Joo, näyttää kyllä alempaa, mutta ei niissä ole kuin muutaman asteen ero. Tuntuu kyllä todennäköiseltä tuo mitä sanoit, että on tulo ja palu ristissä. Jos ei vielä suihkussa huomaa että lämpö alkaa loppua mutta anturi näyttää +6 astetta, niin pakkohan sen on ottaa pohjasta vettä ja täyttää päältä.
Mitsubishi ecodan PUD-SWM 80 YAA kokemuksia
- Viestiketjun aloittaja Vesiilmatimppa
- Aloituspäivämäärä
Meillä aiemmin Jäspin lämminvesivaraaja suorasähköllä jonka kanssa sai tunti kaupalla suihkutella jos halus ja lämmin vesi ei loppunut kesken, öljylämmityksestä ei kokemusta.Kyllähän se niin on, että se sisäinen säiliö ei ole mikään hirveän iso ja jos tykkää kuumasta vedestä eli sieltä suihkusta tulee lähelle sitä max lämpöä koko ajan, niin tyhjäksi menee äkkiä. Jos ei käyttötottumuksia halua muuttaa, niin suurin apu tulee siitä, että nostaa veden lämpötilaa, jolloin sitä riittää sekoittaessa pidempään eikä tarvitse niin usein lämmitellä. Meillä ei 16kW öljylämmityskään ennen tuota VILP:iä jaksanut kahta suihkua pitää yhtäaikaa lämpöisenä, että sellaisen käytön voi unohtaa, jos ei ole isoa ja kuumaa varaajaa välissä
Toinen, mikä voi selittää eroa tuttavien kanssa on käyttöveden kierto, joka kuluttaa lämmintä vettä eli lähtötilassa, vaikka anturi näyttää säiliön yläosassa lämmintä, niin oikeasti siellä ei ole säiliö täynnä sitä kuumaa, kun osa on syöty jo kiertoon. Ja mahtaako tuttavilla olla käyttövedessä esim. varaaja ecodanin perässä? Tuollaisen lisävaraajan itsekin laittaisin asuinrakennuksen puolelle ja poistaisin kierron, jos vain sen johonkin helposti saisi.
Ecodanissa on kaksi anturia varaajassa ("ylä ja ala") aika lähellä toisiaan, näytössä ja melcloudissa näkyvät lukemat ovat ala-anturin lukemia. Käsittääkseni asetuksella vakio/ suuri voit antaa koneelle käskyn alkaa lämmittämään vettä kun vakio=yläanturi ero on 6°C tai enemmän tai suuri=ala-anturi ero on 6°C tai suurempi. Tuttavilla ei varaajaa, eikä myöskään puskurivaraajaa lattiakierrolle. Meidän koneen käyttäytyminen ja anturin lukemat tuntuvat olevan epäjohdonmukaisia, välillä lämmintä vettä riittää vaikka lukemat ovat pohjalla ja välillä lämminvesi loppuu yllättäen kesken vaikka lukemat melkein 30°C ylempänä.
Ki
Kiitos kuvasta! Tuossa käyrä näyttää järkevältä ja juuri tuo n.3°C lasku tuntuu järkevältä. Samaa näytti Nibe siskoni talossa kun meitä oli viisi saunomassa ja välillä käytiin poreissa. Eli samat kolme ihmistä samalla suihkun käytöllä kuin kotona plus kaksi aikuista vielä lisäksi. Harkitsin juuri Niben ja Ecodanin välillä, ois varmaan pitänyt valita Nibe...
Tässä meidän käyrä saunomisen yhteydessä kun yllättäen vesi loppui kesken. Saunan yhteydessä tulee muutenkin käytettyä viileämpää vettä ja ajallisesti ei oltu pitkää suihkuissa.
Liitetiedostot
Ei oo ristissä. Jep ala-anturia näyttää. Ala- ja ylä-anturi hyvin lähellä toisiaan keskiosassa pönttöä.
Liitetiedostot
Kyllähän meilläkin öljylämmityksen kanssa yhdestä suihkusta tuli lämmintä niin kauan kuin öljyä riittää. Kahdelle lämpöiselle suihkulle ei riittänyt tehot, tietty ei siellä nyt kumpikaan jäätynyt, mutta ei sitä vettä jonkin ajan kuluttua kovin lämpöiseksi voinut kutsua.
Tuossa tulee mieleen se, että jos lämmitys lähtee käyntiin, niin se sekoittaa ecodanin säiliön, jolloin sieltä ei tule lämmintä, vaikka sitä olisi jonkin verran jäljellä. Joo, se suuri asetus laittaa koneen lämmittämään aiemmin käyttäen alempaa anturia. Tuo voisi auttaa, kun silloin se koko säiliön keskilämpö ei pääse niin alas tuota sekoitusta ajatellen. Sellaisen myös huomasin asetuksia muutellessa, että aluksi ecodan näytti käytössä olevan anturin lämpötilaa melcloudissa, mutta joidenkin säätöjen jälkeen se alkasikin näyttää juuri sen ei-valitun käyttövesianturin lämpötilaa. Näin ainakin muistaisin, en ole kyllä hetkeen tuota käytettävää anturia koittanut vaihtaa. Eli tuossa voi olla myös eroa, jos tuttavilla se melcloud näyttää edelleen sitä oikean anturin lämpötilaa, joka on pidempään ylempänä ts. käyrä ei lähde niin nopeasti laskuun kulutuksen kanssa. Hanasta tulevan veden lämpöön tuo ei tosin vaikuta.
Oliko teillä muuten se käyttöveden kierto syömässä kuumaa vettä taustalla?
Viimeksi muokattu:
Jotain outoa tuossa tapahtuu kun virtaus lämpötila syöksyy noin alas kun alkaa lämmittämään vettä.
No meillä riitti kyllä kahdelle suihkulle hyvin lämmintä vettä vanhalla järjestelmällä pitkäksikin aikaa, mutta tämä taitaa olla nyt hieman off topic.
Minusta LV:n lämpötila on aina ala-anturista mitattu, näytössä ja Melcloudissa sama. Se jäi aiemmin mainitsematta että meillä kokeiltiin muuttaa asetuksia aika pian koneen hankinnan jälkeen. Rajaksi nostettii 55°C, lämmitys aika 90min. ja 15min. tauko, sekä tuo alemman anturin mukaan eli Suuri asetus päällä. Kone vain yski entistä enemmän ja lämminvesi loppui edelleen.
Viisi henkisellä tuttava perheellä ei vielä melcloud käytössä. Olisikin hauska nähdä heidän dataa.
Käyttöveden kierto? Mikäs se on? Ylimääräinen tankki ennen varaajaa vai? Eli ilmeisesti ei siis ole
Niin se on varmaa että joku tuossa on mättää ja vika ei taida olla tällä kertaa käyttäjissä. Itse en ymmärrä noista virtauslämpötiloista sen enempää. Myyjä tulee vaihtamaan uuden ala-anturin mutta jotenkin tuntuu että vika ei sillä korjaannu. Että jotain muutakin on vialla. Mutta ainakin yhden asian saa tietty poissuljettua.
Jälleenmyyjä lähetti maahantuojalle (Scanoffice OY) dataa muistikortilta noin vuosi sitten mutta maahantuoja ei ikinä ladannut tiedostoa eikä ole vastannannut jälleenmyyjälle mitään. Itsellä ollut se käsitys tähän mennessä että nämä Ilma-vesi pumput ovat vaan niin paljon heikompia kun vanha suorasähkö järjestelmä että LV:tä täytyy vaan säästellä urakalla mutta nyt kun on itse käynyt toisessa talossa suihkuttelemassa Niben järjestelmällä ja kuullut 5 henkisen perheen tarinaa Ecodanista sekä täälläkin 47 sivua tekstiä jossa kukaan muu ei valita lämpimästä vedestä niin eiköhän tuo ala olla aika selvä peli että missä vika oikeasti on.
Suosittelen laskemaan vaikka 48 niin oppivat käymään suihkussa lotraamatta. Kiittävät vielä kun joutuvat joskus maksamaan itse lämpimän veden.
Kyllä ne jo on opetelleet vähemmälle
Suoralla sähköllä on yleensä vähintään 300L varaaja, öljyssä olikohan siinä meillä 120L mistä kierukka meni läpi, niin se on äkkiä käytetty porukalla pidempään saunoessa, jos kulutus on suurempi kuin tuotettu teho. Mutta joo, off-topic, ei siitä enempää
Tuo kuulostaa kyllä oudolta. Kyllä meillä on selkeästi riittänyt vesi paremmin, kun olen joskus vieraiden ajaksi nostanut lämmöt johonkin 58 asteeseen normi 53:sta.
Noissa niin kyllä käyttö vaihtelee. Meilläkin kun nuorempi tenava käy suihkussa, niin ei oikeastaan tapahdu mitään käyrällä, jos säiliö on kuumana, kun pitää viileästä ja muutenkin käy nopsaan.
Jos varaajasta on pitkä matka varsinaisiin käyttöpisteisiin, niin sitä kuumaa vettä kierrätetään vakiona kaiken aikaa, niin että hanasta tulee heti kuumaa. Meilläkin on ulkorakennuksessa pannuhuone, niin tuo on vähän pakko. Tosin nykyään on ajastettuna, kun muuten saa käyttövettä lämmittää ecodanin toimesta vähän väliä, koska tuo kierto vuotaa lämpöä aika reilusti. Öljyn kanssa ei niin huomannut, kun teki samaan aikaan lämmitystä ja käyttövettä, ja tehoakin oli enemmän.Käyttöveden kierto? Mikäs se on? Ylimääräinen tankki ennen varaajaa vai? Eli ilmeisesti ei siis ole
Viimeksi muokattu:
No joo 300L vs. 120L alkaa olla kyllä jo iso eroSuoralla sähköllä on yleensä vähintään 300L varaaja, öljyssä olikohan siinä meillä 120L mistä kierukka meni läpi, niin se on äkkiä käytetty porukalla pidempään saunoessa, jos kulutus on suurempi kuin tuotettu teho. Mutta joo, off-topic, ei siitä enempää
Tuo kuulostaa kyllä oudolta. Kyllä meillä on selkeästi riittänyt vesi paremmin, kun olen joskus vieraiden ajaksi nostanut lämmöt johonkin 58 asteeseen normi 53:sta.
Noissa niin kyllä käyttö vaihtelee. Meilläkin kun nuorempi tenava käy suihkussa, niin ei oikeastaan tapahdu mitään käyrällä, jos säiliö on kuumana, kun pitää viileästä ja muutenkin käy nopsaan.
Jos varaajasta on pitkä matka varsinaisiin käyttöpisteisiin, niin sitä kuumaa vettä kierrätetään vakiona kaiken aikaa, niin että hanasta tulee heti kuumaa. Meilläkin on ulkorakennuksessa pannuhuone, niin tuo on vähän pakko. Tosin nykyään on ajastettuna, kun muuten saa käyttövettä lämmittää ecodanin toimesta vähän väliä, koska tuo kierto vuotaa lämpöä aika reilusti. Öljyn kanssa ei niin huomannut, kun teki samaan aikaan lämmitystä ja käyttövettä, ja tehoakin oli enemmän.
Aivan joo, siis meillä on suihkut heti seinän takana. Ei oo pitkä matka. Viime aikoina kone on käyttäytynyt niin että näyttää jo 10-15min. suihkuttelun jälkeen alhaisia lukemia 6-8°C mutta lämmintä vettä on kuitenin pääsääntöisesti vielä jäljellä ja välillä taas loppuu hetkessä ja mittarin mukaan ollaan jossain 30°C yläpuolella. Lähtötilanne aina about sama 52°C tai lähellä sitä. Ei ikinä tiedä onko siellä lämmintä vai ei.
Teillä ei ilmeisesti ole käyttöveden lämmitystä mitenkään ajastettu vaan se lämmitttää asetusten mukaisesti sitten kun ylä-anturi tippuu 6 astetta?No joo 300L vs. 120L alkaa olla kyllä jo iso ero
Aivan joo, siis meillä on suihkut heti seinän takana. Ei oo pitkä matka. Viime aikoina kone on käyttäytynyt niin että näyttää jo 10-15min. suihkuttelun jälkeen alhaisia lukemia 6-8°C mutta lämmintä vettä on kuitenin pääsääntöisesti vielä jäljellä ja välillä taas loppuu hetkessä ja mittarin mukaan ollaan jossain 30°C yläpuolella. Lähtötilanne aina about sama 52°C tai lähellä sitä. Ei ikinä tiedä onko siellä lämmintä vai ei.
Tarkistappas ensi kerralla kun vesi loppuu, että milloin edellinen lämmityssykli on tehty. Itsellä oli alunperin ongelmana että lämmityssyklit sattui osumaan sellaisiin aikoihin että juuri usein alkuillasta varaaja oli jo lähellä lämmityksen tarvetta ja tällöin kun meni suihkuun niin loppuihan se vesi lähes aina. Ja sitten tietenkin suihkuttelujen jälkeen varaaja kuumeni illalla, joka tuntui typerältä kun ei yöllä juuri tarvetta ole. Nyt on ajastettu 4.30-7.00 ja 15.00-17.00, jolloin varaaja lämmitetään juuri ennen kuin tarve on suurin. Meillä on käyttövedenkierto käytössä ja se viilentää varaajaa aika tehokkaasti ja ilman sitä riittäisi varmaan että lämmittäisi veden vain aamulla.
Harrastelija
Hyperaktiivi
Tuo 15-17 on sikäli ikävä aika että tuohon aikaan sähkön hinnassa on yleensä piikki. Kallista lämmitystä.
Totta, mutta mitä nyt pari vuotta seuraillut niin yleensä hinta nousee 16 alkaen ja useimmiten lämmityksen ehtii tekemään alle tunnissa, joten
pahimmat hintapiikit saa yleensä väistettyä. Esim. huomenna:
Jos ei olisi pitkiä putkia ja kiertoa niin varmasti lämmittäisin vain aamuisin.
Yleensä laitan manuaalisesti päälle n. tunti ennen suihkuttelua jos lämmöt kovin alhaalla. Ja noissa testeissä olen lämmittänyt 52°C:n ennen suihkun alkamista. Ecodan mittaa ala-anturista ja joo 6°C erolla, ns. "default" asetus.
Edit: Ja joo kun ylä-anturi tipuu 6°C, lukema näytöllä ala-anturin mukaan. Mikä muuten tänään päivällä oli jo laskenut 37°C eikä lämmitys ollut vielä käynnistynyt. Mietin että voiko todellakin olla ylä- ja ala-anturan ero Yli 7°C:sta.
Viimeksi muokattu:
Omppupomppu
Aktiivinen jäsen
Ecodan on ollut käytössä noin 2,5 vuotta.
Tein huvikseni COP-käyrän tältä ajalta mutta mukaan otin vain ne kuukaudet jolloin myös lattialämmityspiiri on ollut käytössä eli mukana on syyskuu-huhtikuu tulokset.
Sisälämpötilan ohjauksella ja pyynti yleensä 21 astetta.
Jätin käppyrässä pois mittauspisteet koska ne sekoittavat kuvaa ja siinä näkyy siis lineaarinen regressiokäyrä.
Luvut ovat laitteen omia tuloksia.
Onko jollain vastaavaa lattia-tai patteritalosta?
Tein huvikseni COP-käyrän tältä ajalta mutta mukaan otin vain ne kuukaudet jolloin myös lattialämmityspiiri on ollut käytössä eli mukana on syyskuu-huhtikuu tulokset.
Sisälämpötilan ohjauksella ja pyynti yleensä 21 astetta.
Jätin käppyrässä pois mittauspisteet koska ne sekoittavat kuvaa ja siinä näkyy siis lineaarinen regressiokäyrä.
Luvut ovat laitteen omia tuloksia.
Onko jollain vastaavaa lattia-tai patteritalosta?
Lineaarinen on hyvä kuvantaminen kun oletetaan muuttujien käyttäytyminen fysikaalisten arvojen perusteella. Kuitenkin tämä (oma mitsu) ja oletan, että muidenkin, ei ihan käyttäydy siten, että voisi regression lineaarisen ottaa käyttöön. Se vain ei tuo sitä oikeaa "viivaa".
Uskoisin, että käyttäjien, olosuhteiden ja ennen kaikkea kokeilujen tuoman muutoksien vaikutuksesta voisi polynominen regressio olla parempi, ainakin alkuvaiheessa kunnes toiminta vakiintuu.
Tuossa on oma versio, tuosta huomaa suhteen kokonaisuuteen vilpin tuomaan hyötyyn kun haarukoidaan nuo huonot ja hyvät. No tämäkin on vain kuvantamista. Totuus on aina toinen.
Muuten, missä asustelet kun kuva kertoo vain -7 asteeseen
Uskoisin, että käyttäjien, olosuhteiden ja ennen kaikkea kokeilujen tuoman muutoksien vaikutuksesta voisi polynominen regressio olla parempi, ainakin alkuvaiheessa kunnes toiminta vakiintuu.
Tuossa on oma versio, tuosta huomaa suhteen kokonaisuuteen vilpin tuomaan hyötyyn kun haarukoidaan nuo huonot ja hyvät. No tämäkin on vain kuvantamista. Totuus on aina toinen.
Muuten, missä asustelet kun kuva kertoo vain -7 asteeseen
Viimeksi muokattu:
Omppupomppu
Aktiivinen jäsen
@petrikov Talo on Lounais-Suomessa. Tein tarkoituksella kuvaajan mahdollisimman selkeäksi jättämällä lukemapisteet pois siitä joten jäljelle jäi vain kuvaaja.
Lineaarinen regressio ei välttämättä ole tarkin kuvaamaan miten COP muuttuu lämpötilan funktiona mutta minun tarkoitukseeni se sopi. Toisaalta en pysty sanomaan, että mikä muu regressio voisi olla parempi varsinkin koska mittapisteitä on melko vähän. Eli minulla ei ole jatkuvaa mittausta vaan olen ottanut ylös eri kuukausien lukemat ja niiden perusteella on tullut tuo käyrä.
Täällä on tosiaan alin koko kuukauden keskiarvo ollut -7,1 C tammikuussa 2024 Jolloin lämmityksen COP oli 2,8.
Tammikuun alku oli poikkeuksellisen kylmä. Ensimmäisen viikon keskilämpötila oli -18,2 C ja siltä ajalta Lämmityksen COP oli 2,2 ja lämpimän veden 1,5.
Oma kuvaajani ei siis ole tieteellisen tarkka mutta ennen hankintaa olisin ollut itse kiinnostunut näkemään eri laitteista vastaavat käyttäjien mittaamat käyrät (enkä pelkästään valmistajien käyriä) jolloin laitteen valinta olisi ollut helpompaa ainakin COP kannalta. Ehkä pelkkä taulukko olisi jopa ollut parempi mutta niitä olen tällä palstalla silloin tällöin jo jakanut.
Lineaarinen regressio ei välttämättä ole tarkin kuvaamaan miten COP muuttuu lämpötilan funktiona mutta minun tarkoitukseeni se sopi. Toisaalta en pysty sanomaan, että mikä muu regressio voisi olla parempi varsinkin koska mittapisteitä on melko vähän. Eli minulla ei ole jatkuvaa mittausta vaan olen ottanut ylös eri kuukausien lukemat ja niiden perusteella on tullut tuo käyrä.
Täällä on tosiaan alin koko kuukauden keskiarvo ollut -7,1 C tammikuussa 2024 Jolloin lämmityksen COP oli 2,8.
Tammikuun alku oli poikkeuksellisen kylmä. Ensimmäisen viikon keskilämpötila oli -18,2 C ja siltä ajalta Lämmityksen COP oli 2,2 ja lämpimän veden 1,5.
Oma kuvaajani ei siis ole tieteellisen tarkka mutta ennen hankintaa olisin ollut itse kiinnostunut näkemään eri laitteista vastaavat käyttäjien mittaamat käyrät (enkä pelkästään valmistajien käyriä) jolloin laitteen valinta olisi ollut helpompaa ainakin COP kannalta. Ehkä pelkkä taulukko olisi jopa ollut parempi mutta niitä olen tällä palstalla silloin tällöin jo jakanut.
Itse tein nyt viimeisen vertailun miten tuo vilppi käyttäytyy aiempaan öljylämmitykseen. Nyt oli hyvä otanta-aika sillä oli saatanan kylmä täällä Tampereellakin jota ei ole ollut vuosiin. Hyvä mieli tuosta vaihdosta kuitenkin on.
Itse halusin nuo hyötysuhteet ottaa selville, ja sainkin mutta pääasiallinen tarkoitus on, että kämppä on lämmin ja edullisemmin kuin öljyaikana. Nyt on vielä itellä 19 snt/kWh sähköhinta (sis. siirron) ja kaikki tuon alle lokakuussa 24 kun sopimus päättyy, on plussaa. Määräaikaisen teen jos hinta on energia alle 8 snt/kWh, muutoin jään pörssiin.
Tuossa kuitenkin kahdelta vuodelta varmistusta itselleni, että vilppi on kuitenkin kannattavampi.
Jos mennään noiden kahden vuoden kustannusten keskiarvolla 1470€/vuosi ja öljyllä se meni 4600€/vuosi 1,4€litra keskihinnalla olen hyvinkin tyytyväinen, säästö on 3130 euroa. Vaikka litra hinta olisi 1 euroa/litra säästö olisi vielä 1700 euroa.
Nyt itse olenkin jo saanut tuon oman kokonaisuuteni selville ja tuo coppi ja virittäminen onkin jo taka-alalla ja keskitytään siihen, että kämppä on lämmin jota se onkin 21.5 - 22.5 asteisena pysytellyt lukuunottamatta tuota uudenvuoden ja alun tammikuuta jolloin tuo oli 20 asteen tuntumassa. Tämä oli oma vika sillä olin tuon vastuskäytön pysäyttänyt. Nyt huomasin, että se kannattaa olla tukemassa pumppua, sillä se kuitenkin on päällä harvakseen. Tuossa alle -25 pumppu käyttää jo vastuksia kokonaan 9 kWh. Saan tarvittaessa 3 lisää puskurin vastuksella ja tuon tulen ottamaan automaattiseksi. Tuo poistaa tuon tuoton laskennan, mutta pääasia kun nyt tiedän missä mennään. Ja on ulkoinen mittari kokonaisuutta katsomassa josta näen. Eli tuo "kyttääminen" oman pumpun copin perässä saa jo väistyä, tiedän sen jo.
Tein kuvaajaan myös skenaarion JOS 2024 olisi joka kuukaudelta prosentuaalisesti yhtä kylmä kuin nyt tammikuu. Kulutus oli 86%:a edellisen vuoden tammikuuhun korkeampi. Tällöinkin tuo hyöty pumpun hyväksi versus öljyyn olisi 1600 euroa ja näinkin voin olla luottavaisen mielin, sillä tuota ei tapahdu joka kuukausi.
Alla myös kuvaaja tältä vuodelta pumpun cop eri ulkolämpötiloilla
Itse halusin nuo hyötysuhteet ottaa selville, ja sainkin mutta pääasiallinen tarkoitus on, että kämppä on lämmin ja edullisemmin kuin öljyaikana. Nyt on vielä itellä 19 snt/kWh sähköhinta (sis. siirron) ja kaikki tuon alle lokakuussa 24 kun sopimus päättyy, on plussaa. Määräaikaisen teen jos hinta on energia alle 8 snt/kWh, muutoin jään pörssiin.
Tuossa kuitenkin kahdelta vuodelta varmistusta itselleni, että vilppi on kuitenkin kannattavampi.
Jos mennään noiden kahden vuoden kustannusten keskiarvolla 1470€/vuosi ja öljyllä se meni 4600€/vuosi 1,4€litra keskihinnalla olen hyvinkin tyytyväinen, säästö on 3130 euroa. Vaikka litra hinta olisi 1 euroa/litra säästö olisi vielä 1700 euroa.
Nyt itse olenkin jo saanut tuon oman kokonaisuuteni selville ja tuo coppi ja virittäminen onkin jo taka-alalla ja keskitytään siihen, että kämppä on lämmin jota se onkin 21.5 - 22.5 asteisena pysytellyt lukuunottamatta tuota uudenvuoden ja alun tammikuuta jolloin tuo oli 20 asteen tuntumassa. Tämä oli oma vika sillä olin tuon vastuskäytön pysäyttänyt. Nyt huomasin, että se kannattaa olla tukemassa pumppua, sillä se kuitenkin on päällä harvakseen. Tuossa alle -25 pumppu käyttää jo vastuksia kokonaan 9 kWh. Saan tarvittaessa 3 lisää puskurin vastuksella ja tuon tulen ottamaan automaattiseksi. Tuo poistaa tuon tuoton laskennan, mutta pääasia kun nyt tiedän missä mennään. Ja on ulkoinen mittari kokonaisuutta katsomassa josta näen. Eli tuo "kyttääminen" oman pumpun copin perässä saa jo väistyä, tiedän sen jo.
Tein kuvaajaan myös skenaarion JOS 2024 olisi joka kuukaudelta prosentuaalisesti yhtä kylmä kuin nyt tammikuu. Kulutus oli 86%:a edellisen vuoden tammikuuhun korkeampi. Tällöinkin tuo hyöty pumpun hyväksi versus öljyyn olisi 1600 euroa ja näinkin voin olla luottavaisen mielin, sillä tuota ei tapahdu joka kuukausi.
Alla myös kuvaaja tältä vuodelta pumpun cop eri ulkolämpötiloilla
Kirjoittelin jo toiseenkin lankaan omaa kokemusta. Mulla siis otsikon PUDi ja varaajayksikkö. Valmistettu 06/2021 ja talo rakennettu samana vuonna. Lattialämmitys ilman huonetermareita enkä ottanut kaukosäädintäkään. Ajatus oli että käyräohjauksella mennään. Kakspiirisysteemi siten että 1.piiri on märkätilat 3,65 l/min ja 2.piiri asuintilat 10,5 l/min. Ei puskurivaraajaa.
Kaikenlaista kokeillut säätää ja toistaiseksi paras on varaajayksikön latauspumpun nopeus 2 (12 l/min). Tällä asetuksella vähiten pätkäkäyntiä kun menoveden lämpö nousee hitaammin. Muilla nopeuksilla menovesi ampuu ylärajalle hyvin nopeasti. 2.piirikitin pumput on molemmat CP3 käyrällä ja ykköspiirin pumppu ajelee kahden ledin teholla ja kakkospiirin pumppu 3 ledin teholla.
Nyt on sitten visainen pulma. Testimielessä mulla on nyt molempiin piireihin identtiset käyrät. Silti 1.piiriin laite tuottaa yli pyynnin ja se yleensä lähtee noin 2 tai 3 yli pyynnin liikkeelle ja nousee sitten ylärajaan pikku hiljaa. 2.piiri tietenkin shuntin avulla pitää itsensä aika hyvin pyynnissä. Eli tuossa kun oli vaikka pakkasta -15 niin menovesi 1.piiriin hyvin pian 35 ja 2.piiriin se käyränmukainen 32. Tästä sitten 1.piiri nousee ajan myötä 37 asteeseen (siis pyynti 32 + hystereesiraja 5) ja homma seis. Scanofficen vastaus, että laitteen minimiteho on suurempi kuin talon tarve. DeltaT lämmönvaihtimella on 5-6C ja piirikohtaisesti 2-4C. Jos nostan 1.piiriä vaikka +3 niin sitten se ajautuu 40 asteeseen. Kompura ajeli 58 hertsillä noilla pakkasilla/pyynnillä. Kuumakaasun tulistus noin 42C ja paisuntaventtiilin ohjaus luokkaa 200 pulssia. Huonelämpö asuintiloissa aika hyvin 21 molemmin puolin ja märkätiloissa saunan termostaattianturin mukaan 23-24C.
Mites muilla kompuran nopeus kovemmilla pakkasilla? Meneeköhän toi edes alle 58 silloin? Moni parametri vaikuttaa tuottoon, mutta kyllä vaikuttaa oudolta etteikö toi pystyisi tuottamaan 32 asteista menovettä -15 pakkasella. Sehän on ihan normaalia lattialämmitystalossa kun mitoituskin meillä on 37@-26. Ja tuota deltaakin sen verran että ois varaa kaventaakin kompuraa hidastamalla. Eikö monella toi lämmönvaihtimen delta oo vaan jotain 2-3 astetta?
Kaikenlaista kokeillut säätää ja toistaiseksi paras on varaajayksikön latauspumpun nopeus 2 (12 l/min). Tällä asetuksella vähiten pätkäkäyntiä kun menoveden lämpö nousee hitaammin. Muilla nopeuksilla menovesi ampuu ylärajalle hyvin nopeasti. 2.piirikitin pumput on molemmat CP3 käyrällä ja ykköspiirin pumppu ajelee kahden ledin teholla ja kakkospiirin pumppu 3 ledin teholla.
Nyt on sitten visainen pulma. Testimielessä mulla on nyt molempiin piireihin identtiset käyrät. Silti 1.piiriin laite tuottaa yli pyynnin ja se yleensä lähtee noin 2 tai 3 yli pyynnin liikkeelle ja nousee sitten ylärajaan pikku hiljaa. 2.piiri tietenkin shuntin avulla pitää itsensä aika hyvin pyynnissä. Eli tuossa kun oli vaikka pakkasta -15 niin menovesi 1.piiriin hyvin pian 35 ja 2.piiriin se käyränmukainen 32. Tästä sitten 1.piiri nousee ajan myötä 37 asteeseen (siis pyynti 32 + hystereesiraja 5) ja homma seis. Scanofficen vastaus, että laitteen minimiteho on suurempi kuin talon tarve. DeltaT lämmönvaihtimella on 5-6C ja piirikohtaisesti 2-4C. Jos nostan 1.piiriä vaikka +3 niin sitten se ajautuu 40 asteeseen. Kompura ajeli 58 hertsillä noilla pakkasilla/pyynnillä. Kuumakaasun tulistus noin 42C ja paisuntaventtiilin ohjaus luokkaa 200 pulssia. Huonelämpö asuintiloissa aika hyvin 21 molemmin puolin ja märkätiloissa saunan termostaattianturin mukaan 23-24C.
Mites muilla kompuran nopeus kovemmilla pakkasilla? Meneeköhän toi edes alle 58 silloin? Moni parametri vaikuttaa tuottoon, mutta kyllä vaikuttaa oudolta etteikö toi pystyisi tuottamaan 32 asteista menovettä -15 pakkasella. Sehän on ihan normaalia lattialämmitystalossa kun mitoituskin meillä on 37@-26. Ja tuota deltaakin sen verran että ois varaa kaventaakin kompuraa hidastamalla. Eikö monella toi lämmönvaihtimen delta oo vaan jotain 2-3 astetta?
Viimeksi muokattu:
Vesiilmatimppa
Aktiivinen jäsen
Millainen käyrä ecodanissa on saatko sitä loivennettua? Vähän epäilen saatko tuota toimimaan ilman puskuri varaajaa, koska molemmat piirit shuntattuja. Jos molemmat piirit alkaa rajoittaa niin eihän pumppu taivu pakkasella niin pienille tehoille vaan tulee pätkä käyntiä. Itsellä tosiaan aluksi molemmat piirit olivat shuntattuja öljylämmityksen jäljiltä ja pienellä pakkasella toimi mutta kun pakkanen kiristyi niin tuotto kasvaa ja kone kävi puskurista (50l) huolimatta lyhyttä pätkää. Tilanne helpottui kosteantilan piirin shuntti auki 100% kokoajan. Ja talo kierto suuremmaksi mitä ecodan tuottaa. Ja toinen ratkaiseva juttu oli isompi 90 puskuri ja se 3 putki kytkennällä. Tällä systeemillä toimii -10 pakkasella tekee nätisti 31 asteista vettä ja ajaa tuntikausia pois lukien sulatukset. (Toki talo vanhempi ja kuluttaa energiaa enemmän ja pinta-alaa tallin kanssa 220m2)
Tällaisen käyrän sain aikaiseksi tammikuulta, pakkasta välillä vähintäänkin riittävästi. Keskilämpötila läheiselä viralliselta mittauspisteeltä ja cop laskettu koneen näyttämistä luvuista. Ilmeisesti asentajalla jäänyt asettamatta kylmäilma toiminto, kun ainakin vielä -28 kompuralla lämmitti.
Varmastikkin tuossa -25 seudulla olisi viisain siirtyä vastuksille kompuran eliniän pidentämiseksi.
Varmastikkin tuossa -25 seudulla olisi viisain siirtyä vastuksille kompuran eliniän pidentämiseksi.
Teillä ehkä korkea menolämpö kun alkuperäiset patterit niin cop-luvut kun ei niin hyviä kuin voisi olla.
Itsellä näyttäisi että, jos ulkolämpö on -1 tai korkeampi minimi hertsit 28, ulkolämpö -2 viiva -9, minimi 42hz, -10 -? 58 hz.
Varmasti paranis patterien vaihdolla.
Pakkasilla leivinuuni ollut apuna, Kiertoveden menolämpö kovilla pakkasilla pieniä piikkejä lukuunottamatta n.45astetta, lauhemmalla sitten 30-35. Käyrä ioliving anturilta joka pattetien menoputkessa.
Siis ei ole molemmat piirit shuntattu. Mitsun oma 2-piirikitti. Eli ykköspiiriin menee suoraan pumpun tuottama lämpö ja toki kakkospiiriinkin kun shuntti on täysin auki. Mutta osa kakkosen paluusta kierrätetään takaisin sinne kakkoseen. Aika perinteinen taitaa olla. Outous tässä on se, että kun molempiin piireihin pyydetään samaa niin silti pumppu tuottaa 5 yli pyynnin ja se on se hystereesin yläraja joten jossain kohtaa pumppu sammuu hetkeksi. Paluuvedet pysyisi aivan hallinnassa jos vaan meno pysyisi hallinnassa. Eli ei ole kyse edes siitä, että paluu alkaisi lähestymään menoa, jos tilanne pidettäisiin vakiona.
Okei. Kympin pakkasilla kun kone käy 58Hz niin tuottaako sulla 31 asteista? Mulla siis melkein tilanteesta riippumatta niin ajaa aina hystereesin ylärajaan. Mulla vois olla pyynti vaikka 37 joten silloin se ajais päin 42C. Eli aina tuuttaa sen +5. Siltä vaikuttaa.
Ei tuota 31 asteista. nytkin käy semmoisia 20 minuutin jaksoja -12 asteessa kun lämpiää liikaa vesi. tosin voi osittain johtua myös siiträ että on tullut uunia lämmitettyä nyt. Tuossa -5 ja -9 välissä toimii aika hyvin ja taas -17 asteen jälkeen alkaa ajamaan pisempää pätkää. myös 0:ssa toimii nyt aika hyvin.
20@15, 28@0, 37@-26. Talo on kerrosalaltaan 129m2 yhdessä tasossa. B energialuokka. Ton käyrän olen vastikään säätänyt noin.
Viimeksi muokattu:
Vesiilmatimppa
Aktiivinen jäsen
Voihan olla ettei minimi teho taivu noin alas mitä sun talo tarvii energiaa. Ilmeisesti se hiljainen tila ajaa pienemmillä kierroksilla kompuraa/puhallinta, kannattais kokeilla. Rajoittaa kai myös maksimitehoa...(taitaa kyl käyttää vastusta apuna helpommin)
Joo hiljaista tilaa olen kokeillut mutta en uskaltanut jättää päälle. Pitäisi tietää tekeekö se kuitenkin sulatukset eli ohittaako sulatuksen aktivoituminen tuon taajusrajoitteen, jos sulatus tarvitsee enemmän jengaa. Silloin kun tuota koitin niin varmuudeksi ajastin sen niin että käyttöveden lämmityksen aikaan hiljainen tila oli pois päältä, jotta kompura saa pyöriä täysillä.
Voishan tuota vielä kokeilla. Tänään lähetän kuitenkin logit vielä Scanofficelle ja voisin kysäistä samalla tuota hiljaisen tilan jatkuvaa päälläoloa. Muistaakseni silloin se rajoitti 48 hertsiin taajuuden. Scanofficelta myös jo vastattiin että laittaisin Veden virtauksen säätö -asetuksen päälle, että se muuttaisi tarpeen mukaan latauspumpun virtausta. Mutta ei toi taida käyräohjauksella toimia. Ehkä sen Auto Adaptationin kanssa toimii. Mulla vaan ei ole kaukosäädintä. Mietin pitäskö kokeilla laittaa säädin molempiin piireihin, jos se avaa hiukan paremmat ohjausparametrit koneelle. Mahtaisko se sallia alemman taajuuden kompuran käynnillekin... Aika kallis vaan kokeilla, kun kaks kaukosäädintä ja vastaanotin about 350e.
Voishan tuota vielä kokeilla. Tänään lähetän kuitenkin logit vielä Scanofficelle ja voisin kysäistä samalla tuota hiljaisen tilan jatkuvaa päälläoloa. Muistaakseni silloin se rajoitti 48 hertsiin taajuuden. Scanofficelta myös jo vastattiin että laittaisin Veden virtauksen säätö -asetuksen päälle, että se muuttaisi tarpeen mukaan latauspumpun virtausta. Mutta ei toi taida käyräohjauksella toimia. Ehkä sen Auto Adaptationin kanssa toimii. Mulla vaan ei ole kaukosäädintä. Mietin pitäskö kokeilla laittaa säädin molempiin piireihin, jos se avaa hiukan paremmat ohjausparametrit koneelle. Mahtaisko se sallia alemman taajuuden kompuran käynnillekin... Aika kallis vaan kokeilla, kun kaks kaukosäädintä ja vastaanotin about 350e.
Viimeksi muokattu:
On hieman epäselvyyttä pystyykö kahta piiriä ohjaamaan kaukosäätimellä. Ainakaan koneeseen ei voi molempiin piireihin laittaa huoneohjausta.
Tämän perusteella molemmissa zoneissa voi olla useitakin säätimiä mutta yksi säädin kerrallaan per zone on ohjaava. Vastaanotin tukee kahdeksaa kaukosäädintä.
Tuossa sanotaan "monitored" ja kyllä sitä voi valvoa, mutta ainakaan sisäyksiköstä et voi laittaa molempia piirejä huoneohjaukselle. ilmeisesti toimii kuitenkin niin että jos tulee tarpeeksi lämmin niin se katkaisee lämmityksen, vaikka olisi käyrälle asetettu.
Tässä esitetty nuo ohjausvaihtoehdot.
Tässä esitetty nuo ohjausvaihtoehdot.
Viimeksi muokattu:
Laittamassani kuvassa mainitaan:
"The indoor unit refers to
temperature monitored by a selected thermistor and controls temperature for each zone." -> eli monitor ja control on mielestäni ne avainsanat. Normi termostaatti ei monitoroi (edit olihan sinunkin kuvassa mainittu monitor) lämpötilaa vaan se on ON tai OFF riippuen siitä onko huonelämpötila alle vai yli pyynnin. Näin minä sen ymmärrän. On kyllä ristiriitaista tietoa silti saatavilla.