Mitsubishi ecodan PUD-SWM 80 YAA kokemuksia

[Okin]

Noi edellämainitut sinällään on tiedossa, mutta sisämittauksella heittää esim. Tuon 90min jälkeen vastuksille jossei haluttua sisälämpötilaa saavuta, vaikka pystyisi tehojen puolesta helposti tekemään sen "opitun käyrän" mukaista vettä. Otetaan vaikka joku erikoistilanne että on ollu sähkökatko ja sit alkaa lämmittämään lattioita ni menee herkästi vastuksille vaikka olis pihalla vasta -10 astetta. Siksi itsellä on viiveenä maksimi 180min. Mutta ilmeisesti kun käyrällä ajaa niin se ei ihan noin sitten perusta siitä sisäkaukon pyynnistä onneksi.

Taidan lähtee kokeilemaan alkuun ihan pelkällä yölämmityksellä. Takka pitää kyllä kämpän muuten lämpimänä.

 

[Lande]

Tämän päivän uutisissa kerrottiin, kuinka sähköpulan vuoksi tehtävät sähkökatkot voivat alkaa piankin. Jos Etelä-Suomessa on muutaman päivän noin 10 asteen pakkanen, niin tilanne on kuulemma hyvin lähellä ja saattaa toteutua.

Periaatteessa Mitsun pitäisi osata käynnistyä uudestaan, jos siltä katkeaa sähkö yllättäen. Sisäyksikön oletusasetus on sellainen, ja lisäksi asentajan ohjeen mukaan uudelleenkäynnistymisen voi varmistaa asettamalla ulkoyksikön dippikytkin 5-2 ON-asentoon. Uudelleenkäynnistymisestä en ole huolisssani, vaikken tosin ole sitä kokeillut käytännössä, mutta:

Mitsubishin oppivan sisämittauksen takia pitäisi pystyä estämään yllättävät katkot, koska sähköjen äkillisen häviämisen jälkeen sisämittaus aloittaa oppimisensa uudestaan nollasta. Se tarkoittaa parin vuorokauden ylilämmitystä ja hikisiä oltavia. Oman kokemuksen mukaan vasta ehkä viikon kohdalla ollaan opittu suunnilleen "talon tavoille" eli minkä verran pitää lämmittää tasaisen sisälämpötilan saamiseksi olosuhteiden vaihdellessa.

Pitäisi siis sammuttaa laite hallitusti ja vasta sitten saavat sähköt katketa. Tuohan onnistuu, jos on kotosalla kun saa ennakkovaroituksen sähkökatkosta. Mutta jos on jossain reissun päällä, niin onnistuuko homma Melcloudilla? Olen jättänyt Melcloudin toistaiseksi hankkimatta, koska hyödyt olen ymmärtänyt suht vähäisiksi. Mutta olisiko sähkökatkojen kanssa selviäminen syy hankintaan, sitä pohdin.

Pystyykö joku kokemusperäisesti vahvistamaan, että homma onnistuu näin:
- sammutetaan laite Melcloudista
- sitten tulee sähkökatko
- sähköt palaavat jossain vaiheessa
- laite nousee valmiustilaan (käynnistysvalmiiksi)
- Melcloudilla saa muodostettua yhteyden laitteeseen ja käynnistettyä sen

Jos katkoja tulisi lukuisia talven aikana, niin kiusa olisi kohtuuton, mikäli laitetta ei pystyisi sammuttamaan hallitusti.

 

[Omppupomppu]

Marraskuun luvut päivitetty. Eroa vuoden takaiseen on runsaasti ja suurin ero on sähkön hinnasta johtuva.
2022 marraskuu oli reilun asteen lämpimämpi kuin 2021 joten sen ansiosta COP parani hieman. Lämmityspyyntö on asteen matalampi kuin vuosi sitten. Vaimo on myös viettänyt vähemmän aikaa suihkussa kuin aiemmin.
Noiden ansiosta on marraskuun lämmöntuotto 260 kWh ja -otto 100 kWh pienempi kuin vuosi sitten.
Muun kuin VILPin ottaman sähkön kulutus on pudonnut 158 kWh johon on eniten vaikuttanut se, että olemme käyneet saunassa vain kerran viikossa verrattuna aikaisempaan joka toinen päivä tehtyyn saunomiseen. Nostin pakastimen ja jääkaapin lämpötiloja 1 asteella josta tullee myös vähän säästöjä. Nyt niiden lämpötilat ovat -17 ja +6 astetta.
Talon kokonaissähkön kulutus noiden toimien kautta oli marraskuussa 279 kWh eli 25% pienempi kuin vuosi sitten.
Sähköenergian hinta muuttui marraskuussa entisestä 3,9 c/kWh nykyiseen 27,1 c/kWh. Tuon ”pienen” hinnannousun takia kustannukset nousivat vuodentakaisesta 167€ eli 150% huolimatta noista säästötoimenpiteistä. Sähkösopimus on voimassa 2 vuotta joten näillä systeemeillä luultavasti sen ajan asutaan talossa.
Viime vuoden kulutuksella marraskuun sähkölasku olisi ollut 366 € .
Pahimmat talvikuukaudet ovat vielä edessä eli pelottaa nähdä nouseeko sähkölasku talven aikana 500€/kk tasolle.

Olen kyllä tyytyväinen, että tuli aikanaan valittua taloon vesikiertoinen lattialämmitys eikä suorasähköä vaikka se olisi investointina ollut selkeästi edullisempi.
No, tuurilla ne laivatkin seilaa ja tuuriin nuo 25 vuotta aiemmin tehdyt päätöksetkin perustuu.

 

[Omppupomppu]

Tässä vielä graafien muodossa sähkön kulutus ja hinta joista muutoksen myrkkyjen hahmottaa hyvin.

vuoden 2021 marraskuun kWh kulutuksella marraskuun tolppa ei olisi mahtunut tuohon euro-kuvaajaan.

 

[mhkk]

Marraskuun lukemia lisäilty. Rupeaa kylmemmät kelit jo koppia painamaan ja käynnistykset lisääntymään..

 

[Duffi]

Tämä on ketjussa useaan otteeseen todettu mutta alla vielä esimerkkinä mitä tapahtuu kun mitsulta katkaistaan sähköt lennosta (sähkäri tekemässä pieniä muutoksia keskuksella) ja sisäohjaus on käytössä. Mahdoton ryntäily alkaa ja hakkaa rajoittimelle aikansa, otti jopa hetkeksi pienempää vastusta käyttöön kun ei mielestään saanut sulatuksen jälkeen nostettua tarpeeksi nopeasti menovettä, huoh. Nostaa siis liikaa lämpöä ja tästä seuraa aikanaan pyynnin ylitys asteella -> lämmitys tauolle, minkä jälkeen taas täysillä uudestaan. Näitä ei tuossa kuvassa enää näy mutta näin teki pariin otteeseen illalla/yöllä.

Onneksi tuo tuosta nyt aamun aikana jo rauhoittui ja käynti alkaa näyttää taas suht normaalilta. Laskin kyllä pyyntiäkin illalla väliaikaisesti hieman.

 

[Omppupomppu]

Marraskuun lukemia lisäilty. Rupeaa kylmemmät kelit jo koppia painamaan ja käynnistykset lisääntymään..


katso liitettä 82380

@mhkk sulla on kyllä parhaimmat näkemäni VILPin hyötysuhteet. Ihan katteeks käy.

 

[Omppupomppu]

Tämä on ketjussa useaan otteeseen todettu mutta alla vielä esimerkkinä mitä tapahtuu kun mitsulta katkaistaan sähköt lennosta (sähkäri tekemässä pieniä muutoksia keskuksella) ja sisäohjaus on käytössä. Mahdoton ryntäily alkaa ja hakkaa rajoittimelle aikansa, otti jopa hetkeksi pienempää vastusta käyttöön kun ei mielestään saanut sulatuksen jälkeen nostettua tarpeeksi nopeasti menovettä, huoh. Nostaa siis liikaa lämpöä ja tästä seuraa aikanaan pyynnin ylitys asteella -> lämmitys tauolle, minkä jälkeen taas täysillä uudestaan. Näitä ei tuossa kuvassa enää näy mutta näin teki pariin otteeseen illalla/yöllä.

Onneksi tuo tuosta nyt aamun aikana jo rauhoittui ja käynti alkaa näyttää taas suht normaalilta. Laskin kyllä pyyntiäkin illalla väliaikaisesti hieman.

Mulla oli kesällä lämmitys estetty mutta VILP teki siis lämmintä käyttövettä. Kun syyskuun alussa sallin lämmityksen niin pyrki tekemään sisätiloista liian lämmintä jonka kompensoin tiputtamalla pyyntiä muutamaksi päiväksi.
Eli välttämättä tarvitse edes veroja katkaista kun laite pyrkii ylilämmittämän. Oiskohan muistipankki tullut täyteen kesän aikana jolloin ”unohtaa” oppimansa säädöt.
Ovatko muut havainneet samaa?

 

[Seppo88]

Tämä on ketjussa useaan otteeseen todettu mutta alla vielä esimerkkinä mitä tapahtuu kun mitsulta katkaistaan sähköt lennosta (sähkäri tekemässä pieniä muutoksia keskuksella) ja sisäohjaus on käytössä. Mahdoton ryntäily alkaa ja hakkaa rajoittimelle aikansa, otti jopa hetkeksi pienempää vastusta käyttöön kun ei mielestään saanut sulatuksen jälkeen nostettua tarpeeksi nopeasti menovettä, huoh. Nostaa siis liikaa lämpöä ja tästä seuraa aikanaan pyynnin ylitys asteella -> lämmitys tauolle, minkä jälkeen taas täysillä uudestaan. Näitä ei tuossa kuvassa enää näy mutta näin teki pariin otteeseen illalla/yöllä.

Onneksi tuo tuosta nyt aamun aikana jo rauhoittui ja käynti alkaa näyttää taas suht normaalilta. Laskin kyllä pyyntiäkin illalla väliaikaisesti hieman.

Tuleeko tuo kulutus ja tuotto jonkun muun kautta kun melcloudin?

 

[iqo]

@mhkk sulla on kyllä parhaimmat näkemäni VILPin hyötysuhteet. Ihan katteeks käy.

Eipä noita lukemia kannata kovin vakavamielisesti vertailla eri kohteiden välillä. Mitsun ilmoittamat lukemat eivät perustu todellisiin mitattuihin suureisiin ja ovat siksi enemmän tai vähemmän suuntaa antavia. Lämpöantureiden tarkkuus tai asennustapa eivät riitä luotettavien tulosten aikaansaamiseksi ja ottoenergia perustuu käyttötuntien seurantaan. Joku virtausmittari (vai pelkästään virtausvahti?) siellä taitaa kuitenkin nykyään olla?

Käyttäjän @mhkk ilmoittamat arvot käytännössä ylittävät Mitsubishin itse ilmoittamat suorituskykyarvot, joten mittausvirhettä varmasti on. Marraskuun keskilämpötila tuskin on Varsinais-Suomessakaan ollut Marraskuussa paljon yli 2 astetta, jolloin lämmityksen COP ei voi olla oikeasti juurikaan yli 4,0 vaikka olisi miten alhainen menolämpötila (varmaan kuitenkin yli 25?). Taulukointi ja seuranta on kuitenkin aina hyödyllistä, koska siitä näkee itse suhteelliset muutokset oman laitteiston toiminnassa.

 

[_MikkoT_]

Marraskuun lukemia lisäilty. Rupeaa kylmemmät kelit jo koppia painamaan ja käynnistykset lisääntymään..


katso liitettä 82380

Hieman suurelta vaikuttaa tuotettu energian määrä jos kyseessä uusi talo. Meillä -73 rakennettu talo pattereilla ja tuotettu koneen ilmoittama lämmitysenergia 1770kWh marraskuussa (lämmintä alaa 130m2). Sisälämpötila 21°C, ei muuta lämmön lähdettä. Toki jos sisälämpötilan pyynti on korkea tai talossa paljon neliöitä, niin saahan sitä energiaa kulumaan.

 

[Duffi]

Hieman suurelta vaikuttaa tuotettu energian määrä jos kyseessä uusi talo. Meillä -73 rakennettu talo pattereilla ja tuotettu koneen ilmoittama lämmitysenergia 1770kWh marraskuussa (lämmintä alaa 130m2). Sisälämpötila 21°C, ei muuta lämmön lähdettä. Toki jos sisälämpötilan pyynti on korkea tai talossa paljon neliöitä, niin saahan sitä energiaa kulumaan.

Näistä mahdoton sanoa mitään tarkempaa tietämättä talosta enempää, vertailun vuoksi täällä marraskuun arvioitu tuotto 2600kwh. Toki lämpimiä neliöitä on ~250 ja talolla ikää 70 vuotta.

 

[Reperei]

Eipä noita lukemia kannata kovin vakavamielisesti vertailla eri kohteiden välillä. Mitsun ilmoittamat lukemat eivät perustu todellisiin mitattuihin suureisiin ja ovat siksi enemmän tai vähemmän suuntaa antavia. Lämpöantureiden tarkkuus tai asennustapa eivät riitä luotettavien tulosten aikaansaamiseksi ja ottoenergia perustuu käyttötuntien seurantaan. Joku virtausmittari (vai pelkästään virtausvahti?) siellä taitaa kuitenkin nykyään olla?

Löytyy tosiaan virtausanturi näissä uusissa ja ihan hyvin tuntuu toimivan. Oli laskenut virtaus pari litraa per minuutti keväästä täydellä pumpun nopeudella, niin olihan siellä taas sihdissä vähän roskaa, kun viikonloppuna kurkkasin.

 

[mhkk]

Hieman suurelta vaikuttaa tuotettu energian määrä jos kyseessä uusi talo. Meillä -73 rakennettu talo pattereilla ja tuotettu koneen ilmoittama lämmitysenergia 1770kWh marraskuussa (lämmintä alaa 130m2). Sisälämpötila 21°C, ei muuta lämmön lähdettä. Toki jos sisälämpötilan pyynti on korkea tai talossa paljon neliöitä, niin saahan sitä energiaa kulumaan.

Yhteensä 136 lämmitettävää neliötä, hirsitalo ja reipas huonekorkeus tuo lämmitettäviä kuutioita. Nämähän ei U-arvoltaan kovin ihmeellisiä ole. Toki nämä on taas Mitsun omia lukuja.

 

[petrikov]

Paljon eroavaisuuksia tuo myös se, milloin tuo kone on käynnissä. Vuorokauden aikana ilman lämpötila on hyvinkin erilainen. Käyntiin toki vaikuttaa ajaako käyrällä, virtauslämpötilalla vai antaako tuo sisäohjauksen olla toiminnassa.

Jollain on puskuri mukana sotkemassa, jolloin myös kiertovesipumpun suhteilla ( oma ja ulkoinen) virtausnopeuksilla saattaa olla vaikutusta. Hyvä kuitenkin, kuten täällä sanottu, kannattaa oman pumpun toimintaa seurata jotta pystyy reagoimaan muutoksiin ja näin saattaa pumpun toiminta optimaaliselle tasolle.

Itse olen lähinnä ollut kiinnostunut mikä pumpun suhde on aiempaan öljyyn verrattuna. Saanko tuosta pumpusta sen mitä kuvittelin saavan. Katseen perustan energiaan sillä energian hinnat ovat muuttuvaisia ja olen kuitenkin hyvinkin tyytyväinen tähän asti ollut sillä tuon 6 kk aikana olen säästänyt n. 9 130 kWh energiaa. Tosin öljyaikaan mm. lkv-kierto oli päällä pidempään klo 5-22 ja nyt 5-7 ja 18-22. Muina aikoina laitetaan kännykästä päälle. Eli nyt tuo kierron vähentymisen olen arvioinut 80 kWh/kk pienemmäksi.

Itsellä on 180 m2 lämmitettävää (2 rakennusta ja väli n. 15m) 1992 valmistunut lattialämmityksellä. Jos tuolla pumpulla tuohon oletettuun 7 - 8000 kWh pääsen, on se jo 3,8 - 4,4 kertaa vähemmän kuin öljyllä (eli vuosihyötysuhde olisi kova). Lisäksi kun tuo tulee huonontamatta perheen viihtyisyyttä (eli sisälämpö pysyy samoissa kuin ennen n. 21,5 astetta, se on erittäin hyvä.

Pumpun otto + tuottoenergia pitäisi mennä aikas likelle aiemman kulutuksen mukaan, jos se jää vajaaksi, sen toiminta on parempi ja tätä on hankala verrata aiempaan.

Tuolta voi halutessa katso noita tuloksia http://energia.arkku.net//omajarjestelma.html jos kiinnostaa mutta kuvassa koneen oma kertoma. Täällä ainakin mennään pienemmällä hyötysuhteella. Lkv kulutus on itsellä hieman eri johtuen juurikin tuosta kierrosta joten sen hyötysuhde on huono mutta menee taulukon mukaan

 

[petrikov]

Tuossa vielä vuorokausikohtaista lukemaa. Aika linjassa iqon laittaman taulukon kanssa mennään. Tuo lkv-kierto syö energiaa paljon jo se on päällä kokoajan päällä. Eilen päästiin -6,2 ulkoilman keskiarvolla 3,26 arvoon n. 32-33 asteen menoveden lämpötilalla. Yhtä kaikki, itse menen vuosi kerrallaan ja se merkitsee paljon, mutta ei näistä pumpun asetusten muokkaamisesta haittaa ole ja näinhän sen saamme itselle parhaaksi mahdolliseksi.

Tuossa myös muutama otanta ja lämpötilat jotka mainitaan iqon taulukossa ja ihan toimiva peli. Menovesi kaikissa n. 30-32 astetta

 

[mhkk]

Joo, tuossa 20 l/min paikkeilla pitäisi olla 5 asetuksella. Kannattaa tsekata sisäyksikön sihti, jos on virtaukset tippuneet, siellä voi olla moskaa. Itse ainakin jouduin tuon sihdin jokunen kuukausi asennuksen jälkeen tyhjäämään, kun virtaukset tippuivat. Sen jälkeen onkin sitten pysynyt virtaukset ylhäällä.

Olihan siellä ”hieman” tavaraa, onko muuten kiertovesipumppu vakioasetuksena aina teholla 2?

 

[arip]

Onkos jollain käytössä smart grid älyverkko ohjaukset? Itellä on fissio ja raspi ohjaamassa smart gridin tuloja. Noi asetukset on tuntunut vähän epäselviltä ja olenkin käyttänyt toistaiseksi päällekytkemissuositus tuloa. Pitäisikö sillä lämmitysverkon lämpötila pyrkiä nousemaan 50 asteeseen, vaikka olisi lämmitysvalikosta huonelämpötila käytössä, eikä lämpökäyrä?

Meillä on keväällä 2022 asennettu PUD-SWM80YAA ja 200l sisäyksikkö, yksinkertainen patterikierto, ei kv kiertoa, käyräohjaus, ei kaukosäädintä tai Melcloudia.

Tavoite olisi lämmityskauden ajalle tehdä patteriverkoston lämpötilan pudotus kalliiksi tunneiksi ja lumettomalla kaudella käyttöveden lämpötilan nosto kun aurinkopaneelit heräävät tuottamaan ylimääräistä sähköä. Growatt aurinkoinvertteristä saadaan reletieto esim. 30% tuotantotasosta, joka voisi käynnistää käyttöveden tuotannon. Onko Smart Grid tulon "Päällekytkemissuositus" ja "Päällekytkemiskomento" toimintalogiikka jollakulla tiedossa? Pystyykö menoveden käyrää pudottamaan jotain kautta (Modbus HA integraatio, tai ulkolämpötila-anturin huijaaminen)?

Kuvassa vedenpoistoratkaisuni. Ulkoyksikkö on korkealla betonijalustalla jotta alle mahtuu "jäävuori". 90l laastipalju kerää jäätä sen verran kuin siihen mahtuu. Seinää vasten kallellaan on vaneri joka ohjaa ylivuotavan jään muodostumaan irti seinästä. Paljun sulamisvedelle on lähtevä letku joka ohjaa veden kauemmaksi, loput sulaa paikalle. Jalusta on irti talosta eikä ääntä tai värinää tule sisälle.

 

[Reperei]

Olihan siellä ”hieman” tavaraa, onko muuten kiertovesipumppu vakioasetuksena aina teholla 2?

Ainakin täällä on, ja siihen ei kannata ohjekirjan mukaan koskea Laittavat sen tehtaalla ns. oikeaan asetukseen. Tuo pyörittää sitä kuumaa käyttövettä lämmönvaihtimen toisella puolella silloin, kun sitä tehdään.

 

[Eddie]

Hei käyrällä ajelijat! Viimeinkin mitsu asennettu ja lämpöä pukkaa pirttiin. Ainoastaan sisäkaukkaria ei ole vielä asennettu, koska maahantuojalta niitä on saatavilla vasta keväällä. Siihen asti mennään siis ainakin käyrillä. Asentajan jäljiltä menoveden lämpötilat oli mielestäni aivan liian korkeat. Perstuntumalla laskinkin jo käyrää ja lämpötiloja, mutta siltikin tuntuisi talo lämpenevän turhan kuumaksi. -12 rakennettu omakotitalo lämpiää siis kauttaaltaan lattialämmityksellä. Avoimet kierrot, paitsi makuuhuoneiden jakotukeilla toimilaitteet ja säätimet.

Vaikkakaan talot ja lämmitystarpeet eivät ole veljiä keskenään, niin olisi mukava kuulla edes hieman osviittaa, että
minkälaisia menoveden lämpötiloja lattialämmittäjillä on esim. +5, 0, -5, -10, -15, -20, sekä minimit/maksimit. Melkoista hakuammuntaa tuntuu olevan. Tarkoitus olisi pääasiassa lämmittää torppa lattioiden kautta.

 

[Lande]

Mulla oli kesällä lämmitys estetty mutta VILP teki siis lämmintä käyttövettä. Kun syyskuun alussa sallin lämmityksen niin pyrki tekemään sisätiloista liian lämmintä jonka kompensoin tiputtamalla pyyntiä muutamaksi päiväksi.
Eli välttämättä tarvitse edes veroja katkaista kun laite pyrkii ylilämmittämän. Oiskohan muistipankki tullut täyteen kesän aikana jolloin ”unohtaa” oppimansa säädöt.
Ovatko muut havainneet samaa?

Olen yrittänyt löytää logiikkaa, jolla tuo oppiva sisämittaus hukkaa muistinsa. Logiikka on vielä hakusessa mutta ainakin seuraaavissa tilanteissa minulla on muisti hävinnyt:

1. Katkaistaan sähkönsyöttö sammuttamatta laitetta ensin.

2. Sammutetaan laite ja katkaistaan sähkönsyöttö vasta sitten, mutta ei malteta siinä välissä odottaa, että kaukosäätimessa lukee OFF. Eli kaukosäätimen ja laitteen välinen tilatieto ei ole ehtinyt päivittyä.

3. Ollaan vaihtavinaan lämmityksen ohjaustapaa. Eli painellaan nappulaa ja vaihdellaan näiden välillä: sisämittaus -> käyrä -> virtauslämpö. Jätetään sisämittaukselle kuten se ennenkin oli.

4. Otetaan oletusasetuksena oleva verkostoveden hystereesi pois käytöstä.

5. Palautetaan hystereesi käyttöön.

6. Asennetaan Melcloudin wlan-palikka.

 

[Reperei]

Hei käyrällä ajelijat! Viimeinkin mitsu asennettu ja lämpöä pukkaa pirttiin. Ainoastaan sisäkaukkaria ei ole vielä asennettu, koska maahantuojalta niitä on saatavilla vasta keväällä. Siihen asti mennään siis ainakin käyrillä. Asentajan jäljiltä menoveden lämpötilat oli mielestäni aivan liian korkeat. Perstuntumalla laskinkin jo käyrää ja lämpötiloja, mutta siltikin tuntuisi talo lämpenevän turhan kuumaksi. -12 rakennettu omakotitalo lämpiää siis kauttaaltaan lattialämmityksellä. Avoimet kierrot, paitsi makuuhuoneiden jakotukeilla toimilaitteet ja säätimet.

Vaikkakaan talot ja lämmitystarpeet eivät ole veljiä keskenään, niin olisi mukava kuulla edes hieman osviittaa, että
minkälaisia menoveden lämpötiloja lattialämmittäjillä on esim. +5, 0, -5, -10, -15, -20, sekä minimit/maksimit. Melkoista hakuammuntaa tuntuu olevan. Tarkoitus olisi pääasiassa lämmittää torppa lattioiden kautta.

Samalla käyrällä ajellaan täällä kuin edellisen öljylämmityksen kanssa. Minimi 28C +1 ulkolämpöön asti, käyrän maksimi 40C -30C ulkolämmössä. Kesällä kierroista auki normaalisti vain kylppäri/sauna ja ulkorakennus sitten pienellä kierrolla. Hystereesit +5 ja -3.

 

[Eddie]

Osaako joku sanoa mitä nämä muutaman minuutin kolme pylvästä on ennenkuin ulkoyksikkö alkaa lämmittämään?

En ehtinyt ulos katsomaan mitä käytännössä tapahtuu, mutta melcloudissa lämmityksen kohdalla luki "jäätymisen esto" tjsp. näiden pylväiden aikana. Mitä taaksepäin historiaa katsoin, niin toistuu aina ennenkuin ulkoyksikkö alkaa lämmittämään.

Ja toisena kysymyksenä, että minkä valikon kautta tuota hystereesiä pääsee säätämään ja mitä nuo kannattaa olla kun käyrällä ajetaan lattiaan lämpöä? Taitaa oletuksena olla +5 ja -5, jos manuskaa oikein tulkitsin.

 

[Reperei]

Osaako joku sanoa mitä nämä muutaman minuutin kolme pylvästä on ennenkuin ulkoyksikkö alkaa lämmittämään?

En ehtinyt ulos katsomaan mitä käytännössä tapahtuu, mutta melcloudissa lämmityksen kohdalla luki "jäätymisen esto" tjsp. näiden pylväiden aikana. Mitä taaksepäin historiaa katsoin, niin toistuu aina ennenkuin ulkoyksikkö alkaa lämmittämään.

Ja toisena kysymyksenä, että minkä valikon kautta tuota hystereesiä pääsee säätämään ja mitä nuo kannattaa olla kun käyrällä ajetaan lattiaan lämpöä? Taitaa oletuksena olla +5 ja -5, jos manuskaa oikein tulkitsin.

Ilman hystereesiasetuksen käyttöä lähtevän veden katto on käyrän tavoitelämpö + 2C eli nuo lyhyet pätkät on todennäköisesti juuri sitä, että törmätään tuohon kattoon lähtevän veden lämmön osalta ja lämmitys lopetetaan. Kun noita törmäyksiä tulee pari kpl tarpeeksi lyhyen ajan sisällä, niin hystereesiasetus otetaan käyttöä, jolloin yläraja onkin esim. käyrä + 5. (tai mitä sinne on sitten laittanut) Tuon isomman hystereesin kanssa sitten pääsee kone paremmin ajamaan, vaikka tehoa olisikin vähän liikaa tarpeeseen nähden.

Hystereesiasetukset löytyvät sieltä huoltovalikosta, muistaakseni Käyttöasetukset ja sieltä Lämmitystoiminto. Itselläni on +5 ja -3. Alarajan kanssa kannattaa huomioida se, että jos hystereesin ollessa päällä törmätään vaikka tuohon +5 kattoon, niin sen jälkeen lämmitystä ei aloiteta uudestaan ennen kuin alaraja saavutetaan vaan vettä vain kierrätetään ja seurataan lämmön laskemista (tai jos käyttövettä tehdään välillä, jolloin hystereesitila resetoituu) eli kannattaa miettiä kuinka viileää vettä sinne kiertoon haluaa minimissään.

 

[Eddie]

Ilman hystereesiasetuksen käyttöä lähtevän veden katto on käyrän tavoitelämpö + 2C eli nuo lyhyet pätkät on todennäköisesti juuri sitä, että törmätään tuohon kattoon lähtevän veden lämmön osalta ja lämmitys lopetetaan. Kun noita törmäyksiä tulee pari kpl tarpeeksi lyhyen ajan sisällä, niin hystereesiasetus otetaan käyttöä, jolloin yläraja onkin esim. käyrä + 5. (tai mitä sinne on sitten laittanut) Tuon isomman hystereesin kanssa sitten pääsee kone paremmin ajamaan, vaikka tehoa olisikin vähän liikaa tarpeeseen nähden.

Näyttää tosiaan siltä, että ennen jokaista lämmityskertaa piirtää tuntikäyrään nuo 3 nyppylää, ennenkuin yhtäjaksoinen lämmitys lähtee käyntiin. Onko tuo siis ihan normaalia toimintaa, vai voinko jollain toimenpiteillä tuota koittaa ehkäistä?

Nyt alun ylilämmityksestä (liian korkea käyrä) johtuen, pumppu huilaailee pari tuntia kerrallaan, kunnes piirtää nuo kolme nyppylää, jonka jälkeen lämmittelee sulatukset mukaanlukien 1,5h-2h. Sitten sama alusta. Ulkolämpötila on pyörinyt -4 ja -8c välillä. Kuulostaako ihan normaalilta käyttäytymiseltä? Lähinnä nuo kolme nyppylää mietityttää.

 

[_MikkoT_]

Tämän päivän uutisissa kerrottiin, kuinka sähköpulan vuoksi tehtävät sähkökatkot voivat alkaa piankin. Jos Etelä-Suomessa on muutaman päivän noin 10 asteen pakkanen, niin tilanne on kuulemma hyvin lähellä ja saattaa toteutua.

Periaatteessa Mitsun pitäisi osata käynnistyä uudestaan, jos siltä katkeaa sähkö yllättäen. Sisäyksikön oletusasetus on sellainen, ja lisäksi asentajan ohjeen mukaan uudelleenkäynnistymisen voi varmistaa asettamalla ulkoyksikön dippikytkin 5-2 ON-asentoon. Uudelleenkäynnistymisestä en ole huolisssani, vaikken tosin ole sitä kokeillut käytännössä, mutta:

Mitsubishin oppivan sisämittauksen takia pitäisi pystyä estämään yllättävät katkot, koska sähköjen äkillisen häviämisen jälkeen sisämittaus aloittaa oppimisensa uudestaan nollasta. Se tarkoittaa parin vuorokauden ylilämmitystä ja hikisiä oltavia. Oman kokemuksen mukaan vasta ehkä viikon kohdalla ollaan opittu suunnilleen "talon tavoille" eli minkä verran pitää lämmittää tasaisen sisälämpötilan saamiseksi olosuhteiden vaihdellessa.

Pitäisi siis sammuttaa laite hallitusti ja vasta sitten saavat sähköt katketa. Tuohan onnistuu, jos on kotosalla kun saa ennakkovaroituksen sähkökatkosta. Mutta jos on jossain reissun päällä, niin onnistuuko homma Melcloudilla? Olen jättänyt Melcloudin toistaiseksi hankkimatta, koska hyödyt olen ymmärtänyt suht vähäisiksi. Mutta olisiko sähkökatkojen kanssa selviäminen syy hankintaan, sitä pohdin.

Pystyykö joku kokemusperäisesti vahvistamaan, että homma onnistuu näin:
- sammutetaan laite Melcloudista
- sitten tulee sähkökatko
- sähköt palaavat jossain vaiheessa
- laite nousee valmiustilaan (käynnistysvalmiiksi)
- Melcloudilla saa muodostettua yhteyden laitteeseen ja käynnistettyä sen

Jos katkoja tulisi lukuisia talven aikana, niin kiusa olisi kohtuuton, mikäli laitetta ei pystyisi sammuttamaan hallitusti.

Meillä kävi tänään lyhyt sähkökatko. Sisäyksikkö kävi nollilla, mutta laite ei aloittanut lämmitystä/lähtenyt käyntiin. Sisäkaukosäätimen näytöllä luki off. Laitteen sai Melcloudin kautta takaisin päälle (laitteen saa siis sammuksiin valmiustilaan ja takaisin päälle melcloudilla), mutta eniten alkoi huolestuttaa se että laite ei herää omin avuin lämmitysmoodiin. Tarkastin tuon ulkoyksikön dip 5-2 ja se oli on asennossa. En löytänyt sisäyksikön asetuksista asetusta jolla laitteen voisi pakottaa automaattisesti "käyntiin" virtojen katkaisun jälkeen.

Millaiset kokemukset muilla? Kauanko pitäisi kestää että laite älyää lähteä itse takaisin lämmittämään?

 

[Reperei]

Näyttää tosiaan siltä, että ennen jokaista lämmityskertaa piirtää tuntikäyrään nuo 3 nyppylää, ennenkuin yhtäjaksoinen lämmitys lähtee käyntiin. Onko tuo siis ihan normaalia toimintaa, vai voinko jollain toimenpiteillä tuota koittaa ehkäistä?

Nyt alun ylilämmityksestä (liian korkea käyrä) johtuen, pumppu huilaailee pari tuntia kerrallaan, kunnes piirtää nuo kolme nyppylää, jonka jälkeen lämmittelee sulatukset mukaanlukien 1,5h-2h. Sitten sama alusta. Ulkolämpötila on pyörinyt -4 ja -8c välillä. Kuulostaako ihan normaalilta käyttäytymiseltä? Lähinnä nuo kolme nyppylää mietityttää.

Ongelman ydin on siis siinä, että laitteen teho on liian suuri sen hetkisellä minimilläkin lämmöntarpeeseen nähden eli lähtevän veden lämpötila nousee liian nopeasti sen +2 yli käyrän tavoitteen. Eli jos ei nyt sitten halua väkisin kasvattaa lämmöntarvetta, vaikka pitämällä ovet ja ikkunat auki , niin eipä tuolle oikein mitään voi. No käyrän tavoitelämpöä voi koittaa nostaa, mutta sitten se lämmittää jatkuvasti ikäänkuin yli. Parin lyhyen rykäisyn jälkeen tulee ne hystereesiasetukset käyttöön ja sitten lämmitys käy siihen hystereesin ylärajaan asti ja sen jälkeen jää odottelemaan sitä alarajaa.

Tosin sen ei pitäisi kyllä tehdä niitä lyhyitä käyntipätkiä uudestaan, jos ei esim. käyttöveden lämmitys ole nollannut sitä hystereesitilaa ts. sen pitäisi alarajan odottelun jälkeen suoraan käyttää sitä hystereesiasetuksen ylärajaa sen default +2:n sijaan.

 

[Eddie]

Tosin sen ei pitäisi kyllä tehdä niitä lyhyitä käyntipätkiä uudestaan, jos ei esim. käyttöveden lämmitys ole nollannut sitä hystereesitilaa ts. sen pitäisi alarajan odottelun jälkeen suoraan käyttää sitä hystereesiasetuksen ylärajaa sen default +2:n sijaan.

Eli ilmeisesti jokaisen lämmityskerran jälkeen tuo hystereesitila nollautuu, kun lyhyet pätkäkäynnit toistuu jokaisen lepopätkän jälkeen? Sulatusten ja käyttöveden lämmityksen jälkeen on lähtenyt heti kertalaakista uudelleen lämmittämään. Käyrän jyrkkyyttä ei hirveästi kärsi mennä nostamaan, tai sisällä on herkästi uimahousukelit. Pystyykö tuota hystereesitilaa pakottamaan jostain olemaan jatkuvasti päällä vai onko tuo automaattinen juttu?

Edit. Korjataan nyt sen verran että nyt juurikin käyttöveden teon jälkeen taas piirsi lyhyen lämmityspätkän käyrään. Eli ei lähdekään ainakaan joka kerta käyttöveden lämmityksen jälkeen kertalaakista.

 

[Reperei]

Eli ilmeisesti jokaisen lämmityskerran jälkeen tuo hystereesitila nollautuu, kun lyhyet pätkäkäynnit toistuu jokaisen lepopätkän jälkeen? Sulatusten ja käyttöveden lämmityksen jälkeen on lähtenyt heti kertalaakista uudelleen lämmittämään. Käyrän jyrkkyyttä ei hirveästi kärsi mennä nostamaan, tai sisällä on herkästi uimahousukelit. Pystyykö tuota hystereesitilaa pakottamaan jostain olemaan jatkuvasti päällä vai onko tuo automaattinen juttu?

Ei pitäisi kyllä nollautua lämmityksen tekemisestä. Valitettavasti sitä hystereesitilaa ei saa pysymään jatkuvasti päällä vaan vaatii nuo pätkäisyt aina alkuun, kun tila nollautuu.

Edit. Korjataan nyt sen verran että nyt juurikin käyttöveden teon jälkeen taas piirsi lyhyen lämmityspätkän käyrään. Eli ei lähdekään ainakaan joka kerta käyttöveden lämmityksen jälkeen kertalaakista.

Jep, käyttöveden teko nollaa hystereesitilan. Pelkän lämmityksen tekeminen ei ainakaan täällä eli seilaa noiden alkupätkäisyjen jälkeen hystereesiasetusten päiden välillä eli esim. käyrän arvolla 29C väliä 34C ja 26C kunnes käyttöveden lämmityksen jälkeen joutuu taas pätkimään.

 

[Eddie]

Ei pitäisi kyllä nollautua lämmityksen tekemisestä. Valitettavasti sitä hystereesitilaa ei saa pysymään jatkuvasti päällä vaan vaatii nuo pätkäisyt aina alkuun, kun tila nollautuu.

Jep, käyttöveden teko nollaa hystereesitilan. Pelkän lämmityksen tekeminen ei ainakaan täällä eli seilaa noiden alkupätkäisyjen jälkeen hystereesiasetusten päiden välillä eli esim. käyrän arvolla 29C väliä 34C ja 26C kunnes käyttöveden lämmityksen jälkeen joutuu taas pätkimään.

Okei. Eli sulla ei pätki alkuun, jos edellisen lämmitysjakson jälkeen huilipätkällä ei ole tehty käyttövettä? Täällä pätkii aina sen 2-3 kertaa, kun ulkoyksikkö on huilannut ja seuraava lämmitysjakso on alkamassa. Vaikka käyttövettä ei olisi tehty välissä. Outo juttu.

 

[fluik]

Moi,

Meillä on nyt ollut muutaman kuukauden Mitsun SWM80, 90l puskurivaraajalla. Sähkönkulutus on ollut aika isoa, muutamat päivät mitannut päiväkohtaista kwh lukemaa, joka on ~70kwh/pv pelkästään vilpillä.

Talo -70 luvun patteritalo, jossa 120 lämmitettävää alaa, ja 30 puolilämmintä.
Yhdessä kerroksessa
Sisälämpö 21c

Patterit vanhat rautaset, 2 lehtiset patterit osassa huoneissa.

Kylpyhuoneessa lattialämmitys säätököyrällä, lattian lämpö ei hohkaa jalkoihin

Pattereihin mennyt 50c vettä, olen ottanut sisätilamittarin lähipattereista termostaatit ja ventiilit irti, jolloin pattereihin menevä vesi on noussut 54c.

Käyttövesi laitettu ekomoodille, ja tiputettu vesi 55->49

Legionellan poisto 65c 2vk välein

Ulkoyksikkö käy aika lujalla koko ajan

Mistä mahtaisi kiikastaa?

Lämpötilamittari on olohuoneessa, voisiko auttaa jos vaihtaisi olohuoneen ja keittiön vanhat patterit uudempaan? Esim purmo c22

 

[_MikkoT_]

Moi,

Meillä on nyt ollut muutaman kuukauden Mitsun SWM80, 90l puskurivaraajalla. Sähkönkulutus on ollut aika isoa, muutamat päivät mitannut päiväkohtaista kwh lukemaa, joka on ~70kwh/pv pelkästään vilpillä.

Talo -70 luvun patteritalo, jossa 120 lämmitettävää alaa, ja 30 puolilämmintä.
Yhdessä kerroksessa
Sisälämpö 21c

Patterit vanhat rautaset, 2 lehtiset patterit osassa huoneissa.

Kylpyhuoneessa lattialämmitys säätököyrällä, lattian lämpö ei hohkaa jalkoihin

Pattereihin mennyt 50c vettä, olen ottanut sisätilamittarin lähipattereista termostaatit ja ventiilit irti, jolloin pattereihin menevä vesi on noussut 54c.

Käyttövesi laitettu ekomoodille, ja tiputettu vesi 55->49

Legionellan poisto 65c 2vk välein

Ulkoyksikkö käy aika lujalla koko ajan

Mistä mahtaisi kiikastaa?

Lämpötilamittari on olohuoneessa, voisiko auttaa jos vaihtaisi olohuoneen ja keittiön vanhat patterit uudempaan? Esim purmo c22

Missä päin kohde sijaitsee? Millainen oli vanha lämmitysmuoto ja millainen energiankulutus on sillä ollut?

 

[Pegasus]

Yhtäkkiä näyttäisi että vesi kiertää pääasiassa puskurissa ja siirtyminen verkostoon on heikkoa. Ilmeisesti 2-piirikitti käytössä niin niiden kiertovesipumppuihin vauhtia ja kaikki kuristavat laitteet pois. Veden lämpöjä pitäisi saada pienemmäksi ja kulutusta sitä kautta myös. Toki nykyaikaiset patterit auttaisivat myös asiaa

 

[fluik]

Varsinais-suomessa sijaitsee..
Ennen mentiin öljyllä, ~2200l vuoteen.

Pumput taisi olla nyt asennossa 2, kun 3 on maksimi, pitääpi laittaa vauhtia ja katsoa uudestaan. Mutta jotenkin tuntuu että pelkkä pykälän nostaminen vauhtiin ei paljoa tulosta tuo.

2-piirikitti on käytössä

 

[_MikkoT_]

Varsinais-suomessa sijaitsee..
Ennen mentiin öljyllä, ~2200l vuoteen.

Pumput taisi olla nyt asennossa 2, kun 3 on maksimi, pitääpi laittaa vauhtia ja katsoa uudestaan. Mutta jotenkin tuntuu että pelkkä pykälän nostaminen vauhtiin ei paljoa tulosta tuo.

2-piirikitti on käytössä

Ok. Tuo Pegasuksen ehdotus nyt ainakin kannattaa tehdä. Meilläkin puskurin jälkeinen pumppu käy täydellä teholla. Mutta jos vesi kiertäisi suurimmaksi osaksi vain puskurissa, niin mielestäni meno ja paluuveden lämpötilaeron pitäisi olla paljon pienempi.

Meillä hyvin samankaltainen kohde ja sama pumppu Pohjois-Pohjanmaalla. Pumppu vienyt 25-33kWh/ vuorokausi - 5c - -10c pakkasilla. Öljyä kului meillä vajaa 2000l vuodessa, ei muuta lämmön lähdettä.

Toki täällä on usein mainittu, että taloja ei keskenään voi vertailla, mutta korkealta vaikuttaa menovesi -4c pakkasella.

 

[Reperei]

Okei. Eli sulla ei pätki alkuun, jos edellisen lämmitysjakson jälkeen huilipätkällä ei ole tehty käyttövettä? Täällä pätkii aina sen 2-3 kertaa, kun ulkoyksikkö on huilannut ja seuraava lämmitysjakso on alkamassa. Vaikka käyttövettä ei olisi tehty välissä. Outo juttu.

Jep, ei pätki, edellyttäen siis, että hystereesi on mennyt päälle. Miltä sulla muuten näyttää se lämmitysjakson jälkeinen aika, kierrättääkö kone vettä siihen hystereesin alarajaan asti kiertovesipumppu päällä ja sitten menee taas lämmitys päälle?

Mikä on muuten softaversio? Vanhoissa Ecodaneissa (ennen PUD-malleja) ei tuota käyttäjän hystereesiasetusta ollut ollenkaan ymmärtääkseni käytössä eli kai sekin on mahdollista, että käytös olisi muuttunut uudemmissa koneissa/softissa.

 

[Eddie]

Jep, ei pätki, edellyttäen siis, että hystereesi on mennyt päälle. Miltä sulla muuten näyttää se lämmitysjakson jälkeinen aika, kierrättääkö kone vettä siihen hystereesin alarajaan asti kiertovesipumppu päällä ja sitten menee taas lämmitys päälle?

Ainakin koneen valikoiden mukaan kierrättää. Virtausta 19l/min ja molemmat pumput on asennuksen jäljiltä 5 asetuksella. Käyrässä taas menovesi putoaa samaan paluuveden kanssa, kun ulkoyksikkö sammuu. Sitten kun veden lämpötilat on koneen mielestä tarpeeksi laskenut (mielestäni ei käyrän mukaan kuitenkaan hystereesin alarajaan -5c asti käyrän pyyntilämpötilasta, vaan paljon aiemmin), niin ulkoyksikkö lähtee 2-3 pätkäisyn jälkeen liikkeelle.

Nuita hystereesiasetuksia en ole tarkastanut, koska kone pitäisi ajaa alas ensin, mutta manuaalin mukaan oletus pitäisi olla ON ja yläraja 5, alaraja -5.

Mikä on muuten softaversio? Vanhoissa Ecodaneissa (ennen PUD-malleja) ei tuota käyttäjän hystereesiasetusta ollut ollenkaan ymmärtääkseni käytössä eli kai sekin on mahdollista, että käytös olisi muuttunut uudemmissa koneissa/softissa.

Softasta en osaa sanoa, mistä tuon voi helpoiten tarkistaa?

 

[Lande]

Meillä kävi tänään lyhyt sähkökatko. Sisäyksikkö kävi nollilla, mutta laite ei aloittanut lämmitystä/lähtenyt käyntiin. Sisäkaukosäätimen näytöllä luki off. Laitteen sai Melcloudin kautta takaisin päälle (laitteen saa siis sammuksiin valmiustilaan ja takaisin päälle melcloudilla), mutta eniten alkoi huolestuttaa se että laite ei herää omin avuin lämmitysmoodiin. Tarkastin tuon ulkoyksikön dip 5-2 ja se oli on asennossa. En löytänyt sisäyksikön asetuksista asetusta jolla laitteen voisi pakottaa automaattisesti "käyntiin" virtojen katkaisun jälkeen.

Millaiset kokemukset muilla? Kauanko pitäisi kestää että laite älyää lähteä itse takaisin lämmittämään?

No jopas on. Olen tähän saakka uskonut ScanOfficen tekemää asentajan pikaopasta, jonka versiossa 1.3 tuo ulkoyksikön dippiasia kerrotaan, kuten myös viittaus sisäyksikön oletusasetukseen. Netistä löytyvässä vanhemmassa pikaoppaan 1.2-versiossa näistä ei puhuta mitään, ei myöskään Mitsubishin tekemässä virallisissa asennusoppaissa. Mutta jos uudelleenkäynnistymistä ylipäänsä neuvotaan varmistelemaan dippimuutoksella, niin kyllähän se kertoo asiassa olevan ongelmia. Outoa kuitenkin, ettei valmistajan materiaalista löydy mitään dokumentaatiota. Onko joku onnistunut saamaan service manualin haltuunsa - onkohan siellä mainintoja kyseisestä dipistä.

Käytännön sähkökatkotestiä en ole tehnyt, jottei oppiva sisämittaus sekoa. Nyt olisi tosiaan ne muiden kokemukset hyödyksi. Jos vehje jää aina pysähdyksiin sähkökatkon jälkeen, niin sitten Melcloud on käytännössä pakollinen hankinta. Paitsi jos on aina kotosalla, jolloin voi käynnistää laitteen fyysisestä nappulasta milloin tahansa.

 

[mhkk]

Mitäköhän tässä tapahtuu kun lämmityksen meno laskee noin nopeasti ?

 

[janti]

Onko joku onnistunut saamaan service manualin haltuunsa - onkohan siellä mainintoja kyseisestä dipistä.

Kyllä ks. sivu 48 Power failure automatic recovery*1

"1 “Power failure automatic recovery” can be set by either remote controller or this DIP SW. If one of them is set to ON, “Auto recovery” activates. Please set “Auto recovery” basically by remote controller because all units do not have DIP SW. Please refer to the indoor unit installation manual."

https://webshop.kinnan.dk/upload_dir/shop/Service-Manual---PUD-SHWM.pdf

Demand Control CNDM