MLP kulutuslukemat

[Kellarinlämmittäjä]

Saunan lämpö osittain leviää IV:n kautta koko taloon...sen olen huomannut puukiukaan kanssa.

Onko kenelläkään käsitystä, kuinka paljon puukiuas pudottaa sähkönkulutusta sähkökiukaaseen verrattuna? Tämä toki riippuu käyttömääristä, mutta ehkä joku on tuommoisen joskus vaikka korvannut suuntaan tai toiseen. Onko näkynyt missään ? Puukiuas yleensä lämmittää vettäkin.

 

[kurre orava]

Meillä 10,5kW:n kiuas vetää yhden sainomiskerran aikana arviolta noin 20-25kWh. Vaimo tykkää saunoa, 3-4 kertaa viikossa, oliskohan keskimäärin viikossa ehkä 90kWh ja kuukaudessa noin 400kWh.

Tekeehan tuo jo sähkölaskussa jotain kuukautta kohden. Hormi tuossa löytyisi valmiina jos haluaa palata puulämmitteiseen saunaan mutta lauteiden nykymalli on ongelmallinen puukiuasta ajatellen, tulisi verraten pitkä (noin 2 metriä) vaakaveto hormille.

 

[jmaja]

Meillä 10,5kW:n kiuas vetää yhden sainomiskerran aikana arviolta noin 20-25kWh.

Siis yhdellä saunomiskerralla on vähintään 2h vastukset punaisina? Millainen kiuas ja miten iso sauna? Tyypillinen sähkökiuas sentään lämpenee puolessa tunnissa ja on sen jälkeen vain osan ajasta päällä.

Tuosta lämmöstä saatanee 70-90% talteen, jos on kunnollinen LTO. Tietysti COP 1:n lämpöä.

 

[pamppu]

Meillä 9kW kiuas. Lämmittäessä se lienee semmoisen 3 varttia täysillä ja sen jälkeen suunnilleen 50/50 pätkii. Kertasauna meillä jossain 10kWh minimisuorituksena, 15kWh max.

100x vuoteen, niin 1000-1500kWh.

 

[kurre orava]

Siis yhdellä saunomiskerralla on vähintään 2h vastukset punaisina? Millainen kiuas ja miten iso sauna? Tyypillinen sähkökiuas sentään lämpenee puolessa tunnissa ja on sen jälkeen vain osan ajasta päällä.

Tuosta lämmöstä saatanee 70-90% talteen, jos on kunnollinen LTO. Tietysti COP 1:n lämpöä.

No, tuo sauna meillä on noin 12m3 eli ei mikään tolkuttoman iso mutta pesuhuoneen vastainen seinä on lähes kokonaan lasia eli hiukan toista tuntia saa olla päällä et saavuttaa 75 asteen saunomislämpötilan. Sit ollaan varmaan hiukan hitaita siirtymään tuonne saunan puolelle ja yleensä nuoriso suvaitsee saapua paikalle vasta kun itse on saunonut jolloin menee taas jatkoaikaa kehiin. Toki voi olla et oma arvio oli yläkantissa mutta ei kovin paljon kylläkään.

Tuo lasiseinä lienee suurin syy siihen että lämpeneminen kestää.

Hyllyssä löytyy kiukaalle oma mittari mutta en oo saanut aikaiseksi vielä asentaa sitä.

Meillä tuo multiheater on ollut päällä saunoessa ja suihkussa käydessä ja kuivattanut paikkoja sit viel pari tuntia saunomisen jälkeen jolloin ainakin osa tuosta lämmöstä saa otettua talteen.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Meillä 10,5kW:n kiuas vetää yhden sainomiskerran aikana arviolta noin 20-25kWh. Vaimo tykkää saunoa, 3-4 kertaa viikossa, oliskohan keskimäärin viikossa ehkä 90kWh ja kuukaudessa noin 400kWh.

No joo. Tuosta kyllä kertyy jo merkittävästi vuoden mittaan. Vähän turha puhua sähkönkulutukseta jos tuota ei jotenkin ota mukaan.

Tämä saunan lämmitys on jotenkin muun innon kohdalla jäänyt ihan paitsioon kun tuolle ei mitään voi tehdä tässä ja nyt. Meillä nyt ei ihan näin himokkaita kylpijöitä olla. Lisäksi kesällä rantasauna korvaa ehkä parin kuukauden kylpemiset ja se on tietysti puilla. Käyttöaika on toki pidempi, mutta vain keskikesällä se vähän niin kuin korvaa sisäsaunan. Jotenkin sisäsauna ei keskikesällä houkuttele.

Kuinkas tuo sitten voisi olla suhteessa puusaunaan. Antaako puukiuas enemmän lämmintä pirttiin kuin sähkökiuas vai viekö piipusta pihalle sen minkä antoi?

Meillä olisi jonkinlainen mahdollisuus jopa laittaa puukiuas. Piippu ei ole aivan saunan kohdalla. Jos takka tulisi tehtyä joskus uusi siinä yhteydessä voisi vetää kiukaalle röörin joko takan yläosan sisässä tai heti sen päällä. Sisti ja kätevähän tuo sähkökiuas toki on.

 

[pamppu]

No, tuo sauna meillä on noin 12m3 eli ei mikään tolkuttoman iso mutta pesuhuoneen vastainen seinä on lähes kokonaan lasia eli hiukan toista tuntia saa olla päällä et saavuttaa 75 asteen saunomislämpötilan.

Meillä jotakuinkin sama ja tuo lasiseinä myös. Tuota 75 astetta ei kyllä mittariin jaksa kukaan odottaa, mutta tunnin kohdalla kun alkaa vettä kiskoa isommalla napulla, niin kyllä sieltä ylähyllyltä tarvittaessa kovemmatkin tapaukset alas tulee. Meillä on 80 kiloa kiviä ja se on jotakuinkin minimi millä tuo sauna toimii, nekin tuppaa välillä meneen kylmäksi, mutta onneksi jäähyn aikana vähän latautuvat. Vettä kiskotaan aika lailla kiukaalle.

Vois kannattaa teilläkin kokeilla, ettei odota kun 60 asteiseksi tms ja sitten vaan heittää löylyillä kuumaksi, kunhan vaan kiuaskivissä riittää potkua?

Toinen mahdollisuus on semmoinen mihin olen törmännyt, että eräässä paikassa on lattia tosi lämmin, josta seuraa se ettei lattian rajassa oleva kiukaan termari tahdo pysyä päällä vaan katkoo lämmitysvaihettakin, ellei sitä kierrä aina täysille lämmitysvaiheen ajaksi. Siitä seuraa myös pitkä lämmitysaika, ellei muista väännellä tuota termaria.

 

[kurre orava]

Tuo 75 astetta on lämpötila saunan katossa olevalla lämpötila anturilla (olen useasti saunassa istuessa miettinyt tuon anturin sijoitusta), epäilen ettei ylälauteella tuota lämpöä ole kun joku 65-70 astetta.

Meilläkin aikamoinen kivikasa tuossa löylyjä antamassa, en osaa sanoa onko 80 vai 100 kiloa mutta keväällä olisi kivien uusinta edessä niin silloin tuokin selvinnee.

Meillä on rannassa puulla lämpiävä sauna, kesällä ollaan sitä lämmitetty silloin kun on aikaa ja kelit suosivat. Mutta kyllä tuolla talon saunalla noita käyttökertoja tulee aika monta vuodessa kuitenkin.

 

[staari]

Mittauksia ei ole mutta uskon että puukiuas sähkölaskua tiputtaa alas.

Setup on aika optimi omassa tapauksessa.
Isossa kiukaassa on kiviä n. 50 kg. Aidosta tiilestä muurattu palomuuri ja n. 7m. piippu jossa pelti on myös yläkerrassa.
Saunomisen jälkeen yläkerran piippu avoimessa tilassa antaa yli vuorokauden miellyttävää lämpöä. Saunasta riittää myös vuorokausi lämpöä jonka LTO jakaa koko taloon kivimassasta.
Tätä toistetaan 3-4 kertaa viikossa.
Minulla on termostaatteja jotka sulkevat kiertopiirejä tarpeen mukaan joten ei lämmitetä turhaan MLP:lla samaa tilaa.

Jos ei kiinnosta puiden kanssa pelaaminen ja ainainen roskien ja tuhkan siivous, en suosittele.

 

[pökö]

Ei sähkökiuskaan varmaan ihan suoraan lisää kulutusta ottamansa sähkön verran, jotain lämpöä kuitenkin palautuu rakenteissa ja ilmanvaihdossa.

 

[jmaja]

Ei sähkökiuskaan varmaan ihan suoraan lisää kulutusta ottamansa sähkön verran, jotain lämpöä kuitenkin palautuu rakenteissa ja ilmanvaihdossa.

Tuossa arvelin, että 70-90% voisi tulla takaisin, jos on hyvä LTO. Mutta se on tehty COP 1:llä. Jos MLP lämmittää 4:llä tai 5:llä, olisi siis kiukaan 1 kWh:n sähkön lämmitysvaikutuksen saanut 0,15-0,25 kWh:n pumppaussähköllä. Siis n. 80% kiukaan kuluttamasta näkyy suoraan sähkölaskussa MLP-taloudessa. Suorasähkötaloudessa vain 10-30%.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Mitenkäs puukiuas suhteessa sähkökiukaaseen. Jeesaako se puukiuas lämmitystä enemmän vai vähemmän kuin sähkökiuas? Tuo kiukaan ottama ehkä selvä mutta minkä verran se puukiuas ehkä vähentää sitten sitä muuta lämmitystarvetta. Näissähän on veden lämmitystäkin, kuten meilläkin tuolla rantasaunalla, sitten se piippu vetää toisaalta suoraan pihalle. Se tiinu kerran uudelleen täytettynä sinä kiukaassahan riittää kuin riittääkin veden osalta koko lystiin.

Näissä kulutuslukemissa kun on niin monta käytäntöä tukea sitä lämmitystä näillä taseen ulkopuolisilla, tyypillisesti unohdetuilla menetelmillä.

 

[jmaja]

Jeesaako se puukiuas lämmitystä enemmän vai vähemmän kuin sähkökiuas?

Riippuu miten lasketaan. Kulutettuu energiamäärään nähden taatusti vähemmän, kun siitä menee merkittävä osa savukaasuina hukkaan. Loppu sitten riippuu lämmitettävästä massasta jne. Puukiuashan voi olla joku hyvinkin massiivinen varaaja, joka mahdollistaa löylyt vielä seuraavana päivänäkin tai sitten kertalämmitteinen kevyt teräshormilla, joka kuumenee ja jäähtyy yhtä nopeasti kuin kevyt sähkökiuas.

 

[Espejot]

Tuossa arvelin, että 70-90% voisi tulla takaisin, jos on hyvä LTO. Mutta se on tehty COP 1:llä. Jos MLP lämmittää 4:llä tai 5:llä, olisi siis kiukaan 1 kWh:n sähkön lämmitysvaikutuksen saanut 0,15-0,25 kWh:n pumppaussähköllä. Siis n. 80% kiukaan kuluttamasta näkyy suoraan sähkölaskussa MLP-taloudessa. Suorasähkötaloudessa vain 10-30%.

LTO:n hyötysuhde kyllä kärsii kun poistoilman lämpötila nousee, veikkaan minä. Tän vois joku katsoa paneelista kun saunoo. Sitten toisekseen, sauna varmasti nostaa sisälämpötilaa eli osa hyödystä on ylilämpeämistä.

 

[jmaja]

LTO:n hyötysuhde kyllä kärsii kun poistoilman lämpötila nousee, veikkaan minä. Tän vois joku katsoa paneelista kun saunoo. Sitten toisekseen, sauna varmasti nostaa sisälämpötilaa eli osa hyödystä on ylilämpeämistä.

Varmasti, mutta lämpö menee myös seinistä ja ehkä katosta tai lattiasta muihin tiloihin sekä merkittävä osa energiasta tulee vielä kun sauna on jo jäähtynyt lähelle muita huoneita.

Voi olla, että 70-90% on liian korkea arvio. Riippuu tietysti myös ulkolämpötilasta ja talon eristyksistä. Lämpimällä tai hyvin eristetyssä talossa menee suurempi osa hukkaan tai jopa kaikki hukkaan.

 

[kotte]

Meillä selvästi tulee saunasta aika pitkään rakenteiden lävitse etenkin katon kautta. Päällä sattuu olemaan suurehko olohuoneen matto ja tuo on selvästi tavallista lämpimämmän tuntuinen saunomista seuraavana päivänä. Jos olisi lattilämmitys, tuota ei välttämättä huomaisi yhtä hyvin.

Oma käsitykseni ja kokoemukseni on, että pilppi saisi saunan ja pesuhuoneen poistoilmasta merkittävä määrän lämpöä talteen. Lto:n kohdalla ongelmana on latentin lämmön suuri osuus, jolloin tuloilman lämpötila nousee, mutta sen seurauksena varsin suuri osa kuivuvan saunan poistoilman latentista lämmöstä menee harakoille.

 

[Seagear]

Tinahäitä vietettiin tällä viikolla Danfossin MLP:n kanssa. Toivottavasti seuraava vuosikymmen menisi yhtä auvoisesti:

Yhteenveto 10 vuoden jälkeen:
Pumpun kulutus 70144 kWh oman mittarin mukaan (+ patteripiirin ja lkv-kiertovesipumput yhteensä arviolta 5000 kWh, eivät ole mittarin takana), kustannus hieman yläkanttiin arvioiden (0,13 €/kWh) = 9120 €. Säästö öljyyn verrattuna (hieman alakantiin arvioiden) 29000L x 0,80 €/L = 14000 €. Tuosta kun poistetaan alkuinvestoinnin omavastuuosuus 10000 €, niin pumppu on maksanut itsensä takaisin + tienannut noin 4000 €

Lämmityksen ja käyttöveden osuus: Lämmitys 26317 h, käyttövesi 4217 h (6,24 : 1).
Lisävastuksen kulutus (tunteja ja/tai kWh): 3kW * 185h + 6kW * 94h = 1119 kWh.

 

[iqo]

Tuosta kun poistetaan alkuinvestoinnin omavastuuosuus 10000 €, niin pumppu on maksanut itsensä takaisin + tienannut noin 4000 €

Mielenkiintoinen katsaus koko MLP:n olemassaoloajalta. Nämä ovat aina mielenkiintoisia. Oletanko oikein, että tämä saneeraus oli tehty niillä 2010-luvun hyvillä energia-avuatuksilla, kun investointi oli noin pieni?

Nykyhinnoilla lopputulos olisi kaiketi se, että 10v kohdalla investointi olisi vasta kuolettanut itsensä. Olisin taipuvainen uskomaan, että vain hyvällä tuurilla voi päästä 20v ikään asti ilman itse maalämpölaitteen uusimista. Ehtii se tällöin jokusen tonnin säästöä kun tekemään, mutta ei nämä valitettavasti taida mitään kultakaivoksen olla. Etenkin, jos lähtötilanteessa öljyn kulutus on vaikkapa reilusti alle 2000 litraa, niin melkeinpä täytyy mieluummin ilmastotekona kuin hyvänä investointina näitä hankintoja pitää. Eipä silti, en minäkään kyllä ole takaisin suoralla sähköllä lämmittämiseen siirtymässä, kun nykyisestä lämpöpumpusta aika jättää.

 

[repomies]

Vaikea uskoa, että 20v menisi ilman huoltoa. Yhden kiertopumpun ja yhden kylmäyksikön laskisin tuolle aikajänteelle varmuuden vuoksi. Ei nämä kultakaivoksia ole, mutta jotain sentään säästää. Jos ei rahaa, niin ainakin sähköä.

 

[jmaja]

Oletanko oikein, että tämä saneeraus oli tehty niillä 2010-luvun hyvillä energia-avuatuksilla, kun investointi oli noin pieni?

Nykyhinnoilla lopputulos olisi kaiketi se, että 10v kohdalla investointi olisi vasta kuolettanut itsensä.

Oliko tuolloin paremmat avustukset? Nythän tuohon saisi ARAn energia-avustusta 6000 € luultavasti. Vähintään 4000 €. Paljon itse tekemällä pitäisi onnistua helpohkosti 10 000 € oma osuus. Ehkä myös erikseen kaivon, MLP:n ja asennuksen tilaamalla.

 

[roots]

Tinahäitä vietettiin tällä viikolla Danfossin MLP:n kanssa. Toivottavasti seuraava vuosikymmen menisi yhtä auvoisesti:

Yhteenveto 10 vuoden jälkeen:
Pumpun kulutus 70144 kWh oman mittarin mukaan (+ patteripiirin ja lkv-kiertovesipumput yhteensä arviolta 5000 kWh, eivät ole mittarin takana), kustannus hieman yläkanttiin arvioiden (0,13 €/kWh) = 9120 €. Säästö öljyyn verrattuna (hieman alakantiin arvioiden) 29000L x 0,80 €/L = 14000 €. Tuosta kun poistetaan alkuinvestoinnin omavastuuosuus 10000 €, niin pumppu on maksanut itsensä takaisin + tienannut noin 4000 €

Lämmityksen ja käyttöveden osuus: Lämmitys 26317 h, käyttövesi 4217 h (6,24 : 1).
Lisävastuksen kulutus (tunteja ja/tai kWh): 3kW * 185h + 6kW * 94h = 1119 kWh.

~ Samalla periaatteella mennään...

 

[VesA]

Oliko tuolloin paremmat avustukset?

Silloin sai energia-avustuksen - joka ei ollut noin hyvä - mutta sen lisäksi sai kotitalousvähennyksen joka oli paljon parempi kuin nykyään. En enää muista mistä kaikesta sen koostin, mutta noin 9ke sain MLP:n hinnasta pois noilla - VILP olsi tullut kalliimmaksi. Kaivonhan sai laskea käytännössä kokonaan vähennettäväksi työkuluksi.

 

[Seagear]

Mielenkiintoinen katsaus koko MLP:n olemassaoloajalta. Nämä ovat aina mielenkiintoisia. Oletanko oikein, että tämä saneeraus oli tehty niillä 2010-luvun hyvillä energia-avuatuksilla, kun investointi oli noin pieni?

Nykyhinnoilla lopputulos olisi kaiketi se, että 10v kohdalla investointi olisi vasta kuolettanut itsensä. Olisin taipuvainen uskomaan, että vain hyvällä tuurilla voi päästä 20v ikään asti ilman itse maalämpölaitteen uusimista. Ehtii se tällöin jokusen tonnin säästöä kun tekemään, mutta ei nämä valitettavasti taida mitään kultakaivoksen olla. Etenkin, jos lähtötilanteessa öljyn kulutus on vaikkapa reilusti alle 2000 litraa, niin melkeinpä täytyy mieluummin ilmastotekona kuin hyvänä investointina näitä hankintoja pitää. Eipä silti, en minäkään kyllä ole takaisin suoralla sähköllä lämmittämiseen siirtymässä, kun nykyisestä lämpöpumpusta aika jättää.

Joo, 2011 sai kotitalousvähennyksen lisäksi energia-avustusta laiteinvestoinnista max. 20%. Avustusrahat loppuivat tuolloinkin kesken niin, ettei ihan täysimääräisenä saatu, mutta muistaakseni 17% / vajaat 1500 € kuitenkin. Öljyä meni vuositasolla melkein 3000 litraa ja hyötysuhde oli varmaan alle 80%, joten olihan tuossa säästöpotentiaalia.

Paljoltihan näissä ekoasioissa ja ilmastoteoissa on usein mukana "viherpesua", jolla ostetaan hyvää omaatuntoa itselle tai muiden hyväksyntää. Kustannussäästö voi olla miinusmerkkinen jos vaikka ajatellaan täyssähköautoa ja sisällytetään pääomakulut käyttökulujen lisäksi mukaan yhtälöön. Mutta se menee offtopiciksi, joten ei siitä sen enempää tässä langassa.

 

[Seagear]

Vaikea uskoa, että 20v menisi ilman huoltoa. Yhden kiertopumpun ja yhden kylmäyksikön laskisin tuolle aikajänteelle varmuuden vuoksi. Ei nämä kultakaivoksia ole, mutta jotain sentään säästää. Jos ei rahaa, niin ainakin sähköä.

No en minäkään sitä usko. Yksi lämmityspiirin kiertovesipumppu on hyllyssä kun se jätettiin alunperin asentamatta, sillä öljylämmitysjärjestelmän pumppu oli sen verran uusi. Vaihtokompressori maksaisi saksalaisessa nettikaupassa jonkun 1100 € + asennustyöt mikäli pelkän kompuran vaihto riittäisi. Copeland ZH21K4E-TFD 524

"Epäilevät Tuomaat" kyllä usien väittävät että "pumpun vaihto kustantaa kymppitonnin ja lieneekö porakaivokin jo vaihtokunnossa? "

Edit: Melkoisesti näyttävät nuo pumput kallistuneen. Muistan, että Nibeä sai 5xxx € hinnalla useampaa mallia, nyt näyttävät olevan nettikaupoissa ennemminkin 7xxx tai 8xxx mitä Talotarvike.com:ista tai Taloon.com:ista katsoo.

 

[Seagear]

Oliko tuolloin paremmat avustukset? Nythän tuohon saisi ARAn energia-avustusta 6000 € luultavasti. Vähintään 4000 €. Paljon itse tekemällä pitäisi onnistua helpohkosti 10 000 € oma osuus. Ehkä myös erikseen kaivon, MLP:n ja asennuksen tilaamalla.

Energia-avustus oli vajaa 1500 € ja kotitalousvähennys n. 5000 €. Kymppitonni jäi itselle maksettavaa ja oman työn osuus oli 0%.

 

[Seagear]

Silloin sai energia-avustuksen - joka ei ollut noin hyvä - mutta sen lisäksi sai kotitalousvähennyksen joka oli paljon parempi kuin nykyään. En enää muista mistä kaikesta sen koostin, mutta noin 9ke sain MLP:n hinnasta pois noilla - VILP olsi tullut kalliimmaksi. Kaivonhan sai laskea käytännössä kokonaan vähennettäväksi työkuluksi.

Näin oli. Kaivoa tarjotiin alun perin 135m, mutta otin 40m lisää koska lisäkustannus oli olematon.

 

[Jartim]

Nyt on mullakin öljylämmityksestä siirrytty maalämpöön ja viime viikolla sähkömies kävi kytkemässä Nibe S1255-12-maalämpöpumppuun Shelly 3EM-sähkönkulutusmittarin - tässä MLP kulutuslukemat viimeisimmältä 24 tunnilta:

 

[Lappanen]

Kuluvan kuun lukemia, aika vaihtelevissa ulkoisissa olosuhteissa menty eli jatkuvaa käyntiä ei ole ollut kuin hetkittäin ja pätkittäin. Pakkasia kiitos:

MLP kulutus 372 kWh
Lämmitys tuotto 1405,7 kWh
LV tuotto 284,8 kWh

COP 4,54

 

[Jartim]

Tässä tulee MLP:n 7vrk:n kulutuslukema 27.11.-03.12.2021: 176,98kWh

Jaksoon sisältyi toistaiseksi tämän talven kylmin ulkolämpötila -16,8C, josta MLP selvisi ilman sähkövastuksen lisälämpöä.

 

[Euroshopperi]

Laitetaan tänne, kun kysytään MLP: kulutusta .

No niin. Vuosikatsauksen aika taas.

3 vuotta siis mennyt seuraavasti.

24 983 kWh
6100 tuntia
11 753 käynnistystä

4 vuotta täynnä seuraavasti.

32 915 kWh
8184 tuntia
15 741 käynnistystä

5 vuotta täynnä seuraavasti.

40 595 kWh
10 160 tuntia
19 535 käynnistystä

Kulutusluokat

1= 51 h
2= 74 h
3= 4663 h
4= 4412 h
5= 858 h

COP

Lämmitys 4,5
Käyttövesi 3,2
Yhteensä 4,2

Viimeisen vuoden sähköt siis 7680 kWh maalämpöpumpulle. Heinäkuussa loppuu lainanmaksu. Käytännössä tähän mennessä ei maalämmön laittaminen ole maksanut oikeestaan yhtään euroa kun oli se öljylaskukin 4 300 L/vuosi+ erinäiset ylläpitokustannukset. Harmittaa ainoastaan, ettei jo 1990 älynnyt laittaa. Olisi sillä saanut Teslan pihalle tähän päivään laskettuna.

6 vuotta täyteen maalämmöllä

No niin. Tänään tuli klo 12.00 täyteen 6 vuotta asennuksen käynnistymisestä.
Kokonaiskulutus 6 vuotta on 48 299 kWh ja viimeinen vuosi oli ennätys 7 635 kWh.
Käynnistyksiä 23 401
Tunteja 12 104
COP 4,5 lämmitykseen
COP vesi 3,2
SCOP 4,2

7 Vuotta täyteen maalämmöllä
55 189 kWh
COP 4,6 lämmitykseen
COP vesi 3,2
SCOP 4,3

Vuosikulutus siis 6 890 kWh

8 vuotta täyteen

63 632 kWh
16 374 tuntia
32 086 käynnistystä

Kulutusluokat

1= 92 h
2= 133 h
3= 8513 h
4= 6032 h
5= 1463 h

COP

Lämmitys 4,4
Käyttövesi 3,2
Yhteensä 4,2

Vuosikulutus 8 443 kWh
Eli painepesuristakin alettiin kuumaa vettä käyttämään mattojen pesuun.
Hyvin pyörii kuitenkin laitteet. Käyttöaikasuhteet painottui jo selvästi luokkaan 3.

9 vuotta täyteen

71 746 kWh
18 173 tuntia
35 311 käynnistystä

Kulutusluokat

1= 100 h
2= 141 h
3= 9703 h
4= 6425 h
5= 1638 h

COP

Lämmitys 4,5
Käyttövesi 3,3
Yhteensä 4,3

Vuosikulutus 8 114 kWh

Kohtuudella on pärjätty toistaiseksi. Vastusten käyttö edelleen 0 tuntia. Painepesurin kuumanveden käyttö pitäisi kieltää kansallisella määräyksellä, niin ei tarttisi kotona tapella siitäkään. Eli se on jonkinverran nostanut kulutusta sähköllä.
Ei tullut 72 000 kWh täyteen 9 vuodessa, joten ollaan vielä alle 8000 kWh keskikulutuksesta pikkuisen. Tuohon riittäisi sen kuumanveden käyttökielto pihahanasta.

10 vuotta täyteen

79 658 kWh
20 212 tuntia
38 631 käynnistystä

Kulutusluokat

1= 109 h
2= 185 h
3= 10 891 h
4= 7 025 h
5= 1 818 h

COP

Lämmitys 4,5
Käyttövesi 3,3
Yhteensä 4,3

Vuosikulutus 7 912 kWh

Keskimäärin siis 10 vuoden aikana on mennyt tuo 7965 kwh sähköä talon lämpöihin ja lämpimänveden tuottamiseen. Lämpimänveden käyttö painepesurille oli nyt pienessä tarkkailussa ja käänsin välillä sen asennon kylmälle. Vaikutusta ehkä pikkuisen huomasi tuosta.
Wilon Stratos para 1-8 on kohtuullisen marginaalinen pumppu 17 kW tehoiselle koneelle ja se vaihdettiin nyt Wilon Yonos 0,5-10 pumppuun, jolla virtaama lisääntyi arviolta 10-15 L/ min, eli lähelle 4000 L/h virtaamaa päästiin tuolla. Vanhat vääntyneet tiivisteet paljastui samalla, jotka aiheuttivat muutoin turhat huoltokäynnit. Mutasihti lisättiin 2023 ja shunttiventtiilit uusittiin moottoreineen.
Kohti seuraavaa dekadia sitten lähdetään menemään
Öljynsäästö siis nyt 11 x 4300 L = 47 300 L
Aurinkosähköä saadaan katolta 8000 kwh vuodessa, joten kohtuu hyvä yhtälö toistaiseksi

 

[Euroshopperi]

Täytyy tännekin laittaa yhden umpiluukalloisen selittelijån takia tapahtunut muutos parempaan suuntaan, kun vaihdoin liuospumpun. Siellä oli tiivisteet tehtaan jäljiltä vääntyneitä ja se todennäköisesti kuristi kiertoa lisää sen lisäksi, että pumppu oli aavistuksen alitehoinen. Nyt sitten SCOP lukemat pomppasi reippaasti nousuun, kun kiertoa tuli lisää jasamalla liuoslämpö nousi hieman. Uudemmat luvut on
SCOP lämmitys 4,7
SCOP lämminvesi 3,4
SCOP yhteensä 4,5

Tuossa vielä kuva, kun yli tiivisteistä on normaali ja 2 alempaa on meno-ja tulopuolen epämuotoiset. Pumppaustehoa joutui lisäämään vain n 30 W luokkaa, mutta tulosta alkoi tulla hyvinkin, kun tiivisteet korjaantui ja nostotehoon 3 m lisäys tuolle 4 kuution kiertomäärän kohdalle.

 

[Espejot]

Kalliiden tuntien vältely on nostanut ei niin yllätäen COP:ia. Maaliskuun COP 5,04. Ottoteho 297 kWh antoteho 1498 kWh mistä käyttöveteen 96 kWh. Ja kulutus on pienentunyt vuoteen -21 verratuna 108 kWh. Kokonaiscop asennuksesta [2018] maaliskuuhun asti on 4,4.

 

[Euroshopperi]

Tuli tuossa katteltua samalla kun aurinkopanelien tuotto näyttää alakanttiin menevän tältä vuodella, että MLP n kulutus on laskenut suht reippaasti.
Eli 2023 panelit tuotti 8,01 MWh sähköä katolta ja MLP kulutti Vuosikulutus 7 912 kWh.
Panelit on tänävuonna tuottanu 7,5 MWh ja MLP kulutus nyt 6 220 kWh.
Tasauspäivä on 20.11. ja näyttää suht kovaa pudotusta tulevan verrattuna koko 11 vuoden aikaisin lukemiin.
Muutoksina siis vuoden aikana: Puhallusvillojen lisäys katolle ja liuospumpun uusiminen kiertoon. Pientä vähennystä myös kuumanveden käyttöön painepesurilla.
Hyvin päästään kuitenkin siihen, että ainakin panelit tuottaa enemmän, kuin lämmitykseen menee energiaa. Raha on sitten toinen juttu, kun vain vajaa 60 % panelisähköstä päätyy suoraan omaan käyttöön toistaiseksi.
Korkein Vuosikulutus on ollut 8 443 kWh, joten heiluntaa on kertynyt ihan kunnon haitarilla, jos nyt lähennellään 2000 kWh erotusta. Saattaa olla, että jotain säätöjäkin taisin tarkistaa matkan varrella.
Mittarointi on tosin vain kompressorin käyttämälle sähkölle, joka on vertauskelpoinen öljynkulutukseen ja suorasähkökattilaan. Vastuksia ei ole käytetty lämmitykseen yhtään kWh:A.

 

[Euroshopperi]

Tuli sitten tasauspäivä ja kulutus on kyllä erinomaisella tolalla. Laitoin vielä verrokiksi edellisen 10 v lukemat.

”
Hyvin meni tämä vuosi MLP n kanssa. Oliskohan tuo jo kahteen kertaan takaisinmaksettu ja uusittaessa tietysti vain se kone on tarve uusia, eli luokkaa 10 K€ on riskiä sen osalta.

”
10 vuotta täyteen

79 658 kWh
20 212 tuntia
38 631 käynnistystä

Kulutusluokat

1= 109 h
2= 185 h
3= 10 891 h
4= 7 025 h
5= 1 818 h

COP

Lämmitys 4,5
Käyttövesi 3,3
Yhteensä 4,3

Vuosikulutus 7 912 kWh

Keskimäärin siis 10 vuoden aikana on mennyt tuo 7965 kwh sähköä talon lämpöihin ja lämpimänveden tuottamiseen. Lämpimänveden käyttö painepesurille oli nyt pienessä tarkkailussa ja käänsin välillä sen asennon kylmälle. Vaikutusta ehkä pikkuisen huomasi tuosta.
Wilon Stratos para 1-8 on kohtuullisen marginaalinen pumppu 17 kW tehoiselle koneelle ja se vaihdettiin nyt Wilon Yonos 0,5-10 pumppuun, jolla virtaama lisääntyi arviolta 10-15 L/ min, eli lähelle 4000 L/h virtaamaa päästiin tuolla. Vanhat vääntyneet tiivisteet paljastui samalla, jotka aiheuttivat muutoin turhat huoltokäynnit. Mutasihti lisättiin 2023 ja shunttiventtiilit uusittiin moottoreineen.
Kohti seuraavaa dekadia sitten lähdetään menemään
Öljynsäästö siis nyt 11 x 4300 L = 47 300 L
Aurinkosähköä saadaan katolta 8000 kwh vuodessa, joten kohtuu hyvä yhtälö toistaiseksi.

11 vuotta täyteen

86 366 kWh
21 997 tuntia
41 142 käynnistystä

Kulutusluokat

1= 116 h
2= 249 h
3= 12 060 h
4= 7 420 h
5= 1 957 h

COP

Lämmitys 4,8
Käyttövesi 3,4
Yhteensä 4,6


Vuosikulutus 6 708 kWh

Puhallusvillaa katolle ja uusi liuospumppu.
Harmittavasti aurinkopanelit tuottaa tänä vuonna vain 7 600 kWh, mutta toisaalta MLP sitten taas vain 6 708 kWh kulutus. Tuosta paneleilta suoraan omaan käyttöön 57 %, eli reilut 4300 kWh.
Öljynsäästö siis nyt 12 x 4300 L = 51 600 L. Tuohon kun laittaa sopivan litrahinnan, niin alkaa pyörryttää.

 

[Lappanen]

Nibe S1255-6, aloittanut hommansa 11.11.2024. Kovaa saikin painaa, kun laatta oli alkuun ~7 asteinen ja varmaan tallin pohja myös aika kylmä sekä leca-runko päälle. Yläpohjassa vain 100mm levyvillaa tällä hetkellä.

Tähän mennessä kulutus 201 kWh ja tuotto 1172 kWh, pelkästään lattialämmitykseen koska kv ei vielä kytketty. Pumpun omasta mielestä kulutettu vain 188 kWh, mutta se taitaa olla vain invertterin ottama energia. 355 tuntia mittarissa.

Kuristuspanta poistettu, eli 8 kW irtoaa tehoa tarpeen vaatiessa. Alussa kävikin pitkään maksimikierroksilla, nyt kun paikat lämmenneet niin vetelee 20-48 Hz välillä sähkön hintaa seuraten.

Onneksi tuli otettua tuo 6(8 ) kW versio, ei haittaa vaikka ajelee 20 Hz kierroksilla kalliidenkin tuntien yli kun kulutus maltillinen 200-220 W riippuen kv-pumppujen nopeuksista. 12 kW versio taitaa ottaa lähes tuplaten tuosta minimillä ja oma 16 kW mylly nappaakin jo 750 W.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Onneksi tuli otettua tuo 6(8 ) kW versio, ei haittaa vaikka ajelee 20 Hz kierroksilla kalliidenkin tuntien yli kun kulutus maltillinen 200-220 W riippuen kv-pumppujen nopeuksista. 12 kW versio taitaa ottaa lähes tuplaten tuosta minimillä ja oma 16 kW mylly nappaakin jo 750 W.

Onko noita kaivoja porailtu lisää vai miten alkuperäiset piisaa kun kovin nafti oli mitoitus jo alunperinkin ?

Tämmöinen jäi mieleeni:
"Oma kone on 16 kW invertteri, piti tulla 12 kW ja kaivo mitoitettiin 12 kW mukaan. Olen siis rajannut kompuran kierrokset niin että ei mennä yli 12 kW antotehon, muuten olisi kaivo aika jäässä nopeasti, varsinkin nyt pörssiohjauksen aikana."

 

[Lappanen]

Onko noita kaivoja porailtu lisää vai miten alkuperäiset piisaa kun kovin nafti oli mitoitus jo alunperinkin ?

Tämmöinen jäi mieleeni:
"Oma kone on 16 kW invertteri, piti tulla 12 kW ja kaivo mitoitettiin 12 kW mukaan. Olen siis rajannut kompuran kierrokset niin että ei mennä yli 12 kW antotehon, muuten olisi kaivo aika jäässä nopeasti, varsinkin nyt pörssiohjauksen aikana."

Talolle oma kaivo joka mitoitettu 12 kW pumpulle. Se riittää nyt hyvin kun on rajoitettu tuo koneen teho 16 kW -> 12 kW.

Tallille myös oma kaivo joka mitoitettu 8 kW pumpulle ja näyttää riittävän vallan mainiosti kun mitoitus taidettu tehdä silleen että koko tallissa olisi asuintilamaiset lämmöt, vaikka vain 60 neliötä tulee olemaan oleskelutilaa ja loput 90 neliötä pidetään 15-18 asteessa talvella.

 

[Timbe]

Nibe S1255-6, aloittanut hommansa 11.11.2024. Kovaa saikin painaa, kun laatta oli alkuun ~7 asteinen ja varmaan tallin pohja myös aika kylmä sekä leca-runko päälle. Yläpohjassa vain 100mm levyvillaa tällä hetkellä.

Tähän mennessä kulutus 201 kWh ja tuotto 1172 kWh, pelkästään lattialämmitykseen koska kv ei vielä kytketty. Pumpun omasta mielestä kulutettu vain 188 kWh, mutta se taitaa olla vain invertterin ottama energia. 355 tuntia mittarissa.

Kuristuspanta poistettu, eli 8 kW irtoaa tehoa tarpeen vaatiessa. Alussa kävikin pitkään maksimikierroksilla, nyt kun paikat lämmenneet niin vetelee 20-48 Hz välillä sähkön hintaa seuraten.

Onneksi tuli otettua tuo 6(8 ) kW versio, ei haittaa vaikka ajelee 20 Hz kierroksilla kalliidenkin tuntien yli kun kulutus maltillinen 200-220 W riippuen kv-pumppujen nopeuksista. 12 kW versio taitaa ottaa lähes tuplaten tuosta minimillä ja oma 16 kW mylly nappaakin jo 750 W.

Onko tämä 200-220W ihan mitattu kulutus vai Niben arvioima? Itsellä siinä mielessä samanlainen tilanne että MLP (Daikin Geo 3) meni juuri tulille ja aivan kylmästä laatasta lähdettiin täälläkin. Daikin anturitiedot ovat melko rajalliset ja esimerkiksi kompuran taajuutta en ole vielä löytänyt mistään. Tämä on ottanut pienimmillään Elenian mukaan noin 250W koko pumppu kaikkineen (Elenia ilmoittaa kulutukset per vaihe ja tämä on ollut pumpun vaiheen kulutus ja ei muuta samassa vaiheessa) ja olisi mielenkiintoista tietää paljonko hertsejä tällöin on. Jos tästä Nibestä saisi jonkinlaisen verrokin eli olisiko hertsit täällä samaa luokkaa samalla kulutuksella kun tämäkin on noin 8kW kone (10kW koneessa ilmeisesti sama kompura kylläkin). Daikinin pitäisi taipua niinkin alas kuin 850W antotehoon mutta ei mitään käsitystä onko näin alhaalla käyty ja paljonko pumppu silloin ottaa.

 

[Lappanen]

On erillisen kuklutusmittarin takana

 

[roots]

Talolle oma kaivo joka mitoitettu 12 kW pumpulle. Se riittää nyt hyvin kun on rajoitettu tuo koneen teho 16 kW -> 12 kW.

Tallille myös oma kaivo joka mitoitettu 8 kW pumpulle ja näyttää riittävän vallan mainiosti kun mitoitus taidettu tehdä silleen että koko tallissa olisi asuintilamaiset lämmöt, vaikka vain 60 neliötä tulee olemaan oleskelutilaa ja loput 90 neliötä pidetään 15-18 asteessa talvella.

Kaivo normaalisti mitoitetaan energian eikä tehon mukaan, energia on ratkaisevampi.
Jos on tosiaan teholla mitoitettu, jota en usko jos ammattilainen asialla, niin on isompi mahdollisuus jäädä vajaaksi.