Keskustelua vedystä ja synteettisistä polttoaineista

kotte

Hyperaktiivi
Siinäpä hyvä kysymys. Viherpesua tuo on eikä muuta.
Poliitikkojen mutu-perusteella keksimiä sääntöjä (joita EU:n itseriittoinen säätelykoneisto vielä oma-aloitteisesti paisuttaa ja levittää virkatyönä).
Viimeaikoina on näkynyt paljon uutisia erilaisten vetyprojektien peruuntumisista, putkistoista yms.... Taitaa ilmapiiri olla aika mollivoittoinen...
Realisimivaje ja kohonneet korot iskevät takaisin tietyllä viiveellä. Aalto toki vaimenee aikoinaan, mutta on eri asia milloin ja miten alhaalta ponnistaen.
 

VesA

In Memoriam
Realisimivaje ja kohonneet korot iskevät takaisin tietyllä viiveellä. Aalto toki vaimenee aikoinaan, mutta on eri asia milloin ja miten alhaalta ponnistaen.
Eikös tuo ole ihan normaalia pudotuspeliä - jos kaikki toteutuisivat niin ei rittäisi sähkö eikä vedylle olisi ottajia. Tässä on toinenkin mielenkiintoinen suunta - erilaisia hankkeita perustetaan ilman aikomustakaan tehdä itse mitään. Vaikkapa tuulivoimasta on valitettu että eräät toimijat ovat 'varanneet' hyviä tuulivoimalan paikkoja täysin epärealistisen määrän ja blokkaavat sillä tosimielellä liikkeellä olevia. Eiköhän tuossa ole ideana myydä niitä paalutuksia eteenpäin kunhan hinta on sopoiva.
 

kotte

Hyperaktiivi
Eikös tuo ole ihan normaalia pudotuspeliä - jos kaikki toteutuisivat niin ei rittäisi sähkö eikä vedylle olisi ottajia.
Tuulivoiman osalta varmaan "paalutusmahdollisuudet" ovat erikoisen hyvät (erityisesti lupaedellytysten ja voimansiirtoverkkoliitäntämahdollisuuksien takia tuuliolosuhteiden ohella) ja tuollaista tehdään taktisista syistä. Vedyn valmistuksen osalta noillakin voi olla hiukan merkitystä, mutta rahoittajien mielenkiinnön kosiskelu ja "paalutus" on uskoakseni vielä tärkeämpi syy lanseerata ylimäärä erilaisia hankealoitteita enemmän kuin on realistisia toteutumismahdollisuuksia.
 

Mikkolan

Vakionaama
Kunhan Suomessa ei olla liian edelläkävijää.
Edelläkävijälle tulee aina puskista uusia muuttujia ja tehdään virheitä, joita ei ole aiemmin hoksittu, niistä tulee liikaa kustannuksia. Kannattaa teettää virheet muilla ja ottaa mallia vasta kun edelläkävijä on korjannut virheitä.
Pikkusen kauhistuin kun suomi oikein etukenossa mennee koekaniiniksi, ei köyhällä ole varaa tehdä isoja virheitä montaa kertaa.
"On suomi köyhä siksi jää". Vai olisko niin että "Meillä on hanki ja jää.. " ja siksi olemme köyhiä?
 

kotte

Hyperaktiivi
Edelläkävijälle tulee aina puskista uusia muuttujia ja tehdään virheitä, joita ei ole aiemmin hoksittu, niistä tulee liikaa kustannuksia. Kannattaa teettää virheet muilla ja ottaa mallia vasta kun edelläkävijä on korjannut virheitä.
Pikkusen kauhistuin kun suomi oikein etukenossa mennee koekaniiniksi, ei köyhällä ole varaa tehdä isoja virheitä montaa kertaa.
"On suomi köyhä siksi jää". Vai olisko niin että "Meillä on hanki ja jää.. " ja siksi olemme köyhiä?
Suomessa on jokunen isompi yhtiö, joilla on muita paremmat edellytykset hyötyä vetyteknologiasta. Paras esimerkki lienee Helen, jolla lähtöasetelmat ovat sellaiset, että sille vedyn tuottaminen kannattaisi, jos yleensä kenellekään. Pitäisin ydinlämpölaitoshankkeita jopa suurempana riskinä (vaikkakin sekin kannattaisi juuri Helenille, jos yleensä kenellekään, vaikkei olekaan sähkön kanssa tekemisissä). Molempiahan tuo on etunojassa selvittelemässä.

Fortum on toinen, mutta sen osalta asetelmaa hämärtää sähkön hinnan vaihteluista saatavat suuret voitot (ja mahdollisimman halvalla toteutettavaan kulutusjoustoon satsaaminen tavalla, joka kohottaa hintoja runsaan sähköntarjonnan kausina on keskeinen mahdollisuus).
 

fraatti

Hyperaktiivi

Husky

Hyperaktiivi
Se oli onneksi EU:lta ettei suomalaisen veronmaksajan takataskusta. No, tuossa voi olla jotakin järkeäkin, ettei sinänsä
 

kotte

Hyperaktiivi
Sama mitä on tapahtunut jo ympäri eurooppaa, tapahtuu nyt myös Nesteen toimesta eli vedetään käsijarrua vetysuunnitelmien kanssa.

Uusiutuvien nestemäisten polttoaineiden säännöspohjainen tuki on monissa maissa pudonnut niin radikaalisti (Suomen tapaan) samalla, kun korkotaso on pysynyt korkealla, jotta pakkohan aikaisemmissa kaavailuissa on monesti ottaa aikalisä ja joko viivästyttää, skaalata alaspäin tai palauttaa uudelleen valmisteltavaksi kovin optimistisesti aikaisemmin suunniteltuja vetyhankkeita.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Mihin sitä vetyä oikein käytettäisiin? Taitaa jarrutus tulla siitä että akkutekniikka paranee ja halventuu. Ei ainakaan liikenne vetyyn mene.

Teollisuus sähköistyy.

Eli missä vetyä käytettäisiin.
 

kotte

Hyperaktiivi
Eli missä vetyä käytettäisiin.
Siellä missä nykyisinkin (mutta ei maakaasusta tai nestekaasusta tehtynä vaan sähköllä vedestä erotettuna; tämä ei sinällään ole uutta ja sitä on tehty Suonmessakin kymmeniä vuosia ja tehdään edelleenkin, mutta suhteessa kaavailuihin pienessä mittakaavassa puunjalostusteollisuudessa välttämättä tarvittavien kemikaalien tuotannon väistämättömänä sivutuotteena). Vetyä tarvitaan mm. Suomessa nykyisin myytävän dieselin valmistukseen (sellaisenkin, jota tehdä käytetyistä elintarvikerasvoista) -- uusituvien polttoaineden käyttövelvoitteita on vähennetty tai siirtymää hidastettu. Vetyä tarvitaan myös typpilannotteiden valmistukseen (maailman ruokahuolto romahtaa ilman näitä ja raaka-aineena käytettyä ammoniakkia). Metanolin ja vastaavien muiden orgaanisten peruskemikaalien valmistukseen (noita on ziljoonittain ja niistä edelleen tehtäviä tuotteita samoin). Ym. ym. Suomessa on uusiakin teollisuusinvestointeja meneillään tältä linjalta (mm. synteettisten polttoaineiden ja rehuproteiinien tuottamiseksi; uusiutuvan ammoniakinkin tuotantolaitoksen rakentaminen on nytkähtämässä eteenpäin).

Korkotaso välillä nousi ja fossiilisen vedyn tuotanto porskuttaa edelleen. Asiat ovat etenkin näistä syistä hidastuneet. Halpaa (ja käytännössä uusiutuvaa) sähköä ei edelleenkään ole riittävästi saatavilla riittävän halvalla ja korkotason takia investointeja erilaiseen uuteen teknologiaan pihdataan. Toisaalta markkinat ovat muuttuneet, kun Venäjä on ollut monien kemikaalien massatuottaja (Kiinakin on kaukana, vaikka siellä uusituvaakin sähköntuotantoa onkin kehitetty viime aikoina huomattavasti). Saksan valtava orgaanisten kemikaalien tuotanto on vaikeuksissa energiatilanteen takia eivätkä tulevaisuuden näkymät näytä hyviltä, kun halpaa uusiutuvaa energiaa ei ole paikallisesti riittävästi saatavilla. Kilpailevalle teollisuudelle siellä, missä uusiutuvaa sähköntuotantoa olisi mahdollista rakentaa runsaasti olisi mahdollinen iskun paikka hyvin laajalla rintamalla.
 

kotte

Hyperaktiivi
Taas eräs yritys lopettaa haaveilun vedystä ja teräksen tuottamisesta.
Eihän tämäkään firma tiedota kuten väität, vaan kertoo viivästävänsä suunnittelemaansa blast furnace-projektia. Tiedotteessahan vakuutetaan vakuuttamisen perään, että tavoitteet pysyvät pitemmällä tähtäyksellä. On aivan hyvin tiedossa, että eri tyyppiset suhdanteet ovat tällä hetkellä voimakkaasti vastaan moisia hankkeita.

Samahan on tilanne toisellakin alalla, eli Nesteen uusiutuvien polttoaineiden tuotannossa. Monessa maassa on pienennetty ja viivästetty sekoitevelvotteita uusiutuville polttoaineille ja tämä on iskenyt kovin Nesteen tulokseen (uusituvat polttoaineet olivat syömähammas). On jokseenkin selvä, että tällaisessa tilanteessa on pakko panna jäähylle sellaisia kehityshankkeita, jotka eivät ole aivan välttämättömiä.

Yara puolestaan supistaa vihreän vedyn hankkeensa murto-osaan. Tämän tapauksen konteksti on monimutkaisempi, eli ns. sinisen vedyn projektia ei supisteta vastaavasti. Norjassahan omaa maakaausa vaikka muille jakaa ja hiilidioksidin pumppaaminen ehtyneisiin öljy- ja kaasulähteisiin on konkretisoitunut viime aikoina. Sinisen vedyn valmistus tukee tuon teknologian käyttönottoa laajemmassa mitassa.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
^ Ulkomaiset yhtiöt ovat sijoittaneet Suomen vetyteollisuuteen viime aikoina. Esimerkiksi sveitsiläinen Alpiq on hankkinut pääosan P2X-yhtiöstä, https://p2x.fi/eurooppalainen-energiayhtio-alpiq-p2x-solutionsin-paaomistajaksi/. P2X on sikäli mielenkiintoinen kohde, että heidän Harjavaltaan rakennuttamansa teollinen vetyelektrolyysi- ja synteettisen metaanin tuotantolaitos alkaa olla koestus- ja käynnistysvalmisteluvaiheessa. Tuotannon olisi tarkoitus alkaa ensi kesänä. Kehitettyä konseptiahan on suunniteltu monistettavan eri puolille, https://p2x.fi/hanke/.
 

Mikkolan

Vakionaama
Tietyön takia joudun muuttamaan ajosuunnitelmaa ja vanha navigaattori toistaa: "Laskee uudelleen, laskee uudelleen...."
Korkojen heilahtelu, kustannusten nousu, epävakaat markkinat jne. pistää sijoittajat varovaisiksi, heilläkin "navigaattori" hokee "Laskee uudelleen, laskee uudelleen... ". Kukaan ei kehtaa tunnustaa: "Norsun nussiman saa pyytämättäkin", virallisesti ilmoitetaan että hankkeen toteutus on siirtynyt eikä kokonaan peruttu.
Kun on laskettu uudelleen niin kannattavuus jää epävarmaksi, monessa muussakin "viherhankkeessa on käynyt noin. Itse olen hiukan pahoillani että myös pumppuvoimala-hankkeet ovat latentissa tilassa. Mitenkähän nuo lämpövarasto-hankkeet voivat, ei taida Mustikkamaallakaan olla kaikki hyvin?

"Meil on hanki ja jää, siksi jää, on Suomi köyhä, siksi jää" . Kaikki hankkeet näkyy olevan ulkomaisten sijoittajien rahoittamia ja suunnittelemia? Laskeeko ne jotenkin saavansa ( tyhmästä etukenosuomesta ) saavansa extra tuottoja vai mikä on kupletin juoni?
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Itse olen hiukan pahoillani että myös pumppuvoimala-hankkeet ovat latentissa tilassa. Mitenkähän nuo lämpövarasto-hankkeet voivat, ei taida Mustikkamaallakaan olla kaikki hyvin?
Itsekin hiukan epäilen noiden pumppuvoimala-hankkeiden toteutumista (koska kaikkine lupineen sun muineen vievät niin kauan, että maailma muuttuu siihen mennessä). Mustikkamaan varaston tilannetta en tiedä. Käsittääkseni joitakin haasteita on ollut, kun luolaa ei ole suunniteltu alun perin lämpövarastoksi. Sen sijaan Oulun jo vuosikymmeniä vanhaa pienempää vastaavaa on käsittäkseni käytetty aivan menestyksellä (omistaja ainakin taannoin kehuskeli sillä julkisesti). Vartavasten rakennetut Helenin kaukojäähdytysluolat sen sijaan toimivat hyvin ainakin, kun niihin omistajakin jatkuvasti viittaa. Lämpöakkumaiset korkeintaan luokkaa 1GWn voivat hyvin ja toimivat rutiinilla monilla paikkakunnilla ja lisää pukataan.

On näköjään ongelmalta vaikuttavia muillakin uusilla tekniikoilla. Esimerkiksi Espoon Vermoon rakennettu suuri ilma-vesipumppulaitos vaikuttaa suunnilleen seisoneen viimeisen kuluneen vuoden verran. Tuolla toki voi olla joitakin toimintaa haittavia asennus- ja korjaustöitäkin meneillään (ehkä sulatusvesiin liittyviä?). Sen sijaan vieressä oleva vanha kattilalämpölaitos näkyy tavan takaa polttavan jotakin, luultavasti LNG:stä Inkoossa höyrystettyä maakaasua. Jäte- ja merivesilämpöpumput sen sijaan ovat sähkökattiloiden ohella toimineet mainiosti (nehän ovat olleet jo pitkään valmiina saatavaa teknologiaa osaavilta kokonaistoimittajilta).

Eivät uudet ratkaisut yleensä toimi tuosta noin vaan, vaan sekä kaupallista että teknologista puoltakin täytyy virittää hiukan toiseen asentoon. Mitä enemmän on uuttaa ja erilaisia osasia, sitä vaikeampaa homma järjestään on. Kaikki teknologia on käynyt lävitse samantapaisen kehityskulun, vaikka onkin löytänyt tiensä keskeiseksi osaksi nyky-yhteiskuntaa. Öljyäkään ei välttämättä enää olisi käytettäväksi, ellei matkan varrella ja aivan viime vuosikymmeninä olisi kehitetty ja otettu käyttöön teknologiaa, jolla öljyä saadaan vanhoista lähteistä lisää ja toisaalta uusista esiintymistä, joiden hyödyntäminen ei olisi ollut mahdollista ilman noita uusia teknologioita (joiden kehittämiseen on satsattu valtaisia summia).
 

fraatti

Hyperaktiivi
Norjalainen Norska Hyrdo luopuu akku ja vetyprojekteistaan
 

kotte

Hyperaktiivi
^ Sähkön käyttö suoraan on aina edullisempaa kuin varaston kautta. Sähkön varastoiminenkin on silti edullisempaa kuin vedyn valmistaminen varastoon ja muuttaminen uudelleen sähköksi.

Toisaalta vetyä tarvitaan kemian teollisuudessa jatkuvasti valtavia määriä ja jos sitä halutaan tehdä maakaasusta päästämättä hiiltä hiilidioksidina ilmakehään tai keräämättä hiiltä hiilenä (vaikka peltoon tai metsään siroteltavaksi hiilipulveriksi tai hiilirakeiksi), hiilidoksidi on otettava talteen ja kuljettava pumpattavaksi korkeassa paineessa ehtyneisiin öljy- ja kaasulähteisiin. Toisekseen, lentokoneita tai laivoja ei käytännössä saa ylittämään suuria meriä ilman polttoaineita, joiden palamistulos purkautuu ilmakehään (koskee etenkin lentokoneita, laivojen päästämä hiilidioksidi olisi mahdollisesti kerättävissä mukaankin). Tämäkin edellyttää lisää vedyn käyttöä ja kestävyys puolestaan, että jos pakokaasuissa on hiilidioksidia mukana, se on kerättävä jo ennakolta ilmakehästä käyttämällä esimerkiksi kasvien fotosynteesiä yhtenä lenkin osana.
 

Husky

Hyperaktiivi
Sähkön varastoiminen akustoon aiheuttaa kyllä niin pirun pitkän takaisinmaksuajan, että täytyy olla uskovainen eikä matemaatikko.
 

kotte

Hyperaktiivi
Sähkön varastoiminen akustoon aiheuttaa kyllä niin pirun pitkän takaisinmaksuajan, että täytyy olla uskovainen eikä matemaatikko.
Tai sitten akusta purettavalle sähkölle pyydetään niin korkeaa hintaa, että pirukin antaa periksi sekä matemaatikolle että uskovaiselle.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Gasgrid julkisti tänään suunnitelmansa kansallisen vedyn siirtoverkon reitiksi. Verkon rakentaminen alkaa vuonna 2027. Verkko yhdistää tuuli- ja aurinkovoiman tuotantoalueet teollisuusalueisiin, jossa loppukäyttökohteet sijaitsevat. Vetyverkon rakentaminen maksaa noin 5 miljardia euroa.
1732739767131.png

 

Husky

Hyperaktiivi
Vaarallisia katkoviivoja. Sen verta epätarkkaa tiedostusta, että metsien arvo noilla nurkilla romahtaa.
Suomessa kun ei ole omaisuudensuojaa ja mafia saa vain vetäistä piuhat ja verkot käytännössä ilman korvauksia ja realisoida omaan taskuun toisen omaisuuden.
20 hehtaaria tuhotaan ja saat satasia.
Täysin ryssän touhua, mutta ei puututa kun ei koske itseä ja vieläpä yhteinen viherhyvä taustalla niin on julkinen hyväksyntä tälle.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Norjalainen Norsk-e-Fuel-yhtiö kaavailee Imatralle synteettisen lentopolttoaineen tuotantolaitosta, kertoo Imatran kaupunki. Kapasiteetti 80t/vuosi.
 

kkk

Aktiivinen jäsen
Maksumuurin takana.
"Yli 150 miljoonaa euroa maksavan laitoksen rakentaminen alkaa ensi vuoden aikana. Sen pitäisi käynnistää tuotantonsa vuonna 2027. Laitos tuottaa elektrolyysissä sähköllä vetyä. Vedystä ja Tammervoiman voimalan hiilidioksidista valmistetaan uusiutuvaa metaania ja kaukolämpöä.

Laitos käyttää todella paljon sähköä, noin kaksi kolmasosaa koko Tampereen sähkönkulutuksesta. Täydessä tuotannossa kulutukseksi on aiemmin arvioitu 1 300 gigawattituntia vuodessa. Jo alkuvaiheessa sähköä on laskettu kuluvan 430 gigawattituntia."
..Laitos tuottaa noin 200 gigawattituntia uusiutuvaa e-metaania vuodessa.

Ren-Gasilla on Tampereen lisäksi julkistettu viisi muuta tuotantolaitossuunnitelmaa. Raskaassa sarjassa on Porin Kirrinsannan teollisuusalueelle suunniteltu 300 megawatin vetytehon, yli miljardin euron hintainen tuotantolaitos. Se olisi yhtiön mukaan Suomen suurin yksittäinen vetyalan investointi.

 

kotte

Hyperaktiivi
Kumma kun noin lähelle itärajaa….
Tuolta saisi (suomalaista) hiilidioksidia ja vetyä luultavasti halvalla raaka-aineiksi ainakin kohtalaisia määriä, kun edellistä syntyy sellun ja jälkimmäistä kloorikemikaalien valmistuksen sivutuotteena lähistöllä (Joutsenon tienoilla). Noita on ennenkin ajateltu sovellettavan samantapaisten tuotteiden valmistukseen.
 

kotte

Hyperaktiivi
Sastamalassa alettaneen rakentamaan tehdasta metaanille
Tuolla on melko samanlaiset teolliset olosuhteet ja edellytykset kuin edellä esillä olleen Imatran tapauksen kohdalla. Noissa kloorikemikaalilaitoksissa sivutuotevety on tähän mennessä ollut melkeinpä ongelma eikä sille yleensä ole keksitty muuta käyttöä kuin korvata jonkun läheisen puulla normaalisti lämpiävän kattilan peruspolttoainetta.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Maksumuurin takana.
"Yli 150 miljoonaa euroa maksavan laitoksen rakentaminen alkaa ensi vuoden aikana. Sen pitäisi käynnistää tuotantonsa vuonna 2027. Laitos tuottaa elektrolyysissä sähköllä vetyä. Vedystä ja Tammervoiman voimalan hiilidioksidista valmistetaan uusiutuvaa metaania ja kaukolämpöä.

Laitos käyttää todella paljon sähköä, noin kaksi kolmasosaa koko Tampereen sähkönkulutuksesta. Täydessä tuotannossa kulutukseksi on aiemmin arvioitu 1 300 gigawattituntia vuodessa. Jo alkuvaiheessa sähköä on laskettu kuluvan 430 gigawattituntia."
..Laitos tuottaa noin 200 gigawattituntia uusiutuvaa e-metaania vuodessa.

Ren-Gasilla on Tampereen lisäksi julkistettu viisi muuta tuotantolaitossuunnitelmaa. Raskaassa sarjassa on Porin Kirrinsannan teollisuusalueelle suunniteltu 300 megawatin vetytehon, yli miljardin euron hintainen tuotantolaitos. Se olisi yhtiön mukaan Suomen suurin yksittäinen vetyalan investointi.

Tässä oli hyvä yhteenveto siitä. Sähkö kuulemma tuotetaan tuulella ja kulutus 160MW 8600h vuodessa. 2/3 koko Tampereen kulutuksesta. Taitaa olla kummallisia tuulimyllyjä kun aina pyörivät.

 

kotte

Hyperaktiivi
Taitaa olla kummallisia tuulimyllyjä kun aina pyörivät
Ei ehkä tarvitsisikaan, koska vetyelektrolyyserin tehoa voidaan aina säätää jonkin verran ja ioninvaihtokalvoon perustuvan ratkaisun jopa käytännössä välillä 0%-100% (en tiedä, onko tarkoitus käyttää tuolla, kun on kalliimpi teknologia kuin alkaalielektrolyysi, jossa minimi on jotakin haarukassa 20% ... 40%, sillä alempi teho nollasta ylöspäin aiheuttaa räjähdysvaaran). Toki laitokselle voi rakentaa jonkinlaisen kaasukellopuskurinkin. Lisäksi olen ymmärtänyt, että RenGas käyttäisi suomalaista biologista metanointiprosessia (ensimmäinen tuota edustava teollisen mittakaavan laitos on käyttöönottokoevaiheessa Harjavallassa) ja tuo prosessi käsittääkseni säätyy hyvin joustavasti, eli vetyvirta voidaan välillä pysäyttää (jopa pitkiksi ajoiksi, jos reaktoripyttyihin on järjestetty uudelleenlämmitysmahdollisuus käyttölämpötilaan, minkä kaukolämpö tuottaa ongelmitta kaikkina vuodenaikoina).
 

Jule

Vakionaama
Kaikki hankkeet näkyy olevan ulkomaisten sijoittajien rahoittamia ja suunnittelemia? Laskeeko ne jotenkin saavansa ( tyhmästä etukenosuomesta ) saavansa extra tuottoja vai mikä on kupletin juoni?
Koska tuo kuitenkin tehdään sähköllä, niin laitoshan kannattaa rakenaa sinne missä on paljon halpaa sähköä. Suomessa on paljon halpaa sähköä, ja vastaavasti hyvin harvoin kallista sähköä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Koska tuo kuitenkin tehdään sähköllä, niin laitoshan kannattaa rakenaa sinne missä on paljon halpaa sähköä. Suomessa on paljon halpaa sähköä, ja vastaavasti hyvin harvoin kallista sähköä.
Voisi myös lisätä, että Suomessa on kehitetty erikoisen nopeasti säädettävä ja hyötysuhteeltaan mainio biologinen metanointiprosessi, joka perustuu suhteellisen pienikokoisten metanointiyksiköiden pattereihin (maksimidimensio alle 10m). Aikaisemmat prosessit ovat vaatineet valtavia kuumana ja kovalla paineella käytettäviä katalyyttisiä yksiköitä, joiden tehoa ei voi kovin helposti säädellä ylös ja alas.

Toisekseen, jos elektrolyysiyksikkö on riittävän edullinen, laitosta voi käyttää kulutusjoustoyksikkönä silloin, kun sähköstä ei ole erityistä niukkuutta ja hinta on korkeintaan kohtalainen. Vähäinen hukkalämpö (erityisesti elektrolyysipuolelta, mutta jonkin verran myös metanoinnista) voidaan lisäksi hyödyntää kaukolämpönä (mahdollisesti lämpöpumpun avustamana).

Kaikki tuo sopii kuin nappi silmään Suomen nykyiseen ja kehittyvään energiaympäristöön eikä pahenna tilannetta, vaan voi pikemminkin helpottaa.
 
Back
Ylös Bottom