No, toisaalta painoyksikköä kohden vesi varaa kuusinkertaisesti lämpöä per aste verrattuna vaikkapa hiekkaan. Eli veden jäähdyttäminen 110 asteesta 30 asteeseen luovuttaa yhtä paljon lämpöä kuin saman massana ilmaistun hiekkamäärän jäähtyminen n. 500 asteesta 30 asteeseen (tuo 110 astetta on siinä rajoilla, mihin veden voi omakotimittakaavan säiliössä korkeintaan lämmittää ilman, että paine kasvaa vaikeaksi hallita). Toki hiekan tiheys on yli kaksinkertainen veteen nähden, joten tuo varastohiekkamäärä menee alle puoleen tilavuuteen (mutta korkeampi lämpötila puolestaan vaatii paremmat ja paksummat eristykset ja häviöt kasvavat; 500 asgtetta ei ole helppo nakki käsiteltäväksi).
Lämmön varastoiminen & hiekka-akut
- Viestiketjun aloittaja fraatti
- Aloituspäivämäärä
Taitaa se kyllä niin olla, että niihin lämpötiloihin mitä kotitalouden lämmitysjärjestelmissä on.... on vesi melko ylivoimainen ykkönen. Viron puolelta tilattuna tuollaiset 20m3 lasikuitusäiliöt ei ole mitään älyttömiä hinnaltaan.
www.multipipe.eu
Kerranhan se vain rakentaessa kirpaisisi kun tilaisi useamman tuollaisen ja eristelisi ne hyvin alapohjaan. Olisi aika mielekästä hommata aurinkokeräimiä vähän enemmänkin kun olisi paikka minne laittaa kunnolla sitä lämpöä.
Umpisäiliöt lasikuidusta — Multipipe
Kerranhan se vain rakentaessa kirpaisisi kun tilaisi useamman tuollaisen ja eristelisi ne hyvin alapohjaan. Olisi aika mielekästä hommata aurinkokeräimiä vähän enemmänkin kun olisi paikka minne laittaa kunnolla sitä lämpöä.
Suurin kustannus on eristäminen, muovipohjaiset eristeet maksaa nykyisin maltaitaTaitaa se kyllä niin olla, että niihin lämpötiloihin mitä kotitalouden lämmitysjärjestelmissä on.... on vesi melko ylivoimainen ykkönen. Viron puolelta tilattuna tuollaiset 20m3 lasikuitusäiliöt ei ole mitään älyttömiä hinnaltaan.
Umpisäiliöt lasikuidusta — Multipipe
Näytä liitetiedosto 85346
Kerranhan se vain rakentaessa kirpaisisi kun tilaisi useamman tuollaisen ja eristelisi ne hyvin alapohjaan. Olisi aika mielekästä hommata aurinkokeräimiä vähän enemmänkin kun olisi paikka minne laittaa kunnolla sitä lämpöä.
Toki se on kertakustannus
Kysymys on lyhyt, mutta vastaus monimutkainen ja -polvinen. Käytetäänhän höyryä paljon lämmön siirtoon mm. paperi- ja elintarviketeollisuudessa. Yleensä käytetään jotakin välillä 100 ... 200 astetta olevaa höyryä. Jos lämpöä tehdään polttamalla, savukaasuhäviöt tietenkin kasvavat, kun lämpötila nousee, mutta tuo ei ole kovin ratkaisevaa. Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa höyry usein otetaan keskipaineturbiinin väliulosotosta (eli osittain sähköntuotannon hukkalämpönä). Keskuslämmitykseen höyryä käytettiin paljonkin joskus runsas sata vuotta sitten, mutta nykyisin harvemmin (korkea lämpötila on yhteistuotannon kannalta vähemmän edullista kuin vesi, lämpöhäviöt ovat suuremmat kuin vedellä, radiaattoreiden tehon säätö on hiukan hankalaa ja lauhdeveden palautuksessa on omat ongelmansa, lämmityslinjat pakkaavat paukkumaan jne.).
Ei anna. Mikä höyryä tiivistettäessä saadaan (ja paljon saadaankin, eli painoyksikköä kohden saman verran kuin viisinkertaisen nestemäisen vesimäärän jäähdyttämisestä sadasta asteesta nollaan, jos toimitaan normaalissa ilmanpaineessa 100 asteen lämpötilassa -- paineen kasvattaminen vähentää vähitellen ja tasaisesti tiivistämisestä saatua lämpömäärää), on jouduttu sitomaan höyrystettäessä lisälämpöenergialla.
Bill Gates haluaa jemmata lämpöä 1800 asteessa
www.tivi.fi
Bill Gatesin rahoittama yhtiö varastoi aurinko- ja tuulienergiaa raskaan teollisuuden käyttöön – massatuotanto aloitetaan
Grafiitti lämmitetään 1800 asteeseen vihreällä sähköllä.
www.tivi.fi
Mites toi lecasora - jos niitä maahan kaivellaan niin voisi laittaa reilumminkin.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tuli syksyllä sulateltua mehiläisvahoja. Sulatettu vaha jähmettyy noin 60 °C:ssa. Kiinnitin huomiota, että suuri kattilallinen vahaa pysyi lämpinä hämmästyttävän kauan, kun se vaha jähmettyi. Aito mehiläisvaha on tietysti varsin kallis materiaali, noin 15 €/kg.
Melkoisen lämpöpatterin saisi, jos olisi vaikka 50 litran säiliö, jonka aina yöllä sulattaisi. Mikähän voisi olla halvempi korvaama materiaali?
Melkoisen lämpöpatterin saisi, jos olisi vaikka 50 litran säiliö, jonka aina yöllä sulattaisi. Mikähän voisi olla halvempi korvaama materiaali?
pökö
Kaivo jäässä
Muuttaako vaha olomuotoaan noin fysiikan sanalla vai vain juoksevuuttaan kuten lasi. Onkohan kaikki kiinteä aine kiderakenteista?
Onhan noita erilaisia aineita käytetty lämmön varastointiin jo kauan. Olikohan Saab, joka kehitteli jonkin suolan faasimuutokseen perustuvaa lämpöakkua autoon. Ekonon talossa Otaniemessä oli välipohjassa jotain suolaa, joka varasi lämpöä faasimuutokseen. IV-kanavat meni tuon läpi. Molemmat 80-luvulla.
Lähes kaikki energia-alan innovoinnit unohtui, kun 1970-luvun energiakriisin aikana tehdyt remontit alkoivat näkymään homekämppinä 1980-1990 luvulle tullessa. Ja toisaalta kun surutta poltettiin menemään fossiilista energiaa, ei sähkö tai öljykään paljoa maksanut, että aihe ei myöskään kiinnostanut.
Vasta nyt 2020-luvulla on herätty siihen, että tarttis tehdä jotain. Nuo suuren mitan lämpövarastot on loppujenlopuksi niin yksinkertaista tekniikkaa, että on suorastaan häpeä ettei niitä ole tehty jo aikaa sitten.
pökö
Kaivo jäässä
Oli se. Saapissa oli suolapönttö ainakin kokeilussa
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Kyllä se sulaa. Samalla muuttuu tilavuus melko paljon. Vahan tapauksessa kuten normaalisti, eli jähmettyessään se kutistuu.Muuttaako vaha olomuotoaan noin fysiikan sanalla vai vain juoksevuuttaan kuten lasi.
Niin se vain tämäkin ottaa suurempia askeleita pikkuhiljaa....
Suomalainen akkuteknologiayhtiö Polar Night Energy ja uusiutuvaan energiantuotantoon keskittynyt Ilmatar suunnittelevat suuria.
Polar Night Energy kehitti maailman ensimmäisen hiekka-akun, josta ollaan nyt tekemässä uutta versiota. Se pystyy muuntamaan varastoidun lämmön takaisin sähköksi, eli power-to-heat-to-power-järjestelmää (P2H2P-järjestelmä).
Hiekka-akun kapasiteetti ja teho tullaan määrittelemään tarkemmin tutkimus- ja kehitysprojektin aikana, mutta se tulee olemaan huomattavasti isompi kuin aiemmin uutisoitu uusi akku, johon voi varastoida energiaa 200 megawattituntia ja jonka teho on 2 megawattia.
Akku mallinnetaan tuulipuiston tarpeiden mukaiseksi. Hiekka-akun energiakapasiteetti tulee olemaan todennäköisesti yli 10 gigawattituntia, Polar Night Energysta kerrotaan.
www.tekniikkatalous.fi
ilmatar.fi
Suomalainen akkuteknologiayhtiö Polar Night Energy ja uusiutuvaan energiantuotantoon keskittynyt Ilmatar suunnittelevat suuria.
Polar Night Energy kehitti maailman ensimmäisen hiekka-akun, josta ollaan nyt tekemässä uutta versiota. Se pystyy muuntamaan varastoidun lämmön takaisin sähköksi, eli power-to-heat-to-power-järjestelmää (P2H2P-järjestelmä).
Hiekka-akun kapasiteetti ja teho tullaan määrittelemään tarkemmin tutkimus- ja kehitysprojektin aikana, mutta se tulee olemaan huomattavasti isompi kuin aiemmin uutisoitu uusi akku, johon voi varastoida energiaa 200 megawattituntia ja jonka teho on 2 megawattia.
Akku mallinnetaan tuulipuiston tarpeiden mukaiseksi. Hiekka-akun energiakapasiteetti tulee olemaan todennäköisesti yli 10 gigawattituntia, Polar Night Energysta kerrotaan.
Valtaviin yli 10 GWh:n hiekka-akkuihin varastoidaan tuulisähköä ja aurinkoenergiaa – Uudenlainen järjestelmä on kehitetty Suomessa
Suomalaiset uusiutuvan energian yhtiö ja hiekka-akun kehittänyt startup tekivät sopimuksen yhteistyöstä, jossa uusiutuva energia varastoidaan uudenlaisiin akkuihin.
www.tekniikkatalous.fi
Ilmatar ja Polar Night Energy yhdistävät voimansa – hiekka-akkuinnovaatio luo uudenlaisen varastointiratkaisun energialle - Ilmatar
Ilmatar ja hiekka-akkuinnovaatiostaan tunnettu suomalaisyritys Polar Night Energy kehittävät uusiutuvan energian varastointiratkaisuja sähköverkon tasapainon ylläpitämiseksi ja parantamiseksi.
ilmatar.fi
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Ihan halpaa tuo ei tule olemaan. Käyttöaika on lyhyt, laitos kallis.
"P2H2P-toiminnassa sähköntuotannon hyötysuhde tulee olemaan 30–40 %."
"P2H2P-toiminnassa sähköntuotannon hyötysuhde tulee olemaan 30–40 %."
- Akun jäähtyessä hyötysuhde sähköksi putoaa.
- Jos on vielä vastapaine kaukolämpöön, voikos se sähkön kehityksen hyötysuhde olla edes tuotakaan?
- Sähköllä tuon varmaan saa kuumaksi mutta lämmön ottaminen edellyttää vaikean oloista lämmönsiirtoa hiekasta höyryputkeen. Hiekan sisälle on tavallaan rakennettava kokonainen höyrykattila.
- Kelpaisikohan tuohon suoraan Kiirunasta kaivettu magnetiitti ? Jos niin vuoren seinäistä järsitty olisi hintansa puolesta ok.
Pyörä on sinällään keksitty ennenkin ja todettu käytännössä toimivaksi,
https://www.siemensgamesa.com/newsr...ens-gamesa-inauguration-energy-system-thermal.
Kokemusta on eristetystä, kannellisesta ulko uima-altaasta, jonka tilavuus on noin 20 m3. Eristeet styrox/finnfoam 150mm. Pakkaskeleillä vesi jäähtyy noin 0,5 astetta vuorokaudessa, veden lämpötila on 25-30 astetta. Tästä tulee kulutukseksi noin 12 kWh/vrk. Tehona noin 500 wattia. Talon sisälle sijoitettuna osa hukasta jäisi hyötykäyttöön. Viiden asteen lämpötilaerolla tulisi energiamääräksi 120 kWh/ vrk. Eristetty sisäallas voisi toimia akkuna, aamu-uinti +30C ja iltauinti +25C.Taitaa se kyllä niin olla, että niihin lämpötiloihin mitä kotitalouden lämmitysjärjestelmissä on.... on vesi melko ylivoimainen ykkönen. Viron puolelta tilattuna tuollaiset 20m3 lasikuitusäiliöt ei ole mitään älyttömiä hinnaltaan.
Umpisäiliöt lasikuidusta — Multipipe
Näytä liitetiedosto 85346
Kerranhan se vain rakentaessa kirpaisisi kun tilaisi useamman tuollaisen ja eristelisi ne hyvin alapohjaan. Olisi aika mielekästä hommata aurinkokeräimiä vähän enemmänkin kun olisi paikka minne laittaa kunnolla sitä lämpöä.
Tässä ratkaisussa lämpöä jemmataan tinan ja hiilen avulla
www.tekniikkatalous.fi
Lämpöakku rikkoi maailmanennätyksen – Nyt kehitteillä 1 000 kWh prototyyppi, jota rahoittaa myös Bill Gates
Yhdysvaltalaisen Fourth Powerin lämpöakussa energia varastoidaan hiililohkoihin, joista se voidaan muuttaa takaisin sähköksi ja ohjata verkkoon.
www.tekniikkatalous.fi
Kyllä, jos voi hyödyntää noin matalia lämpötiloja muuten kuin altaan häviöinä. Tarviiko sen olla eristetty? Olisiko juuri sopiva "lattialämmitys", jos vain haihtumisen estävä muovi päällä?
Tuossa on sellainen ongelma, että lähtökohtaisesti uima-allashuoneen pitäisi olla 1-2 C lämpimämpi kuin vesi, jotta ilmankosteus ei olisi kohtuuton.
Näissä käytetään kelluvaa kuplamuovia, jonka voi kelata pois kun allasta käytetään. Veden haihtuminen pitää minimoida. Altaan lattia ja seinät pitää olla ainakin eristetty vaikka toimiihan maaperäkin eristeenä kun kerros on tarpeeksi paksu? Lattialämmitykseen tuo 30 astetta alkaa riittämään.
Vaikka altaalla ei voisi ratkaista koko talon lämmitystä, voisi sen ajatella olevan kuluerän sijasta energiaa säästävä ratkaisu.
Numeroista saa myös näppituntuman paljonko yhdessä pienessä altaassa on varauskapasiteettia.
Kai ne altaat aina on eristettyjä maata vasten olevilta osiltaan? Ainakin meidän -76 on. 30 C riittää lattialämmitykseen, jos on hyvä eristys ja hyvin johtava pintamateriaali. Ei taida olla yleinen yhdistelmä sisäuima-altaan kanssa, kun nuo ovat lähinnä 70-luvulta?
Toimiikohan tuo riittävästi, jos allas on 30 C ja ilma alle 25 C? Eli tuleeko aamu-uinnista tolkuton kosteus, joka sitten tiivistyy seinillä ja ikkunoihin.
Jos lämpöakku olisi tuollainen 20m3 lasikuitusäiliö, olisi ulkopintaa vähemmän kuin uimaaltaaassa ja eristystä toki laitettaisiin paljon enemmän.
Ja vielä se että alapohjassa lämpötilaero ympäristöön olisi paljon pienempi kuin pakkasessa ulkona.
Joten kaikki nuo kun yhdistäisi niin uskoisin että allekkin 100W häviöön voisi päästä. Ja sekin osin ainakin tulisi hyödyksi..
Uudistaloon kaiken voi suunnitella puhtaalta pöydältä, silloin onnistuu ainakin. Jos sinun allas on käytössä niin sen kosteustuoton voisi selvittää kokeilemalla. Idea on kuitenkin se että allas on aina katettu kun sitä ei käytetä. Voisihan vesi olla "vain" 25 asteista 20 sijaan, jolloin on kivempi uida ja mahdollinen kosteustuotto on silloin pienempi.
Hyvinkään lämpövarasto Kulomäkeen pääsee etenemään – hanke sai TEM:n tukea 7,7 miljoonaa euroa
Sijainti sorakuopalla hieman siirtyi, kun aiotusta penkasta löytyi vanhan kaatopaikan aineksia. Lämpövarasto valmistunee kesällä 2026.
www.aamuposti.fi
Hyvinkään Lämpövoima alkaa varastoida ensimmäisenä Suomessa lämpöenergiaa mittavasti suureen hiekkakuoppaan – säästöt energian hinnassa vuodessa miljoonaluokkaa - Hyvinkään Lämpövoima
Hyvinkään Lämpövoima aloittaa lämpöenergian varastoinnin suureen hiekkakuoppaan – energian omavaraisuus kasvaa.
hlv.fi
Ei ole vielä käytössä. Meillä tuskin on käyttöä ainakaan 25 C vedellä lämmönjaossa. 30 C voisi riittää 30 m2 märkätiloihin sekä myös muuaalle nollakeleihin asti. Lämmönjaon rakennus vielä kesken eikä eristystkään ole valmis, joten vielä ei tarkemmin tiedossa. Menolämpö MUTissa kuitenkin tullee olemaan n. 40 C, jolloin tuo 30 C on aika vähän ja 25 C mitätön. Kelpaisi kyllä hyvin juuri uima-altaan lämmitykseen. Ongelma myös lämmön ottaminen uima-altaasta. Vaatii uima-altaan suodatuspumpun käytön, jotta lämmönvaihtimessa on virtausta. Se taas vie paljon sähköä, mikä vie aikalailla idean tuosta lämmön käytöstä kalliilla sähköllä. Pitäisi rakentaa erillinen kierto lämmönvaihtimelle pienitehoisella pumpulla.
Aika kova tavoite! 20 m3 kuutiona olisi 2,7 m särmiltään eli epäkäytännöllisen syvä. Jos tuolla kuitenkin lasketaan, olisi jokainen sivu 7,4 m2 eli pohja tuon verran ja kyljet 29,5 m2.
Jos tuo olisi ulkoilmassa ja lämmityskaudella vaikkapa keskilämpötilaero 30 C. pitäisi U-arvo olla 100 W häviöllä vain 0,09. Eli n. 30 cm hyvälaatuista eristettä. Onhan tuo toki tehtävissä ja maassa voisi riittää 20 cm eristettä. Mutta kuinka usein voi kaivaa tuon kolmisen metriä ylimääräistä. Laakeammassa pinta-ala kasvaa nopeasti. Vaikkapa 1 m syvässä pohja on 20 m2 ja 4,5x4,5 m, jolloin kyljet 17,9 m2. Eihän tuosta vielä juuri lisää pinta-alaa tule, jos pitää yläpintaa hyötynä toinen 20 m2 ei haittaa.
Eikai 300mm eristettä mikään tekemätön paikka ole, jos 29,5m2 pitäisi sitä olla. Näyttäisi listahinta olevan Viron puolella 39,58 €/m2 200mm SPU levylle.
Jos 80€/m2 hinnalla laittaisi 400mm sitä SPU eristettä, niin hintaa tulisi 2360€ eristeille. Ei tuo mikään tekemätön paikka olisi edes kuluttajalle.
Olisko tuollainen 2,7m2 loppujenlopuksi kovinkaan paha kaivaa. Sehän ei syventäisi koko talon anturan paikkaa jos keskelle alapohjaa kaivaisi syvemmän kohdan.
Maaperästä riippuen pari tuntia kaivurihommaa. Ja lämpövarastolle voisi valaa pohjalaatan eristeiden päälle samalla kun pumppuauto tuo anturoihin kurat.
Ulkoallas on 1,5 metriä syvä ja siitä on 1 metri routalevyjen alapuolella. Ulkonakaan purkki ei ole kokonaan ulkoilmaa vasten.
Yleensä styrox on halvempaa per U-arvo. Nyt on tosin uretaaninkin hinta laskenut. Painon alle lattiaan laittaisin finnfoamia hyvän puristuslujuuden takia. Maan alle ei uretaania yleensä laiteta, imee kosteutta itseensä.
Matalampi purkki varmaan käytännössä helpompi sijoittaa paitsi jos kellariin varaa tilan sitä varten.
Joo ei liene eristeet se suurin kulu tuossa. Maaperästä riippuen se kolmisen metrin lisäkaivuu on joko varsin halpaa tai sitten varsin kallista (vaikkapa louhiminen). Jos alapohja on maanvarainen, ei kai tuonne voi mitään lasikuitupönttöä laittaa, vaan pitää tehdä kantavat seinät. Kai siitä syvän anturan nostosta normaalitasoon tulee myös merkittävä kulu?
Tietenkin. Lämpöhäviöt on vaan helppo laskea ulkoilmaan ja ei siitä maahanupotuksesta suuruusluokka muutu, kun eristeitä on kunnolla.
Meillä pienehkö ulkoporeallas, pyöreä lieriö 1,2 m3 vettä, seinämässä vain 5 cm eps (+ilmarako ja puupaneli), pohjassa ja kannessa paksumpi eriste, melkoinen varaaja tuokin, esim lämpötilanmuutoksella 40-30C saisi 2 kW 7h ajan, häviö n. 200W jos ulkoilma -3 ja vesi keskim. 35C.
Viimeksi muokattu:
Lämpöä voisi säiliöä myös ilman lämpöhäviötä ja varastointiajan lämpöeristeitä niin, että liotetaan kahta ainetta keskenään. Aineet voidaan erottaa uudelleen toisistaan tislaamalla. Moinen sinällään ikävä, mutta hinnaltaan melko edullinen ainekombinaatio olisivat vesi ja natriumhydroksidi. Natriumhydroksidia tarvitaan hiukan vajaa puolet veden määrästä, jotta liuos saadaan sekoituksen jälkeen kuumenemaan 100-asteiseksi. Aineet ja liuos pitää säilyttää ilmatiivisti, koska ilman hiilidioksidi muuttaa ajan myötä natriumhydoksidin natriumkarbonaatiksi.
Aineiden kunnollinen erottaminen tislaamalla edellyttää melko korkeaa lämpötilaa, eli jotakin luokkaa 150 ... 200 astetta, joten lämpöpumpuista ei oikein ole tässä vaiheessa hyötyä. On systeemistä sellainenkin versio, että tyhjiöksi pumpatussa järjestelmässä annettaan maan lämmittämän liuoksen höyrystää vettä, ja vettä kerätään kuivahkoon natriumhydroksidiin, joka lämpenee tiivistyvän kosteuden ja samanlaisen liukenemisen seurauksena jopa kymmenillä asteilla (lähellekään kiehumista ei päästä, koska haihtuvan puhtaan veden ja liuoksen veden höyrynpaine asettuvat samoiksi).
Kalsiumhydroksidilla on yritetty tehdä vastaavaa. Aine on paljon natriumhydroksidia miedompi, mutta tislausvaiheessa aine helposti paakkuuntuu tavalla, joka tekee uudelleenliuotuksesta hyvin hidasta ainakin ilman apuaineita ja fysikaalista käsittelyä.
Aineiden kunnollinen erottaminen tislaamalla edellyttää melko korkeaa lämpötilaa, eli jotakin luokkaa 150 ... 200 astetta, joten lämpöpumpuista ei oikein ole tässä vaiheessa hyötyä. On systeemistä sellainenkin versio, että tyhjiöksi pumpatussa järjestelmässä annettaan maan lämmittämän liuoksen höyrystää vettä, ja vettä kerätään kuivahkoon natriumhydroksidiin, joka lämpenee tiivistyvän kosteuden ja samanlaisen liukenemisen seurauksena jopa kymmenillä asteilla (lähellekään kiehumista ei päästä, koska haihtuvan puhtaan veden ja liuoksen veden höyrynpaine asettuvat samoiksi).
Kalsiumhydroksidilla on yritetty tehdä vastaavaa. Aine on paljon natriumhydroksidia miedompi, mutta tislausvaiheessa aine helposti paakkuuntuu tavalla, joka tekee uudelleenliuotuksesta hyvin hidasta ainakin ilman apuaineita ja fysikaalista käsittelyä.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Lämmön varastointi lämpöpumppulämmityksellä ei oikein lyö leiville. Tarvitaan suuremmat koneet, korkeammat lämpötilat ja tuo varasto. Silti varastointikapasiteetti jää pieneksi. Betonilattiaa lämmittämällä pärjää päivän yli ja se onnistuu sekä sähköllä että lämpöpumpulla. Vielä jos rakennusvaiheessa valaa siihen pari senttiä lisää jaloa tarkoitusta varten. Lattian lisäpaksuudesta voi olla muutakin hyötyä ja jotain seinääkin voisi tehdä kivimateriaalista.
Jos noita hiekkaan varastoimisia peilaa vaikka yösähkövaraajaan, on tuo aika toivotonta. 3 m3 varaajaan saa 30...100 °C lämpötilaerolla 244 kWh, hyötysuhde jokseenkin 100% lämmitysaikana. Todennäköisesti halvempi / kWh ja höytysuhde vähintään kolminkertainen.
Järvien välissä olevia vesivoimaloita voisi helposti jalostaa pumppuvoimaloiksi. Esim. Kajaanijoen voimaloiden tehoa on nostettu lisäämällä tunnelikanava kaupungin ali. Tällä on nostettu tehoa, parannettu höytysuhdetta, rauhoitettu Kajaanijoen virtausta ja korvattu ohijuoksutus. Kai tämmöisen tunnelivoimalan voisi helposti pumppuvoimalaksikin muuntaa. Valitettavasti kapasiteetti on tässä tietysti pieni. Pitäisi tehdä uusi isompi tunneli niin sitten alkaisi vääntämään. Molemmin puolin on vettä, allapuolella Oulujärvi ja yläpuolella jo yksin Nuasjärvi suoraan ~100 km2. Pumppaamalla takaisin tämmöisestä voisi repiä melko suurtakin tehoa pakkasviikon ajan, jos Nuasjärvi olisi alkujaan täynnä. En osaa arvailla, mitä haittoja tämmöinen pinnan edestakainen vaihtelu toisi. Lähtökohtaisesti varmaan nykyiset säännöstelyrajat sopivisivat tai niitä voisi jopa pienentääkin, koska tarvetta ei olisi enää samalla tavalla jemmata sitä syksyllä saatua vettä Kainuun koko pitkän talven ajaksi.
fi.wikipedia.org
Jos noita hiekkaan varastoimisia peilaa vaikka yösähkövaraajaan, on tuo aika toivotonta. 3 m3 varaajaan saa 30...100 °C lämpötilaerolla 244 kWh, hyötysuhde jokseenkin 100% lämmitysaikana. Todennäköisesti halvempi / kWh ja höytysuhde vähintään kolminkertainen.
Järvien välissä olevia vesivoimaloita voisi helposti jalostaa pumppuvoimaloiksi. Esim. Kajaanijoen voimaloiden tehoa on nostettu lisäämällä tunnelikanava kaupungin ali. Tällä on nostettu tehoa, parannettu höytysuhdetta, rauhoitettu Kajaanijoen virtausta ja korvattu ohijuoksutus. Kai tämmöisen tunnelivoimalan voisi helposti pumppuvoimalaksikin muuntaa. Valitettavasti kapasiteetti on tässä tietysti pieni. Pitäisi tehdä uusi isompi tunneli niin sitten alkaisi vääntämään. Molemmin puolin on vettä, allapuolella Oulujärvi ja yläpuolella jo yksin Nuasjärvi suoraan ~100 km2. Pumppaamalla takaisin tämmöisestä voisi repiä melko suurtakin tehoa pakkasviikon ajan, jos Nuasjärvi olisi alkujaan täynnä. En osaa arvailla, mitä haittoja tämmöinen pinnan edestakainen vaihtelu toisi. Lähtökohtaisesti varmaan nykyiset säännöstelyrajat sopivisivat tai niitä voisi jopa pienentääkin, koska tarvetta ei olisi enää samalla tavalla jemmata sitä syksyllä saatua vettä Kainuun koko pitkän talven ajaksi.
Kajaaninjoki – Wikipedia
Tuossa [http://proceedings.ises.org/paper/eurosun2010/eurosun2010-0305-Weber.pdf] muuten linkki käytännössäkin osittain kokeiltuun ja laskennallisesti analysoituun pelkillä liuoksilla toimivaan NaOH-pohjaiseen maalämpöpumpppuun, jonka ideana on rikastaa kesällä aurinkokeräimillä (Suomessa oloissa siis putkikeräimillä tai paneelisähköllä) konsentroitua NaOH-liuosta haihduttamalla liuoksesta vettä. Talvella puolestaan pumpataan +5-asteisesta maaliuoksesta lämpöä kahteen piiriin, eli pienempi määrä kuuman käyttöveden ja suurempi määrä matalalämpötilaisen lämmönjakoverkon tarpeisiin.
Systeemi siis perustuu kahteen tyhjiöityyn säiliöön, joiden välillä on säätöhana (paisuntaventtiili) ja systeemi on periaatteessa mahdollista rakentaa hermeettisesti suljetuksi. Lämpö tuotetaan kemiallisesti, joten lämpöeristeitä ei tarvita kuin käyttövaiheessa osalle laitteistoa (jos lämpöä ei erikoisesti systeemillä tuoteta, sitä ei karkaakaan hukkaan lämpönä). Erityisen fiksuina piirteinä tuossa on ensinnäkin pelkästään sopivan konsentraation liuosten käyttö, jolloin pelataan vain liuoksilla ja kiteytymiseen liittyvät haasteet vältetään. Toiseksi, järjestelyllä on onnistuttu tuottamaan myös riittävän lämmintä käyttövettä kesällä varastoidulla energialla. Kolmanneksi, vain 100 asteen lämpöisellä lämmönlähteella onnistuva regenerointi tekee mahdolliseksi myös tyhjiöputkilämmön käytön regenerointienergian lähteenä (paneelisähkön ohella).
Varastointi vs lämpöpumppu laskelmia
Talo tarvitsee -15 asteen pakkasissa vaikkapa 80kwh lämmitystä. Tehtynä halvan sähkön aikaan optimistisesti 8h/vrk tarvittaisiin 10kwh:n vastukset. Varastointitarve olisi n 52kwh eli n 52m3 vettä x1aste. Vesivaraaja 35 - 95 astetta lattialämmitystalossa jolloin 52/60 astetta tarkoittaa että 1m3 varaaja riittää.
Näin laskin 20v sitten ja laitoin kuution varaajan (pörssisähköä ei ollut mutta jospa yösähköllä...).
Kustannukset
-15 asteen pakkasissa yleensä ei tuule jolloin optimistisesti (pörssi)sähkö 4+10c eli 80x0,14 = 11,2€/vrk
Vilpin cop pakkasilla on n 2, sähkön kiinteä hinta 9+10 eli 80x 0,19/2 = 7,6€ /vrk
Nollakeleillä tuulee jolloin pörssisähkön hinta laskee mutta toisaalta taas vilpin cop nousee
Em vuoksi laitoin vilpin n vuosi sitten.
Johtopäätöksiä
- Keuruun siirtohinnoilla ei sähköllä tuotettua lämpöä kannata varastoida vs lämpöpumppu (riippuen investoinnista)
- Lämpöpumpulla halvan sähkön aikana tuotetun lämmön varastointi kannattaa tietenkin osittainkin kuution varaajaan mutta koko 52kwh varastointi 35-50 asteiseen veteen tarkoittaisi 20kw:n pumppua ja 52/15astetta = 3,5m3 varajaa joka investointina....
- Riittävä varaaja ja pörssisähkö ja lisäksi ehkä pilppi ilmanvaihtoon olisi taloudellisin ja helpoin ratkaisu alueella jossa siirtohinta on (ja pysynee) kuuden sentin tietämissä.
- Takka pitää tietenkin olla; laskelmissakin voipi olla virhe; kiinteä sähkön hintani on tällä hetkellä 5,4c+0c/kwh + tuo siirto
- En tiedä minkälaisiin siirtohintoihin perustuvat vuodenaikavarastointiin perustuvat laskelmat.
Talo tarvitsee -15 asteen pakkasissa vaikkapa 80kwh lämmitystä. Tehtynä halvan sähkön aikaan optimistisesti 8h/vrk tarvittaisiin 10kwh:n vastukset. Varastointitarve olisi n 52kwh eli n 52m3 vettä x1aste. Vesivaraaja 35 - 95 astetta lattialämmitystalossa jolloin 52/60 astetta tarkoittaa että 1m3 varaaja riittää.
Näin laskin 20v sitten ja laitoin kuution varaajan (pörssisähköä ei ollut mutta jospa yösähköllä...).
Kustannukset
-15 asteen pakkasissa yleensä ei tuule jolloin optimistisesti (pörssi)sähkö 4+10c eli 80x0,14 = 11,2€/vrk
Vilpin cop pakkasilla on n 2, sähkön kiinteä hinta 9+10 eli 80x 0,19/2 = 7,6€ /vrk
Nollakeleillä tuulee jolloin pörssisähkön hinta laskee mutta toisaalta taas vilpin cop nousee
Em vuoksi laitoin vilpin n vuosi sitten.
Johtopäätöksiä
- Keuruun siirtohinnoilla ei sähköllä tuotettua lämpöä kannata varastoida vs lämpöpumppu (riippuen investoinnista)
- Lämpöpumpulla halvan sähkön aikana tuotetun lämmön varastointi kannattaa tietenkin osittainkin kuution varaajaan mutta koko 52kwh varastointi 35-50 asteiseen veteen tarkoittaisi 20kw:n pumppua ja 52/15astetta = 3,5m3 varajaa joka investointina....
- Riittävä varaaja ja pörssisähkö ja lisäksi ehkä pilppi ilmanvaihtoon olisi taloudellisin ja helpoin ratkaisu alueella jossa siirtohinta on (ja pysynee) kuuden sentin tietämissä.
- Takka pitää tietenkin olla; laskelmissakin voipi olla virhe; kiinteä sähkön hintani on tällä hetkellä 5,4c+0c/kwh + tuo siirto
- En tiedä minkälaisiin siirtohintoihin perustuvat vuodenaikavarastointiin perustuvat laskelmat.