Luultavasti nuo kloorikemikaalilaitokset ja sellutehtaat ovat huoltovarmuuden kannalta voimalaitosten ohella suurempi huoli kuin tehtaiden sivutuotteiden jatkojalostus. Tehtaat puolestaan on aikoinaan sijoitettu sinne, missä on puuvaroja (ja koskipaikkoja voimalaitoksille) ollut silloin (ja edelleenkin) saatavilla, vaikkakaan idästä on naapuri puun tuontia kuristanut jo pitkään.
yle.fi
Joo, kyllähän kaikki nyt tehtävät vetyinvestoinnit tähtäävät johonkin pitkälle tulevaisuuteen missä halpa vety (maakaasu) on loppunut.
Tai hiilodioksidin päästömaksut ovat nousseet riittävän korkeaksi eikä vastaavasti synny riittävän edullista talteenottoa ja loppusijoitusta maahan. Toki on tuo suomalainen Hycamiten teknologia jokerikorttina, eli vety tehdään maakaasusta huomattavasti våhemmällä sähköllä ja hiili saadaan talteen kiinteänä jauhemaisena alkuaineena, jolloin sen voi käyttää hyödyksi (myös akkuteollisuudessa tai maanparannusaineena?) tai haudata vaikkapa vanhoihin kaivoskäytäviin tai kaivantoihin.
Edellyttää myös että maakaasusta tehty vety jotenkin kielletään tms. Ei sitä maakaasusta tehtyä vetyä polttaessa mitään hiilidioksidia tule.
Mutta vetyä maakaasusta normaalisti tekemällä sitäkin enemmän ja tuosta on jo nykyisin maksettava normaali hiilidioksidin päästömaksu.
Tuo olisikin sovelias paikka monessa mielessä. Hiilidioksidinhan saisi talteen valtakunnan kaiketi viimeisenä rakennetusta uudehkosta monipolttoaineyhteistuotantolaitoksesta, viereisellä tontilla on Nesteen lopetetun öljynjalostamon tonttia laajenemisvaraksi, suuria varastosäiliöitä, monipuolinen laaja syväsatama erilaisille lasteille sekä hyvät voimansiirtoyhteydet perintönä Fortumin lauhde- ja kivihiiliyhteistuotantolaitoksista. Viereiselle tointille on valmisteltu vihreän ammoniakin tuotantolaitosta ja valtakunnallisessa vetyputkisuunnitelmassa on haara tuolle alueella. Rautatienkin voisi ottaa uudelleen käyttöön.
yle.fi
Ajattelin jo kommentoida tuonne toisen ketjun puolelle (mutta jätin tekemättä), että tuokin on juuri e-metaanin kannalta sijainniltaan hyvä, koska tuotoksen voi välittää edelleen eteenpäin maakaasuputkiston kautta tase-e-metaanina. Myös tuonne on kansallisen vetyputkiston suunnitelmassa optiona haara. Sähköä tuonne varmaankin saa (samalla lailla Olkiluodon ja Ruotsin merikaapeleiden järeiden runkoyhteyksien vaikutuspiirissä kuin Pori ja Naantalikin) ja bioperäistä lämmöntuotannon pakokaasulähteitä suhteellisen lähellä hiilidioksidin lähteeksi. Myös hukkalämmölle on runsaasti käyttökohteita Tampereen seudulla.
Melko lähellä on ainakin Nokian, Ylöjärven ja Tampereen kaukolämpöverkot. Lähellä on myös Melon vesivoimalaitos missä on 400 kV asema myös. Biokattiloita on myös Naistenlahdessa sekä Nokianvirran voimalaitos. Sähkökattiloita on ensimmäisessä ja olettaisin että jotain on myös jälkimmäiseen vireillä. Tai ainakin silmiin osui joku tukipäätös, josta pystyi arvelemaan että kyse on tuosta.
www.satakunnankansa.fi
yle.fi
yle.fi
www.tekniikkatalous.fi
montelnews.com
www.salkunrakentaja.fi
Kyllä maapallo öljyllä menee. Siinä ei suomalaisen piipertäjän nirhaaminen verotuksella ja metsäteollisuuden ulosajo auta yhtään mitään.Elikkä kyllä tullaan menemään fossiilisilla hamaan tulevaisuuteen. Aika näyttää sitten. mitenkä ihmiskunnan siinä käy.
Tällä hetkellä öljyä pumpataan reilut 100 miljoonaa barrelia päivässä = 12000 miljoonaa litraa päivässä. Ja kaikki kulutetaan.
IEA: Öljynkulutuksen kasvun taittuminen viivästyy taas
Kasvava tuotantokapasiteetti voi tuoda helpotusta bensapumpuille vuosien päästä.
Enää metsäteollisuus ei uskalla tehdä puunhintakartellejja niin, joutuu toimimaan markkinatalouden ehdoilla.
Kyllä öljyä tulee riittämään vielä pitkiä aikoja. Voi mennä satoja vuosia. Kaiken aikaa etsitään uusia öljylähteitä ja niitä löytyy jatkuvasti. Saudit pärjää vielä pitkään.
Siis eihän öljy käytännössä koskaan lopu, sen sijaan halpa öljy alkaa olla lopussa.
Ikävä kyllä tuo on kaikki Kiinan eduksi. Siellä ei pistetä kehitystä jäihin, vaikka öljy olisi ilmaista, koska valtio ohjaa, ja ulkomailta tuotava energia ei ole kiinan etu.
Kiinasta kuulin sukujuhlissa, että pykäävät kovasti hiilivoimaloita, vaikka on tietysti vihreätäkin investointia. Mitenkähän on todellinen balanssi?
1400 GW tuuli- ja aurinkovoimaa Kiinassa. Kuka olisi uskonut vielä viisi vuotta sitten? Kiinan vauhti uusiutuvien lisäämisessä on käsittämätön. Menee ohi Euroopan oikealta ja vasemmalta.
Paino kai sanalla pikkuhiljaa. Tällä hetkellä mennään edelleen päinvastaiseen suuntaan.
Eikös se juuri kasva koko ajan? Halpa energia vielä edesauttaa sitä.
