MSZ-LN - käyttökokemukset

[janti]

Näyttää muuten olevan näille pumpuille service manuaalit saatavilla.

Tässä tuoreempi SM, jossa on VGHZ2 malli mukana

https://planetaklimata.com.ua/instr/Mitsubishi_Electric/Mitsubishi_Electric_MUZ-LN_VGHZ2_Service_Manual_Eng.pdf

MUZ VGHZ => VGHZ2
1. The heat exchanger has been changed.
2. The refrigerant amount has been changed.

Sisäyksikkö SM

https://planetaklimata.com.ua/instr/Mitsubishi_Electric/Mitsubishi_Electric_MSZ-LN_VG2_Service_Manual_Eng.pdf

MSZ VG => VG2
1. Heat exchanger has been changed.
2. Refrigerant amount has been changed.
3. Remote controller has been changed.

 

[helmert]

Vai tuleeko nämä järjestään nyt kortin vaihdolla sittenkin kuntoon? Pahoittelut, ihan jokaista postausta en ole lukenut läpi, tuli vain tämä ajatus mieleen kun olen pohtinut samaa Ecodanin sulatuksen kanssa.

Eivät ole tulleet kortin vaihdolla jokainen laite "kuntoon". Kovaa dataa ei ole esittää, mutta oman käsitykseni mukaan anturin siirrolla tuntuu olevan parempi onnistumisprosentti, tosin esim. itselläni laite tekee edelleen turhia sulatuksia eikä näytä osaavan pidentää lämmitysjaksoja. Eräälle jälleenmyyjälle soitellessani hän ei nähnyt kortin vaihtoa lopullisena ratkaisuna, eikä uskaltanut luvata 100 % varmuudella sen ratkaisevan ongelmia. Tilanne on anturin siirron jälkeen kuitenkin hurjasti parantunut puolen tunnin potunkeitoista tuonne tunnin pintaan. Käyttäjällä puu ei tainnut juuri mikään vippaskonsti auttaa, jos oikein muistan. Hän keräsi taannoin kyselyllä tietoakin aiheesta, mutta vastausmäärät eivät tainneet olla kovin suuria.

Velskulla vaikuttaa olevan jokseenkin optimitilanne itse pumpun suhteen, sillä se ilmeisesti rupeaa sulatuksiin jokseenkin juuri silloin kun sille on tarvetta (Hänellä siis anturi "vakioputkessa" mutta aseteltuna siten, ettei keräisi jäätä/koskisi eristeeseen, ks. s. 56). Eri seikka on sitten optimoida pumpun käyttö parhaaseen lopputulokseen pääsemiseksi. Timpellä taas meinaa anturin yläputkeen siirron jälkeen vetää kennoa turhankin tukkoon. Oma laitteeni on toistaiseksi anturi yläputkessa junnannut vain tuota buutin jälkeistä n. 70 min lämmitystä, ja kenno on vain pintahuurteessa sulatuksen alkaessa - varaa olisi ymmärtääkseni siis pidentää. Eniten omassa tilanteessani mietityttää siis se, etteivät jaksot ole muuttuneet lainkaan pl. yhden kerran se rupesi (toistaiseksi tuntemattomasta syystä) lyhentämään niitä kunnes törmättiin 30 min minimiin, ja toisen kerran se pidensi kymmenellä minuutilla kun käytin tulisijaa kuumana. Olen omaani tarkkaillut tosin vain hyvin lyhyen aikaa, joten havaintojani ei kannata ottaa absoluuttisen vakavissaan.

 

[Mika karvajalka]

Testasin taas tuota varaavan takan vaikutusta sulatusväleihin. Ja näyttää nyt siltä että pumpusta otetut tehot on omassa taloudessa suoraan yhteydessä sulatusväleihin. Eli kun pumpulla on jokin toinen lämmityslähde kaverina niin sulatusvälit noin 2h-2h30 min. Jos pumppu yksin vastuussa lämmityksestä pakkaskelillä niin 1 tunti sulatusväli. Varaavan takan lämmitysvaikutus on kestänyt jotain 12 tuntia jonka jälkeen pumppu päävastuussa lämmityksestä. Sulatusväli ei kuitenkaan lyhene heti vaan jos kehtaa takkaa lämmittää parin päivän välein niin ne pysyy pitemmässä kaavassa. Tämä tietenkään ei välttämättä ole lopullinen tieto mutta näin tällä hetkellä toimii.

 

[Timpe]

Olen siis itsekin sitä mieltä, että nuo ilmoittamani 160-170W ILP:n ottotehot ovat vain osatotuus tämän talon kokonaislämmitystarpeesta. Edellinen mm. sen takia, että tuo ilmanvaihtolaitteen esilämmitys on tuonut lämpöä taloon. Olen jo yrittänyt laskeskella tuon iv-esilämmityksen osuutta talon energian tarpeeseen täällä: https://lampopumput.info/foorumi/threads/msz-ln.26011/page-55#post-447050
-CLIP-
Yritän nyt haarukoida tarkemmin tuota iv-laitteiston esilämmityksen vaikutusta (=500W termostattiohjattu lämmitysvastus tuloilmaputkessa) tuohon ILP:n ottotehon tarpeeseen. Kytkin siis tuon iv-esilämmityksen pois off-tilaan ja saan illan suussa tiedot mihin ILP:n ottoteho nyt asettuu ilman tuota iv-lisälämmitystä.
-CLIP-
Kuvaavaa on, että nyt tunnin päästä tuosta iv-esilämmityksen OFF-kytkennästä ILP:n ottoteho on nousut vasta 193W:iin. Odotan tuon nousevan vielä kertaluokkaa suuremmaksi, kun tämä talo sopeutuu vähitellen uuteen lämpötasapainoonsa. Nyt iv-putkista puhalletaan +16°C ilmaa kaikkialle, joten lämpötuntuma taloudessa alkaa pikkuhiljaa muuttua aiempaa kalseammaksi, vaikka tuo ILP pyrkii pitämään talouden +20°C pyynnissä. Ulkona on nyt -1°C pakkanen. Olen käytännössä sopeutunut siihen kokonaistilanteeseen, että tuolla iv-esilämmityksellä tehdään osa talon lämmityksestä ja pyrin pitämään sen ILP:n avulla lämmitysvastuksen termostaatin säätöalueella. Kytken siis tuon esilämmityksen takaisin, kun saan tämän mittauksen tehtyä.
Yksi tutkittava asia voisi olla myös ILP:n pyyntilämmön nostaminen +21°C lukemaan, jos se riittäisi pitämään lämpötuntuman riittävänä ilman tuota iv-esilämmitystäkin, mutta mennään vielä tämä päivä nyt +20°C pyynnillä. Eräänlainen ihmiskoe siis, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen...

Hyvää keskustelua tässä välissä, mihin tekisi mieli kommentoida väliin, mutta jatkan juttua omasta kokeestani.
Tein siis kokeilua ottamalla esilämmityksen pois käytöstä Enervent LTR3 ilmanvaihtokoneesta, jossa on lämmöntalteenotto ja 500W lämmitysvastus tulokanavassa. Ulkona pakastui hissukseen -1°C...-2,5°C tämän päivän aikana ja pääsin seuraamaan anturimodatun LN25 ILP:n sulatuksia koko päivän ajalta. Lisään tuohon ekaksi oman raakakopioni muistiinpanoista tältä päivältä, jonka tiivistän tähän alle sanallisesti "selkokielelle" Toinen kuva on talon pohjakuva, niin tuleva selitys saa lisää tolkkua...

Aloitin päivän kytkemällä tuon IV-koneen lämmityksen pois ja pitämällä muut säädöt ennallaan (=pyynti +20°C, puhallus kapulasta 3).
ILP teki pitkän lämmityssyklin eli 3h 3min sulatusten välissä. Pitkän lämmityssyklin syynä oli varmaan +20°C pyynnin mitätön lämmitystarve ja sen mukanaan tuoma vähäinen ulkoyksikön huurtuminen. Tein aamupäivän aikana havaintoja asuintilojen lämpötiloista kun tuo IV-koneen esilämmitys oli pois päältä. Kävi ilmeiseksi, että olen lämmittänyt noita autotallin päädyssä olevia makuuhuoneita tuolla IV-koneen 500W esilämmityksellä, sillä noiden kahden makuuhuoneen lämmöt tippuivat melko nopeasti +18...19°C lukemiin. Toinen asia mitä huomasin samassa yhteydessä oli, ettei ILP:n ottotehon tarve noussut juurikaan, vaikka tuo esilämmitys ollut kytkettynä. Lokissa merkintä 12:40 (167-172W). Myöhemmin tulevat teholuvut kertovat tilanteen vakioitumisesta eli suuret lämmitettävät massat vaativat aikaa temperoituakseen.

Tein kokeilun siirtämällä LN25:n puhalluksen automaattiasentoon saadakseni nopeuden 3½ käyttööni. Tuosta oli vain lyhyt apu, sillä pian Mitsun automatiikka hiljensi puhaltimen varmaan 2-nopeuteen ja tyytyi vain olohuoneen lämmittämiseen. Käytännössä LN25:n ykkösversion puhallinnopeus 4 on niin äänekäs, ettei sitä tee mieli ottaa käyttöön kuin pakkotilanteessa kovemmalla pakkasella, kun tarvitaan voimakasta lämmöntuottoa. LN25:n kakkosversiossa ovat nostaneet tuota 3-nopeuden puhallustehoa sinne minne se kuuluukin, mutta ykkösessä ei taida olla mitään keinoja saada pysyvästi nopeutta 3½ käyttöön (?). Joten risut Mitsubishille tuosta suunnittelun kukkasesta sinne suunnalle, grrr! (IT maailmassa tuollainen puute voidaan korjata jälkikäteen laitteiston firmware-päivityksellä, joten samaa toivoisi ILP-valmistajaltakin.)

Anyway, tuumin tuon jälkeen, että on parasta pitää ILP:n puhallus kolmosella ja nostaa pyyntiä asteella +21°C:een. Loppupäivän testi menikin tuolla pyynnillä ja paperille merkityt ottoteholukemat ovat sillä asetuksella mitattuja. Kello oli nyt 13:35 ja tämä pyyntimuutos generoi piakkoin klo 13:54 sulatuksen. Nyt lämmityssyklin pituudeksi tuli puolet aiemmasta eli 1h 25min. Aloitin samalla kuvaamaan ulkoyksikköä, jotta näkisin millaisessa tilanteessa Mitsu LN25 katsoo viisaaksi ajoittaa sulatuksen. Huomasin samalla, että sulatussyklin kesto romahti tuossa pyyntimuutoksessa ensin 0h 50min pituuteen ja sitten 0h 59min lukemiin. Tästä vaiheesta tulee ensimmäinen sulatuskuva klo 15:38. Tuossa kohtaa oli hädin tuskin kuurainen kenno sulateltavana, joten jotain uutta logiikkaa oli tullut sulatuksiin eli algoritmi teki tekojaan ja tehtiin puoliksi turha sulatus.

Jatkoin testiä ja kirjasin tuonne noita ottotehoja +21°C pyynnillä. Huomasin, että ILP nostaa tehon tarvettaan aina sulatuksen jälkeen ja laskee sen vähitellen takaisin sille vakiotasolleen, mikä liittyy pyyntilämpötilaan ja lämmitettävän tilan muihin ominaisuuksiin. Tätä taustaa vasten nuo lyhyet lämmitysjaksot ovat tuplapahoja, koska liian monet sulatukset syövät tehollista lämmitysaikaa ja lämmityksen aikaankin tehdään ILP:lla ylimääräistä työtä (=tarvitaan lisätehoa) menetetyn lämmitysajan korvaamiseksi. Ei hyvä ollenkaan!

Klo 15:43:n sulatuksesta laskettiin 1h 13min seuraavaan sulatukseen (klo 16:56) ja tuosta seuraavaan sulatukseen pidennettiin edelleenkin lämmitysaikaa (klo 18:15 ja 1h 19min). Hyvä näin, sillä tuo osoittaa sen "fuzzy logic" keinoälyn toimivan tässä laitteessa ja tällä anturipaikalla keskiputkessa

Viimeinen seuraamani sulatus tapahtui klo 19:47 (1h 32min) eli algoritmin suunta oli täällä oikea ja sulatusvälit pitenivät onnistuneesti kuten pitikin tapahtua. Lisään mukaan loput sulatuskuvat, joissa näkyy kuinka Mitsu päästää kennoa paremmin umpeen ennen kuin pakottaa sulatuksen päälle (klo18:16 kuva on kuvattu sulatuksen jo alettua). Näyttäisi siis siltä, että Mitsun sumeassa logiikassa on kuin onkin jotain järkeä joillakin käyttäjillä.

Loppuvaiheessa (klo 19:25) kytkin tuon IV-koneen esilämmityksen takaisin päälle ja nyt sen tehotarpeeksi ilmoitetaan 51% eli noin 255W talon lämmitykseen tuota kautta. Joku saattaa kysyä miksi tein tuon, enkä käytä ILP:n kautta tulevaa lisälämmitystä tuon korvaamiseen?
Tähän on muutamia hyviä syitä:
Ilmanvaihtoputkista tuleva kylmä ilma aiheuttaa vetoa. Mittasin päivällä -2°C pakkasessa että tuloilma huoneeseen tippui paikoitellen +15-16°C lukemiin. Esim. kodinhoitohuoneeseen tulee pisin putkiveto IV-koneelta ja tuolta tuleva viileä ilma aiheuttaa vastaavasti khh/kph lattialämmitykseen lisääntyvää tehon tarvetta. Se minkä säästää IV-koneen lämmityksessä menettää lattialämmityksessä. Kylmä ilmanala suihkutiloissa on myös osasyy eli yleiset mukavuustekijät ovat esillä, sillä hiukankin kalsean tuntuinen ilmavirtaus noissa vaikuttaa helposti myös tuon kauniimman osapuolen mielialaan.

Jätän siis pyynnin toistaiseksi +21°C:een ja seuraan mihin ILP:n ottotehot asettuvat tällä kombinaatiolla. Tulossa on pakkasta ja päästään testaamaan kuinka LN25 selviytyy siitä. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että sulatukset tehdään täällä oikeaan aikaan ja niiden keskinäiset välit ovat asialliset ts. olen tyytyväinen asioiden nykyiseen olotilaan ja tämä modaus on osoittautumassa onnistuneeksi

PS. Laite ilmoittaa ottotehokseen nyt 280...300W lukemia ts. asteen lisäys pyyntiin ja kiristynyt pakkanen vaikuttavat tällä tavoin.

 

[Timpe]

Testasin taas tuota varaavan takan vaikutusta sulatusväleihin. Ja näyttää nyt siltä että pumpusta otetut tehot on omassa taloudessa suoraan yhteydessä sulatusväleihin. Eli kun pumpulla on jokin toinen lämmityslähde kaverina niin sulatusvälit noin 2h-2h30 min. Jos pumppu yksin vastuussa lämmityksestä pakkaskelillä niin 1 tunti sulatusväli. Varaavan takan lämmitysvaikutus on kestänyt jotain 12 tuntia jonka jälkeen pumppu päävastuussa lämmityksestä. Sulatusväli ei kuitenkaan lyhene heti vaan jos kehtaa takkaa lämmittää parin päivän välein niin ne pysyy pitemmässä kaavassa. Tämä tietenkään ei välttämättä ole lopullinen tieto mutta näin tällä hetkellä toimii.

Oma kokemukseni viittaa myös tähän samaan suuntaan ts. jos kuormitetaan ILP:ä, niin se lisää sulatustarvetta (jos pysytään muutoin vakio-olosuhteissa). Mittailen huomenna oman systeemini ottotehoja ja sulatusvälejä kun lämmitän varaavan takan ja pakkanenkin kiristyy.

 

[HiTec]

Ja näyttää nyt siltä että pumpusta otetut tehot on omassa taloudessa suoraan yhteydessä sulatusväleihin.

Aika luonnollisesti näin. Mitä kovemmin tuo joutuu duunia painamaan, sen nopeammin se kenno on jäässä ja siten sulatussyklejäkin enempi. Toki myös ulkona vallitsevalla kelillä on tässä merkittävä vaikutuksensa ja miten tuo kone sitten tuon huomioi, jaa-a. Meillä kun tuo ILP on myös enempi kesän jäähdytin ja talvisin vain avustavana lämmittimenä, niin melko pitkiä puhinoiden välejä tuo tuntuu vetelevän jopa näillä lumisateisilla 0-keleilläkin

 

[blobbo]

Näkyy olevan ulkoyksikön nopein puhallinnopeus 50% nopeampi kuin hidas nopeus. En tiedä voiko tuosta vetää suoraan saman johtopäätöksen sulatusväleihin, mutta jotain tuon suuntaista se lienee, joskin toki myös kompuran nopeus vaikuttaa kennon lämpötilaan.

 

[Velsku]

Oma kokemukseni viittaa myös tähän samaan suuntaan ts. jos kuormitetaan ILP:ä, niin se lisää sulatustarvetta (jos pysytään muutoin vakio-olosuhteissa). Mittailen huomenna oman systeemini ottotehoja ja sulatusvälejä kun lämmitän varaavan takan ja pakkanenkin kiristyy.

Minun data tältä talvikaudelta, ennen anturin poistoa jäästä on siten, ettei mitään väliä ollut paljonko takkaa lämmitin... Ihan mansikaksi asti sitä on tullut lämmitettyä jopa kahdesti päivässä, kun ei ole muuten lämpö riittänyt ja kai se on ostopuillakin edullisempi lämmitysmuoto pakkasella. Keväällä tilanne näyttää olleen ihan toinen, eli pitkiä välejä on ollut (ja lämmitetty takkaa silloin).

Teen minäkin samat testit takan kanssa, eli alan taas tuottamaan silläkin lämpöä. Veikkaan, että nyt alkaa pidentyä minullakin nyt, kun ei anturi ole enää jäässä kiinni.

Pumppu vetänyt nyt illan ja alkuyön tunnin sulatusväleillä. Tiputti 1h10m väleistä 1h väleihin, kun vahingoissa käytin laitetta sammuksissa kaukosäätimestä. Yhtään en ole kerennyt käydä katsomassa, mutta alkuillasta yhden kävin. Silloin kenno ei ollut täysin tukossa jäätä, vaan olisi voinut kyllä vetää ilmaa vielä läpi.

Timpe: Luin mielenkiinnolla koko tarinan. Ilmanvaihdon lämmityksen tiputtaminen pois lisää kyllä vedontunnetta, jos ei lämpöä pääse muutoin ja ilmanvaihto on kovalla. Jos huoneen ovet ovat kiinni, niin kyllä ne jähtyy aika nopeaa kun niihin ilmanvaihto puskee kylmää ilmaa.

Mainitsemasi "sulatuksen jälkeinen kovempi tehontarve" näkyy myös logitetussa puhalluslämpötilassa. Puskee heti sulatuksen jälkeen kuuminta ilmaa ulos jonkin aikaa ja laskee sen lämpötilaa sitten, kuten kirjoitit.

Ulkona on pakkanen kiristynyt asteella. Nyt jo -6.6. Sisälämpötila olohuoneessa noussut hivenen illalla. Ehkä asuminen tuottanut lämpöä lisää taloon, tai sitten pieni ilmankierron viilaus sai taas optimoitua ilmankiertoa talossa ja pumppu lämmittää nyt suurempaa ilmamassaa. Vielä muutama päivä sitten tällä ulkolämpötilalla talo olisi vain kylmentynyt, eli on tässä nyt jotain hyvää tapahtunu!

 

[blobbo]

ILPin säätäminen ei ole hätäisen miehen hommaa. Sanoisin että alle vuorokauden testiajalla ei kannata juurikaan tehdä johtopäätöksiä mistään. Tietyissä tilanteissa sekään ei riitä, jos samaan aikaan myös ulkolämpötilassa on muutosta.

 

[Mika karvajalka]

Teen minäkin samat testit takan kanssa, eli alan taas tuottamaan silläkin lämpöä. Veikkaan, että nyt alkaa pidentyä minullakin nyt, kun ei anturi ole enää jäässä kiinni.

Jos haluaa nähdä heti onko takan lämmityksellä vaikutusta pumpun sulatusväleihin niin virrat pois hetkeksi pumpusta jos tuo onnistuu takan lämmityksen jälkeen. Minullakaan ei vaihtunut heti sulatusvälit tunnista mihinkään joten nopeutin vaihtoa, sulatuksen jälkeen töpseli irti seinästä tsydeemillä. Ja heti pomppas lähemmäs 3 tuntiin sulatusväli. Ja tuota ei ole tarvinnut tehdä kuin tuon kerran jos takkaa lämmittää säännöllisesti. Minulla tulikivi takkauuni on 3 metrin päässä pumpusta joten sen vaikutus on iso kun lämmittää takkaa.

 

[timbba]

Jos haluaa nähdä heti onko takan lämmityksellä vaikutusta pumpun sulatusväleihin niin virrat pois hetkeksi pumpusta jos tuo onnistuu takan lämmityksen jälkeen. Minullakaan ei vaihtunut heti sulatusvälit tunnista mihinkään joten nopeutin vaihtoa, sulatuksen jälkeen töpseli irti seinästä tsydeemillä. Ja heti pomppas lähemmäs 3 tuntiin sulatusväli. Ja tuota ei ole tarvinnut tehdä kuin tuon kerran jos takkaa lämmittää säännöllisesti. Minulla tulikivi takkauuni on 3 metrin päässä pumpusta joten sen vaikutus on iso kun lämmittää takkaa.

Eihän pumppu mene katkolle, ku takkaa lämmitetään? Sehä voi myös vaikuttaa sulatusväleihin..

 

[Velsku]

Tasan tunnin välein ollut kaikki sulatukset. Ei ole muuttunut enää mihinkään. Sulaminen kestää 3min, eikä kenno ole vielä tukossa. 8min ajan sisäyksikkö on puhaltamatta mitään. Sulamisvettä tulee desilitroja. Voisi tuo noiden perusteella jo vähitellen alkaa nostamaan sulatusväliä. Muutama kuva liitteenä kennosta eri sulatusten alkaessa.

Ulkona -10, olohuoneessa 19.4... nostin pyyntiä asteella, joka alkoi 30min kuluessa näkyä jo nousevin lämpötiloina keittiössä ja olohuoneessa. Mutta pakko tässä oli laittaa nyt takkaan tuli.

Positiivista kuitenkin, että pumppu sai nyt pidettyä paremmin lämpöä kuin aiemmin tänä talvena saanut. Selkeästi säätely auttanut.

151913 päättyvä kuva (ensimmäinen) juuri äskön otettu. Eka sulatus 23 asteen pyynnillä, vähän enemmän huurua

 

[Mika karvajalka]

Eihän pumppu mene katkolle, ku takkaa lämmitetään? Sehä voi myös vaikuttaa sulatusväleihin..

Kyllä se aluksi menee. Sulatusväli tuolloinkin jotain 2 tuntia. Mutta tuon takan lämmitysvaikutus jotain 12 tuntia. Pidemmät sulatusvälit kuitenkin jatkuu tämän jälkeen vaikka päälämmitysvastuu on siirtynyt pumpulle. Pikkupakkasessa näin. Joka toinen päivä takan lämmittänyt ja sulatusvälit olleet välipäivätkin sen 2 tuntia. Nyt pakkanen kiristymässä ja pari päivää sitten viimeksi lämmitetty takka ja sulatusväli on pienentynyt 1h 30 min. Eli jos kovemmalla pakkasella haluaa säilyttää pidemmät sulatusvälit niin takkaa varmaan lämmitettävä päivittäin. Käytännössä tuolloin pumppu pitää huolen vuorokauden toisen puoliskon lämmityksestä jos toimii edellä mainitulla tavalla. Itsellä nyt on vaan inho tunnin sulatusvälejä kohtaan koska jos iltaa istuu sohvalla niin tunnin välein saa jäätävän ilman ns suoraan pään päältä

 

[timbba]

Kyllä se aluksi menee. Sulatusväli tuolloinkin jotain 2 tuntia. Mutta tuon takan lämmitysvaikutus jotain 12 tuntia. Pidemmät sulatusvälit kuitenkin jatkuu tämän jälkeen vaikka päälämmitysvastuu on siirtynyt pumpulle. Pikkupakkasessa näin. Joka toinen päivä takan lämmittänyt ja sulatusvälit olleet välipäivätkin sen 2 tuntia. Nyt pakkanen kiristymässä ja pari päivää sitten viimeksi lämmitetty takka ja sulatusväli on pienentynyt 1h 30 min. Eli jos kovemmalla pakkasella haluaa säilyttää pidemmät sulatusvälit niin takkaa varmaan lämmitettävä päivittäin. Käytännössä tuolloin pumppu pitää huolen vuorokauden toisen puoliskon lämmityksestä jos toimii edellä mainitulla tavalla. Itsellä nyt on vaan inho tunnin sulatusvälejä kohtaan koska jos iltaa istuu sohvalla niin tunnin välein saa jäätävän ilman ns suoraan pään päältä

Tulee tuosta mieleen taas, että voisko tuo algoritmi olla niin buginen, että katkolle mentäessä ei enää osaa laskea käyntiaikoja (ts. koska pitäisi sulattaa) ja sit ku viimein se sulatus liipastuu niin pitkä käyntiaika jää päälle (ns. oppivuuden takia)? Mielenkiintoista...

 

[Timpe]

Tasan tunnin välein ollut kaikki sulatukset. Ei ole muuttunut enää mihinkään. Sulaminen kestää 3min, eikä kenno ole vielä tukossa. 8min ajan sisäyksikkö on puhaltamatta mitään. Sulamisvettä tulee desilitroja. Voisi tuo noiden perusteella jo vähitellen alkaa nostamaan sulatusväliä. Muutama kuva liitteenä kennosta eri sulatusten alkaessa.
Ulkona -10, olohuoneessa 19.4... nostin pyyntiä asteella, joka alkoi 30min kuluessa näkyä jo nousevin lämpötiloina keittiössä ja olohuoneessa. Mutta pakko tässä oli laittaa nyt takkaan tuli.

Vertailun vuoksi täällä tekee edelleenkin tuota pidennystä sulatusväleihin.
En aamulla joutanut seuraamaan tarkemmin sulatuksia, mutta ne tulivat täällä kumminkin niin h-a-r-v-a-k-s-e-l-t-a-a-n, että oli "työ" löytää niitä. Laite saattoi tehdä sulatuksen päivällä klo 13:20-13:25, mutta tuon jälkeen ensimmäinen varmistettu sulatus tuli klo 15:50 ja se kesti 8 minuuttia puhalluksen lopetuksesta sen uudelleen aloittamiseen. Laitan tuonne alle ensimmäisen kuvan noin tunnin päästä sulatuksesta toimivasta ulkoyksiköstä, josta näkee ettei tunnin päästä ole ollut mitään tarvetta sulatukselle (käyntikuva klo 16:54).

Pyynti täällä oli +21°C, puhallusnopeus kolmosella ja laitteen ottoteho oli pienimmillään 240W ja suurimmillaan jossain 850W tienoilla hetkellisesti. Tyypillisesti tämä LN25 vei nyt tehoa 400...500W ottotehoa, kun ulkona oli -4...-5°C pakkasta. Samaan aikaan Enervent LTR3 IV-koneen esilämmitysteho oli 55...66% eli jotain 275W...330W lisälämpöä talon ilmanvaihdon kautta. Sisäyksiköstä puski olohuoneeseen korkeimmillaan +40,6°C ja alimmillaan +26,3°C lämpöistä ilmaa (suunnilleen noin ILP:n lämmitystilan aikana). Tämä talo pysyi pyyntilämpötilassaan helposti eli mittareista löytyi tuo +21°C ILP:n lähihuoneesta, muualta yleisemmin noin +19...+20°C ts. tämä Mitsu riittää vallan hyvin pitämään taloa lämpimänä ilman takkalämmitystäkin.

Seuraava sulatus tuli klo 18:00 ja kesti 10min ennen kuin lämpöä tuli taas sisäyksiköstä. Lisäsin kuvan tuostakin ulkoyksikön tilanteesta, jossa sulatus katsottiin aiheelliseksi Mitsun sulatusalgoritmin mukaan. Ei tuo kennosto nyt vieläkään ollut lähellekään tukossa, mutta lorotteli kumminkin vettä alleen pulkkaan ihan mukavasti. Pulkkakuva alla on tuosta sulatuksesta
Sulatusväli oli nyt 2h 10min ja jos tuo päivällä missaamani sulatus olisi osunut arviohaarukkaan, niin edellinen väli olisi ollut noin 2h 25min. Jos yrittäisi arvata paljonko tuosta ILP.stä otetaan nyt tehoja ulos, niin kyse olisi kenties 30-40% suurimmasta mahdollisesta lämmitystehosta.

Lämmitin myös takkaa klo 16:00 lähtien kolmisen tuntia (klo 15:50 sulatuksen jälkeen) , mutten huomannut tuon aikana vielä suurta muutosta ILP:n ottotehon tarpeeseen. Nyt asunto tuntuu "yleislämpimältä" kauttaaltaan ja ainakin IV-laite kiittää tuosta lisälämmityksestä. Tavallisesti eWind paneeli ilmoittaa LTO:n hyötysuhteeksi jotain 81/83 lukemia, nyt tuonne tulee 93/83 lukemat. Käytin takan sytyttämiseen IV-koneen takkatoimintoa ja tuo sekoitti sen esilämmitysvastuksen tehomittauksen (=se näyttää nyt täyttä 100% kuormaa tuolle 500W esilämmitykselle varmaan tämän takia: "Ylipainetoiminto pienentää poistopuhaltimen nopeutta ja lisää tulopuhaltimen nopeutta 10 minuutin ajan."). Takan hyöty näkynee myöhemmin illasta ja huomisen aikana, jolloin ILP pääsee helpommalla. Muutoinkin tässä mittailussa on tullut luotto takaisin tuon ILP:n toimintaan tässä anturimodauksessa eli se toimii suunnitellusti tässä olosuhteessa ja hyvä niin.

Ai niin, ILP:n käyttö kuivattaa sisäilmaa selvästi, sillä mittaamani tuloilman kosteusprosentti on ollut 24% ja ulostulossa enää 12%.

 

[VesA]

Ai niin, ILP:n käyttö kuivattaa sisäilmaa selvästi, sillä mittaamani tuloilman kosteusprosentti on ollut 24% ja ulostulossa enää 12%.

eise kuivaa... suhteellinen kosteuslukema vaan seuraa lämpötilanmuutosta. Kun ilma jäähtyy siinä on kosteutta ihan yhtä monta % kuin tuloilmassakin. Nämä pitäisi laskea absoluuttisiksi kosteuksiksi että olisi helpompi seurata.

 

[Timpe]

Ahaa, ok eli kaikkea sitä oppii, kun elää vanhaksi...
Täällä muuten tuli äsken taas sulatus tuolle ILP:lle eli klo 20:05, mistä tulee lämmityksen kestoksi 1h 55min edellisestä sulatuksesta. Tuo lyhentyminen lienee loogista, kun pakkanen kiristyy ulkona, mutta toisaalta ota näistä algorimeista selkoa jos tuon pitäisi huomioida myös takkalämmityksen vaikutus sulatusväleihin... ööh???

 

[Mika karvajalka]

Minulla iltapäivällä varaava takka lämmitetty ja sen jälkeen vetänyt pumppu tuota 2 tunnin sulatusväliä. 210w tehoilla puhaltelee ja 4 tasolla puhallin eli aika haaleaa ilmaa pukkaa. Alussa veti jonkin vartin verran yhteensä katkokäyntiä 10w tehoilla mutta tuolla ei vaikutusta sulatusväliin. Ja -6 astetta pakkasta.

 

[helmert]

Meillä laite jaksaa vieläkin kihnuttaa sitä reippaan tunnin jaksoa ilman kuivumisesta huolimatta. Aiemmin sää oli keskimäärin -5 °C ja RH 95 %, nyt se on -16 °C ja RH 88 %. Ilman sisältämä vesimäärä on laskureiden mukaan samalla pudonnut 3,3 g/m^3:sta tuonne 1,3 g/m^3, eli vettä pitäisi olla ilmassa alle puolet entisestä. Tietysti tehdyn työn määrä on pakkasen kiristyessä kasvanut, mutta ei tuo kenno ainakaan sen kuuraisempi ole sulatuksen alkaessa, eikä sen sulamisessa mene sen pitempään kuin kosteammilla keleillä. Minulla ei ole keinoa mitata laitteen kulutusta, eivätkä MELCloudin tiedot ole kovin vertailukelpoisia.

Aiemmin mietin myös sellaista vaihtoehtoa, että koska hataran vm. 1949 talon vuoksi Mitsun pyyntiä joutuu pitämään verrattain korkeana (24 °C) ja tuo pyyntilämpötila kuitenkin sijoituksen vuoksi toteutuu imuilmassa melko helposti, laite miettisi tämän olevan niin helppoa, että nyt on varaa sulatellakin. Viimeisen vuorokauden aikana pyynnistä ollaan jääty kuitenkin yleisesti ottaen hieman vajaaksi, eikä se ole johtanut mihinkään muutoksiin jaksojen käyttäytymisessä. Epäilen, ettei sulatuksen takana kovin monimutkaista logiikkaa edes ole - nämä laitteet vaikuttavat itse lämpöpumpputeknologia poislukien naurettavan alkeellisilta vrt. mihin tahansa muuhun aikalaistekniikkaan, että on vaikea uskoa kenenkään uhranneen tuohon kovin montaa työpäivää.

Taidan uskoa nyt toistaiseksi, että laite on minulle vielä tuntemattomista aatteellisista syistä vain valinnut tämän elämäntyylikseen, enkä sen päätöstä voi järkeen vedoten toiseksi vakuutella. Katsellaan uudestaan viimeistään kesällä, kun revin tuon anarkistin pellit taas auki Onko kukaan seurannut esim. Ruotsin tai Norjan foorumeita, mikä siellä on tämänhetkinen meininki tämän tuotesarjan kanssa?

 

[Velsku]

Meillä laite jaksaa vieläkin kihnuttaa sitä reippaan tunnin jaksoa ilman kuivumisesta huolimatta. Aiemmin sää oli keskimäärin -5 °C ja RH 95 %, nyt se on -16 °C ja RH 88 %. Ilman sisältämä vesimäärä on laskureiden mukaan samalla pudonnut 3,3 g/m^3:sta tuonne 1,3 g/m^3, eli vettä pitäisi olla ilmassa alle puolet entisestä. Tietysti tehdyn työn määrä on pakkasen kiristyessä kasvanut, mutta ei tuo kenno ainakaan sen kuuraisempi ole sulatuksen alkaessa, eikä sen sulamisessa mene sen pitempään kuin kosteammilla keleillä. Minulla ei ole keinoa mitata laitteen kulutusta, eivätkä MELCloudin tiedot ole kovin vertailukelpoisia.

Aiemmin mietin myös sellaista vaihtoehtoa, että koska hataran vm. 1949 talon vuoksi Mitsun pyyntiä joutuu pitämään verrattain korkeana (24 °C) ja tuo pyyntilämpötila kuitenkin sijoituksen vuoksi toteutuu imuilmassa melko helposti, laite miettisi tämän olevan niin helppoa, että nyt on varaa sulatellakin. Viimeisen vuorokauden aikana pyynnistä ollaan jääty kuitenkin yleisesti ottaen hieman vajaaksi, eikä se ole johtanut mihinkään muutoksiin jaksojen käyttäytymisessä. Epäilen, ettei sulatuksen takana kovin monimutkaista logiikkaa edes ole - nämä laitteet vaikuttavat itse lämpöpumpputeknologia poislukien naurettavan alkeellisilta vrt. mihin tahansa muuhun aikalaistekniikkaan, että on vaikea uskoa kenenkään uhranneen tuohon kovin montaa työpäivää.

Taidan uskoa nyt toistaiseksi, että laite on minulle vielä tuntemattomista aatteellisista syistä vain valinnut tämän elämäntyylikseen, enkä sen päätöstä voi järkeen vedoten toiseksi vakuutella. Katsellaan uudestaan viimeistään kesällä, kun revin tuon anarkistin pellit taas auki Onko kukaan seurannut esim. Ruotsin tai Norjan foorumeita, mikä siellä on tämänhetkinen meininki tämän tuotesarjan kanssa?

Mietiskelin vähän vastaavaa, eli minullakin sijoituksen takia se imuilma vastailee aika hyvin sitä mitä tavoitteeksi asentelen (melcloudin perusteella, sieltä näkee ja saa myös ladattua openhabiin kautta).

Se voi johtaa siihen, ettei pumppu koskaan toimi halutusti, vaan luulee että ollaan tavoitelämmössä. I see anturi on ollut mulla aina pois päältä aina, mutta sen pitäisi mitata ympäristön pinnoista lämpötilan ja sen mukaan lämmittää. Laitoin vähän aikaa sitten sen ihan testimielessä päälle. (Takalla syntyy nyt lämpöä ja yöllä makuuhuoneisiin pattereilla, kun ovet kiinni ja niin kova pakkanen)

En oikein usko siihen, että minulla toimisi tuossa kapeassa välissä I see, mutta jos sulla on leveämmässä paikassa, niin kokeileppa mitä sen aktivointi vaikuttaa. Ihan mielenkiinnon vuoksi.

 

[Poistunut käyttäjä 16081]

eise kuivaa... suhteellinen kosteuslukema vaan seuraa lämpötilanmuutosta. Kun ilma jäähtyy siinä on kosteutta ihan yhtä monta % kuin tuloilmassakin. Nämä pitäisi laskea absoluuttisiksi kosteuksiksi että olisi helpompi seurata.

Mutta näppituntumalta vaikuttaa, että ilpin hyvä ilmavirta auttaisi jollakin tavalla ainakin painovoimaista ilmanvaihtoa
On tuo kosteusmittari mielestäni ollut lievästi alemmiss alukemissa kuin ennen, kelit ja ulkolämpötilatkin huomioiden.

 

[VesA]

Mutta näppituntumalta vaikuttaa, että ilpin hyvä ilmavirta auttaisi jollakin tavalla ainakin painovoimaista ilmanvaihtoa
On tuo kosteusmittari mielestäni ollut lievästi alemmiss alukemissa kuin ennen, kelit ja ulkolämpötilatkin huomioiden.

Ilmavirta - ja varsinkin lämmin - epäilemäti irrottaa kosteutta huoneen kaluista ja seinistä. Ja voihan siinä mittarin kohdallakin olla vähän lämpöisempää - suhteellinen kosteus on lopulta aika hankala mittasuure.

 

[HiTec]

eise kuivaa... suhteellinen kosteuslukema vaan seuraa lämpötilanmuutosta. Kun ilma jäähtyy siinä on kosteutta ihan yhtä monta % kuin tuloilmassakin. Nämä pitäisi laskea absoluuttisiksi kosteuksiksi että olisi helpompi seurata.

Tai siis kesällä jäähdytyskäytössä se nimenoaan kuivaa sitä sisäilmaa, kaikki se kondensioputkesta ulos lirisevä vesi on tämän tulosta

 

[Velsku]

Meillä laite jaksaa vieläkin kihnuttaa sitä reippaan tunnin jaksoa ilman kuivumisesta huolimatta. Aiemmin sää oli keskimäärin -5 °C ja RH 95 %, nyt se on -16 °C ja RH 88 %. Ilman sisältämä vesimäärä on laskureiden mukaan samalla pudonnut 3,3 g/m^3:sta tuonne 1,3 g/m^3, eli vettä pitäisi olla ilmassa alle puolet entisestä. Tietysti tehdyn työn määrä on pakkasen kiristyessä kasvanut, mutta ei tuo kenno ainakaan sen kuuraisempi ole sulatuksen alkaessa, eikä sen sulamisessa mene sen pitempään kuin kosteammilla keleillä. Minulla ei ole keinoa mitata laitteen kulutusta, eivätkä MELCloudin tiedot ole kovin vertailukelpoisia.

Aiemmin mietin myös sellaista vaihtoehtoa, että koska hataran vm. 1949 talon vuoksi Mitsun pyyntiä joutuu pitämään verrattain korkeana (24 °C) ja tuo pyyntilämpötila kuitenkin sijoituksen vuoksi toteutuu imuilmassa melko helposti, laite miettisi tämän olevan niin helppoa, että nyt on varaa sulatellakin. Viimeisen vuorokauden aikana pyynnistä ollaan jääty kuitenkin yleisesti ottaen hieman vajaaksi, eikä se ole johtanut mihinkään muutoksiin jaksojen käyttäytymisessä. Epäilen, ettei sulatuksen takana kovin monimutkaista logiikkaa edes ole - nämä laitteet vaikuttavat itse lämpöpumpputeknologia poislukien naurettavan alkeellisilta vrt. mihin tahansa muuhun aikalaistekniikkaan, että on vaikea uskoa kenenkään uhranneen tuohon kovin montaa työpäivää.

Taidan uskoa nyt toistaiseksi, että laite on minulle vielä tuntemattomista aatteellisista syistä vain valinnut tämän elämäntyylikseen, enkä sen päätöstä voi järkeen vedoten toiseksi vakuutella. Katsellaan uudestaan viimeistään kesällä, kun revin tuon anarkistin pellit taas auki Onko kukaan seurannut esim. Ruotsin tai Norjan foorumeita, mikä siellä on tämänhetkinen meininki tämän tuotesarjan kanssa?

Laitoin I-Seen päälle eilen.
Vaikka pumppu on porraskäytävässä, se puskee hivenen enemmän tehoa mitä 23 asteen pyynnillä, jolla oli.
I-See siis näkee alakerran viileyden... Ja lopputuloksena on ollut että yläkerta on lämmennyt, mutta alakerta ei (tämä minun ilmankierto ongelma syypää siihen)

Mutta pumppu kerran nosti yöllä sulatusväliä 10min, laski seuraavaan 10min ja taas nosti parin välin kuluttua 10min, jossa on pysynyt. Pitää analysoida paremmalla ajalla tarkemmin, mutta äkkiseltään käyristä katsottuna pidennys ehkä korreloi jotenkin Mitsun mittaaman kylmemmän sisäilman lämpötilan kanssa (Melcloudista luettu). Vaatii vähän tarkempaa analyysiä, onko noin.

 

[Velsku]

Tuli tulkittua väärin. Kerran on yön aikana jatkanut sulatusväliä 10:llä minuutilla ja pysynyt siinä sulatusvälissä.

Sisäyksikön service manuaalista katkelma, jossa sulatus algoritmista. (Onpa hienoa fuzzylogiikkaa)

Eli sulatus käynnistyy, kun ulkoyksikön lämmönvaihtimen lämpötilasta tulee liian alhainen... Sitten pysähtyy kompressori, sisäyksikön tuuletin pysähtyy, 4-tie venttiili vaihtaa suuntaa ja kompressori käynnistyy uudestaan. (=sulattaa ottamalla sisältä lämmön). Ja tuo jatkuu kunnes ulkoyksikön lämmönvaihtimen lämpötila nousee tai maksimi aika ylittyy (fixed time = etukäteen määritetty, debugattu 10min ajaksi).

Kaikki siis riippuu, siitä mikä on määritelmä "liian alhaiselle"?

Hyvä vastaus on todennäköisesti tämä toisesta Mitsun mallista @Premies 10:n debuggaama:
"1. Defrost temp termistor eli juuri tuo anturi jota porukka siirtelee minne sattuu näyttää -3 astetta tai alle."
Eli perustilanteessa algoritmin ehdot täyttyisi näin "Suomen olosuhteissa":

1. "Kompressori on käynyt vähintään 5min" --> OK
2. "Defrost temp termistor eli juuri tuo anturi jota porukka siirtelee minne sattuu näyttää -3 astetta tai alle." --> OK
   1. Myös tapaus, jäässä kiinni oleva sensori --> tippuu hetkessä alle -3 sekä johtaa pitkään sulatukseen --> lyhyempään seuraavaan sulatusväliin. 30min looppi valmis...
3. "Käyntiaika edellisestä sulatuksesta on täyttynyt (30-150min), sulatusaikaväli päätellään edellisten sulatusten keston mukaan pidentäen tai lyhentäen 0-20 min kerrallaan tai pysyen samana. Edellisen sulatuksen kesto siis vaikuttaa tulevan sulatuksen ajankohtaan." --> OK

Eli tuo kennon lämpötilan mittaus on käytännössä ainut, joka voi puskea pidemmäksi sulatusvälejä fiksatusta ajasta.
--> Kun siirtelee lämpimämpään putkeen, niin se johtaa nopeasti pidentyneisiin väleihin, kun edellämainittu nro 2 vaihtuukin viimeiseksi.

Nyt silmämääräisesti tarkkailtuna, sulatus menee Juurikin Premier 10:n mukaan.
Sulatus päättyy kun jokin seuraavista ehdoista toteutuu:
1. Sulatusanturin lämpötila nousee sulatuksen loppulämpötilaan +5 astetta vähintään 30:neksi sekunniksi.
2. Sulatuksen maksimiaika 10min ylittyy.
3. Jokin muu kuin HEAT mode valitaan kaukosäätimestä.

Eli minulla ainakin selkeästi vähän vielä jatkaa sulatusta, kun kaikki jää kadonnut. Kokonais ajaksi tulee 3-4min. Siinä on tuo +5 astettaa --> 30s.

Nyt, mikä meillä puuttuu on toimiva keino, millä kenno saadaan sulamaan nopeammin. Logiikka selittää lyhentäminen ja siihen joutuu, kun sensori vastaa jäistä eristettä (Jää ei nouse yli +5 astetta, Fiksaantuu, kun sensorin siirtää yläputkeen, koska ei enää koske jäistä eristettä...)

3min-4min sulatusaika ei kuitenkaan minulla ole riittänyt jatkamaan sulatusväliä. Pitäisi laittaa ulkoyksikköön antureita, jotta saisi tietää tarkan ajan. (Alle 3min, 2,5min.... etc.) ?

Insinöörilogiikalla se voisi olla jotain fixattua (eikä mitään fuzzylogiikkaa ole tehneet, mainostavat vain, kun sulatusväli on muuttuva)
Esim jotain tyyliin: Koska sulatus kesto on väliä : 0 - 10min, koodissa yksinkertainen ehtologiikka:

• Kesto 25% eli 2.5min -> Lyhenee
• Kesto 25%-75% eli 2.5-7.5min --> Pysyy samana
• Kesto 75%-100% 7.5-10min --> Jatkuu.

Premier 10 kirjoitti ehkä tärkeimmän pointin tähän:
Tuo jumiutuminen lyhyisiin sulatusväleihin lisääntyy myös jos lämmöntarve on vähäinen ja pumppu käy minimi tehoilla, jolloin sisä kenno on melko viileä ja sulatuksen alkaessa siitä saatava sulatusenergia vähäinen jolloin sulatuksen kesto pitenee. Suuri puhallusnopeus pahentaa tilanetta entisestään.

Minulla aina maksimilla puhallus, jotta saisin ilman kiertämään. I See nosti tehoja verrattuna pyyntilämpötilan testaamiseen, vaikka oli porraskäytävässä pumppu --> I See toimi halutusti. Olisiko siten, että automaattisella asetuksella pumppu osaisi myös hanskata paremmin ja pienentää puhallusta ennen sulatusta, jotta kenno olisi kuumempi? --> Laitan testiin myöhemmin!

Kuten aiemmin kirjoitin, testaan joskus sitä että kennoon menisi enemmän energiaa laskemalla puhallusta ennen sulatusta. Nyt viime sulatukselle laskin puhalluksen minimiin, mutta vasta noin minuuttia ennen sulatuksen alkua, jos edes sitäkään. (todennäköisesti liian myönään että olis mitään tehnyt). En tarkkaillut kennoa tuosta syystä, mutta katostaanpa vaikuttiko jotain.

Kennon lämmitysalgoriti näyttää minun mittausten mukaan toimivan karkeasti näin:

1. Teho/puhallus lämpötila nostetaan maksimiin, kun lämmitys alkaa. Pumppu tuottaa lämpöä kennoon isolla teholla.
2. Kun pumpun mittaama ilma lämpenee riittävästi = Yhden asteen yli pyyntilämpötilan, pumppu laskee tehoja aika reilusti, ettei huone ylilämpene. (Voi laskea minulla reilusti tehoja, koska porraskäytävässä mitattu ilma lämpenee nopeaa, mutta niin toimii)
3. Pumppu pienentää / pitää lämmitystehoa samana, jos imuilma pysyy yli puoli astetta lämpimämpänä, kuin pyyntilämpötila.
4. Pumppu nostaa lämmitystehoa vasta, kun imulämpötila laskee alle yhden asteen pyyntilämpötilasta.

--> Minun tapauksessa kenno on lähes aina kylmimmillään lämmistyskiertoa, kun sulatus alkaa. Koska lämpö jää kiertämään porraskäytävään ja pumppu laskee tehoa jatkuvasti. (josta seuraa hidas sulatus)

Jotta sulatusvälejä voisi optimoida pidemmiksi, kennolle pitää saada jäämään lämpöä enemmän. (kuten Premier 10 sanoo)
Kolme vaihtoehtoa:

1. Laskea fiksattua puhallusnopeutta jos ilma kiertää talossa eikä se aiheuta pahempaa lämmitysilman palaamista pumpulle (ja pumpun näkemän lämpötilan nousua)
2. Toivoa, että automaatti ymmärtää tehdä numero 1:n... ja saa ilman kiertämään talossa halutusti.
   • Automaatti on toinen säätömahdollisuus pumpulle vaikuttaa taloon siirtyvään lämpötehoon, kennon lämpötilantuoton lisäksi.
3. Tehdä logiikka, jolla seurataan pumpun sulatusvälejä ja tämän perusteella, ennen ennustettua sulatusta laskee puhallusta, tai nostaa pyyntiä ja laskee puhallusta. Jolloin kennoon tehdään energiaa, jolla sulatetaan nopeaa.
   • Mikäli tämä toimii, lopputulos on parempi kuin anturin siirto. Sulatus mitataan oikein ja tehdään maksimi energialla, niin nopeasti kuin mahdollista.

Jos edelläolevat hypoteesit pitää paikkaansa, niin pumppu toimii oikein mutta hölmösti (kun ei nosta tehoja ennen sulatusta minimoidakseen sulatusajan). Se vain on asennettu väärin toimintalogiikallensa... Tai sitä käytetään väärin (jos automaati puhallusnopeus ratkaisee jo tämän).

Käyttääkö kukaan ongelmista kärsivä puhallusnopeutta automaatilla? entä I-See aturia ja automaatti puhallusnopeutta?

Ja tätä toista tuntia kirjoittaessa tuli nyt sulatus. Kaikki on nyt ihan poikkeuksellista. Tätä sulatusta ennen en laskenut puhallustehoa, vaan edellistä. Nyt se oli maksimissa loppuun saakka. Ei vaikuttanut lämmitysjakson pituuteen, eli todennäköiseti liian lyhyt oli kesto.
Ulkona ollut tosi kova sumu, -13 asteen pakkanen ja puutkin huurtuneet kuten ulkoyksikkö. Kenno oli myös jäätynyt kunnolla tukkoon. Eikä mikään ihme...

MUTTA sellainen ihme, että sulatus kesti vain noin 2.5min! Sulatusvettäkin tuli hämmästyttävän vähän, kennon tukkinut huurre ei sisältänyt paljoakaan vettä. (kennon ulkopellit yms. jäi huurteeseen, mutta kenno sulasi)
Takaisin tietokoneelle palatessa syykin löytyy tästä kuvasta. Pumppu toiminut ihan eri logiikalla nyt, edelliseen lämmitysjaksoon se lähti minumipuhalluksella, jonka vaihdoin maksimille alun jälkeen. --> Pumpusta ei otettu maksimitehoa alussa, vaan lopussa (takkaa myös lämmitän, joka nostaa lämpötiloja, mutta pumppu mittasi nyt saman sisälämpötilan kuin viimeksi jolloin ei toiminut noin)
Ehkä joku kennon ylilämpenemissuoja katkaisi sen, kun lämpö ei pikkupuhalluksella siirtynyt pois. Tai sitten logiikassa on tuuletustehosta säätyvää sumeutta...

Nyt kyllä kiinnostaa, mikä on seuraava sulatusväli. Liitteenä pari kuvaa myös millaisessa huurteessa ulkoyksikkö oli tämän sumukelin johdosta.

 

[helmert]

Hyvää settiä, nyt ollaan insinööröinnin maussa

Täytyy paremmalla ajalla lukea tarkemmin ajatuksen kanssa Velskun teesit läpi, mutta minulla jää kyllä tuonne sisäyksikön nurkkaan melko lämpöistä ilmaa kuljailemaan. En tiedä onko sillä niin suurta vaikutusta sulatustehoon kuin sillä, että itse kenno olisi mahd. kuumana ennen sulatusta, mutta pinnat ovat tuosta yksikön ympäriltä 23-26 °C lämmitysjakson päätteeksi. Sulatukset ovat olleet lähes kelistä riippumatta keskimäärin tuota 7 min luokkaa pituudeltaan (puhalluksen loppumisesta sen alkuun), eikä tuon pituisilla sulatuksilla olla tosiaan vielä alettu jaksoja pidentää. Mulla ei ole ulkoyksikkö ikinä ollut lähellekkään tuollaista huurtumista kuin liittämissäsi kuvissa; joka kerta on lamellien välit olleet auki kun olen sulatusta mennyt seuraamaan, ja kevyt sormen kosketuksesta irtoava pintahuurre seinän puolella.

I-See on ollut minulla aiemmin pois päältä, mutta pistin sen kokeeksi päälle eilen kun menin nukkumaan. Yön aikana laite oli lyhentänyt jaksoa hieman alle tuntiin (aiemmin jankannut lähes vakiona 70 min) joten buuttasin sen aamupäivällä. I-See ei ollut ainoa muuttuja, sillä pakkanen kiristyi yön aikana tuolta -15 °C tuntumasta -20 °C paikkeille. Aamulla oli sen verran viluinen olo, että laitoin yhden lämmitysjakson ajaksi puhalluksen täysille pyynnillä 24°C ja sisäilmaksi haisteltiin poikkeuksellisesti muutaman asteen alle pyynnin, jolloin laite tosissaan kyllä teki duunia. Laskurin mukaan tällä hetkellä vettä pitäisi olla ilmassa alle gramma per kuutiometri, eikä tuosta kennosta kyllä tunnin lämmityksen jälkeen kovin paljoa vettä irtoakkaan. Katsotaan vielä, että kuinka se nyt etenee näissä olosuhteissa.

On muuten vekkulin näköistä, kun ulkoyksikkö pölläyttää sulatuksen päätteeksi höyryt ulos kennosta kahdenkympin pakkasilla.

 

[dbwarrior]

Jos haluaa testimielessä yhden sulatuksen nopeutuvan voi sisäyksikön kennolle antaa vähän hiustenkuvaajalle lisä lämpöä
Takuu varmasti tulee lyhyempi sulatus...
Toinen konsti on laittaa pyyntiä isommalle ajankohtana jolloin lähestytään kellon tarkkaa sulatus hetkeä.

 

[janti]

Toinen konsti on laittaa pyyntiä isommalle ajankohtana jolloin lähestytään kellon tarkkaa sulatus hetkeä.

.. ja puhallus minimiin.

 

[Poistunut käyttäjä 16081]

Eikö nämä laitteet aloita sulatuksen vasta kun sisäyksikön kennon lämpötila on tietyn rajan alapuolella, että liian kuumana ei ala sulattelemaan?
Näin ainakin olin lukevani jostakin kilpailevan firman huoltomanuaalista. Voi kyllä olla että käsitin jotakin väärin

Edit, löytyihän se:
• Defrost operation in A to C zones 1) Stop operation of the compressor for 20 seconds. 2) Invert (ON) 4-way valve 10 seconds after stop of the compressor. 3) The outdoor fan stops at the same time when the compressor stops. 4) When temperature of the indoor heat exchanger becomes 38°C or lower,

Lieneekö samalla tavalla Mitsussa.

 

[Mika karvajalka]

Pakko sanoa, takka hehkuu lämpöä , pakkasta 15 astetta. Pumpulla ei juuri tehtävää ja tää paska sulattelee nyt puolen tunnin välein. Ei tästä mitään varmaa pysty sanomaan, häröilee aivan päättömästi kuitenkin.

 

[Velsku]

Eikö nämä laitteet aloita sulatuksen vasta kun sisäyksikön kennon lämpötila on tietyn rajan alapuolella, että liian kuumana ei ala sulattelemaan?
Näin ainakin olin lukevani jostakin kilpailevan firman huoltomanuaalista. Voi kyllä olla että käsitin jotakin väärin

Edit, löytyihän se:
• Defrost operation in A to C zones 1) Stop operation of the compressor for 20 seconds. 2) Invert (ON) 4-way valve 10 seconds after stop of the compressor. 3) The outdoor fan stops at the same time when the compressor stops. 4) When temperature of the indoor heat exchanger becomes 38°C or lower,

Lieneekö samalla tavalla Mitsussa.

Jos noin on, niin sitten ei voi mitään muuta kuin ulkopuolista lämpöä käyttää nopeuttamaan sulatusta. Toivottavasti ei siis ole noin.

Jotain ihan ennakoimatonta näyttää minkin pumppu tehneen viime sulatus + lämmityskierroksella. Tuon jälkeen, eli äskön laskin ennen sulatusta puhallustehoa ja laitoin automaatin päälle. Pitää analysoida yöllä lisää mitä teki.

 

[Mikki]

Hyvin on markkinoitu Mitsua, vaikka missään nimessä ei ole ongelmaton laite.

Vai onko niin että muut merkit puksuttaa menemään ilman kummempia ongelmia ja siksi ei näy pahemmin keskusteluissa kuten tämä yksi merkki.

 

[Velsku]

Pakko sanoa, takka hehkuu lämpöä , pakkasta 15 astetta. Pumpulla ei juuri tehtävää ja tää paska sulattelee nyt puolen tunnin välein. Ei tästä mitään varmaa pysty sanomaan, häröilee aivan päättömästi kuitenkin.

Jos hypoteesit pitää paikkansa tämä on seurausta siitä, että pumppui ei lämmitä kun ei sen tarvi--> ei riitä energiaa sulattamaan, kenno lämpenee hitaaaaaaasti --> sulatus kestää kauan, koska lämpötila-anturi kennossa ei huomaa että on jo sulanut/ei sulatettavaa koska kennon lämpö ei nouse edelleenkään --> seuraava sulatus nopeampaa jotta kenno lämpiäisi sulamisen merkiksi...

Toisaalta sinun pumppu siis toimisi ihan oikein. Jos sen ei tarvi lämmittää, vaan lämpö tulee takasta, niin ihan sama miten se sulattelee.

 

[Mikki]

Toisaalta sinun pumppu siis toimisi ihan oikein. Jos sen ei tarvi lämmittää, vaan lämpö tulee takasta, niin ihan sama miten se sulattelee.

Eikai se sulattele jos ei se lämmitäkkään. Ja jos sulattaa 30min välein ihan minimitehoillakin niin aika romu se on.

 

[janti]

Eikö nämä laitteet aloita sulatuksen vasta kun sisäyksikön kennon lämpötila on tietyn rajan alapuolella, että liian kuumana ei ala sulattelemaan?

Lieneekö samalla tavalla Mitsussa.

Ei ole noin Mitsussa. Tuo taisi olla jostain vanhasta ON/OFF laitteesta, jossa äly on sisäyksikössä.

Vai onko niin että muut merkit puksuttaa menemään ilman kummempia ongelmia ja siksi ei näy pahemmin keskusteluissa kuten tämä yksi merkki.

Uusien Toshibojen pisin lämmitysjakso on 80-90 min.
On tuolla toisaalla raportoitu jumituksia sulatuksen jälkeen, niin ettei tule ollenkaan laitteesta lämpöä. Näistä voi jutta jatkaa tuolla Toshiban alla.

 

[Poistunut käyttäjä 16081]

Ei ole noin Mitsussa. Tuo taisi olla jostain vanhasta ON/OFF laitteesta, jossa äly on sisäyksikössä.

Tuo lainaamani esimerkki oli kyllä toshiba premium huoltomanuaalista.

 

[Poistunut käyttäjä 16081]

Uusien Toshibojen pisin lämmitysjakso on 80-90 min
On tuolla toisaalla raportoitu jumituksia sulatuksen jälkeen, niin ettei tule ollenkaan laitteesta lämpöä. Näistä voi jutta jatkaa tuolla Toshiban alla.

Täällä oli myös syksyllä pari jumia, sittemmin on laite toiminut ihan samanlaisissa sääolosuhteiden muutoksissa ongelmitta. Vika näyttäisi kadonneen, lieneekö ollut uutuuden jäykkyyttä vai mitä... Sovittiin huollonkin kanssa että mikäli vielä jumiutuu, niin laitan toimenpiteet muistiin tarkoin ja sitten ei auta enää huollolla/maahantuonnilla arpoa, vaan pitää olla toimintaa.

 

[Velsku]

Minulla loppui automaattipuhalluksen kokeilu nyt. Varmaan hitaimmalla asetuksella puhaltaa, joten sen verran nopeaa kyytiä alkoi alakerta jähtyä ja yläkerta kuumua, ettei selkeästi saanut puhallettua lämpöä pois porraskuilusta/yläkerrasta. Ja kun pysäytti pumpun nyt katkokäynnille vielä sen johdosta, niin mulla paloi käämit... No, laitoin puhaluksen pykälää vajaaksi maksimista. Ennen ollut aina maksimi.

 

[JuhaS]

Minulla laite sulattelee n.1h25min välein nyt -16"C pakkasessa.
Ja kenno on kyllä ollukkin melko tukossa, ihan aiheesta sulattelee.
Pyynti sisällä 24"C ja puhallus kakkosnopeudella. I-see on pois käytössä.
Ainut lämmitysmuoto tällä hetkellä, patterit kiinni pl.makuuhuoneet yöllä.

 

[janti]

Tuo lainaamani esimerkki oli kyllä toshiba premium huoltomanuaalista.

Tuo 38 °C oli irrotettu asiayhteydestä (leikattu sopivasta kohden). Tuo ei laukaise sulatusta tuon mukaan vaan pysäyttää sen sisäyksikön puhaltimen. => Ei ole siis mikään "sulatusehto".

"4) When temperature of the indoor heat exchanger becomes 38°C or lower, stop the indoor fan."

Sulatusehdot on esitetty Table 1.

"The conditions to detect the necessity of defrost operation differ in A, B, or C zone each. (Table 1)"

=> Voidaankin palata LN-keskusteluun.