sitten se 20.
Firmware oli kohtuu historiallinen versionumerolla 1.13 ja päivitin sen nyt lepopäivän ratoksi 1.17.2.-1:een. Takuun sai 7 v ilmatteeksi, kun rekisteröinti onnistui. 15 v olisi kyllä houkutteleva maksamalla sen reippaat 300 € lisää. Täytyy vielä miettiä tuotakin tarkemmin.
 

Liitteet

  • D0C53413-54ED-49E5-9E8B-C15FA8051A9F.png
    D0C53413-54ED-49E5-9E8B-C15FA8051A9F.png
    39,8 KB · Katsottu: 170
  • 4C112F50-9499-4170-8B6D-C353809C2154.jpeg
    4C112F50-9499-4170-8B6D-C353809C2154.jpeg
    104,2 KB · Katsottu: 164
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Nyt on kenttiä kytketty 6 + 8 + 20. Meni ittellä hieman nyt mietintään tuo että MPPT 1 on kytketty nyt 6 + 8, eli eri jännitteiset kentät rinnan. Käsittääkseni nuo pystyisi siellä invertterin sisällä vielä muuttamaan sarjaan, eli toisen kentän tulo plus kytketään lähtevään miinuksen ja se palaa sitten plussana. Sen jälkeen kytketään vain yhteen tuloliittimeen koko 14 panelin kasa. Luulisi, että nuo 2 rinnan olevaa, joilla on 80 V jänniteessä ero menevät solmuun ja vikasuojaus tyrehdyttää koko homman tuolla MPPT 1:ssä. Tähän voisi joku tietäjä antaa jelppiä tuon 6 + 8 kentän kanssa ja olisiko tuo järkevää vetää nuo yhteen tuolleen kun kuvasin. Nämä on siis samaan suuntaan olevilla lappeilla, jotka on 10 m päässä toisistaan. Aumapääty ja rakennuksen sisä L-kulma mahtui yhteensä siis 14 ja länteen sitten se 20.
Firmware oli kohtuu historiallinen versionumerolla 1.13 ja päivitin sen nyt lepopäivän ratoksi 1.17.2.-1:een. Takuun sai 7 v ilmatteeksi, kun rekisteröinti onnistui. 15 v olisi kyllä houkutteleva maksamalla sen reippaat 300 € lisää. Täytyy vielä miettiä tuotakin tarkemmin.
Sarjaan kytketyt panelit pitää olla samalla lappeella. Rinnankytketyt ketjut jännitteeltään samanmoiset. Tälläin muistelisin.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tosi mielenkiintoisia lukuja ja käppyröitä, kiitos! PVSolillako näitä mallintelet? Leveysasteet arvasit ihan oikein, kulma on 1:2,5 eli onko se sitten 22 ja suunta lounaaseen. Sinulla näkyy olevan hyvin samankokoinen systeemi. Millaisia kokemuksia on tuosta invertterin ylikuormittamisesta, mihin asti se on kustannustehokasta? Otin nyt tuon 20% yli mutta vähän mietitytti olisiko pitänyt ottaa 18 tai jopa 19 paneelia, joista jälkimmäinen olisi jo 143%. Oletko näitä mallinnellut ja millaisia tuloksia on tullut?

Minulle on vielä hieman epäselvää nuo Solarconfiguratorin ehdottamat kaksi eri tapaa kytkeä 8 paneelin stringit, eli tuo PV1+2: 2x8 ja sitten PV1: 1x8 PV2: 1x8. Tai jälkimmäinen on selvä mutta oliko tuo edellinen kuten oletin eli että stringit kytketään rinnan ja viedään invertterille? Näitten hyödyt ja haitat ei ihan ole nyt selvillä, solarconfigurator nyt ainakin rankkaa tuo edellisen vaihtoehdoissa ylemmäksi.
Tuossa toisessa ketjussa on niitä tuloksia ylimitoittamisesta. Nykyisellä setupilla täytyy oikein hakemalla hakea että löytää päivän jossa leikkuri olisi käynyt. Niitä ei ole ollut paljoa esim viimevuonna.

Tuolla pv-solilla voi simuloida myös 2d:nä joka on varsin helppo homma.

Ketjuvaihtoehdot on tuossa froniuksen jutussa on mun mielestä yksi sarja tai 2x8 kpl panelia. Invertterin heräämiseen taidetaan vaatia noin 250v joka määrittää että montako panelia pitää vähintään olla samassa ketjussa. Jossain olen kuullut että froniuksen tapauksessa se on mieluusti noin 8 kpl. 8*40 = 320v
 

Euroshopperi

Aktiivinen jäsen
Sarjaan kytketyt panelit pitää olla samalla lappeella. Rinnankytketyt ketjut jännitteeltään samanmoiset. Tälläin muistelisin.
Täsmälleen samaan suuntaan on nuo 6 + 8 kentät, mutta niiden välillä on siis 10 m. 6 kpl meni L-siiven kulma lappeeseen ja 8 kpl mahtui aumapäädyn kolmioon. Mietin, että voiko nuo tulon ja menon niistä yhdistää, niin tulee 14 kpl yksi kenttä. Kytkentä sitten vain siihen yhteen PV1 sisäänmenoon. Periaatteessa esim 7 + 7 sarjoilla virta puolittuu ja jännite tuplaantuu. Talo on siis L-muotoisella aumakatolla. MPP 1 pystyy syömään tuplavierailuun vs MPP 2. 20 panelia on jo melkein se maksimi, mitä on nyt MPP 2:ssa, kun jännite on 900 V+. Invertterin sisäisestä kytkennästä ei ole mitään tietoa joten epäilen suuresti, että ovat nuo kytkeneet väärin sieltä asennusfirman puolelta, kun on tosiaan 6 + 8. Ainoat vaihtoehdot on siis lisätä tuohon 20 sarjaan vielä 2 panelia tuosta 8 lappeesta, tai yhdistää nuo 6 + 8 sarjaksi noista invertterin sisäisistä piuhoista. En oikeestaan ymmärrä, miksei niitä noin saisi tehtyä. Oliskohan tässä kyseessä pieni asennusmoka?
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Täsmälleen samaan suuntaan on nuo 6 + 8 kentät, mutta niiden välillä on siis 10 m. 6 kpl meni L-siiven kulma lappeeseen ja 8 kpl mahtui aumapäädyn kolmioon. Mietin, että voiko nuo tulon ja menon niistä yhdistää, niin tulee 14 kpl yksi kenttä. Kytkentä sitten vain siihen yhteen PV1 sisäänmenoon. Periaatteessa esim 7 + 7 sarjoilla virta puolittuu ja jännite tuplaantuu. Talo on siis L-muotoiSelma aumakatolla. MPP 1 pystyy syömään tuplavierailuun vs MPP 2. 20 panelia on jo melkein se maksimi, mitä on nyt MPP 2:ssa, kun jännite on 900 V+. Invertterin sisäisestä kytkennästä ei ole mitään tietoa joten epäilen suuresti, että ovat nuo kytkeneet väärin sieltä asennusfirman puolelta, kun on tosiaan 6 + 8. Ainoat vaihtoehdot on siis lisätä tuohon 20 sarjaan vielä 2 panelia tuosta 8 lappeesta, tai yhdistää nuo 6 + 8 sarjaksi noista invertterin sisäisistä piuhoista. En oikeestaan ymmärrä, miksei niitä noin saisi tehtyä. Oliskohan tässä kyseessä pieni asennusmoka?
Kokeilin pv-solilla tuollaista sarjaan kytkentää missä paneleita on eri määrä. Siitä seuraa virheilmoitus. Perseelleen tuo on kytketty. Kuvassa vasen alakulma.
Saitko kytkennöistä pöytäkirjoja? Ei tuo osaaminen näköjään ammattilaisillakaan kovin vahvalla pohjalla ole. :rolleyes:
1647815010178.png
 

Euroshopperi

Aktiivinen jäsen
Sellainen ajatusleikki jäi vielä, että miten pitkälle voi 2 panelia asentaa toisistaa johdotusten osalta? Tai oikeestaan ajattelen kahden kentän yhdistämistä, jos pitää jättää väli jostain syystä. Ja miten se väli vedetään?
Jos kytkisi invertterin sisällä piuhan päät näillä ja siirtäisi sitten se 14 sarjan niihin yksi tuloisiin liittimiin ja dippikytkimet oikeaan asentoon.

 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Sellainen ajatusleikki jäi vielä, että miten pitkälle voi 2 panelia asentaa toisistaa johdotusten osalta? Tai oikeestaan ajattelen kahden kentän yhdistämistä, jos pitää jättää väli jostain syystä. Ja miten se väli vedetään?
Jos kytkisi invertterin sisällä piuhan päät näillä ja siirtäisi sitten se 14 sarjan niihin yksi tuloisiin liittimiin ja dippikytkimet oikeaan asentoon.

Eiköhän se kannata vaan nyt ottaa yhteys tuonne firmaan mikä asensi nuo että tulevat tarkistamaan jälkensä.
 

Euroshopperi

Aktiivinen jäsen
Kyllä yhteys on otettu sekä Helenille, että tuonne Såhköfirma OY:hyn. Ajattelin vain rakentaa ratkaisumalleja jo valmiiksi, että miten pystytään toimimaan. Rakenteiden muuttelulla, vai kytkentöjen vaihtelulla on kyllä iso ero työn määrässä ja kytkentä olisi ittelläkin se ihan ykkös vaihtoehto nyt.
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Kyllä yhteys on otettu sekä Helenille, että tuonne Suomen aurinkotekniikka OY:hyn. Ajattelin vain rakentaa ratkaisumalleja jo valmiiksi, että miten pystytään toimimaan. Rakenteiden muuttelulla, vai kytkentöjen vaihtelulla on kyllä iso ero työn määrässä ja kytkentä olisi ittelläkin se ihan ykkös vaihtoehto nyt.
Juu, pv solin simulaatiolla pystyy kyllä katsomaan halutessaan että paljonko häviöitä syntyy tarpeettoman pitkistä kaapeleista, kun tiedetään paneleiden suuntaus ja määrä. Jos on arvioita metrimääristä niin tuo on helppo testata. Ja tietysti pitää tietää kaapelin poikkipinta-ala. Yleensä taidetaan käyttää 6 mm2 kaapelia.
Kuten itsekin totesit niin helpoin tapa on korjata tuo invertterin päässä muuttamalla kytkentää. Tuossa saattaa olla käynyt niin että asennusporukka on vain laittanut panelit katolle ja tuoneet joka ketjusta karvat invertterille tietämättä sen tarkemmin kuinka ne olisi pitänyt laittaa. Sähkäri on sitten tullut viimeistelemään kytkennän.

Oliko tuosta mittauspöytäkirjoja?
 

Euroshopperi

Aktiivinen jäsen
Mittauspöytäkirjat luvattiin toimittaa postitse jälkikäteen. Johtoa tulee 6 neliön kaapelilla yhteensä alle 30 m, jos vedetään Oikoseen ne + ja - siellä invertterillä. Eli varmaan ihan yks lysti tuohon 14 panelin ryppääseen. Niillä on tänään sähkötöiden vastaavan kanssa palaveri, että miten homma tehdään. Tavoitteena on siis saada pidettyä nuo kaikki 34 panelia katolla, niin ei tartvitse poistaa, tai siirtää niitä kahta mihinkään. 22 panelia sarjassa alkaa olla jo kunnon jännitteellä, jos pitää siihen 20 ryppääseen siirtää 2 lisää. En muista sitten niitä tehorajoituksia, että miten ne menee MPP 1 ja 2 välillä, mutta silloin voisi paikkojakin vaihtaa, kun saadaan vain 2 piiriä tehtyä.
 
Viimeksi muokattu:

Nihan

Aktiivinen jäsen
Mittauspöytäkirjat luvattiin toimittaa postitse jälkikäteen. Johtoa tulee 6 neliön kaapelilla yhteensä 30 m, jos vedetään Oikoseen ne + ja - siellä invertterillä. Eli varmaan ihan yks lysti tuohon 14 panelin ryppääseen. Niillä on tänään sähkötöiden vastaavan kanssa palaveri, että miten homma tehdään. Tavoitteena on siis saada pidettyä nuo kaikki 34 panelia katolla, niin ei tartvitse poistaa, tai siirtää niitä kahta mihinkään. 22 panelia sarjassa alkaa olla jo kunnon jännitteellä, jos pitää siihen 20 ryppääseen siirtää 2 lisää. En muista sitten niitä tehorajoituksia, että miten ne menee MPP 1 ja 2 välillä, mutta silloin voisi paikkojakin vaihtaa, kun saadaan vain 2 piiriä tehtyä.

Oletko itse katsonut Froniuksen konfiguraattorilla millaisia vaihtoehtoja se sallii?
 

Euroshopperi

Aktiivinen jäsen
14 + 20 on OK ja se tulee kyllä sieltä esiin. En usko, että siellä on sisäistä elektroniikkaa hoitamaan 6 + 8 + 20 satsia mitenkään. 7 + 7 + 20 pitäisi olla mahdollinen, mutta mulle ei tuota saa tehtyä. Konfiguraattoriin pitää vain laittaa vähän prosentteja lisää ylitehoon, niin tulee isommat panelimäärät esiin. 120 % ei ihan vielä riitä 375 W paneleille 34 kpl, mutta 130 % jo käy.
Mm tällaisia kokoonpanoja saa tuolta ulos 34 panelilla. Yhtään epäsymmetristä ei löydy.
 

Liitteet

  • D7A0BD0B-EF31-4338-8815-7E8A6B6EEEEF.png
    D7A0BD0B-EF31-4338-8815-7E8A6B6EEEEF.png
    56,6 KB · Katsottu: 158
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Mittauspöytäkirjat luvattiin toimittaa postitse jälkikäteen. Johtoa tulee 6 neliön kaapelilla yhteensä 30 m, jos vedetään Oikoseen ne + ja - siellä invertterillä. Eli varmaan ihan yks lysti tuohon 14 panelin ryppääseen. Niillä on tänään sähkötöiden vastaavan kanssa palaveri, että miten homma tehdään. Tavoitteena on siis saada pidettyä nuo kaikki 34 panelia katolla, niin ei tartvitse poistaa, tai siirtää niitä kahta mihinkään. 22 panelia sarjassa alkaa olla jo kunnon jännitteellä, jos pitää siihen 20 ryppääseen siirtää 2 lisää. En muista sitten niitä tehorajoituksia, että miten ne menee MPP 1 ja 2 välillä, mutta silloin voisi paikkojakin vaihtaa, kun saadaan vain 2 piiriä tehtyä.
22 panelilla avoimen piirin jännite nousee liian korkealle. Panelin tarkkaa mallia ei ollut tiedossa mutta arvasin jonkun sinnepäin.
1647858362854.png
 

Euroshopperi

Aktiivinen jäsen
Tuolla on vissiin joku 2 m paneli, kun noin korkea jännite. Oikea mallihan on JAM60D20 /375 W. Tuolla pitäisi vielä jäädä juuri alle 1000 V jännite. Invertteri on Fronius Symo Gen24 + 10 kW. Eli se löytyikin vielä varastosta ja on asennettuna.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tuolla on vissiin joku 2 m paneli, kun noin korkea jännite. Oikea mallihan on JAM60D20 /375 W. Tuolla pitäisi vielä jäädä juuri alle 1000 V jännite. Invertteri on Fronius Symo Gen24 + 10 kW. Eli se löytyikin vielä varastosta ja on asennettuna.
Ok, jännitettähän ei katsota STC olosuhteissa(lämpötilassa) vaan niissä mitkä asennusympäristön ilmastossa vallitsevat. Kun lämpötila laskee niin avoimen piirin jännite nousee. Tuo simulointiohjelma näyttää käyttävän -10 astetta lämpötilana suomessa ainakin tampereen seudulla.
1647865022324.png

1647865050358.png

1647865080352.png

Tuosta kyseisestä panelista ei ollut valmista profiilia pv-solissa mutta tein sen tuohon ohjelmaan. Tuon mukaan -10 asteessa jännite on muutaman voltin alle 1000V. Jänniteraja on GEN 24:ssa sama kuin symossa. Aikasemmassa simuloinnissa oli 72 kennoinen paneli jossa jännite oli tosiaan hiukan korkeampi.
1647866808890.png


Bifacialille ja katonsuuntaiselle asennukselle ohjelma kertoo näin. Oletus lienee siis että takapuolelta ei tule tuottoa.
1647867240336.png
 

Euroshopperi

Aktiivinen jäsen
Taitaa tuollainen 1000 W/ m2 olla melko kaukana missään olosuhteissa meidän katolla. Ainakin epäilen länsilappeella sattuvan koskaan tilannetta, jossa tuohon paistaa 30 asteen kulmassa 1000 W/m2 teholla aurinko. No katsotaan, miten hoitavat asiansa. Luotan siihen, että Helen ja Suomen aurinkotekniikka saa asian kyllä hoidettua maaliin. Ainakin ratkaisumalleja on tarjottu.
 

Liitteet

  • 24699B29-ECE1-45C5-A287-BA4426042F73.png
    24699B29-ECE1-45C5-A287-BA4426042F73.png
    59,2 KB · Katsottu: 162
Viimeksi muokattu:

MarkkuJ

Aktiivinen jäsen
Moro

Vielä tosta tiilikaton pinnoituksesta eli tiilien uusinta jos tarpeen,suojaukset,pesu,myrkytys,pohjamaalaus ja maalaus,tällaisia tarjouksia sain muutaman,kattojen ala n. 300 neliötä kahdessa rakennuksessa ja hinnat kahtapuolen 5 donaa,onko linjassa.
 

Euroshopperi

Aktiivinen jäsen
Jos vain laatu kohtaa, niin onhan tuossa jo tekemistä kun 4 työvaihetta käydään läpi sentti sentiltä aineineen ja suojaukset päälle. Mulle tarjottiin rännien vetoa aumakatolla 6000 €, enkä todellakaan ottanut.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Moro

Vielä tosta tiilikaton pinnoituksesta eli tiilien uusinta jos tarpeen,suojaukset,pesu,myrkytys,pohjamaalaus ja maalaus,tällaisia tarjouksia sain muutaman,kattojen ala n. 300 neliötä kahdessa rakennuksessa ja hinnat kahtapuolen 5 donaa,onko linjassa.
Tuolta voi löytyä vinkkejä aiheeseen
 

Aslak

Tulokas
Mökin A-sähköt ajatus päivittää. Nyt 24V järjestelmä ja pari pientä 100 W paneelia sarjassa. Virrat loppunu välillä kesken. Akkuja on pari 170 Ah. Mitäs vermeitä suosittelitte jos puhuttais paneelitehosta 500-800 W. Paneelit ja lataussäädin? Riittääkö akut?
 

arimika

Vakionaama
Mökin A-sähköt ajatus päivittää. Nyt 24V järjestelmä ja pari pientä 100 W paneelia sarjassa. Virrat loppunu välillä kesken. Akkuja on pari 170 Ah. Mitäs vermeitä suosittelitte jos puhuttais paneelitehosta 500-800 W. Paneelit ja lataussäädin? Riittääkö akut?
ei riitä akut, laita vähintään 2 kpl noin 200-250Ah akkuja minimissään. Tietysti rippuu mihin virtaa tarvii.
 

hemaris

Aktiivinen jäsen
Mökin A-sähköt ajatus päivittää. Nyt 24V järjestelmä ja pari pientä 100 W paneelia sarjassa. Virrat loppunu välillä kesken. Akkuja on pari 170 Ah. Mitäs vermeitä suosittelitte jos puhuttais paneelitehosta 500-800 W. Paneelit ja lataussäädin? Riittääkö akut?

Kuten Arimika ehti jo sanoa niin kannattaa aloittaa pohtiminen siitä että mihin kaikkeen sähköä mökillä tarvitsee ja miksi se ei nykyisellä systeemillä riitä. Onko puhdas pienjännite (12/24V) systeemi vai käytätkö invertteriä? Onko kyse kesäkäytöstä vai käytätkö talvella? Onko käytössä sähkökäyttöinen jääkaappi? Onko sijainti hyvä niin että paneelit eivät ole varjossa pitkiä aikoja jne...

Mökkijärjestelmistä on useampi keskusteluketju rinnakkaisfoorumilla, esim

 

Euroshopperi

Aktiivinen jäsen
Nyt on piuhat plärätty läpi ja setti on 20 + 14 panelia. Saa nähdä sitten miten tuo herää toimintaan. Jotain huippua 4 kW näyttänyt toistaiseksi kovimmillaan, muttei tuo aurinkokaan nyt ihan mahdottoman korkealle ole vielä yltänyt, eikä kirkasta paistettakaan ole sattunut. Kausi näyttää kuitenkin alkaneen.
 

vmakela

Vakionaama
Mökin A-sähköt ajatus päivittää. Nyt 24V järjestelmä ja pari pientä 100 W paneelia sarjassa. Virrat loppunu välillä kesken. Akkuja on pari 170 Ah. Mitäs vermeitä suosittelitte jos puhuttais paneelitehosta 500-800 W. Paneelit ja lataussäädin? Riittääkö akut?
Ihan täysin kiinni mitä laitteita käytetään, kuinka paljon mökkeillään, paistaako paneeleihin edelleen hyvin jne jne. Edullisia peruspaneeleja esim thermosun.fi aurinkosahko.net aurinkopaneelikauppa.fi . Laittaisin jonkun hyvän, esim victronin mppt-säätimen, ja pari paneelia, esim. 320-400W, mahdollisesti kahteen eri suuntaan, ja akkua enemmän. Akkua ei ole koskaan liikaa. Mitä vähemmän otetaan akun kapasiteettiin nähden, sen kauemmin kestävät. Otat kerran yli 50% ja pilasit akut. Ihan sama onko agm vai joku muu.
 

MarkkuJ

Aktiivinen jäsen
Moro

Tosiaan kolme tarjousta olen saanut kattohommasta kuten yllä kerroinkin,hinnat 16,60 - 18,80 €/m² ja kaikki tekevät homman ihan samalla tavalla ja samoilla aineilla.Kaveri on tehnyt näitä työkseen ja omana hommanaan,hänen kanssaan oli puhetta tästä ja taidan kääntyä hänen puoleensa maalauksessa.
Kalleimman ja halvimman hintaero oli 670 €,mahtaako myyntitykin provisio olla tämä mikä tekee tämän hintaeron tosin tässä oli materiaalien osuus n. 500 € isompi kuin muilla.Maalia tai muita aineita ei voi mennä näin paljoa enempää ja varmaan noin saman maksavat maalipytystä siis mistä ero.
Nyt vaan odotellaan vähän lämpösempiä kelejä.
 

puuteknikko

Vakionaama
Nyt on piuhat plärätty läpi ja setti on 20 + 14 panelia. Saa nähdä sitten miten tuo herää toimintaan. Jotain huippua 4 kW näyttänyt toistaiseksi kovimmillaan, muttei tuo aurinkokaan nyt ihan mahdottoman korkealle ole vielä yltänyt, eikä kirkasta paistettakaan ole sattunut. Kausi näyttää kuitenkin alkaneen.
Meillä tällä hetkellä huiput noin 2kW (3,85 kWp voimala) kun aurinko paistaa näennäisesti täydellä tehollaan kirkkaalta taivaalta. Eiköhän se tuosta aika vauhdilla lähde nousemaan, ainakin trendi havaittavissa keskiarvossa.
 

Belgar

Tulokas
Terve!

Suunnittelen tässä aurinkopaneeleiden hankintaa. Katon lappeet n. Kaakkoon ja luoteeseen.

Kaakon lappeelle asentaisin muuten, mutta kunnan mailla olevat puut luovat iltapäivästä varjoja n. puolelle kattoa, joten se osa on pois käytöstä.

Mietinnässä on 8+8 kentät lahdelle lappeelle, mutta kysymys tuli mieleen:

Katselin tänään 24.4, että tuo luoteen lape "valaistuu" auringon valosta jo 9.30 aikaan (tuolloin auringon kulma luonnollisesti paneeleihin suhteutettuna sen juuri vajaa 180 astetta). Milloinkas nuo paneelit alkavat tuottaa jotain? Eli missä vaiheessa oletettavasti siltä puolelta alkaisi tulla virtaa?

Katon kulma 21,8 astetta.

Onko siis tuonne luoteen suuntaan mitään järkeä asentaa (illasta tuottaisivat, jolloin ollaan pääasiassa kotona) vai laittaako vain kaakon suuntaan sen mitä varjostamattomalle osalle mahtuu?
 

Espejot

Hyperaktiivi
Katsellin aurinkopaneelien hintoja niin ainakin Saksan hinnat +10% ja toimitusvaikeuksista valitelevat. Jos esim heckertiä tilaa nyt niin toimitus elokuussa.
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Hyperaktiivi
Olikon ton Amersolarin kanssa jotain ongelmaa, muistan lukeneeni..!?!? vai onkä paneeleita ylopäätänsä testattu vai pitääkö vaan luottaa valmistajan dataan...
 
Viimeksi muokattu:
K

korsteeni

Vieras
Olikon ton Amersolarin kanssa jotain ongelmaa, muistan lukeneeni..!?!? vai onkä paneeleita ylopäätänsä testattu vai pitääkö vaan luottaa valmistajan dataan...
olet tietämättä/näkemättä paneleista mitään sitä mieltä että nne on zaskat

katselin kahden invertterin hintoja jotka ostin alkuvuodesta, toisen hinta on jokseenkin sama, sama hintahajonta kuin aiemmin, toisen saisi nyt satkun halvemmalla, ehkä se fronius on noussut, en tiedä kun en ole sen hintoja seurannut
 
Back
Ylös Bottom