MLP:n säädöt ja asetukset
- Keskustelun aloittaja Espejot
- Aloitettu
Hmm..... oliskohan Nibellä jotain käpyä kyllä tässä. Minä yritin omasta vehkeestäni tutkia ihan samaa ja päädyin sitten laittamaan sen MUT +20C ja dT 5.
Lopulta pistin pumpun käsiohjaukseen, kun en mitään tolkkua siiinä automaatissa nähnyt ja dT ei ollut kyllä sinnepäin mitä luvut asetuksiin oli laitettu. Oli juuri tosi pieni dT yleensä. Minulla se pumppu ei huutanut, vaan heilui holtittomasti.
Lopulta pistin pumpun käsiohjaukseen, kun en mitään tolkkua siiinä automaatissa nähnyt ja dT ei ollut kyllä sinnepäin mitä luvut asetuksiin oli laitettu. Oli juuri tosi pieni dT yleensä. Minulla se pumppu ei huutanut, vaan heilui holtittomasti.
Kun ulkolämpötila on paljon korkeampi kuin MUT, on dT Nibessä pieni. Nibe siis muuttaa dT arvoa ulkolämpötilan mukaan ja se muuttuu myös käyntijakson aikana, dT ohjaa kv-pumpun kierroksia. Olen huomannut saman että lämpöjohtopumppu lämpimillä keleillä yleensä 100%, lieneekö algoritmi jumissa.
Tuosta Kargan linkistä kv-pumpun ohjaus ja dT asia selviää. Käyttöohjeesta ei.
Tuosta Kargan linkistä kv-pumpun ohjaus ja dT asia selviää. Käyttöohjeesta ei.
Espejot
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #205
Miettinyt tätä asiaa ja ei tota kierovesipummppua saa järkevästi toimimaan mitenkään... vaatis vakiopaine moodin. Sekoitusventiili (ja pumppu) vois olla ratkaisu millä erottaa kosteat tilat ja muun lämmityksen. Nyt laskin pumpun maximit 75%. Ei vaikutusta COP:iin. Ongelmahan ei ole iso mutta kun sen tietää niin sen haluu korjata. Ensi kesä juttuja. Nyt odotellaan pakkasia että sais ton pakkaspään mitoituksen tehtyä.
Tuosta automaattisesta kv-pumpun kierrosnopeusohjauksesta oli juttua joskus naapurifoorumillakin. Toimintalogiikkaa ei ilmeisesti ole kukaan selvittänyt tyhjentävästi.
Itse luulin että jos dT:n on asettanut huoltovalikossa johonkin arvoon, pumppu pitää sen siinä aina. Näin se toimiikin MUT:ssa. Olen testannut tätä kesken lämmitysjakson MUT:ssa vaihtamalla dT arvoa ja pumppu säätyy aika tarkasti tähän.
Kun taas ulkolämpötilassa mennään kauas MUT:sta lämpimään päin, pumppu pitää pienempää dT:ta kierroksia nostamalla. dT on vähän kolmion muotoinen kuten Kargan linkin takana kuvaajassa.
Jos ulkolämpötila on esim. 0 astetta, minulla tuo yrittää pitää erittäin pientä dT ja kv-pumppu menee 100 % kierroksille ja asteminuuttien kelaaminen hidastuu paljon kun menolämpötila ei pääse juuri nousemaan. Tähän en ole löytänyt säätöä.
Kai tässä jokin logiikka on takana Nibellä.
Itse luulin että jos dT:n on asettanut huoltovalikossa johonkin arvoon, pumppu pitää sen siinä aina. Näin se toimiikin MUT:ssa. Olen testannut tätä kesken lämmitysjakson MUT:ssa vaihtamalla dT arvoa ja pumppu säätyy aika tarkasti tähän.
Kun taas ulkolämpötilassa mennään kauas MUT:sta lämpimään päin, pumppu pitää pienempää dT:ta kierroksia nostamalla. dT on vähän kolmion muotoinen kuten Kargan linkin takana kuvaajassa.
Jos ulkolämpötila on esim. 0 astetta, minulla tuo yrittää pitää erittäin pientä dT ja kv-pumppu menee 100 % kierroksille ja asteminuuttien kelaaminen hidastuu paljon kun menolämpötila ei pääse juuri nousemaan. Tähän en ole löytänyt säätöä.
Kai tässä jokin logiikka on takana Nibellä.
Espejot
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #208
Joo, mulla on nyt lämmöt vain kosteissa tiloissa ja pumppu käy niin lujaa kuin sen antaa käydä. Tiputin nyt maksimit 60%. Ihan turhaa pumppu huutaa hoosiannaa kun suurin osa piireistä on kiinni. Ongelmaa ei olisi jos "MUT & dt" funktion vois rakentaa kahdesta pisteestä esim MUT+10C dt2 ja MUT-26C dt6
Sellainen kuva aiheeta tulee, että laite yrittäisi pitää kiertopumpun nopeuden mahdollisimman vakiona riippumatta ulkoilman lämpötilaa seuraavasta vaihtelevasta lämmöntarpeesta (mikä voisi olla ihan järkevä tavoite sinällään). Jos näin on, dT lähinnä määräisi kiertopumpun nopeuden ja mitä alemmas MUT:in ja mitä suuremmaksi dT:n asettaa, sitä vähemmän pumpun uskoisi huutavan lämpimillä keleillä. Tyrmäättekö suoraan tällaisen ajatuksen vai voisiko siinä olla perää?
Jotain sen suuntaista tuo ko. dokumenttikin vihjaa. Ei ole itsellä sen tarkempaa tietoa.
Liitteet
Espejot
Hyperaktiivi
- Keskustelun aloittaja
- #212
Mulla ei ainakaan toimi. Tässä on sitten se ongelma että +20C ei toteudu dT mitekään jolloin pumppu sitten ottaa min%. Minä nyt kaivoin pumpun painekäyrät esille ja arvioin että 65% voi nimellivirtaama toteutua. Katsellaan nyt kun alkais tää lämmityskausi.
petrusmikael
Jäsen
Kysymys Stiebel Eltron WPC10 pumpusta.
Käyrän säätö kohdasta tässä kuva, käyrän jyrkkyys oli 0,35. Ylhäällä näkyy veden lämpötilat +20°C, 0°C ja -20°C ja kuten näkyy kaikissa lämpötila 29°C. Mistään ei pääse tätä säätämään? Käyrän muuttaminen ei vaikuta noihin lämpötiloihin. Muutin tuon 0,35 lukeman nyt 0,6. Saa nähdä tapahtuuko mitään sillä käsittääkseni ongelma on noissa lämpötiloissa (luonnollisesti pitäisi olla +20°C lämpötilassa alempi kuin -20°C), sillä eihän tämä ole edes varsinainen käyrä, kun samat lukemat kaikissa.
Ongelma näkyy tietysti sisälämpötiloissa, joita ei saa pakkasella pysymään edes 20 asteessa, vaikka lattialämmön termostaatit +22°C.
Osaako joku neuvoja kyseisen pumpun säädössä?
Käyrän säätö kohdasta tässä kuva, käyrän jyrkkyys oli 0,35. Ylhäällä näkyy veden lämpötilat +20°C, 0°C ja -20°C ja kuten näkyy kaikissa lämpötila 29°C. Mistään ei pääse tätä säätämään? Käyrän muuttaminen ei vaikuta noihin lämpötiloihin. Muutin tuon 0,35 lukeman nyt 0,6. Saa nähdä tapahtuuko mitään sillä käsittääkseni ongelma on noissa lämpötiloissa (luonnollisesti pitäisi olla +20°C lämpötilassa alempi kuin -20°C), sillä eihän tämä ole edes varsinainen käyrä, kun samat lukemat kaikissa.
Ongelma näkyy tietysti sisälämpötiloissa, joita ei saa pakkasella pysymään edes 20 asteessa, vaikka lattialämmön termostaatit +22°C.
Osaako joku neuvoja kyseisen pumpun säädössä?
Älä nyt muuta kerralla tuota noin paljoa. Lattialämmitys on hidas reagoimaan ja päivän parin päästä kämppä on kuin sauna jos koneessa piisaa vaan puhti ja käyrä toimii kuten muistelen. Kaverilla on sama kone. Eikö siinä ole ohjekirjaa?
Siellä koneessa on myös joku salasana minkä takaa löytyy lisää asetuksia.
Tuossa pikaohje
Cryptocurrency Prices, Market Cap, Trading Charts: Bitcoin, Ethereum and more at PiedPiper
Live cryptocurrency prices, market caps, charts & daily insights for a wide range of coins on PiedPiper. Compare trends, top gainers and trading volume 24/7.
Ja tuolla lisää juttua stiebelistä : https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?board=23.0
petrusmikael
Jäsen
Eikö tuo ihmetytä, että kaikissa kohdissa sama lämpötila-arvo (29°C)? Käsittääkseni sitä nimenomaan pitäisi pystyä muokkaamaan vai enkö nyt ymmärrä jotain?
En muista ulkoa mitä tuossa kaverin pumpussa näkyy tuolla kohdalla. Mutta voiko kyse olla tuosta?
petrusmikael
Jäsen
Ahaa okei, ilmeisesti juurikin tästä asiasta kyse. Täytyy ehkä pudottaa käyrää vaikka 0,4 tai 0,5 ja seurata pari päivää mitä tapahtuu. Kiitos vastauksista.
petrusmikael
Jäsen
Kaksi vuorokautta seurattu tilannetta ja oikeastaan minkäälaista muutosta ei huomattavissa. Käyrä siis 0,4 nyt, aiemmin oli 0,35. Tuon pikaohjeen mukaan käytössä ohjeellinen maksimiarvo ja sisällä nipinnapin 20°C. Tuleva vesi jakotukeille vaihtelee n. 28-34°C. Käsittääkseni saisi näillä keleillä antaa lähemmäs 40 asteista vettä.
Tulisiko lähtevän ja palaavan veden lämpötiloissa olla isompi ero? Kuvassa lähtevä n. 34°C ja palaava n. 29°C, kuva otettu juuri kun pumppu sammui oltuaan n.15min päällä. Sitten pitää taas lähes 20min tauon.
Tulisiko lähtevän ja palaavan veden lämpötiloissa olla isompi ero? Kuvassa lähtevä n. 34°C ja palaava n. 29°C, kuva otettu juuri kun pumppu sammui oltuaan n.15min päällä. Sitten pitää taas lähes 20min tauon.
Onko kyseessä uusi asennus vai ongelmat vanhan järjestelmän kanssa? Jos vanha niin toimiihan iv-kone oikein ?
Onko lattialämmitysputket esim lankkulattiassa joka voisi vaikuttaa siihen että veden lämpötila tarvisi olla tyypillistä korkeampi?
Katsoitko onko pumppiin asettettu esim kesän takia kiinteä lämpötila jolloin kone tekee vakilämpöistä vettä kelistä riippumatta?
Onko lattialämmitysputket esim lankkulattiassa joka voisi vaikuttaa siihen että veden lämpötila tarvisi olla tyypillistä korkeampi?
Katsoitko onko pumppiin asettettu esim kesän takia kiinteä lämpötila jolloin kone tekee vakilämpöistä vettä kelistä riippumatta?
petrusmikael
Jäsen
2013 valmistunut talo, muutettiin viime kesänä. Alusta saakka sama pumppu, laatta- ja laminaattilattia. IV-kone toimii normaalisti. Veden lämpötilaa ei pääse mistään katsomaan/säätämään. Tai sitten en osaa etsiä. Käyttöveden lämpötilaa pystyy säätämään, se muistaakseni n. 57°C tällä hetkellä.
Edit. Maksimimenovesilämpötilaksi asetettu 37°C, paluuvesi 29°C.
Edit. Maksimimenovesilämpötilaksi asetettu 37°C, paluuvesi 29°C.
Viimeksi muokattu:
Pitäisikö koittaa muuttaa maksimi veden lämpötilaksi vaikka 40 astetta ettei konepysähdy ainakaan sen takia? Ja ehkä paluuseen myös hiukan asteita lisää jos siihen on oma raja?
Katsoitko tässä kuvassa olevan asetuksen "KIINT LAM ASET" että missä tilassa se on? Ymmärsin että jos tuo asetus on käytössä niin kone tekee tämän lämpöistä vettä jatkuvasti välittämättä ulkolämpötilasta. Kone taitaa olla paluuvesiohjattu ja tässätapauksessa arvo voisi olla sen 29 astetta mikä kuvissasi on esiintynyt jo moneenkertaan.
petrusmikael
Jäsen
Tämä KIINT LAM ASET oli Off-asennossa eli ei oikein löydy vikaa sieltäkään. Näitä lämmitysohjelmia (LAM -OHJELMA) aloin miettimään, mikä niiden virka on? Se myös Off-asennossa tällä hetkellä.
Sinne saa erilaisia lämmitysohjelmia eri kellonaikoihin yms. Onko sulla vain yksi lämmityspiiri vai useampi?
Ettei kyse olisi nyt siitä että kone käy ajan x jolloin lämpötila muuttuu välin x-y. Tämän jälkeen pumppu menee "huilimaan". Stibelissä on pätkäkäynnin takia pakollinen lepoaika jonka tehtävä on suojella kompressoria liian suurelta käynnistymismäärältä. Se suoja-aika saattoi olla juuri tuon 20min.
Kokeilepa nostaa asetuksista säädin dyn asetusta arvoon 30. Se tarkoittaa sitä paljonko pumppu antaa paluuveden lämpötilan nousta käyntijakson aikana. Tällöin käyntijaksoista pitäisi tulla pidempiä. Käykö pumppu nyt kokoajan lukuunottamatta noita 20min taukoja?
asiaa on käsitelty täällä: https://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=7284.0
huoltotason salasana taisi olla 0000, en muista mistä valikosta tuo asetus löytyy.
Kaverilla on myös stiebelin pumppu ja uponorin lattialämmitys. Se mitä joskus katsoin niin tuo 20mm lattialämmitysputki erosi omaan sen verran että myös sillä käyntijaksot olivat melko lyhyitä. Kävi mielessä että lämpö ei kerkeä "tarttumaan" lattiaan. Mulla pienemmällä lattialämmitysputkella käyntijaksot ovat paljon pidempiä.
petrusmikael
Jäsen
Yksi lämmityspiiri. Pumppu tuntuu käyvän n.15min, jonka jälkeen lepää sen n.20min. En ole malttanut montaa tuntia seurata, mutta siltä vaikuttaa, että käy tuolla tahdilla jatkuvasti. Uponorin lattialämmitys täällä myös. Täytyy katsoa löytyykö tuo säädin dyn asetus jostain. Ehkä seuraavaksi nostamaan käyrä 0,45 tai 0,5 suoraan ja katsomaan vaikuttaako. Hirsitalo kyseessä, liekö sillä vaikutusta? Lämmön luulisi kyllä pysyvän sisällä normaalisti.
Hirsitalossa energiankulutus saattaa olla hiukan suurempi joten se saattaa vaatia hiukan jyrkemmän lämmityskäyrän(suurempi kerroin
käyrälle).
Muistinkin sen koodin väärin.
Tuo oli se asetus
Valikoista tuo pitäisi löytyä kohdasta "käytöönnotto" ? -> salasana -> säädin dyn
Käyttöohje löytyi täältä
Viimeksi muokattu:
petrusmikael
Jäsen
Säädin dyn asetettu nyt asentoon 30, oli 10. Myös paluuveden lämpötilaa nostettu 36 asteeseen, oli 27 astetta. Tauon pituus oli asetettu 20min, olisi voinut säätää lyhyemmäksikin, mutta ilmeisesti ei kannata. Katsotaan mitä tapahtuu. Toivottavasti ei nyt ala sitten lämmittämään turhaan sähkövastuksilla.
Katso mitä käyntijakson pituudelle käy. Aikaisemmin se oli todella lyhyt. Yleisestiottaen suuren starttien määrän sanotaan ajavan kompressorin hautaan nopeammin. Tällaisille keleille 15min käyntiaika kuulostaa varsin lyhyelle. Varsinkin kun kyseessä on lattialämmitys.
Lepoaika 20min pitäisi olla ok.
Eihän siellä ole lankkulattiaa tms jonka vuoksi meno tai paluuveden lämpötilaa olisi rajoitettu?
Onko koko asumisenne ajan ollut sisällä talvella viileää eli kyseessä ei ole nyt mikään "uusi ominaisuus"? Polttivatko edelliset omistajat esim enemmän takkaa vai olivat muuten vaan kylmäverisempiä vai onko nyt poikkeuksellisen kylmää? Ajan tässä nyt vain sitä takaa että onko asetukset olleet aina pielessä...
petrusmikael
Jäsen
Käyntijakson pituutta hankala seurata, ei jaksa kykkiä lämmönjakohuoneessa seuraten. Mutta kauemmin se nyt käy kun aikaisemmin. Talossa laminaatti/laattalattia ja lämpötila aikaisemmin ollut ihan ok, joskin ei ole päässyt ihan termostaatin määrittämiin lukemiin. Nyt pakkasten aikaan alkoi palella.
Säädin dyn 10:stä 30:een ja alkoi lämmetä, nyt menovesi n. 38°C ja paluuvesi 33-34°C. Sisälämpötila nousi 21-22 asteeseen. Ainostaan takimmainen huone edelleen vähän viileä, n. 19°C vaikka termostaatti pyytää 22 astetta. Kaikki jakotukit nähdäksesi auki. Mistähän tuonne perimmäiseen huoneeseen saisi myös lisää lämpöä? Eikö painetta riitä sinne saakka?
Säädin dyn 10:stä 30:een ja alkoi lämmetä, nyt menovesi n. 38°C ja paluuvesi 33-34°C. Sisälämpötila nousi 21-22 asteeseen. Ainostaan takimmainen huone edelleen vähän viileä, n. 19°C vaikka termostaatti pyytää 22 astetta. Kaikki jakotukit nähdäksesi auki. Mistähän tuonne perimmäiseen huoneeseen saisi myös lisää lämpöä? Eikö painetta riitä sinne saakka?
Hyvä että muutos on oikeaan suuntaan.
Termostaattien tehtävä maalämmön kanssa on vain leikata ylimääräinen lämpö pois(esim takka, auringonpaiste yms). Ne itsessään eivät suoraan aiheuta mlp:lle ja sen ohjaukselle kun harmaita hiuksia. Kun koneen lämmityskäyrää ja lattialämmityksien esisäätöjä säädetään kohdalleen, kaikkien termostaattien olisi hyvä olla auki. Pelkkä ulkolämpötilaan perustuva ohjaus riittää yleensä maalämmön kanssa siihen että huoneisiin saa riittävän tarkasti lämpötilan kohdalleen. Esim minulla ei ole käytössä ainuttakaan termostaattia ja siitä huolimatta koko asunnossa on melko tarkasti 22 astetta ympäri vuoden.
Jotta saisit tuonne yhteen huoneeseen lisää lämpöä niin lattialämmityksen esisäätöjä tarvisi kokeilla muuttaa. Jakotukista pitäisi avata kyseisen piirin esisäätöä ja katsoa saako lämpötilan nousemaan niin. Yleensä lattialämmityssuunnitelmassa on jakotukille esisäätöarvot joista voi lähteä liikkeelle. Lopullinen hienosäätö pitää tehdä sitten huonekohtaisesti lämmityskaudella.
Saattaa olla että myös muita piirejä joutuu kuristamaan että tuonne saa virtausta riittävästi. Riippuu vähän millainen putkitus on ja miten virtaukset menevät nyt. Samoin lattiamateriaali voi vaikuttaa lattianlämmönluovutukseen. Ikkunat tai huoneen sijaitseminen nurkassa taas vastaavasti voivat lisätä huoneen lämmitystarvetta. Jos lämpötilaa ei saa muuten ylös niin sitten lämmityskäyrää tarvii vain korottaa ja muiden huoneiden kiertoa pienentää tarvittaessa.
MLP:n hyötysuhteen vuoksi kierron pitäisi olla aina mahdollisimman "vapaa" ja lämmön mahdollisimman alhainen. Tällöin kaivosta otetaan enemmän energiaa ja sähköverkosta vähemmän.
@petrusmikael Saitko asetukset kuntoon ?
Onko joku muu testaillut, miten invertterissä kompuran kierrokset käyttäytyy lämmityksen kiertovesipumpun nopeuden vaihtuessa?
Tein tylsyyksissäni testin, kun sattui ulkolämpö olemaan tasainen. Meno pysyi aikalailla 30 asteessa tuossa, mulla sopivan käyrän hienosäätö päällä nyt kun on hyvät pakkaset menossa ja tulossa. Aiemmin mulla rajoitettu kv-pumpun minimikierrokset 10% kun pumppu haluaa automaatilla ajaa tosi pienellä virtauksella ja olisi tiputtanut 1% nopeudelle ilman rajoitusta, kovimmilla pakkasilla tuntui että joko käyrää pitäisi nostaa tai sitten kv-pumpun kierroksia isommalle. Halusin siis kokeilla, siirtyisikö lämpö paremmin isommilla kierroksilla, mutta sitten kompura alkoikin ottaa yllättäen kierroksia kuvan mukaisesti (vihreä. kv-pumpun nopeus, oranssi kompura Hz, violetti ulkolämpö), kv-pumpun kierrokset merkitty kuvaan:
Eipä ole tätäkään ennen tullut tarkemmin pähkittyä. Kumpikohan olisi parempi, ajella kv-pumpulla hissuksiin jolloin menolämpö pitänee olla vähän korkeampi että joka piiriin varmasti riittää lämpöä loppuun asti vai vääntää siihen kv-pumppuun vähän enemmän vauhtia ja laskea menolämpöä jolloin varmaan kompuran kierrokset laskisi myös mutta tuleeko sitten sisälämpöjen kanssa ongelmaa vai onko tuo vaan haettava talon mukaan tasapainoon jos ei halua antaa automaattiasetusten hoitaa hommaa?
Toki voisin palata entisiin asetuksiin jotka hyvin toimikin paitsi kovimpien pakkasien käyrän pää vielä hakusessa, mutta nyt kun menin kokeilemaan niin ja pähkimään niin olisi tylsää jättää homma kesken
Tein tylsyyksissäni testin, kun sattui ulkolämpö olemaan tasainen. Meno pysyi aikalailla 30 asteessa tuossa, mulla sopivan käyrän hienosäätö päällä nyt kun on hyvät pakkaset menossa ja tulossa. Aiemmin mulla rajoitettu kv-pumpun minimikierrokset 10% kun pumppu haluaa automaatilla ajaa tosi pienellä virtauksella ja olisi tiputtanut 1% nopeudelle ilman rajoitusta, kovimmilla pakkasilla tuntui että joko käyrää pitäisi nostaa tai sitten kv-pumpun kierroksia isommalle. Halusin siis kokeilla, siirtyisikö lämpö paremmin isommilla kierroksilla, mutta sitten kompura alkoikin ottaa yllättäen kierroksia kuvan mukaisesti (vihreä. kv-pumpun nopeus, oranssi kompura Hz, violetti ulkolämpö), kv-pumpun kierrokset merkitty kuvaan:
Eipä ole tätäkään ennen tullut tarkemmin pähkittyä. Kumpikohan olisi parempi, ajella kv-pumpulla hissuksiin jolloin menolämpö pitänee olla vähän korkeampi että joka piiriin varmasti riittää lämpöä loppuun asti vai vääntää siihen kv-pumppuun vähän enemmän vauhtia ja laskea menolämpöä jolloin varmaan kompuran kierrokset laskisi myös mutta tuleeko sitten sisälämpöjen kanssa ongelmaa vai onko tuo vaan haettava talon mukaan tasapainoon jos ei halua antaa automaattiasetusten hoitaa hommaa?
Toki voisin palata entisiin asetuksiin jotka hyvin toimikin paitsi kovimpien pakkasien käyrän pää vielä hakusessa, mutta nyt kun menin kokeilemaan niin ja pähkimään niin olisi tylsää jättää homma kesken
Eli on kannattavampaa ajaa isolla lämmönjaon kierrolla ja pienemmällä menolämmöllä kuin pienillä kierroksilla ja isommalla menolämmöllä, kunhan vaan hakee menolämmöt niin että sisälämpö pysyy samana molemmissa tapauksissa?
Vanha 8xxx-alkuinen softa halusi ajaa isoilla lömmönjaon kierroksilla, tuo 9xxx-alkuinen pienillä. Ainakin minulla.
Vanha 8xxx-alkuinen softa halusi ajaa isoilla lömmönjaon kierroksilla, tuo 9xxx-alkuinen pienillä. Ainakin minulla.
Jostain se optimi löytyy ja se riippuu MLP:stä ja lämmönjaosta. Paljonko paluu on ollut eri asetuksilla?