MSZ-LN - käyttökokemukset

[Velsku]

En ole @Velsku , mutta esim 30 min, niin silloin se olisi jäätänyt ulkoyksikköä teoriassa puolet siitä, mitä aiemmalla lämmitysjaksolla.

Joo, kyllä. 70min kuluttua on 30min kertymän verran vähemmän jäätä sulatettavana, eli positiivinen vaikutus pitäisi olla tälläkin.
--> Mutta itse tähtäisin nyt siihen, että ero on mahdollisimman suuri.

 

[OpaR6]

Tämähän on vielä taas teoriaa, joka vaatii että testataan, että homma tosiaan näin pelaa. Ja jos ei jollain tavalla pelaa, niin haetaan se tapa. Kävin vanhaa historiaa läpi ja kyllä olen jo 95% varma että manipuolointi onnistuu näin. Tarkat ajoitukset ja lämpötila-asetukset opitaan sitten tässä säätäessä virheiden ja onnistumisten kautta.

1. Kone lopettaa sulatukse
2. Odota hetki, vaikka 2 minuuttia nyt (ota kellosta. Tämän kesto meidän pitää oppia). Tärkeää ettei kompressori kerekä olla päällä 5minkulu vielä tässä, eikä sitten jos joutuu lämmittämään hetken tuossa alhaisemmassa pyyntilämpötilassa.
3. Tiputa pyynti niin alas, että sisälämpötilasi ei saavuta sitä seuraavan 70min aikana (ainakaan kovinkaan nopeaa).
   • Tuo 20 asteetta voi olla ok. joudut seuraamaan. Jos pumppu alkaa lämmittämään, niin joudut ehkä tiputtamaan lisää. Eteenkin jos johtaa sulatukseen.
   • Ei siis haluta, että pumppu lämmittää ja kerää kosteutta kennoon, vaan lämmittää korkeintaa lievästi tai sitten odottelee että pitäisi alkaa lämmittämään. Eli sinulla läsnäoleva 70min esiasetettu lämmityvaiheenkello tikittää... Muttei 5min kompressorin käyttökello
4. Odota vähintään tuo 70min. Jotta tämä aika on kulunut, mutta ei 5min. Eli sulatus ei lähde käyntiin, koska kompressori ei ole vielä lämmitysvaiheen aikana ole ollut 5min päällä.
5. Nosta pyynti
   • Nyt, lämmitys pitäisi alkaa, mutta siirtyy sulatukselle melkein heti perään.
     • 5min kompressoriaika siis täyttyy nopeaa ja 70min etukäteen fiksattu aika on jo kulunut loppuun. Ulkona myös yli -3 pakkasta (toivottavasti)

Noin se pitäisi toimia.
Tässä on vielä sellainen mutta:
Fuzzy logiikan mukaan, seuraavan lämmitysvaiheen kesto päätetään tuon 5 kohdan sulatuksen ja 1. kohdan sulatuksen kestoista. Eli seuraava lämmitysjakson pituus päätetään siis vasta tässä vaiheessa. Joten kohdan 1. sulatus myös vaikuttaa.
--> Meidän pitää testailla, pitääkö kohdan 5 sulatus olla merkittävästi nopeampi, kuin 1. kohdan. Vai pitääkö 1. kohdan sulatus olla jo nopea. Jolloin "lyhyeksi ajettuja" sulatusjaksoja pitää tehdä kaksi peräkkäin. (voi myös vaikuttaa siihen, kuinka paljon jaksot pitenevät).
(Tuo minun vielä pitäisi lukea Fuzzy logiikan patentista, en ole sitä kerennyt vielä tavata läpi)

Ja sivunoottina, sourita tuo testi, niin saadaan porukalla haettua toistettava sekvenssi, jota pystytään ohjeistamaan ihmisille. Mutta sulla jo pumppu vetää 100% teholla kokoajan, koska ei koskaan saavuta asetuslämpötilaa (korkeintaan ylikuumenemista estelee). Eli tarkista myös, tuleeko 70min aikana jo kenno täysin tukkoon, jolloin tuo välin pidennys ehkä vaikuttaa negatiivisesti COP:n etkä sinä hyödy siitä nyt, mutta muut hyötyvät kun saadaan tietoa lisää...

Nyt vasta huomasin tuon viestisi, eli eka testi meenee nyt 35min pienellä pyynnillä

katotaan onko tuolla mitään vaikutusta ja testataan vaikka sen jalkeen sitä 70min testiä.

 

[Velsku]

Pistin pyynnin pieneksi kun sulatuksen jälkeen rupesi puhaltamaan hiljaa uudestaan, reilun puolen tunnin päästä laitoin pyynnin takaisin täysille.

Näytä liitetiedosto 67968

Katsotaan nyt, että minkälaista käppyrää rupee piirtämään.
Tuolla aikaisemmalla sulatuksella tuli kyllä jonkin verran vettä, että ei se ny ihan täysin turhaa sulatusta tehty, mutta tutkimukset jatkuvat

Minulla oli aamulla täydellinen testi tulossa.
Testasin nyt tehden kaksi "nopeaksi optimoitua" sulatusta, jotta saadaan tietoa vaatiko yhden vain kaksi.
Kummatkin onnistui täydellisesti... Olin tosin unohtanut minun kotiautomaation ilmalämpöpumpun ohjauksen päälle.
Joten, kun kello löi 11:00, oli minun kotiautomaatio vaihtanut lämpöpumpun pelkälle puhallukselle... Ja sain aikaiseksi sulatuksen kylmällä kennolla ja suurella huurremäärällä, joka muuten kesti kauan!

Nyt on toki uusintatesti menossa...

 

[Velsku]

Tämänhetkinen testi meneekin minulla pieleen, sillä mulla on ollut tuon pieleen menneen testin jälkeen pelkällä puhalluksella.
Joten ei ole hajuakaan, mikä entinen lämmitysvaiheen pituus olisi nyt. Samoin siellä on takana tuo pitkä sulatus, jolloin vois olettaa että tulee lyhyttä väliä.

 

[OpaR6]

Ja sivunoottina, sourita tuo testi, niin saadaan porukalla haettua toistettava sekvenssi, jota pystytään ohjeistamaan ihmisille. Mutta sulla jo pumppu vetää 100% teholla kokoajan, koska ei koskaan saavuta asetuslämpötilaa (korkeintaan ylikuumenemista estelee). Eli tarkista myös, tuleeko 70min aikana jo kenno täysin tukkoon, jolloin tuo välin pidennys ehkä vaikuttaa negatiivisesti COP:n etkä sinä hyödy siitä nyt, mutta muut hyötyvät kun saadaan tietoa lisää...

Juu pumppu on ollu täysillä ja jaksotus on pysynyt kokolailla samana vaikka olis käyttäny virratkin pois, eli tuossa 70min.
Olen aina välillä käynyt katsomassa kennoa ennekuin sulatus on alkanut, niin monesti varsinkin sisempi kenno on ollut kuiva, ulompi kuurassa ja valolla kun katsoo, niin hyvin näkyy vielä läpi, eli lämmitysjakso olisi voinut olla pidempi.

Varsinkin nyt kun joudun jo pitämään pumppua täysillä, niin olisi kiva saada jaksotusta pidemmäksi.

 

[julli100]

Eilen pidin pumppua kuivauksella noin 20 minuuttia ja tauti parani. Lämmitysjaksot piteni huomattavasti.

Tässä vielä kuvatus.

 

[Velsku]

Hienosti pidentää tuplaksi tuon välin.
Mitähän tuossa tapahtuu...
Monenko minuutin välein sulla logittaa tuota lämpötilaa?
Sulla varmaan nopea sensori ihan keskellä ilmapuhallusta?

Nyt on lyhenemässä taas lämmitysaika.

Jännä, että miten tuon kuivausjakson jälkeen laite ei ole lämmittänyt niin suurella teholla muutamaan kiertoon. Vaan on säätänyt lämmitysmääräänsä. Tapahtuiko huonelämpötilassa tai ilmankierrossa jotain joka tuon tehonlaskun voisi selittää? (takkaa?)
Vai onko tuo jotain hysteresin säätöä ja kuivauksen takia pumpun hysteresisin säätöalgoritmi aloitti alusta... tai sekosi muuten vaan.

 

[Ylialokas]

Oma LN25 vetelee ihan kellontarkkaan 1.5h sulatusväliä. Ei lyhene, eikä kyllä pitenekään. Edellinen oli 1627 ja nyt äsken 1757. Seurataanpa. Seuraava pitäs olla sitten 1927. Jos olen linjoilla, käyn nappaamassa kuvan kennosta, kun sulatus alkaa.

Edit. 1807, eli tasan kymmenen min sulatuksen alkamisesta (siitä, kun sisäpuhallus loppuu) puhallus palautuu siihen mihin jäi.

 

[julli100]

Taitaa domoticz tallentaa 5 min välein.
Anturi on joku langaton 433Mhz jossa vajaa tupakkiaskin kokonen yksikkö mittaa imu-ilmaa ja piuhanpäässä pikkuanturi on puhallus-aukon reunassa.
Taisin laskea pyynti lämpötilaa pari astetta. En käytä takkaa.

Edit. keitin kattilallisen vettä ilman kostuttamiseksi kuten trendistä näkyy.

 

[blobbo]

Onhan se hyvä että on insinöörihenkeä ja harrastuksia (itsekin olen varmasti saanut naapurustossa hullun maineen kun milloin mihinkin aikaan vuorokaudesta häärään lämpöpumpun ympärillä taskulampun valossa kylpytakissa pakkasella), mutta en nyt ihan pääse kartalle mihin tällä säädöllä pyritään. Ymmärrän, jos ongelmana on 30 minuutin hullunkierto ja mökki ei pysy siksi lämpimänä, mutta jos laite sulattaa esim kerran tunnissa (joka on täysin normaalia), en nyt ihan keksi mikä hyöty tällä kikkailulla saavutetaan. Ensin jäähdytetään mökkiä 70 minuuttia ilman lämmitystä, jotta saadaan sulatusväliä vähän kasvamaan hetkellisesti, ja sitten kun pumppu laitetan päälle kerää se sellaisen kiukun ja jääkasan että kohta ollaan takaisin siinä lyhyessä sulatusvälissä.

Mielenkiinnolla seuraan toki

 

[Velsku]

Muutamia asioita patentista:

Kaksi eri default arvoa. Eli resetin tai käynnistyksen jälkeen voi olla joko pidempi tai lyhyempi. Riippuen lämpötilasta.
Näin voi olla myös LN:ssä.

Sulamiseen kuluneet ajat ovat kaavoissa portaittaisia, vaikutukseltaan tulevaan lämmitysvaiheen pituuteen.
--> LN:ssä jotkin stepit myös.
NXB, NB, NS, Z.... on termejä eri sulatusajoille. Laskukaavat saa niistä numeroarvot.

Säätö tapahtuu vasta kun on kaksi sulatusjaksoa, molempien pituus vaikuttaa mihin suuntaan säädetään!

Säätöä varten on päättelytaulukko, jonka mukaisesti päätetään, kuinka seuraavaa lämmitysjakson pituutta säädetään.
Jatketaanko tai vähennetäänkö ja kuinka suurella portaalla, pidetäänkö aika samana vai RESETOIDAANKO

Tuleva lämmitysvaiheen pituus päätetään sitten taulukolla noiden edelläkuvattujen kahden arvon perusteella, matemaattisesti. Ei ole portaittainen tässä, LN:ssä on.

Tästä voisi huomioida pari asiaa:

• Vaatii sulatuksen ja seuraavan sulatuksen, joidenka perusteella tehdään säätö. Yksi lyhyt ei vielä riitä käynnistyksen/resetin jälkeen. Jos pumppu on käytössä, aina on edellinen ellei ole resetoitu...
• Kaksi peräkkäistä lyhyintä sulatusta johtaa resettiin ja default aikaan.
• Kaikista Lyhyin sulamisaika johtaa todennäköisimmin Lämmitysjakson pysymiseen samana tai negatiivisiin lopputuloksiin.
  • Lyhyin mahdollinen sulamisaika ei ole sittenkään välttämättä se, mitä kannattaa tavoitella. Pitää selvittää testaamalla, mikä vaikutus LN:ssä. Voi olla tämä! Tosin tähän pääseminen voi olla vaikeaa (tai sitten ei)
  • Lyhyin sulatus voi johtaa myös lämmitysjakson lyhentämiseen
• Toisiksi lyhyin sulamisaika johtaa todennäköisesti mahdollisimman pitkään tulevaan lämmitysjaksoon!
  • Mutta jos edellinen sulatusaika oli pitkä, niin lämmitysjakso lyhenee

Veikkaan, että Z sulatusaika on joitain 2,5 -3,5 minuuttia... Sulatusaikana tarkoitan sitä aikaa, jolloin kompressori käy sulattaen.

Noiden lisäksi patentissa on omat säädöt, jos on ollut erittäin pitkä lämmitysaika. Resetti tapahtuu silloin herkästi, jos tulee pitkä tai lyhyt sulatus. Eli jos pumppu kauan kylmällä pyynnillä, oletetaan että todennäköisesti ei enää tiedetä paljonko vettä on kertynyt kennoon, joten halutaan algoritmi resetoitumaan. Lämmitysjaksoa ei tällaisen jälkeen milloinkaan pidennetä.

ja

Joten näiden perusteella voisi olettaa, että tuo pyrkimys millä tavoittelin mahdollisimman lyhyttä lämmitysaikaa --> nopea sulatus, ei välttämättä ole paras tavoite. Vaatii siis testausta ja tarvittaessa kellon käyttöä / lämpötilasäätöä...

 

[Velsku]

Onhan se hyvä että on insinöörihenkeä ja harrastuksia (itsekin olen varmasti saanut naapurustossa hullun maineen kun milloin mihinkin aikaan vuorokaudesta häärään lämpöpumpun ympärillä taskulampun valossa kylpytakissa pakkasella), mutta en nyt ihan pääse kartalle mihin tällä säädöllä pyritään. Ymmärrän, jos ongelmana on 30 minuutin hullunkierto ja mökki ei pysy siksi lämpimänä, mutta jos laite sulattaa esim kerran tunnissa (joka on täysin normaalia), en nyt ihan keksi mikä hyöty tällä kikkailulla saavutetaan. Ensin jäähdytetään mökkiä 70 minuuttia ilman lämmitystä, jotta saadaan sulatusväliä vähän kasvamaan hetkellisesti, ja sitten kun pumppu laitetan päälle kerää se sellaisen kiukun ja jääkasan että kohta ollaan takaisin siinä lyhyessä sulatusvälissä.

Mielenkiinnolla seuraan toki

Siihen pyritään, että jos pumppu on tuolla hullunkierrolla tai näyttää että ei kerää jäätä mutta sulattaa tunnin välein, niin löytyy keino jolla saadaan sulatukset harvemmaksi. Eli ongelma korjattua ja esim. @Ilmavaiva saa mökkinsä lämpeämään etänä.

 

[Ylialokas]

Oma LN25 vetelee ihan kellontarkkaan 1.5h sulatusväliä. Ei lyhene, eikä kyllä pitenekään. Edellinen oli 1627 ja nyt äsken 1757. Seurataanpa. Seuraava pitäs olla sitten 1927. Jos olen linjoilla, käyn nappaamassa kuvan kennosta, kun sulatus alkaa.

Edit. 1807, eli tasan kymmenen min sulatuksen alkamisesta (siitä, kun sisäpuhallus loppuu) puhallus palautuu siihen mihin jäi.

Tasan 1927 alkoi sulatus. Havahduin kylläkin 1932 tähän, mutta pumppu oli sulatusmoodissa. Kennon oli jo kerinnyt sulattamaan, joten ei kuvia.

Eikö tämän kuulu pidentää/lyhentää sulatuksia verrattuaan niitä kahteen edelliseen?

En toki valita. 1.5h on vallan mainio suoritus, kun vertaa mitä muuta täällä on.

 

[harb]

Mullakin pumppu vetelee kohtuullista 1 tunnin sulatusväliä mökillä mutta kiinnostaa kyllä suuresti tutkimukset ja loppupäätelmä, joten propsit siitä Velskulle ja julli100:lle kun jaksatte asiaa selvittää.

Ihmettelen vaan että minkä takia logiikka on lyhimmän sulatusjakson aiheuttamassa sulatusvälin lyhentämisessä Mitsubishilla. Vai oletetaanko siinä tapauksessa että liian lyhyt sulatusjakso indikoi jonkunlaista vikatilannetta ja siitä pyritään toipumaan sitten lyhentämällä käyntijaksoa.

 

[Mika karvajalka]

Viimeisin sulatusväli noin 3h 30min kiitos varaavan takan ja pumpun pitkien katkokäyntien. Hienosti pelittää. Näin ne tunnelmat muuttuu kun katsoo omia tunnelmia tuossa lainatussa viestissä jokin aika sitten

Pakko sanoa, takka hehkuu lämpöä , pakkasta 15 astetta. Pumpulla ei juuri tehtävää ja tää paska sulattelee nyt puolen tunnin välein. Ei tästä mitään varmaa pysty sanomaan, häröilee aivan päättömästi kuitenkin.

Jos haluaisi testata oliko pumpun parantumisen syy todella ylimmäisen anturin sulatus ja kuivaus niin se varmaan selviäisi kun kävisi kastelemassa anturikotelon itse. Vettä vaan ja antaisi jäätyä. Jos oireet palaa niin ei sen jälkeen tarvitsisi arvailla.

 

[Ylialokas]

2057 ja taas mennään. 1.5h, tuttu ja turvallinen. Kävin ottamassa pari kuvaakin. Kenno ei ole jäässä ja sanoisin, että ei kyllä kaipaa sulatusta. Rimoista näkee jopa läpi.
Sellanen aavistuksen jähmeän näköinen vain.

Auttaiskohan virrat pois bootti, meinaan tolla vetelis vielä tunnin hyvin.

Edit. Lisätty kuva valtaisan sulattamisen jälkeen. Otin virrat pois, katsotaan kuinka käy. Saattaa mennä huomiselle seuranta.

 

[Velsku]

Viimeisin sulatusväli noin 3h 30min kiitos varaavan takan ja pumpun pitkien katkokäyntien. Hienosti pelittää. Näin ne tunnelmat muuttuu kun katsoo omia tunnelmia tuossa lainatussa viestissä jokin aika sitten

Jos haluaisi testata oliko pumpun parantumisen syy todella ylimmäisen anturin sulatus ja kuivaus niin se varmaan selviäisi kun kävisi kastelemassa anturikotelon itse. Vettä vaan ja antaisi jäätyä. Jos oireet palaa niin ei sen jälkeen tarvitsisi arvailla.

Olis hyvä ongelmista kärsiville, jos tuon testaisit. Tuolla historiassa on kuitenkin henkilöitä, jotka on sijoittanut sulatusantureita toisiin putkiin, ilman ongelmien paranemista, jospa on ollut lisäksi märkä tuo anturi.

 

[helmert]

Olis hyvä ongelmista kärsiville, jos tuon testaisit. Tuolla historiassa on kuitenkin henkilöitä, jotka on sijoittanut sulatusantureita toisiin putkiin, ilman ongelmien paranemista, jospa on ollut lisäksi märkä tuo anturi.

No perhana, minäpäs koetan viikonloppuna valoisan aikaan käydä tarkistamassa tuon ylimmäisen anturin. Minulla on sulatusanturi siinä "lämpimimmässä" rännissä, eikä laite edelleenkään mukaudu olosuhteisiin, vaan junnaa 70 min jaksoa lähes olosuhteista riippumatta - ellei sitten lähde lyhentämään, eikä lyhennettyään enää ilman buuttia nouse. Paljon parempi kuin aiempi 30/10 min löysä hirsi, mutta olisihan se kiva saada tästäkin kaikki irti.

 

[JKra]

Onko kukaan kokeillut eristää anturia putken ympärille siten että anturi mittaa vain putken lämpötilaa ja ulkoilmalla olisi mahdollisimman pieni vaikutus anturien lämpötilan mittaukseen? Anturien kait pitäisi mitata putkien lämpötilaa ja ilman eristettä mitä kovempi pakkanen, sen enemmän sulatuksen lämpötila näyttää kylmempää, kuin mitä putkiston lämpötila on?

 

[OpaR6]

Nyt vasta huomasin tuon viestisi, eli eka testi meenee nyt 35min pienellä pyynnillä

katotaan onko tuolla mitään vaikutusta ja testataan vaikka sen jalkeen sitä 70min testiä.

Eipä tolla 35min kevennyksellä ollut kyllä mitään vaikutusta, ihan samaan 70min jaksotukseen mentiin takaisin.

Onko ideoita mitä voisi seuraavaksi koittaa??

 

[helmert]

Onko kukaan kokeillut eristää anturia putken ympärille siten että anturi mittaa vain putken lämpötilaa ja ulkoilmalla olisi mahdollisimman pieni vaikutus anturien lämpötilan mittaukseen? Anturien kait pitäisi mitata putkien lämpötilaa ja ilman eristettä mitä kovempi pakkanen, sen enemmän sulatuksen lämpötila näyttää kylmempää, kuin mitä putkiston lämpötila on?

Ei muistaakseni kukaan tässä ketjussa ole tätä vielä kokeillut. Mulla olisi tommosta abaut oikean kokoista solukumiputkieristettä ylimääräisenä, mutta ensimmäisenä tarkastan tuon "yläanturin". Seuraavana voin kokeilla sulatusanturin eristämistä jos onnistun siinä pelkästään kannen irroittamalla - näillä keleillä ei hirveästi kiinnosta tuota päätykoteloa alkaa rassaamaan.

Se mitä anturien pitäisi mitata riippuu ihan siitä kuinka Mitsun insinööri on sen ajatellut; se että ne hilluvat tuossa putken kyljessä "vapaana" on saatettu ottaa huomioon, tai saatettu olla ottamatta En ole mikään termodynamiikan rakettikirurgi, mutta ravistaisin hihasta, että lauhkealla ilmalla (jossa pääasialliset markkinat ovat) tuosta putken kyljestä noinkin pienellä kosketuspinta-alalla saadaan totuudenmukaisempi lukema kuin kireillä pakkasilla. Joka tapauksessa tuotakin kannattaa kokeilla, mutta ainakin omaan pumppuuni teen seuraavat muutokset yksi kerrallaan, jotta pysyy joku kuva eri toimenpiteiden vaikutuksesta.

 

[Timpe]

2057 ja taas mennään. 1.5h, tuttu ja turvallinen. Kävin ottamassa pari kuvaakin. Kenno ei ole jäässä ja sanoisin, että ei kyllä kaipaa sulatusta. Rimoista näkee jopa läpi. Sellanen aavistuksen jähmeän näköinen vain.
Auttaiskohan virrat pois bootti, meinaan tolla vetelis vielä tunnin hyvin.

Täältä tulee taas sellainen satunnainen sulatusten seuranta, kun ennätän pitkästä aikaa taas istumaan pumpun alle ja kirjaamaan tuon ylös.
Ulkona -5°C ja pumppu näkyi vievän 267W (IV esilämmitys 56% / 500W), kun kuljin mittarin ohitse ja kuvasin kennoston 19 minuuttia ennen sen sulatusta. Sulatusväli oli tällä kertaa 2h 25min, sulatuksen kesto ennen 9 minuuttia ja käynnin jälkeen 10 minuuttia. Edellinen seuranta oli täällä keskiviikolta, jolloin laite kävi 2h 35min yhteen menoon.

Toinen kuva on hupikuva ulkoyksikön alla olevasta pulkasta, joka täytyisi varmaan huomenna tyhjentää. Sanoisin itsekin, että voi jatkaa käyntiään vielä tunnin eteenpäin, mutta se taitaisi vaatia anturin siirron keskiputkesta takaisin sinne yläputkeen. Hyvä lämmitys-sykli kumminkin täällä, joten mennään melko kuivassa pakkaskelissä tällä eteenpäin

 

[Velsku]

Timpellä kyllä pumppu vetää vastaavaa, mitä minulla viimevuonna. Ehkä viikonloppuna käyn aukomassa konetta ja värkkämässä huopaa tai anturia, jos täälläkin palaisi siihen.

@OpaR6 Eli tuo 35min ei vaikuttanut. Ei kannata lannistua, jotenkin noin se minulla vaihtui, kun automaatti sääti lämmitystä. Ja noita esimerkkejä löytyi historiasta muitakin minulta, kun katselin. Pitää vain löytää oikea tapa.

Minullakaan ei onnistunut manipulointi nyt. Minusta vaikutti viime testissä siltä, että kun käytin 18 astetta, niin pumppu toimi erillä tavalla, kuin silloin kun automaatti käytti 21 astetta. Pyyntö aikaisemmin oli 24 astetta, joten vaikuttaakohan liika tiputus siihen että pumppu resetoi algoritminsa... Nimittäin kun nostin 24 asteeseen, pumppu meni suoraan sulatukseen, vaikei olisi pitänyt. Eli halusi aloittaa alusta. --> Ehkä lämpöä ei saa tiputtaa liikaa.

Testaan seuraavana tuota 21 astetta. Kyllä se tästä testailulla selviää, miten pitää tehdä. Testituloksien/testin teko kestää vain monta tuntia. Pitäisi laittaa antureita tuonne ulko ja sisäyksikköön, niin niistä voisi paremmin päätellä automaattisesti.

 

[Velsku]

Tai siis saattoipa se toimiakin, nyt kun tulkitsen käyrää uudestaan.

En tiedä, kuinka tukkoon kenno on mennyt tuolla 1h 40min pitkällä jaksolla ja lyhentikö se tuon jälkeen maksimin jos olikin kenno aivan tukossa!!! Ei joutanut seurata, kun oli saunomassa.

Nimittäin tuo eka dippi on aivan liian matala ollakseen sulatus. Ja se alkaa, kun pumppu saavuttaa tavoitelämpötilansa --> laittoiko vain tehot pois vähäksi aikaa ja tuli 1h 40min pituinen lämmitysjakso. Samoin sieltä aletana nousta heti, kun pumppu aistii 1.5 astetta tavoitetta kylmemmän lämmön. Vaikuttaa siis aika vahvasti siltä että koe saattoi onnistuakin.

En tiedä... Mutta tämä johon käyrä loppuu on sulatus ja tulee 50min lämmitysjakson jälkeen.

 

[OpaR6]

@OpaR6 Eli tuo 35min ei vaikuttanut. Ei kannata lannistua, jotenkin noin se minulla vaihtui, kun automaatti sääti lämmitystä. Ja noita esimerkkejä löytyi historiasta muitakin minulta, kun katselin. Pitää vain löytää oikea tapa.

Juu ei vielä luovuteta, seuraavaks avaan kannen ja kurkkaan sisälle, että mitä sinne kuuluu.

Kuuraa mulla on selkeästi enemmän kuin tuossa Tiempen kuvassa, mutta kuitenkin valo vielä näkyy selkeästi läpi ja sisäkenno on kuivan oloinen, eli pitempää jaksoa pystyis tekemään jos ei pelais "varman päälle".

 

[Ottaa_pumpusta]

Täällä jeesasi ainakin toistaiseksi tuo yläanturin putsaus/uudelleensijoitus ja kuivauksella käyttö 20min.
Nyt sulatusväli ollut 70 min toista vuorokautta.
Tämä riittäisi jo kyllä mitä vertaa siihen 40 minuuttiin.
Pakkasta on kuitenkin -17.

 

[OpaR6]

Kyllähän siellä anturilla aikasmoinen touhutippa oli nokassa.

Nyt on anturi kuivattu ja eristetty solukuminauhalla, katsotaas nyt että onko sillä mitään merkitystä.

Luulis noissa mun käppyröissä eron näkevän kun se toistaa tehokkaasti itseään.

Ennenkuin pitelin anturia, niin odottelin sulatuksen loppuun ja kun propelli lähti uudestaan pyörimään, niin otin virran pois.

Ennen sulatusta kenno oli taas perinteisesti ulkoa kuurassa ja sisältä kuivahko.
Nyt laitoin vadin alle sulatuksen ajaksi ja vettä tuli noin 6dl, eli ei nyt ihan kuivaa kennoa sulateltu.

 

[JKra]

Kyllähän siellä anturilla aikasmoinen touhutippa oli nokassa.
Näytä liitetiedosto 68030

Nyt on anturi kuivattu ja eristetty solukuminauhalla, katsotaas nyt että onko sillä mitään merkitystä.

Luulis noissa mun käppyröissä eron näkevän kun se toistaa tehokkaasti itseään.
Näytä liitetiedosto 68031

Ennenkuin pitelin anturia, niin odottelin sulatuksen loppuun ja kun propelli lähti uudestaan pyörimään, niin otin virran pois.

Ennen sulatusta kenno oli taas perinteisesti ulkoa kuurassa ja sisältä kuivahko.
Nyt laitoin vadin alle sulatuksen ajaksi ja vettä tuli noin 6dl, eli ei nyt ihan kuivaa kennoa sulateltu.

Olisiko tärkeämpi eristää alempi anturi?

 

[OpaR6]

Luultavasti, mutta ei ny jaksa koko konetta ruveta purkamaan kun sen pitäis kämppää lämmittää

 

[Kustaa]

Mielenkiinnolla seurannut tätä keskustelua. Meillä helmikuussa asennettu LN25 ja toiminut moitteetta. Lämmitettävää 80 neliötä ja patterit kiinni. Suurimmaksi osaksi vetänyt 2.5 tunnin jaksoja, joskus räntäsateessa lyhentänyt tuntiinkin. Eilen lämmitin pitkästä aikaa takan ja venyi kolmeen tuntiin. Käytännössa puhdas kenno aina kun tekee sulatuksen. Yläanturin olen katsonut ja siellä on samanlainen tippa kuin OpaR6:n koneessa joten ehkä se ei ole ainakaan ainoa syy ongelmiin. Täällä etelässä ei ole ollut kunnon pakkasia tämän pumpun aikana joten saa nähdä meten käy kun pumppu joutuu tositoimiin.

 

[Velsku]

Yhden sulatuksen joudin tarkistamaan tänään. Kennosta näkyi käytännössä vähän jopa läpi, eli kuuraa oli mutta ohuelti.
Viimeyönä yhden tunnin jälkeen kenno oli melkein tukossa. (sisemmässä en ole koskaan nähnyt kuuraa)
Eli vaihtelee kyllä tosi paljon ajanhetkestä ja tehontarpeesta, paljonko kuuraa kertyy.

Kellotin keskiputken ja alimman putken sulamisen eron katsomalla näkyvän huurteen sulamista. Ero oli aika tarkasti 30s.
Tuosta voisi päätellä, että anturi keskiputkessa antaa 30s nopeamman sulatuksen.
Sain kännykästä sekuntaattorin päälle vasta liian myöhään, joten ei tullut kellotettua ylimmän putken sulatusaikaa verrattuna alimpaan.

Mutta syy, miksi kellotin oli selvittää (visuaalisesti kellottamalla) kuinka paljon nopeampaa eri putkien sulatukset tapahtuvat, eli kuinka paljon lyhyempänä laite pitää sulatusta eri putkissa.

Noissa monissa algoritmeissä on esitetty, että sulatus päättyy, vasta 30s "turvamarginaalin" jälkeen kun saavutettu haluttu lämpötia sulatusanturilta (5 astetta). "Defrost finish temperature" for 30 seconds". Tuohon lukuun ovat päätyneet varmaankin perustuen johonkin testaamiseen.
--> Mutta tällä kertaa ei olisi jäänyt tuota turvamarginaalia, jos olisi ollut anturi keskiputkessa. Tosin 30s alkaa juoksemaan vasta kun keskiputki on saavuttanut 5 astetta. Eli alinkin osa olisi juuri ja juuri kerennyt sulaa. Tämän perusteella, ilman kellotustakin voin melko varmasti sanoa, että tämä sulatus olisi tainnut keskeytyä anturi ylimmässä putkessa liian aikaisin, eikä alin putki olisi sulanut kokonaan.

 

[JKra]

Minullakin on syksyllä asennettu laite. Kone meni harvalla sulatusvälillä siihen saakka kun pakkanen meni kylmäksi(-20). Toki lämnmöntarve on sillon suuri ja kone käy lähellä maksimiaan-> sulatus tarpeellista useammin?. Keli lauhtuessa -10 ei kone palannut pitkiin sulatusväleihin vaan jäi lyhyeen(40min) kiertoon. Käytin koneen sähköttömänä ja nyt noin 10 asteen pakkasessa ajaa ~1.5h sulatusväliä. Eli lyhyellä kokemuksella kone menee lyhyelle sulatukselle kovalla pakkasella ja jää sinne. En takuun alaiseen koneeseen ala eristyksiä tekemään mutta jos johonkin pystyy itse koneessa vaikuttamaan on lienet juuri nuo anturit. Muu jääkin sitten tekemättä. Jotenkin ajattelisin että kovassa pakkasessa putken lämpötilan mittaukseen tulee virhettä kun kylmä ulkoilma hohkaa toiselta puolen lt anturiin. Kenno menee kuitenkin plussan puolelle. Pienellä pakkasella ulkoilman vaikutus anturin lukuihin on huomattavasti pienempi ja lämpötila-anturin lukema lämpötila vastaa paremmin kennon lämpötilaa.

 

[OpaR6]

Nyt on modauksen jälkeen tehny pari sykliä ja niiden väli on ollut 90min, eli varovasti voisi olla toiveikas, että vähän sai jaksotusta pidemmäksi.

Laitan illalla käppyröistä kuvaa kun saa useamman jaksotuksen tehtyä, niin katotaan miten lähtee muuttumaan.

 

[VesA]

Minullakin on syksyllä asennettu laite. Kone meni harvalla sulatusvälillä siihen saakka kun pakkanen meni kylmäksi(-20). Toki lämnmöntarve on sillon suuri ja kone käy lähellä maksimiaan-> sulatus tarpeellista useammin?

Periaatteessa ei - koska pakkasilmassa on niukasti vettä. Tässä voi olla tärkeää että anturi mittaa kennon lämpötilaa mahdollisimman hyvin - huono lämmön johtuminen -20C tienoilla näkyy varmaan noin.

 

[helmert]

Noniin, kuohuviiniäkin sisältäneen lauantaibrunssin jälkeen vetäisin paskaisen Can-Amin fleecen niskaan ja tein saman tempun kuin OpaR6 äsken. Sää -13 °C ja ilmatieteen laitoksen mukaan RH 92 %. Ajoitus osui sopivasti siten, että ehdin irroittaa kannen ja asetella kaikki työkalut juuri ennen sulatusta (sen verran tarkkaa sykliä käynyt, että sulatukset voi katsoa kellosta) ja outdoor heat exchanger thermistor oli tosiaan hyvin "syvällä" kotelossaan verrattuna manuaalien piirroksiin ja nokassa oli hyvin samankaltainen tippa. Anturikotelon sisälläkin oli hyvin vähän jäätä, mutta tuossa päässä oli tosiaan melkoinen knölli. En harmi muistanut ottaa lämpömittaria mukaan, mutta sormella kokeiltuna tuo mutkaputki lämpenee hyvin heti sulatuksen alussa - päässä oleva jäätippa taas ei sanonut mitään koko sulatuksen aikana, eli sinne asti lämpöä ei ainakaan tällä kelillä riitä. Anturikotelon sisällä oleva vähäinenkin jää muutti olomuotoaan vasta aktiivisen sulatuksen loputtua.

Aktiivisen sulatuksen loputtua sammutin virrat (buuteilla ei ole tähän asti ollut vaikutusta) ja lämmitin kuumailmapuhaltimella anturin irti sekä puhalsin sen kotelonkin varuilta kuivaksi. Asetin anturin takaisin siten, että sen pää tulisi suurin piirtein kotelon päädyn tasalle ja vetäisin päälle solukumieristeen. Aika suurpiirteisesti asennettu tuo eriste, mutta toiveena olisi sen eristävän juuri sen verran, että lämpöä riittäisi pitämään anturikotelo sulana sulatuksien aikana ja että mahdollinen vesi pääsisi valumaan pois. Tuohon voisi miettiä myös jotain hyvin pinnalla pysyvää ohutta voiteluainetta, jonka selästä vesi valuisi paremmin pois. Mulla on ulkoyksikkö aika vaikeassa paikassa työstää yläkautta, joten yläputkeen siirrettyyn defrost thermistoriin en koskenut. Mitä tuolta huonosti näki, niin ehkä hieman jäätä saattoi olla kertynyt kiinnitysklipsun väliin, mutta ei todellakaan vastaavaa könttiä kuin nyt työstetyssä anturissa. Aika rauhassa se saa tuossa yläputkessa olla, korkeintaan ylhäältä tippasee jotain kondenssia. Huovista oli vaikea sanoa, eikä noista silmäpelillä oikein osaa varmasti mitään julistaakkaan, että ovatko kosteita, elleivät aivan läpimärkiä ole.

Jään seuraamaan mahdollisia vaikutuksia toimintaan. Liitteenä kuvat joista ensimmäisessä anturi koskemattomana, toisessa sulatettuna & siirrettynä sekä viimeisessä vielä eristeen kanssa.

 

[helmert]

Tuli itsekin vihdoin asenneltua nuo Entraden jouset (https://www.biottori.fi/tuote/varinanvaimennin-entrade-22-kpl-pss-jousi) seinätelineellä olevalle pumpulle ja kyllähän tuo huomattavasti hiljeni. Aiemmin kuului matalampaa murinaa suht. selvästi sisälle mutta nyt kuuluu enää ainoastaan sulatuksen jälkeiset lisäkierrokset ja nämäkin tasaisempana hurinana.

Nuo täytyisi tilata itsekin jossain vaiheessa. Omani ei erityisen äänekäs ole, mutta kireämmillä pakkasilla kumit tuntuvat jäykistyvän sen verran, että jonkinlaista jurinaa sisällekin kantautuu. Menee hieman yleisen keskustelun puolelle, mutta onko kukaan kokeillut vaimentaa myös noita seinätelineen alhaalla sijaitsevia "vastintappeja" laittamalla esim. sellaiset pesukoneen vaimennuskumit väliin? Luulisi noita pitkin kantautuvan aika hyvät jyrinät, kun ulkoyksikkö "painaa" noita seinää vasten.

 

[Ottaa_pumpusta]

Nyt pakkasta -22 ja 30 minsaa meni vain syklissä. Ei taida nuo modaukset enää hirveästi vaikuttaa kun pakkasta tarpeeksi. Pitää pyyntiä nostaa entisestään.

 

[helmert]

Mulla defrost-anturin vakiopaikasta yläputkeen siirto muutti 30 min "vakiokierron" tuommoiseksi 70 min vakioksi kovillakin pakkasilla. Tuon jälkeen on pari kertaa ruvennut lyhentämään olosuhteiden ollessa vaikeat (mutteivät ehkä vielä ihan niin vaikeat, että todellista tarvetta olisi ollut) ja ne ovat nousseet sieltä vasta buutin jälkeen takaisin. Nyt kokeilen mitä tuo outdoor heat exchanger thermistorin ronklaus vaikuttaa. Seuraava askel tässä heuristisessa sirkuksessa on varmaankin vaihtaa huovat vettymättömiin tai eristää sulatusanturi, jos tuolla ei ole vaikutusta. Tuota ylimmän anturin sijaintia kotelonsa sisällä tulisi varmaan myös miettiä hieman tarkemmin; täytyisi selvittää termistorin rakenne jotta sen voisi asetella koteloon aistiakseen mahd. totuudenmukaista lämpötilaa.

Eka lämmitysjakso viimeisimmän rassauksen jälkeen oli se normaali buutinjälkeinen 90 min ja sulatus kesti kokonaisuudessaan saman n. 7 min mitä ennenkin. Aktiivisen sulatuksen kestoa en mitannut, mutta kenno tuli kyllä kuivaksi. Katsotaan miten seuraavat etenevät, kenno oli sen verran puhdas, että näissä olosuhteissa näyttäisi olevan lämmitysjaksossa pidentämisenkin varaa. Edit: toinen lämmitysjakso oli 80 min ja sulatus n. 7 min, kuuraa oli todella vähän ja kenno tuli kuivaksi. En kellottanut aktiivisen sulatuksen kestoa. Jos se pitää paikkansa että jaksojen pituudet arvotaan kahden edellisen sulatuksen perusteella, niin seuraavan lämmitysjakson tulisi nyt parhaan ymmärrykseni mukaan olla pitempi.

 

[OpaR6]

Nyt on modauksen jälkeen tehny pari sykliä ja niiden väli on ollut 90min, eli varovasti voisi olla toiveikas, että vähän sai jaksotusta pidemmäksi.

Laitan illalla käppyröistä kuvaa kun saa useamman jaksotuksen tehtyä, niin katotaan miten lähtee muuttumaan.

Hyvältä näyttää edelleen, katsoin kennoa ennen tuota 17.10 alkavaa sulatusta ja ei se hirveästi enempää kuurassa ollut kuin aikaisemminkaan, ehkä vähän.

Eli jaksotus on pysynyt tuossa 90min

 

[markok]

Nuo täytyisi tilata itsekin jossain vaiheessa. Omani ei erityisen äänekäs ole, mutta kireämmillä pakkasilla kumit tuntuvat jäykistyvän sen verran, että jonkinlaista jurinaa sisällekin kantautuu. Menee hieman yleisen keskustelun puolelle, mutta onko kukaan kokeillut vaimentaa myös noita seinätelineen alhaalla sijaitsevia "vastintappeja" laittamalla esim. sellaiset pesukoneen vaimennuskumit väliin? Luulisi noita pitkin kantautuvan aika hyvät jyrinät, kun ulkoyksikkö "painaa" noita seinää vasten.

Jos telineessäsi on nuo kuvassa näkyvät kovat kumi rikat ulkoyksikön ja telineen välissä niin ääniä saa vähennettyä todella paljon pelkästään noiden vaihdolla laadukkaisiin kumisiin värinänvaimentimiin. Minulle laitettiin syksyllä autotalliin Alpic Air:n pumppu enkä hyväksynyt noiden alkuperäisten kumien asennusta. Asennusfirma kävi myöhemmin mukisematta vaihtamassa nuo parempiin ja ero oli todella merkittävä. Mitä pari päivää ehdin pumppua käyttämään ennen kumien vaihtoa niin tuolloin ei meinannut pysyä työkalut seinällä kun resonanssi oli niin kova. Uusilla kumeilla ulkoyksikön ääntä ei edes kuule jos ei erikseen kiinnitä huomiota.