MSZ-LN - käyttökokemukset

[Poistunut käyttäjä 16081]

On aika erikoista että Suomessa kuitenkin myydään vielä Mitsubisheja siitä huolimatta että suuri osa LN sarjan pumpuista ei selvästi sovellu Suomen talveen.

Maailma on pumppumerkkejä täynnä (panasinic, cree...) ja varmaan löytyy malli toisilta valmistajilta, jossa ei näin epideemistä vikaa.

Suomalaiset ovat kovapäistä kansaa. Ostetaan LN siinä toivossa josko se ehkä sittenkin pelais ja jos ei pelaa otetaan maahantuojan toimimattomuus tyynesti vastaan ja viritellään talvi viallista.pumppua siinä toivossa että se tulis kuntoon -
Ja seuraavalla kerralla suomalainen menee taasen Mitsubishi -kauppaan.

---
Tämä säie ja foorumi on kyllä mahtava. Osa nähnyt paljon vaivaa toisia auttaakseen. Toivotaan että kaikki saavat Mitaubishit toimimaan.

Kun ei vaan ole tietoa? Ihan viime päivinäkin tuolla facebookin lämpöpumppufoorumilla ollaan suositeltu mitsun ln sarjaa kyselijöille...
Vai liekkö suosittelijoilla tietoa, ehkä ovat mitsun kauppiaita/asentajia? Mene ja tiedä. Mutta yhteenveto on se, että mitsua suurimmaksi osaksi suositellaan. Ja sitä sitten myös ostetaan...

 

[puuteknikko]

Suurin ongelma lienee se, että 95% ihmisistä ei ole kovin valveutuneita näiden asioiden suhteen. Lämpöpumppujen toimintaperiaate ja sielunelämä jää täysin tuntemattomaksi, ellei sitä toimintaa seuraile itse. Jos jollain on ollut tähän asti suora sähkölämmitys niin hänelle riittää, että laskuun tulee joku pudotus. Ja kesällähän nämä kaikki kyllä toimii, luulen, että huuto olisi suurempi jos helteillä olisi sama sekoilu.

 

[Skibidi Weinau]

On aika erikoista että Suomessa kuitenkin myydään vielä Mitsubisheja siitä huolimatta että suuri osa LN sarjan pumpuista ei selvästi sovellu Suomen talveen.

Maailma on pumppumerkkejä täynnä (panasinic, cree...) ja varmaan löytyy malli toisilta valmistajilta, jossa ei näin epideemistä vikaa.

Suomalaiset ovat kovapäistä kansaa. Ostetaan LN siinä toivossa josko se ehkä sittenkin pelais ja jos ei pelaa otetaan maahantuojan toimimattomuus tyynesti vastaan ja viritellään talvi viallista.pumppua siinä toivossa että se tulis kuntoon -
Ja seuraavalla kerralla suomalainen menee taasen Mitsubishi -kauppaan.

---
Tämä säie ja foorumi on kyllä mahtava. Osa nähnyt paljon vaivaa toisia auttaakseen. Toivotaan että kaikki saavat Mitaubishit toimimaan.

Kyllä ne Mitsut soveltuu oikein hyvin Suomen talveen ja kovillekin pakkasille, mutta eivät toimi "out of the box" tällä hetkellä, kuten niiden pitäisi & testeissä ovat toimineet.

Sulatusanturin eristys on "the trick" ja sillä lähtee toimimaan, kun kondevedet ei pääse jäätämään sulatusanturia, mikä aiheuttaa hullunkiertoa. Onhän tätä asiaa ruodittu täällä ilmeisesti sieltä 2017 alkaen LN-sarjassa ja kesästä 2020 lähtien tässä LN2-sarjassa

Tuota Scanofficen kantaa asiaan tässä päivitelty useaan otteeseen, että jotain tarvis tehdä, kun heillä ongelma on mitä luultavimmin laajasti tiedossa... Heidän lupaamansa "Hankintaturva" on aika kaukana tällä hetkellä.

Tosiaan onneksi on tämä mahtava plaza, missä porukka auttaa kovasti toisiaan Toivotaan, että markkinapaine ym. saisi Scanofficen muuttamaan toimintatapojansa ja Mitsut asennettaisiin jatkossa "valmiiksi eristettyinä"

 

[Juhanisto]

Mullakin oli kaksi vaihtoehtoa mistä valitsin Mitsun. Hitachi oli toinen. Mutta Mitsu oli uutta tekniikkaa silloin ja uusimmalla kylmäaineella jolla saavutettiin paras hyötysuhde silloin. Myös wifi ratkaisi paljon päätöksen teossa. Ja onhan Mitsu hyvä kone kun tuo niin sanottu tyyppivika on laitettu kuntoon. Lopuksi helppo ja halpa korjaus. Nyt täällä mennään 80min käyntivälillä ja sopivasti kuuraisella kennolla. Tyytyväinen olen.

 

[Poistunut käyttäjä 16081]

Eikai voida sen varaan laskea, että pumpun omistaja modailee takuun alaista laitetta...
Enkä toisaalta ole tullut hullua hurskaammaksi tätä palstaa lukemalla, että toimiiko ne modaukset vai ei, näyttää olevan kelistä kiinni edelleen, ja välillä on kennot täysin tukossa modailujen jälkeen. Että suo siellä vetelä täällä.

 

[Skibidi Weinau]

Eikai voida sen varaan laskea, että pumpun omistaja modailee takuun alaista laitetta...
Enkä toisaalta ole tullut hullua hurskaammaksi tätä palstaa lukemalla, että toimiiko ne modaukset vai ei, näyttää olevan kelistä kiinni edelleen, ja välillä on kennot täysin tukossa modailujen jälkeen. Että suo siellä vetelä täällä.

Joo, olen samaa mieltä, että näin ei saisi olla, että omistaja joutuu näin tekemään / teettämään vielä sillä uhalla, että saattaa vaikuttaa laitteen takuuseen. Mutta minkäs teet*, jos haluat, että pumppu toimii kuten suunniteltu ja Scanoffice ei tee asialle mitään. Se ei kuitenkaan tarkoita, että pumppu olisi tekniikaltaan ja hyötysuhteeltan huono, silloin kun se toimii suunnitellusti.

Sulatusanturin eristys alaputkeen lienee parhain ratkaisu, millä pumppu tullee toimimaan normaalisti. Meinasin vaihdattaa anturin vielä tuohon alkuperäiselle paikalle alaputkeen ja eristyttää sen samoin Armaflexilla (ellei @Velsku sitten satu todentamaan käppyröillä, että tukkoisella kennolla ja pidemmällä käyntijaksolla saavuttaa merkittävästi paremman hyötysuhteen anturin ollessa keskiputkessa). Alaputkeenhan tehdas on sen sulatusanturin paikan suunnitellut, mutta ei ole huomioinut kondevesien aiheuttamia käytännön ongelmia ja jättänyt sen eristämättä.

Suurin osa käyttäjistä ei kiinnitä tähän ongelmaan huomiota, että Mitsu sulattelee "viallisen" tiheään pakkasilla. Eiköhän tämä tieto jossakin kohtaa saavuta niin suuren ihmisjoukon, että saataisiin muutosta asiaan markkinavoimien toimiessa.

*Siispä kaikki, joilla on kyseistä ongelmaa (eli varmaan miltei kaikki Mitsun ostaneet), niin kirjallista reklamaatiota sähköpostilla Scanofficelle asiasta ja vaatikaa muutosta asiaan.

Laitan heidän yhteystiedot linkkinä tähän valmiiksi, jos se madaltaisi jonkun kynnystä ottaa yhteyttä

Scanofficen yhteystiedot: https://www.scanoffice.fi/yritys/ota-yhteytta/



Edit. typoja taas.

 

[Juhanisto]

Ainakin modattu toimii paremmin kun modaamaton. Muutaman vuoden kokemuksella. Ääriolosuhteissa on varmasti monella muullakin merkillä ongelmia tukkoisuudessa. Tuo mukautuva sulatus ei reagoi salamana ilmankosteuksiin ja räntäsateeseen joka voi alkaa kesken käyntijakson.

 

[Juhanisto]

Otin muistaakseni viimeksi yhteyttä Maahantuojaan enkä saanut mitään vastausta. Minulle oli silloin jo kortti vaihdettu jonka hoiti asennusliike joka ilpin asensi. Sitten otin yhteyttä lähimpään maahantuojan huoltoon. Sieltä vastattiin että kyselee maahantuojalta miten toimitaan. Vieläkään kai ei maahantuoja ole vastannut. Takuuajan jälkeen itse siirsin anturin. Eli ei se jääny kiinni siitä etten olisi yrittänyt

 

[Ilmavaiva]

Jäätyneen sulatusanturin lisäksi minulla on vielä sellainen epäilys, että 30 min hullukiertoa aiheutuisi myös suuresta tehonotosta. Tarkoitan suurella tehonotolla, kun esim. suurimmalla puhalluksella 5/5 lämmitetään esim. pakastuvassa ilmassa rakennusta, eli lämmitetään täydellä teholla tunti- tai päivätolkulla.

Perustelen tätä sillä, koska edellä mainitulla esimerkillä, täydellä teholla mökkiä etälämmittäessäni, pumppu menee helposti hullunkierrolle, ja olen jo pariin kertaan katsonut, että sulatusanturi on ollut minulla sulana.

Minulla on vielä tässä vaiheessa sellainen käsitys, että täysin toimivallakin LN:llä ja edellä mainitulla esimerkillä, tämä ”sumea logiikka” ajaa pumpun hullunkierrolle. Eli ei tällä LN:llä kestä vetää täysillä tehoilla pitempiä aikoja ilman päätymistä hullunkiertoon.

Puhumattakaan sitten näiden sulatusanturin jäätymisen ja kovan tehonoton yhteisvaikutuksesta.

 

[janti]

Jäätyneen sulatusanturin lisäksi minulla on vielä sellainen epäilys, että 30 min hullukiertoa aiheutuisi myös suuresta tehonotosta. Tarkoitan suurella tehonotolla, kun esim. suurimmalla puhalluksella 5/5 lämmitetään esim. pakastuvassa ilmassa rakennusta, eli lämmitetään täydellä teholla tunti- tai päivätolkulla.

Onkohan jollain kokemusta AUTO-puhallusnopeudella vastaavasta käytöksestä?

 

[Juhanisto]

Kyllähän tämä kokemus ja maahantuojan toiminta sen verran merkitsee kun olen harkinnut ilmasta veteen pumppua hankkia niin valinta menee toiseen merkkiin. Ja niin että paikallisesta putkiliikkeestä tutulta myyjältä. Ongelmat hoituu sitten helpommin.. ehkä.

 

[Ilmavaiva]

Onkohan jollain kokemusta AUTO-puhallusnopeudella vastaavasta käytöksestä?

Minä olen kokeillut lämmittää AUTO-puhallusnopeudella. Sulatusvälit lyhenivät vain 1 h mittaisiksi. Lisäksi samalla kertaa lopussa käytin 4/5 puhallusta, niin silloinkin pysyi vielä sulatusvälit 1 h mittaisina. Nostin lämpöjä neljän asteen jaksoissa, eli en nostanut pyyntiä suoraan lopulliseen pyyntiin. LN:n AUTO-puhallusnopeus taitaa nostaa enimmillään tähän 4/5 puhallusnopeuteen.

MelCloudista katsottuna sisälämpötila nousi pikkuhiljaa ihan mukavasti. Taisi lopussa mökille saavuttua näyttää jopa +23 astetta. Mutta vaimo alkoi heti valittamaan kylmää ilmaa . Olihan se tällä kertaa vähän oikeassakin, koska mökin toisella laidalla oli +15 astetta . Minusta tämä olisi ollut kyllä hyvä keskilämpötila.

Kokemukseni mukaan, kun lähdetään lämmittämään peruslämmöstä esim. +12, niin kaikki rakenteet ja huonekalut ovat lähtökohtaisesti niin kylmiä, että sitä ei taida saada LN:llä lämpiämään millään muulla kuin 5/5 puhalluksella. Ja 5/5 puhalluksellakaan ei saa mikäli menee hullunkierrolle.

 

[pumpauttaja]

Sulatusanturin eristys on "the trick" ja sillä lähtee toimimaan, kun kondevedet ei pääse jäätämään sulatusanturia, mikä aiheuttaa hullunkiertoa.

Eipä tämä kikka välttämättä autuaaksi tee. Mä testasin aikoinaan laittaa sulatusanturin tuloputkeen eli siis sulatus kesti joitain sekunteja, mutta ei silti pidentänyt seuraavaa lämmitysjaksoa. Eli selvä softa vika jonka korjasi uusi UY kortti. Tuo on nyt vissiinkin reilut pari vuotta päästellyt menemään ilman hullunkiertoa. Sulatusväli aina yli 1h ja kuivemmilla keleillä yli 2h.
Hyvä juttu jos tuosta eristämisestä löytyy apua, mutta aika näyttää lopulta kuinka on..

 

[puu]

Jäätyneen sulatusanturin lisäksi minulla on vielä sellainen epäilys, että 30 min hullukiertoa aiheutuisi myös suuresta tehonotosta. Tarkoitan suurella tehonotolla, kun esim. suurimmalla puhalluksella 5/5 lämmitetään esim. pakastuvassa ilmassa rakennusta, eli lämmitetään täydellä teholla tunti- tai päivätolkulla.

Omat havaintoni tukevat myös tätä. Tuntuu että lähempänä nollaa pumppu toimii hienosti, säätää lämmitysjaksoja molempiin suuntiin. Sitten kun tarvitaan kunnolla tehoa, alkaa hullunkierto. Ainoat kokemukset kovasta pakkasesta ilman hullunkiertoa ovat olleet helmikuisilta poutapäiviltä, jolloin aurinko lämmitti jo mukavasti, vaikka pakkasta oli -20 astetta. Tällöin päästiin jopa 2,5h lämmitysjaksoon.

Tuohan toimii täysin nurinkurisesti, että tällöin sitä lämpötehoa ei saada kunnolla, kun vaihdetaan sulatukselle ennen kuin ollaan päästy edes kunnolla vauhtiin lämmitysjaksolla.

Yhdyn myös pumpauttajan näkemykseen siitä, että sulatusjakson pituus ei välttämättä vaikuta seuraavan lämmitysjakson pituuteen. Tuntuu että välillä se vaikuttaa loogisesti, ja välillä taas ei ole mitään korrelaatiota. Olen melko varma, että siellä on softassa joku bitti poikittain, eli suomeksi sanottuna bugi. Itselläni ei auttanut edes ulkoyksikön piirikortin vaihto. Tosin mistä sitä tietää, onko siinä vaihdetussakaan uudempi softa.

Teoriani on, että anturikikkailullla sitten vaan satutaan jossain tapauksessa saamaan estettyä se tilanne, jossa softan bugi ilmenee.

- nimim. 10 vuotta sulautettuja järjestelmiä ammatikseen koodannut

 

[Juhanisto]

Minulla taas kortin vaihdon jälkeinen talvi meni hullunkiertoa niin kauan kun hermostuin ja siirsin anturin. Sen jälkeen toiminut moitteettomasti. Kummallisia eroja. Mulla alkupään vehkeitä 06/2017.

 

[Velsku]

Raporttia taas:
Mitsu pelannut sensori eristetyssä alaputkessa nyt aivan loistavasti. Vain yhdesti sulatus on alkanut siten, että kenno ei ole vielä ollut juuri mennyt tukkoon, vaan oli juuri menossa tukkoon/osittain tukossa (kuva oli aiemmin). Vaikuttaa siltä, että minulla alkuperäinen algoritmi toimii oikein hyvin, kunhan vain eristää anturin alkuperäiselle paikalleen, eli siten että se mittaa sitä asiaa mitä Mitsubishi on sen suunnitellut mittaavan. Kuvia voisin laittaa kasan, mutta niissä olisi vain samanlainen tylsä juuri lämpönsä luovuttanut huurteen tukkima kenno...

Ja kaikkeen tähän vaikutta aulkona oleva säätila, joka on ollut lähes samanlainen 0- -8.5 asteen välillä koko alkuperäiseen paikkaan eristyksen jälkeen. Nyt tässä pakkasen alapäässä en ole käynyt katselemassa kennoa, mutta pumppu olikin pidentänyt lämmitysaikaa 10min, eli ilma oli kai kuivannut ja pummpu toiminut kuten pitääkin.

Sitä en tiedä, olisiko vielä samalla COP:lla saanut tehoa ulos pumpusta vaikka olisi jatkanut vielä pidempään kennon tukkimista, sillä se sulattaa nyt siihen aikaan kuin minä oletan sen pitävän sulattaa. Eli ei jatka pitkästi tukossa olevalla kennolla. Kennoa kädellä tunnustelemalla tein kuitenkin seuraavan havainnon: "Ummessa olevasta kennosta menee vielä ilmaa vähän läpi". Eli huokoinen huurre ei ole kiintojäätä... --> energiaa siirtyy, mutta missä vaiheessa liian vähän jolloin hyötysuhteen kannalta on parempi sulattaa.


Vähän ajan johdosta olen tehnyt vain pikaista analyysiä sulatuksista.
Tehomittarin asennuksen jälkeen on tehnyt kaksi lämmitysajan pidennystä. Tutkin hetken tehokäyriä sulatuksesta ennen niitä.
Löytyi tosi mielenkiintoinen asia. Alla kestoja kuvan mukaisesta välistä (eli kuinka kauan kestää), eri sulatuksilla. Kuvassa siis laitteen tehontarve sulatusjakson ajan, jonka mukaan algoritmin pitäisi jollain sumealla logiikalla päätellä seuraavan jakson pituuksia.

Analyysiä ko. tapahtumista eri sulatusjaksoilla ja lopputulos:
Resetin jälkeen käyntiin --> ensimmäinen sulatus :
2:59 (2min 59s) --> Jatkoi 10min lämmitysaikaa
.... monta sulatusta, joiden aikoja en ole tutkinut
3:05 (3min 5s)
3:08
3:01
3:03
3:06
3:00 --> Jatkoi 10min lämmitysaikaa

Näyttää siis, että tuolta väliltä löytyy maaginen "3 min" raja, joka triggeröi lämmitysjakson jatkamista 10min jonkin ehdon täyttyessä. Eli laite taitaa seurata tuota aktiivisen sulatuksen kestoa, joten kokonaissulatuksen mittailut sisäyksiköstä voi olla aika lailla epämääräisiä, eikä niistä voi päätellä paljoakaan mitään... Tarkkuus tässäkään tuskin on yhtä sekuntia, mutta ei hirveästi siitä heitä.

Tosin näyttö ei ole kovin vahva, että aina on noin, koska vain kaksi positiivista tapausta. Mutta tähän mennessä jokainen, mitä olen tarkistanut on mennyt juuri noin, kuten noista ajoista näette. Tätä pitää tukita tarkemmin, mutta taisi löytyä yksi "tasa-aika", eli tämä voi olla indikaatio siitä mitä aikaa LN mittaa ja minkä perusteella (ainakin osittain) päättelee mitä seuraavilla jakosoilla tehdään lämmitysajan pituudelle.

@puu Meitähän on kaksi sulautettujen järjestelmien softapuolelta tässä sitten... - nimim. yli 20v sulautettujen järjestelmien kanssa työkseen toiminut. Aikoinaan myöskin koodaillut. Tosin piiiitkään aikaan enää vain harrastuspohjaisesti koodaillen.

Niin ja ei kannata kenenkään nyt olettaa, että näissä pumpuissa olisi vain yksi vika joka johtaa outoon sulatuskäyttäytymiseen. Vikoja on ainakin seuraavanlaisia:

• Vanhat laitteet/osa vanhoista laitteista --> Softa/Piirikorttivika.
  • Korjaantuu piirikorttia vaihtamalla (tai pääsee allaolevaan vikaan asti)
• Kaikilla: Sulatusanturin sijoitusvika
  • Anturi / Putki, jonka lämpötilaa anturi mittaa vastaa huopaeristettä
  • Riippuu tuurista, asennuksesta, lämpötiloista... miten vettä ja jäätä kertyy huopaan ja haittaa sulatuksen keston aistimista niillä, joilla kertyy sopivasti
  • Korjaantuu sijoittamalla sulatusanturi muualle tai eristämällä
• Jokin muukin vika... Esim: Viallinen Sulatusanturi
  • Ei korjaannu edellämainituilla keinoilla
• Neljäs vika... on niitä...

 

[Skibidi Weinau]

Raporttia taas:
Mitsu pelannut sensori eristetyssä alaputkessa nyt aivan loistavasti. Vain yhdesti sulatus on alkanut siten, että kenno ei ole vielä ollut juuri mennyt tukkoon, vaan oli juuri menossa tukkoon/osittain tukossa (kuva oli aiemmin). Vaikuttaa siltä, että minulla alkuperäinen algoritmi toimii oikein hyvin, kunhan vain eristää anturin alkuperäiselle paikalleen, eli siten että se mittaa sitä asiaa mitä Mitsubishi on sen suunnitellut mittaavan. Kuvia voisin laittaa kasan, mutta niissä olisi vain samanlainen tylsä juuri lämpönsä luovuttanut huurteen tukkima kenno...

Ja kaikkeen tähän vaikutta aulkona oleva säätila, joka on ollut lähes samanlainen 0- -8.5 asteen välillä koko alkuperäiseen paikkaan eristyksen jälkeen. Nyt tässä pakkasen alapäässä en ole käynyt katselemassa kennoa, mutta pumppu olikin pidentänyt lämmitysaikaa 10min, eli ilma oli kai kuivannut ja pummpu toiminut kuten pitääkin.

Sitä en tiedä, olisiko vielä samalla COP:lla saanut tehoa ulos pumpusta vaikka olisi jatkanut vielä pidempään kennon tukkimista, sillä se sulattaa nyt siihen aikaan kuin minä oletan sen pitävän sulattaa. Eli ei jatka pitkästi tukossa olevalla kennolla. Kennoa kädellä tunnustelemalla tein kuitenkin seuraavan havainnon: "Ummessa olevasta kennosta menee vielä ilmaa vähän läpi". Eli huokoinen huurre ei ole kiintojäätä... --> energiaa siirtyy, mutta missä vaiheessa liian vähän jolloin hyötysuhteen kannalta on parempi sulattaa.


Vähän ajan johdosta olen tehnyt vain pikaista analyysiä sulatuksista.
Tehomittarin asennuksen jälkeen on tehnyt kaksi lämmitysajan pidennystä. Tutkin hetken tehokäyriä sulatuksesta ennen niitä.
Löytyi tosi mielenkiintoinen asia. Alla kestoja kuvan mukaisesta välistä (eli kuinka kauan kestää), eri sulatuksilla. Kuvassa siis laitteen tehontarve sulatusjakson ajan, jonka mukaan algoritmin pitäisi jollain sumealla logiikalla päätellä seuraavan jakson pituuksia.

Näytä liitetiedosto 68842

Analyysiä ko. tapahtumista eri sulatusjaksoilla ja lopputulos:
Resetin jälkeen käyntiin --> ensimmäinen sulatus :
2:59 (2min 59s) --> Jatkoi 10min lämmitysaikaa
.... monta sulatusta, joiden aikoja en ole tutkinut
3:05 (3min 5s)
3:08
3:01
3:03
3:06
3:00 --> Jatkoi 10min lämmitysaikaa

Näyttää siis, että tuolta väliltä löytyy maaginen "3 min" raja, joka triggeröi lämmitysjakson jatkamista 10min jonkin ehdon täyttyessä. Eli laite taitaa seurata tuota aktiivisen sulatuksen kestoa, joten kokonaissulatuksen mittailut sisäyksiköstä voi olla aika lailla epämääräisiä, eikä niistä voi päätellä paljoakaan mitään... Tarkkuus tässäkään tuskin on yhtä sekuntia, mutta ei hirveästi siitä heitä.

Tosin näyttö ei ole kovin vahva, että aina on noin, koska vain kaksi positiivista tapausta. Mutta tähän mennessä jokainen, mitä olen tarkistanut on mennyt juuri noin, kuten noista ajoista näette. Tätä pitää tukita tarkemmin, mutta taisi löytyä yksi "tasa-aika", eli tämä voi olla indikaatio siitä mitä aikaa LN mittaa ja minkä perusteella (ainakin osittain) päättelee mitä seuraavilla jakosoilla tehdään lämmitysajan pituudelle.

@puu Meitähän on kaksi sulautettujen järjestelmien softapuolelta tässä sitten... - nimim. yli 20v sulautettujen järjestelmien kanssa työkseen toiminut. Aikoinaan myöskin koodaillut. Tosin piiiitkään aikaan enää vain harrastuspohjaisesti koodaillen.

Niin ja ei kannata kenenkään nyt olettaa, että näissä pumpuissa olisi vain yksi vika joka johtaa outoon sulatuskäyttäytymiseen. Vikoja on ainakin seuraavanlaisia:

• Vanhat laitteet/osa vanhoista laitteista --> Softa/Piirikorttivika.
  • Korjaantuu piirikorttia vaihtamalla (tai pääsee allaolevaan vikaan asti)
• Kaikilla: Sulatusanturin sijoitusvika
  • Anturi / Putki, jonka lämpötilaa anturi mittaa vastaa huopaeristettä
  • Riippuu tuurista, asennuksesta, lämpötiloista... miten vettä ja jäätä kertyy huopaan ja haittaa sulatuksen keston aistimista niillä, joilla kertyy sopivasti
  • Korjaantuu sijoittamalla sulatusanturi muualle tai eristämällä
• Jokin muukin vika... Esim: Viallinen Sulatusanturi
  • Ei korjaannu edellämainituilla keinoilla
• Neljäs vika... on niitä...

Tuossahan tuli mielenkiintoista tietoa! Hyvä, että sulatuslogiikka selviää pala palalta

Oletko sitä anturin paikkaa; alaputki vs. keskiputki ehtinyt analysoida hyötysuhteen/energiankulutuksen kannalta?

 

[PolyEsko]

Jäätyneen sulatusanturin lisäksi minulla on vielä sellainen epäilys, että 30 min hullukiertoa aiheutuisi myös suuresta tehonotosta. Tarkoitan suurella tehonotolla, kun esim. suurimmalla puhalluksella 5/5 lämmitetään esim. pakastuvassa ilmassa rakennusta, eli lämmitetään täydellä teholla tunti- tai päivätolkulla.

Perustelen tätä sillä, koska edellä mainitulla esimerkillä, täydellä teholla mökkiä etälämmittäessäni, pumppu menee helposti hullunkierrolle, ja olen jo pariin kertaan katsonut, että sulatusanturi on ollut minulla sulana.

Minulla on vielä tässä vaiheessa sellainen käsitys, että täysin toimivallakin LN:llä ja edellä mainitulla esimerkillä, tämä ”sumea logiikka” ajaa pumpun hullunkierrolle. Eli ei tällä LN:llä kestä vetää täysillä tehoilla pitempiä aikoja ilman päätymistä hullunkiertoon.

Puhumattakaan sitten näiden sulatusanturin jäätymisen ja kovan tehonoton yhteisvaikutuksesta.

Voi olla hyvin ainakin osin noin.
Meikulla ei koskaan ole hullunkiertoa ollut, mutta meikun pumppu ei vedä täysillä oikeastaan koskaan, pätkä käynnillä pikku pakkasiin asti.
Pari vuotta sitten veti toista viikkoa, kun tuli ne yli 20 asteen pakkaset ja pumppu yksin lämmitteli, mutta ei silloinkaan hullunkierrossa ollut.

 

[Timpe]

Hyvää keskustelua yllä.
Pistän tähän jatkoksi tilanteen, jossa tämä mallioppilas ihan selvästi sekosi oman fuzzy logiikkansa kanssa...
Aloitan alusta eli seurasin alkuviikosta 26.1. nollakelissä, kun tämä värkki teki iltamyöhään todella pitkän lämmitysjakson. Sen pituus oli varmasti päälle kolmen tunnin, sillä kävin kuvaamassa kennoa sopivin väliajoin. Ekassa kuvassa on sulatuksen alku-kuurat kuvan vasemmassa reunassa ja oikeassa reunassa sitten kuura-tilanne kolmen tunnin kuluttua, mikä ei vielä laukaissut sulatusta käyntiin. Pumppu jäi siis käymään yli 3h lämmitysjaksoaan, kun menin nukkumaan ja olen suunnilleen oppinut katsomaan kennon kuuraisuudesta, milloin sulatus tulee. Tuossa oli aikaa jäljellä noin 20...30 minuuttia ns. tarpeelliseen sulatukseen.

Keskiviikkona 27.1. nollakeli viimein loppui ja keli pakastui muutamassa tunnissa -3°C tienoolle. Ilmeisesti tämä käynnisti sumean logiikan mukaisen sekoilun. Mittasin tuolloin edellisen vakiintuneessa nollakelissä tapahtuneen lämmitysjakson pituudeksi 1h 40min ja tuollaisen nollakelin sulatus oli hyvin kuuraiselle kennolle sangen pitkäkestoinen eli 12 minuuttia. Jatkoin kellotusta, kun istuin lukemassa lehteä ILP:n alla. Seuraavaksi laite tekikin "yllättäen ja pyytämättä" hyvin lyhyen 0h 40min lämmityksen (mitä-mitä?), joten kuvasin pikaisesti ulkokennon tuon sulatuksen alkaessa. Oli ihan vajaan kuurainen kenno, eikä mitään todellista tarvetta tälle sulatukselle. Johtopäätös: pumppu pääsi nyt logiikan tehoseurantaan!

Tämän kaltainen puhtaan kennon sulatus vei omassa vakioidussa mittaustavassani nyt aikaa 10 minuuttia. Seuraava sulatus tuli sitten 0h 50min lämmitysjakson jälkeen ja se kesti nyt 9 minuuttia. Sulatusajan lyhenemis-logiikan mukaan seuraavan lämmityksen keston tulisi olla 10 minuuttia pidempi ja näin tapahtuikin eli nyt sulatus tuli "vasta" 1h 00min kuluttua. Laite lähti siis pikkupakkasessa pidentämään omaa käyntijaksoaan kerta kerralta, mutta tuollainen lyhyt 40 minuutin lämmitysjakso tuli kyllä tuohon tilanteeseen täysin sopimattomasti/tarpeettomasti. En ole ennättänyt nyt seuraamaan, miten laite on nyt muuttanut lämmitysjaksoaan.
Mutta tuosta sekoamisesta tämä mallioppilas ILP saa kyllä ylimääräisen yläkannen aukaisun noiden anturien tarkastusta varten. Jos sinne on kertynyt kosteutta antureihin, niin sitten laitan sen logiikkasekoilun syyksi. Muutoin epäilen vahvasti laitteen sumeassa logiikassa olevaa bugia, kuten muutkin. Mikä ajaa sen tuohon lyhyeen lämmitykseen tarpeettomasti, kun nollakeli vaihtuu nopeasti (parissa tunnissa) pikkupakkaseksi?
Kuvasin kennon kuurat hetki sitten ja nyt ollaan taas päästy ryömimään johonkin pidempään lämmitysjaksoon kuin tuo tunnin jakso...

 

[Premier 10]

Tuolla jossain aikasemmassa kirjoituksessa tätä jo avasinkin. Tuossa tuntuu olevan ihan tismalleen sama sulatus logiikka käytössä kuin vanhemissakin malleissa. Tuo nollakelin jälkeinen tiheä sulattelu johtuu juuri tuosta kun laite pääsee nollakelillä pahasti tukkoon ennenkuin sulatusehto pipe temp alle -3astetta täyttyy ja sulatus alkaa. Kennon ollessa pahasti tukossa myös sulatus kestää normaalia kauemmin ja sulatus tarpeeksi määritetään lyhin mahdollinen. Tuota sulatuksen viivästymistä nollakelissä pahentaa entisestään se kun laite käy minimi tehoilla jolloin kennon pitää olla erittäin tukossa ennenkö tuo -3 astetta alittuu.

Tätä keskustelua seuranneena voin todeta että laitteen sumea sulatus logiikka on sama kuin aiemmissa FH, FD ja FA mallisarjoissakin. Siten myös ongelmat ovat osin yhteisiä. Tuo anturin jäätyminen on vielä tätä mallia vaivaava lisä ongelma. Toisaalta esim. minimi tehoilla ajaeltaessa COP:in romahdus on tässä ja FH mallissa onnistuttu korjaamaan FD malliin verrattuna. Mulla on tuosta omasta FD25 laitteesta kymmenen vuoden ajalta seurantaa takana ja juuri tuo nollakelin ongelma on erittäin tuttu. Tuo sulatuksen kestoajan laskenta alkaa siitä kun 4tie venttiili kääntyy sulatukselle ja päättyy siihen kun kääntyy takasin lämmitysasentoon. Sulatus jakson pidentäminen tehdään ainoastaan erittäin nopeiden sulatusten jälkeen. Erittäin kylmällä säällä alle -15 astetta tuo laitteen sulatusaika pidentyy jo siitä yksinkertaisesta syystä että sisäyksiköltä sulatukseen saatava lämpömäärä pysyy samana tai kylmemmän kennon takia jopa laskee lämpöiseen keliin verrattuna, mutta ulkoyksikön kenno itsessään on huomattavasti kylmempi jo ilman isompaa huurtumistakaan. --> Siitä seuraa se että sulatus pidentyy olennaisesti ja taas lyhennetään sulatusväliä. Käytännössä ainoa tilanne jossa laite osaa pidentää sulatusväliä on silloin kuin sulatus kestää ainoastaan tuon tehokkaan osan sulatuksen alussa joka tehdään puhtaasti sisäkennossa olevan lämmön avulla. Tämä vaihe kestää noin 3 min ja sen huomaa siitä että ottoteho laskee puoleen siitä mitä se on tuossa tehokkaan sulatuksen aikana. Kuumakaasun lämpö romahtaa erittäin nopeasti alas ja loppu sulatus tapahtuu todella hitaasti. Muun merkkisissä erilaisella logiikalla varustetuissa laitteissa tämä ei aiheuta muuta kuin pidemmän sulatus ajan, mutta Mitsussa pilaa koko koneen pakkastehot.

Itse ohjaan oman FD25 mallin sulatuksia ulkoisen termostaatin ohjaamana ja nytkin esim -10 asteen pakkasilla mennään noin 3-4 tunnin sulatusväleillä. Mutta ilman tuota ulkopuolista oltaisiin tuossa minimi 40 min syklissä. Tuo Mitsun sumea logiikka voisi edes jotenkin toimia jos tuo jakson pitenemiseen vaadittava sulatus aika voisi olla esim. 7-8 min ja lyhentämään ryhdyttäisiin vasta kun sulatus kestää lähes koko sallitun maksimiajan 10min.

Lyön vetoa että myös malliston uusin laite eli FT malli käyttää tätä samaa typerää logiikkaa. Mitsu olisi erittäin kykenevä pakkaspumppu ilman tuota sumeaa logiikkaa. Luulisi tuon myös maahantuojaakin kiinnostavan. Myös tuo erittäin matalaksi säädetty sulatuksen loppulämpötila +5 astetta on omiaan aiheuttamaan ongelmia juuri jäänkertymisen muodossa antureihin yms. kun kennoa ja loppupään putkia ja antureita ei lämmitettä reilusti lämpöiseksi jolloin osa jäästä jää antureiden yms ympärillä sulamasta ja alkaa pikkuhiljaa kertymään enenevissä määrin. Muut pumppu valmistajat käyttävät sulatuksen päättymis lämpötilana +10-16 astetta jolloin kaikki varmasti sulaa. Mitsuissakin pystyy nostamaan loppulämpötilaa +10 asteeseen jumpperin katkaisulla ulkoyksikön piirilevyltä.

Mutta summa summarum sama paska logiikka on kuin aiemmissa malleissa ja lisänä vielä huovan sisään jäätyvä anturi defrost temp anturi.

 

[Ilmavaiva]

Pari vuotta sitten veti toista viikkoa, kun tuli ne yli 20 asteen pakkaset ja pumppu yksin lämmitteli, mutta ei silloinkaan hullunkierrossa ollut.

Minullakaan ei ole mennyt hullunkierrolle, kun on valmiiksi lämmintä mökkiä pidetty lämpimänä. Tosin mökillä ollessa joudun mukavuus syistä pitämään puhalluksen enimmillään 4/5. Tällä 4/5 puhallusnopeudella pumppu ei yksin pysty pitämään koko hirsimökkiä lämpimänä, ja levittämään riitävästi lämpöä kaikkiin huoneisiin, vaan lisäksi on ollut lattialämpöä ja takkaa. Muistaisitko millaista puhallusnopeutta käytit pakkasjaksolla?

 

[PolyEsko]

@Ilmavaiva
Aluksi oli 4/5, mutta viimeiseksi vuorokaudeksi nostin 5/5, kun kylmeni jopa -26 asteeseen. Pyynnin nostin 22 asteeseen. Kämpässä oli kotiin tullessa 21 astetta. MelCloudilla siis säätelin etäältä. LN -ketjussa tuosta 2 v. sitten olen kertonut enempi/tarkemmin.

EDIT:

MSZ-LN - käyttökokemukset

Näyttää olevan useampia totuuksia☺ Yksi on että oma pumppuni lämmittää tasaisia 2h 10min jaksoja mihin sisältyy vajaan 10min sulatus. Ketjussa ylempänä myös faktaa loggerin kuvan muodossa Sulla on selvästi se sama versio, mikä oli VTT:n testissäkin. Täällä n. -19C ja pumppu vetää yhä 30 min...

lampopumput.info

tuossa juttua tuosta. ja on siinä pari muutakin postausta lähellä.

 

[RauskiH]

Tuolla jossain aikasemmassa kirjoituksessa tätä jo avasinkin. Tuossa tuntuu olevan ihan tismalleen sama sulatus logiikka käytössä kuin vanhemissakin malleissa. Tuo nollakelin jälkeinen tiheä sulattelu johtuu juuri tuosta kun laite pääsee nollakelillä pahasti tukkoon ennenkuin sulatusehto pipe temp alle -3astetta täyttyy ja sulatus alkaa. Kennon ollessa pahasti tukossa myös sulatus kestää normaalia kauemmin ja sulatus tarpeeksi määritetään lyhin mahdollinen. Tuota sulatuksen viivästymistä nollakelissä pahentaa entisestään se kun laite käy minimi tehoilla jolloin kennon pitää olla erittäin tukossa ennenkö tuo -3 astetta alittuu.

Premier ehtikin jo avaamaan nollakeliongelmaa... Totta joka sana... Aamen. Sama vika FHssa ja näemmä LNssä. Olen myös yhtä mieltä siitä että mitsun logiikka on toivottoman hidas reagoimaan kun keli muuttuu nopeasti eli ajaa kennon toistuvasti tukkoon ennen kuin sulatusväli lyhentynyt riittävästi. Myös toiseen suuntaan reagoi hitaasti eli tekee tarpeettomia kuivan kennon sulatuksista ennen kuin väli pidentynyt tarpeeksi... Tätä ei vain moni huomaa/ymmärrä yhtä selvästi.

Olen myös huomannut että kova pakkanen pidentää hieman sulatuksen kestoa mutta kyllä minun pumppu on mennyt kuivalla -25 C pakkasella yli kahden tunnin jaksoon sen jälkeen kun nostin sulatusanturin pois sieltä jäisestä huopien kätköistä.

 

[Premier 10]

Premier ehtikin jo avaamaan nollakeliongelmaa... Totta joka sana... Aamen. Sama vika FHssa ja näemmä LNssä. Olen myös yhtä mieltä siitä että mitsun logiikka on toivottoman hidas reagoimaan kun keli muuttuu nopeasti eli ajaa kennon toistuvasti tukkoon ennen kuin sulatusväli lyhentynyt riittävästi. Myös toiseen suuntaan reagoi hitaasti eli tekee tarpeettomia kuivan kennon sulatuksista ennen kuin väli pidentynyt tarpeeksi... Tätä ei vain moni huomaa/ymmärrä yhtä selvästi.

Olen myös huomannut että kova pakkanen pidentää hieman sulatuksen kestoa mutta kyllä minun pumppu on mennyt kuivalla -25 C pakkasella yli kahden tunnin jaksoon sen jälkeen kun nostin sulatusanturin pois sieltä jäisestä huopien kätköistä.

Olisiko kenties niin että LN mallissa on tuota sulatuksen referenssi aikaa kasvattu edellisiin malleihin verrattuna eli kärsii tehdä pidempään kestävän sulatuksen kuin aiemmat mallit, mutta kasvattaa silti sulatusvälejä, siis silloin kun tuo defrost anturi ei ole jään sisässä. Silloin edes jotain olisi onnistuttu parantamaankin verrattuna edellisiin malleihin, mutta tuo jäätyvä anturi pilaa asian.

Tuollainen sulatus logiikka on omiaan testiolosuhteissa toimimaan optimaalisesti kun tehontarpeet ja kosteudet pysyvät vakiona, mutta todellisessa tilanteessa logiikka on avuton reagoimaan nopeisiin keli muutoksiin tai käyttäjän tekemiin asetus muutoksiin tai esim. takan lämmityksestä johtuvaan tehon tarpeen alentumiseen. Samasta syystä mitsun pumppu ei toimi jos sen rinnalla käytetään muita lämmönlähteitä vaan taas sulatus sekoaa. Optimi tilanne jossa tuo pelaa varmasti kuten valmistaja on tarkoittanut olisi tasainen ulkolämpötila, tasainen lämmöntarve ja vakio kosteus, mutta heti kun yhtälössä jokin muuttuu on logiikka hukassa.

 

[VesA]

Minkähän takia siinä on se aikakomponentti mukana. Miksei se vaan sulata kun kenno on tukossa.

 

[RauskiH]

Olisiko kenties niin että LN mallissa on tuota sulatuksen referenssi aikaa kasvattu edellisiin malleihin verrattuna eli kärsii tehdä pidempään kestävän sulatuksen kuin aiemmat mallit, mutta kasvattaa silti sulatusvälejä, siis silloin kun tuo defrost anturi ei ole jään sisässä. Silloin edes jotain olisi onnistuttu parantamaankin verrattuna edellisiin malleihin, mutta tuo jäätyvä anturi pilaa asian.

Kun katsoo tuota @velskun sulatuksen kompressoriaikaa niin minun mielestä se on samaa luokkaa FH:n kanssa. FH:ssa sulatus kestää kokonaisuudessaan (läppien käännöstä läppien kääntöön) tyypillisesti reilusta viidestä minuutista reiluun seitsemään minuuttiin, pikkupakkasilla kuiva kenno sulaa vieläkin nopeammin ja umpitukossa olevan lumipallokennon sulatus kestää 10 min. Epäilen että täällä raportoitu LN:n pidempi tauko puhalluksessa sulatuksen yhteydessä johtuu mahdollisesti siitä että vedoneston parametreja muutettu ja/tai kompuran kierrokset rampitetaan hitaammin isolle tehoille.

Mikä tehologgeri velskulla?

 

[Premier 10]

Kun katsoo tuota @velskun sulatuksen kompressoriaikaa niin minun mielestä se on samaa luokkaa FH:n kanssa. FH:ssa sulatus kestää kokonaisuudessaan (läppien käännöstä läppien kääntöön) tyypillisesti reilusta viidestä minuutista reiluun seitsemään minuuttiin, pikkupakkasilla kuiva kenno sulaa vieläkin nopeammin ja umpitukossa olevan lumipallokennon sulatus kestää 10 min. Epäilen että täällä raportoitu LN:n pidempi tauko puhalluksessa sulatuksen yhteydessä johtuu mahdollisesti siitä että vedoneston parametreja muutettu ja/tai kompuran kierrokset rampitetaan hitaammin isolle tehoille.

Mikä tehologgeri velskulla?

Kriittistä tuossa sulatuksen kestossa onkin se että mitä laite tekee tuollaisen 5min, 7 min tai 8 min sulatuksen jälkeen. Pidentääkö vai lyhentääkö seuraavaa sulatusväliä? Jois tuo laitteen ohjelmassa oleva referenssiaika on liian lyhyt esim. 4min johtaa tuo juuri siihen että laite ei osaa pidentää sulatusvälejä kuin enintään kelillä jolloin ei kennossa ole mitään sulatettavaa. FD mallissa tuo referenssiaika vaikuttaa olevan liian lyhyt (alle 5min) ja laite ei siitä syystä osaa jatkaa sulatusvälejä kuin erittäin kuivilla ja varsin maltillisilla (enintään -10 asteen) pakkasilla. Lyhentämään aloittaa heti kun tulee yksikin sulatus joka kestää esim 7-8 min. Tuon sulatusajan mittauksessa merkitsevää on ainoastaan tuo aika jona 4 tieventtiili on kääntyneenä sulatusasentoon. Aika joka kuluu nelitieventtilin kääntymisen jälkeen tapahtuvaan tehojen/lämpöjen nostoon ja sisäyksikön puhaltimen käynnistymiseen ei vaikuta sulatusajan laskentaan.

Kun laitte tekee sulatuksen kovalla pakkasella on ulkoyksikön kenno jo itsessään niin kylmä ja sen massa verrattuna sisäyksikön kennoon moninkertainen että sisäkennosta nopeasti saatava siihen varastoitunut lämpö ei riitä lämmittämään edes täysin huurteetonta ulkokennoa sulatuksen päättävään loppulämpötilaan ja sulatus joudutaan jatkamaan loppuun puhtaasti kompuran tuottamalla lämmöllä eli huomattavasti hitaammin, jolloin sulatuksen kesto kasvaa ja seuraava sulatusväli lyhenee entisestään. Sama vaikutus on kovalla tuulella, kun ilmavirta jäähdyttää kennoa sulatuksen aikana ei laite välttämättä saavuta koskaan sulatuksen päättävää loppulämpöä ja sulatusta tehdään maksimiaika eli 10 min joka johtaa taas sulatusvälien lyhentämiseen vaikka sulatettiin puhdasta kennoa. Sama vaikutus on laitteen käydessä minimitehoilla kun sisä kenno on sulatuksen alkaessa varsin viileä on siinä myös vähemmän energiaa käytettäväksi ulkokennon sulatukseen ja taas sulatusaika venyy. Samasta syystä suuri sisäyksikön puhallusnopeus etenkin juuri pikkutehoilla käydessä vaikuttaa sulatuksen kestoon sisäkennon ollessa sulatuksen alkaessa viileämpi kuin pikku puhallusnopeuksilla. Millään edellämainituilla ei olisi merkitystä jos laitteen sulatus parametrit olisi kuten suurella osaa muilla valmistajilla eli kennon lämpötilan mittaus suhteessa ulkoilmaan jolloin edellisten sulatusten kesto ei määritä tulevia sulatusvälejä vaan sulatetaan vain ja ainoastaan tarpeen mukaisesti. Siinäpä se oli Mitsun "sumea logiikka" ja sen erittäin suuret ongelmat todellisissa olosuhteissa.

Logiikka saattaisi toimia esim. vesi-ilmalämpöpumpun kohdalla paremmin kun sulatusenergiaa on sisäyksikön lämmönvaihtimelta saatavissa runsaasti koko sulatuksen löpi viemiseksi jolloin sulatustehoon ei vaikuta niin moni muuttuja. Suurin kysymys on se että mitä muita parempaa Mitsun valmistaja on tällä ko. sulatuslogiikalla luullut saavuttavansa? Onko vain käynyt niin että on satsattu ko. logiikan kehittämiseen ja patentoimiseen runsaasti rahaa ja nyt pidetään siitä kiinni mallisarjasta toiseen vaikka hommassa ei ole mitään järkeä ja kilpailijat toimii huomattavasti järkevämmin huomattavasti yksikertasemalla logiikalla. Oma FD25 kun vetelee ulkoisen lämpötilaerotermostaatin ohjaamana useiden tuntien pituisia (sulatus vain oikean tarpeen mukaisesti) lämmitysjaksoja kelillä jossa Mitsun omalla logiikalla sulateltaisiin 40 min välein ja romutettaisiin laiteen lämmitysteho ja COP.

 

[Ilmavaiva]

@PolyEsko
Lämmityskohteemme näyttäisivät olevan melko lailla toistensa ääripäitä. Minulla on hirsimökki Kainuun korvessa, jossa -20 pakkaset ovat melko yleisiä. Viime pakkasjaksolla lämpötila kävi jopa -37 asteessa. Mökkiä lähdetään näissä olosuhteissa (pois lukien -37 mukaiset ääriolosuhteet) lämmittämään joskus viikkojakin kestäneestä ja todellisuudessa pelkän ilpin pitämästä +12 peruslämmöstä yli +20 asteen lämpötilaan täydellä 5/5 puhalluksella. Lattialämmöt on säädetty siten, että ne alkavat lämpenemään vasta +7 huonelämmössä, jotta putket eivät jäädy, mikäli pumppu lakkaa toimimasta.

Viestien perusteella sinulla näyttäisi olevan tiivis talo, sijainti eteläsuomessa ja ilppi käy paljon katkokäynnillä sekä pitkillä sulatusväleillä. Lisäksi näyttäisi olevan lattialämpöjä ja pattereita päällä. Ehkä tuolla esittämälläsi pakkasjaksolla vertailu näiden kohteiden välillä olisi vertailukelpoinen, mikäli tällä pakkasjaksolla olisi lähdetty lämmittämään taloa jostakin +12 peruslämmöstä yli +20 lämpötilaan täydellä 5/5 puhalluksella ilman minkäänlaista muuta lämmönlähdettä. Tosin talosi on paljon tiiviimpi, kuin hirsimökkini ja en osaa sanoa, mikä vaikutus tällä olisi ilpin sulatutusvälikäyttäytymiseen.

Aluksi oli 4/5, mutta viimeiseksi vuorokaudeksi nostin 5/5, kun kylmeni jopa -26 asteeseen. Pyynnin nostin 22 asteeseen. Kämpässä oli kotiin tullessa 21 astetta. MelCloudilla siis säätelin etäältä. LN -ketjussa tuosta 2 v. sitten olen kertonut enempi/tarkemmin.

Mökillä pakkasjaksoilla ollessa muutaman asteen lämpötilapyynnin nostot ja välillä puhalluksen käyttäminen suurimmalla 5/5 ovat melko yleisiä. Minullakaan tällaiset tilanteet eivät vielä ole aiheuttaneet hullunkiertoa.

 

[Ilmavaiva]

Tuon sulatusajan mittauksessa merkitsevää on ainoastaan tuo aika jona 4 tieventtiili on kääntyneenä sulatusasentoon.

Onko 4 tieventtiilin kääntyminen se vaihe kun sulatusvaihe alkaa ja kuuluu iso suhahdus? Kuuluuko sulatusvaiheen lopussa, kun 4 tieventtiili kääntyy takaisin mitään ääntä (suhahdusta tai muuta)?

 

[Skibidi Weinau]

@Premier 10 Mielenkiintoista lisätietoa Mitsun sulatuslogiikasta. Kiva, että teknistä keskustelua aiheesta viriää. Tieto lisää kyllä samalla hieman tuskaa Oliskin ollut niin, että jäätyneen sulatusanturin sulatus ja eristäminen olisi ratkaissut kaikki ongelmat... olis ollu liian helppoa. Onneksi se auttaa kuitenkin suurinta osaa porukasta.

@Velsku lla ilmeisesti anturi alaputkessa eristettynä pelannut mallikkaasti.

Omalta osalta voin sanoa, että LN2 ei ole kertaakaan mennyt takaisin 30 min luuppiin, kun anturi on ollut eristettynä keskiputkessa.

Vaimo käytti pikku pakkasilla pumpun sammuksissa, kun imuroi suodattimet, niin teki sen jälkeen kaksi lyhyttä 40 min lämmitysjaksoa, minkä jälkeen osasi itse palautua taas sinne 110-120 vedoille.

 

[Premier 10]

Onko 4 tieventtiilin kääntyminen se vaihe kun sulatusvaihe alkaa ja kuuluu iso suhahdus? Kuuluuko sulatusvaiheen lopussa, kun 4 tieventtiili kääntyy takaisin mitään ääntä (suhahdusta tai muuta)?

Suhahtaa joo yleensä kun kääntyy tai ainakin jotenkin ääntelee. Sulatuksen alkaessa kompura pysähtyy ja 4tie venttiili kääntyy jäähdytys asentoon, kääntymisen jälkeen kompura lähtee lähes heti käyntiin ja nostamaan kierroksia eli näkyy ottetehojen nousuna ja sulatuksen päättyessä kompura pysähtyy ensin ja ulkoyksikön puhallus käynnistyy. Noin 30 sekunnin päästä 4tieventtiili kääntyy lämmitysasentoon ja kompura käynnistyy.

 

[Premier 10]

@Premier 10 Mielenkiintoista lisätietoa Mitsun sulatuslogiikasta. Kiva, että teknistä keskustelua aiheesta viriää. Tieto lisää kyllä samalla hieman tuskaa Oliskin ollut niin, että jäätyneen sulatusanturin sulatus ja eristäminen olisi ratkaissut kaikki ongelmat... olis ollu liian helppoa. Onneksi se auttaa kuitenkin suurinta osaa porukasta.

@Velsku lla ilmeisesti anturi alaputkessa eristettynä pelannut mallikkaasti.

Omalta osalta voin sanoa, että LN2 ei ole kertaakaan mennyt takaisin 30 min luuppiin, kun anturi on ollut eristettynä keskiputkessa.

Vaimo käytti pikku pakkasilla pumpun sammuksissa, kun imuroi suodattimet, niin teki sen jälkeen kaksi lyhyttä 40 min lämmitysjaksoa, minkä jälkeen osasi itse palautua taas sinne 110-120 vedoille.

Hyvä jos toimii nuon. Harmillista tuossa mitsun softassa on se ettei 150 minuuttia pidempi sulatusväli ole mahdollinen vaikka kuuraa ei kertyisi yhtään ja kyllä tuo jakso yleensä lyhenee heti jos kennossa on vähänkin kuuraa. Syksyn ja alkutalven kelit ovat paljon hankalampia. Helmikuussa sulatustarvetta ei monesti ole juurikaan vaikka pumppu kävisi täydellä teholla. Osa syynä näihin ongelmien ilmaantumiseen vasta laitteen hankinnasta seuraavana vuonna voi osaltaan olla juuri tuo. Jos on ostanut pumpun alkuvuonna 2020 ja käyttökokemukset on ainoastaan tuolta kevät talvelta jolloin huurteen kertyminen on vähäisempää onkin pumppu vaikuttanut aluksi toimivan ok. Syksyn ja alkutalven kosteuden ja säävaihteluiden ilmetessä on sitten jään kertyminen anturiin ja huopaan alkanut ja ongelma tullut esiin vasta viiveellä.

Onko kennossa tuossa 110-120 min vedon jälkeenkään juuri sulatettavaa? Mitsuissa tuo tiheän sulattelun ongelmat korostuvat entisestään tuon hitaan EEV:n säädön vuoksi. ensimmäinen 15 min käynnistyksen tai sulatuksen jälkeen ajetaan ainoastaan kompuran taajuuden mukaan valitun EEV säädön mukaan ja vasta tuon 15 minuutin käynnin jälkeen EEV alkaa säätyä kuumakaasun lämpötilan mukaan --> tästä johtuen kuumakaasun lämpötila ja sitä kautta lauhtuminen on matalaa tuossa alussa ja myös COP kuralla. Kovemilla pakkasilla kuumakaasun lämpö ei välttämättä ehdi nousta normaalliin/ asetettuun tavoitteeseen ennekö uusi sulatus alkaa eli laite ei koko aikana toimi kuten sen on luvattu/ tarkoitettu toimivan. Pitkällä sulatusvälillä ehditään ajamaan kunnon jakso myös oikeissakin säädöissä. Tuo on helposti nähtävissä ajettaessa laitetta täydellä teholla ja seuraten puhallusilman tai kuumakaasun lämpötilaa. Lämpimämmissä keleissä tuon säädön hakeminen tapahtuu jonkin verran nopeammin, mutta kovilla <-15 asteen pakkasilla siihen menee erittäin kauan.

Ainakin FD mallisarjan kohdalla ongelma tuntuu olevan vielä pahempi pienemmän 25 mallin kohdalla johtuen varmasti osaltaan siitä että kaikki osat ovat makaanisesti samoja mutta ajetaan softan rajoittamana matalammillä taajuuksilla joka tilanteessa. Esim. sulatus tehdään hitaammin, samoin tuo alkukiukun keräys kestää kauemmin pienemällä taajudella ajettaessa.

Tuo on myös mysteeri että miksi LN malliin on lyhenetty mini sulatusväliä vielä 10 min edeltäjistä joissa minimi oli 40 minuuttia. Näissä tuntuu olevan 30 minuuttia miniaika. Tuskin yksikään laite on jäätynyt umpeen tuolla 40min sulatus välillä niin pahasti ettei sulatus ole sitä saanut sulaksi. Muistaakseni vanhassa FA mallissa oli tuo sama 30 min.

 

[Skibidi Weinau]

Hyvä jos toimii nuon. Harmillista tuossa mitsun softassa on se ettei 150 minuuttia pidempi sulatusväli ole mahdollinen vaikka kuuraa ei kertyisi yhtään ja kyllä tuo jakso yleensä lyhenee heti jos kennossa on vähänkin kuuraa. Syksyn ja alkutalven kelit ovat paljon hankalampia. Helmikuussa sulatustarvetta ei monesti ole juurikaan vaikka pumppu kävisi täydellä teholla. Osa syynä näihin ongelmien ilmaantumiseen vasta laitteen hankinnasta seuraavana vuonna voi osaltaan olla juuri tuo. Jos on ostanut pumpun alkuvuonna 2020 ja käyttökokemukset on ainoastaan tuolta kevät talvelta jolloin huurteen kertyminen on vähäisempää onkin pumppu vaikuttanut aluksi toimivan ok. Syksyn ja alkutalven kosteuden ja säävaihteluiden ilmetessä on sitten jään kertyminen anturiin ja huopaan alkanut ja ongelma tullut esiin vasta viiveellä.

Onko kennossa tuossa 110-120 min vedon jälkeenkään juuri sulatettavaa? Mitsuissa tuo tiheän sulattelun ongelmat korostuvat entisestään tuon hitaan EEV:n säädön vuoksi. ensimmäinen 15 min käynnistyksen tai sulatuksen jälkeen ajetaan ainoastaan kompuran taajuuden mukaan valitun EEV säädön mukaan ja vasta tuon 15 minuutin käynnin jälkeen EEV alkaa säätyä kuumakaasun lämpötilan mukaan --> tästä johtuen kuumakaasun lämpötila ja sitä kautta lauhtuminen on matalaa tuossa alussa ja myös COP kuralla. Kovemilla pakkasilla kuumakaasun lämpö ei välttämättä ehdi nousta normaalliin/ asetettuun tavoitteeseen ennekö uusi sulatus alkaa eli laite ei koko aikana toimi kuten sen on luvattu/ tarkoitettu toimivan. Pitkällä sulatusvälillä ehditään ajamaan kunnon jakso myös oikeissakin säädöissä. Tuo on helposti nähtävissä ajettaessa laitetta täydellä teholla ja seuraten puhallusilman tai kuumakaasun lämpötilaa. Lämpimämmissä keleissä tuon säädön hakeminen tapahtuu jonkin verran nopeammin, mutta kovilla <-15 asteen pakkasilla siihen menee erittäin kauan.

Ainakin FD mallisarjan kohdalla ongelma tuntuu olevan vielä pahempi pienemmän 25 mallin kohdalla johtuen varmasti osaltaan siitä että kaikki osat ovat makaanisesti samoja mutta ajetaan softan rajoittamana matalammillä taajuuksilla joka tilanteessa. Esim. sulatus tehdään hitaammin, samoin tuo alkukiukun keräys kestää kauemmin pienemällä taajudella ajettaessa.

Tuo on myös mysteeri että miksi LN malliin on lyhenetty mini sulatusväliä vielä 10 min edeltäjistä joissa minimi oli 40 minuuttia. Näissä tuntuu olevan 30 minuuttia miniaika. Tuskin yksikään laite on jäätynyt umpeen tuolla 40min sulatus välillä niin pahasti ettei sulatus ole sitä saanut sulaksi. Muistaakseni vanhassa FA mallissa oli tuo sama 30 min.

Täällä LN35, 2-sarjalainen, valmistettu 4/2020 ja uudempaa sarjaa.

Sulatusanturi vakiopaikalla alaputkessa ja jäässä: kovemmilla pakkasilla teki aika pitkälle 70-80 min käyntijaksoja ja lauhemmilla keleillä sulatteli kai tiheämmin. En niin tarkkaan seurannut. Kun pakkanen meni yli -25 asteeseen ja oli välillä yli -30'C, niin hullunlooppi alkoi ja teki aluksi 40 min käyntijaksoja. IVO-bootin jälkeen siirtyi 30 min jaksoille, kunnes tokeni yön aikana pakkasten lauhtuessa alle -20'C siihen 80 min käyntijaksoon.


Sulatusanturi sulatettu, siirretty keskiputkeen ja eristetty Armafelxilla: ollut nyt kesiputkessa eristettynä Armaflexilla noin 1,5 viikkoa.

Käyntijaksot ovat olleet 110-120 min ja siihen 9-11 min sulatus (sisäpuhaltimen sammumisesta -> sisäputaltimen pyyntinopeuden käynnistymiseen). Pakkanen on vaihdellyt noin -2....-22'C väleillä.

Kenno on ollut useimmiten siinä 90 min kohdalla jos ei ihan tukossa, niin melkein. Sen jälkeen sisäpuhalluslämmöt ovat alkaneet laskea pahimmillaan 44 -> 31, mutta saattoi johtua siitä, että pyynti oli saavutettu yms. kun kerran seurailin. Sisäpuhalluslämmöt pyörineet siinä 35-38 asteessa sulatuksen aikana ja nostaa 5 min ennen sulatusta 115 min kohdalla lämmöt kuitenkin 40,5. Tämä oli yksi sulatus minkä seurasin. Tuolla sisäpuhalliksen lämpötilan laskulla en huomannut vaikutusta sisälämpötiloihin. Toisin oli hullukierrolla, missä ei ehtinyt sisään alkaa tulla juuri ollenkaan lämmintä ennen kuin siirtyi taas sulattamaan täysin kuivaa kennoa.

Kiinnostaisi kokeilla sulatusanturin siirtoa takaisin orggis paikalle alaputkeen tai lähimaastoon ja eristys Armaflexilla, jotta näkisi kuinka pitkiä käyntijaksoja tulee ja pysyykö kenno auki sulatuksen alkuun saakka.

 

[harb]

Miten jos haluaisi kokonaan ohittaa Mitsun fuzzy logiikan ja tehdä maksimipituista sulatusväliä. Eikös anturi ole resistanssipohjainen, joten vastuksen käyttäminen sen sijaan saisi tilanteen aikaan että pumppu tekee mahdollisimman lyhyitä sulatuksia. Lähinnä ajattelin että tuon voisi pistää kytkimellä sensorin viereen, jotta sen voi ohittaa mikäli menee hullunkiertoon kovalla pakkasella ja lämpöä pitäisi tupaan saada.

Asiasta kukkaruukkuun: Onko palstalla (varmaan on) ollut puhetta siitä mikä olisi optimaalinen tapa tunnistaa sulatustarve / säätää käyntijakson pituutta. Ongelmanahan tuossa on ympäristötekijät joiden mittaaminen ei varmaankaan ole paras tapa asiaa lähteä toteuttamaaan. Niinkuin aiemmin mainittiin lämpötilan mittaaminen on vähän epävarmaa tietyistä ympäristötekijöistä johtuen (tuuli/sade). Olisiko parempi esimerkiksi kuvata jäätymistä IR-kameralla tai mitata kennon läpivirtausta jotenkin?

 

[janti]

Asiasta kukkaruukkuun: Onko palstalla (varmaan on) ollut puhetta siitä mikä olisi optimaalinen tapa tunnistaa sulatustarve / säätää käyntijakson pituutta.

Muistelisin että ulkoyksikön puhaltimen virtamittaus olisi optimalinen tähän. Puhaltimen ottama virta pienenee kun kenno menee tukkoon.

Ilmalämpöpumpun optimaalinen sulatuksen ohjaus

Ilmalämpöpumppujen sulatusautomatiikkojen toimintaa on kritisoitu ankarasti ja ei varmaankaan syyttä. Millainen olisi optimaalinen ilmalämpöpumpun sulatuksen ohjaus, jos saisitte vapaasti ohjelmoida sitä ohjaavan automatiikan? Oletusarvona olisi, että kaikki ulkoiset mitattavissa olevat...

lampopumput.info

 

[Timpe]

Heitän sekaan pari kuvaa laitteen anturitilanteesta, kun otin katon auki kuvausta varten. Ylemmässä anturissa selvä touhutippa tuon kuparikotelon nokassa (huom. ei anturin nokassa, koska anturi on tuolla kotelon sisällä millin pari kotelon reunasta sisäänpäin). Varmaan vettä täynnä tuo kotelo toisesta päästä, mutten lähtenyt sulattelemaan tuota. Defrost-anturi keskiputkessa näytti kuivalta, samoin myös huopa sen vieressä, mutta nuo olivat syvemmällä kotelon sisällä jottei päässyt käsiksi purkamatta sivukoteloakin. Mahdollinen fuzzy logic -sekoilu on siis tuon logiikan omaa ansiota ilman antureista tulevaa virhetietoa. Herrat tuossa edellä jo selittivätkin ansiokkaasti kuinka tuossa on käynyt logiikan kannalta. Kiitos heille!

 

[RauskiH]

Asiasta kukkaruukkuun: Onko palstalla (varmaan on) ollut puhetta siitä mikä olisi optimaalinen tapa tunnistaa sulatustarve / säätää käyntijakson pituutta. Ongelmanahan tuossa on ympäristötekijät joiden mittaaminen ei varmaankaan ole paras tapa asiaa lähteä toteuttamaaan. Niinkuin aiemmin mainittiin lämpötilan mittaaminen on vähän epävarmaa tietyistä ympäristötekijöistä johtuen (tuuli/sade). Olisiko parempi esimerkiksi kuvata jäätymistä IR-kameralla tai mitata kennon läpivirtausta jotenkin?

Omasta mielestäni paras ja "pommivarma" tapa on seurata suoraan oikeaa todellista sulatustarvetta eli ulkolämpötilan ja kennolämpötila dt. Foorumilla on muutama näitä toeuttanutkin ja yhdenkään toimintaa en ole nähnyt itse tekijän moittivan... Minäkin tuon vielä omaan toteutan jahka kun tässä saan itseni on innostettua...

MSZ-LN2

@Skibidi Weinau Taitaa nyt olla ensimmäinen virallinen "korkattu" LN2, kiitos tietojen jakamisesta ! Mielenkiintoista oli lukea raportti, katsoa kuvat ja todeta, että eipä Mitsu ole parantanut tätä osastoa yhtään uudempaan malliin. Ihan sama kampe näiltä osin. Sama "huopa-jää-anturi"-ongelma...

lampopumput.info

 

[Juhanisto]

Täällä mennään tasaisen varmasti 73min jaksoja. Kenno ei liian kuurassa. Voisi pidentää hyvinkin. Mutta ei halua näköjään. Kellotin yhden sulatuksen. Niukasti yli sen kriittisen 3min. Eli kai toimiin sen mukaan ihan ok. Keli -8 ja kosteus 93%.

 

[Matti1965]

Vaimo käytti pikku pakkasilla pumpun sammuksissa, kun imuroi suodattimet, niin teki sen jälkeen kaksi lyhyttä 40 min lämmitysjaksoa, minkä jälkeen osasi itse palautua taas sinne 110-120 vedoille.

Ainoa kerta kun oma FH35 on mennyt 40 minuutin jaksolle on "IVO-buutin" jälkeen, jonka tein huvin vuoksi viime viikolla. Ehdin ajatella että nytkö aiheutin ongelmia itselleni, mutta nopeasti see siitä palautui normaaliin 1,5 tunnin vetoihin mikä oli ollut ennen katkoa.

 

[Velsku]

Paljon on asiaa @Premier 10
Alan myös uskoa, että tässä on ihan sama logiikka kuin aikaisemmissa noiden ja näkemäni perusteella. Parametrejä on voitu säätää kyllä.

​

Mittauksista / logituksesta:​

Laitoin logitukseen lasekennan COP:sta, eli nyt piirtää siitäkin käyrää livenä. Koteloitu dallasin anturi pitää vaihtaa vähemmän lämpömassa omaavaan paljaaseen tässä lähipäivinä. Ei seuraa ihan niin välittömästi puhallusilman muutoksia, joka vaikuttaa COP käyrään. Samoin pitää anturoida sulatus jotenkin pois, nyt näkyy COP käyrässä aika suurina COP lukuina, kun juuri silloin on hetkiä jolloin ei tehoa kulu, mutta silti lämpöanturilla näkyy silti huonelämpötila.

Mutta tuossa siis keltainen viiva COP yhden lämmitysjakson ajalta, vasen reuna sen asteikko. Sininen lämmitysteho Wateissa ja punainen Ottoteho Wateissa. (oikean reunan asteikko). Ihan kivasti tuo tuottaa lämpöä lämmitysvaiheen aikana.

Ulkona -8 astetta ja laskennallinen hetkittäinen COP (tehontuotto sisälle/laitteen tehon otto jollain ajanhetkellä) vaihtelee 3.4 ja 4.6:n välillä pikaisesti analysoituna. (Tämä ei lel kokonais COP:n, sulatukset laskee tuota totta kai alemmas)

Ulkona kävi pakkanen -15:ssa. Tuolloin pumppu jatkoi lämmitysjaksoa 10min taas.
Sitä ennen toistui sama edelläkuvattu patterni. Aktiivinen sulatusvaihe kesti 3s alle 3min. Kaikki muut parikymmentä tutkimaani sulatusta oli yli 3min, eikä lämmitysjakson pituutta muutettu.

--> Aika varma olen, että tuota väliä laite mittaa mitä kerroinkin. Ja kun se menee 3min tai alle, niin lämmitys pitenee 10min. Eli tuo aktiivinen lämmitysvaihe on se muuttuva asia, jonka pituus määrittää sitten myös milloin nelitieventtiili käännetään takaisin lämmityksellekin ja mitä tehdään lämmityspituudelle.

Logiikasta:​

Kokonaisuutena tämä logiikka on nyt sellainen, että koskaan laite ei seuraa kennon sulamista. Se pyrkii menneestä päätellen tietämään, mitä tulevaisuudessa pitää tehdä. Eli kennon huurtumistilanteen anturoinnin sijaan, laite yrittää päätellä menneisyydestä asioita. Eli käytännössähän lämmitysjakson pituus on aina "väärä", joskus vähän ja joskus enemmän. (säätila muuttuu lähes koko ajan). Lienee jokin meille tuntematon asia, miksi Mitsubishi tällaista logiikkaa näissä pitää. Ehkä se myy paremmin, kun saa käyttää markkinoinnissa lauseita tyyliin: "uses fuzzy logic , which is one type of a artificial intelligence to predict need for melting ice", sen sijaan että kirjoittaisi tylsästi: "uses sensors to detect need for melting ice"...

Voisi nämä mitsun pumput toimia paremmin täällä Suomessakin, jos mitsu toteuttas ne K.I.S.S (keep it simple stupid) logiikalla ja jättäisi insinööripornon, eli "fuzzy logiikat" pois. Eli kehittäisvät ihan vain anturipohjaiseksi sulatustarpeen arvioinnin, eivätkä yrittäisikään tehdä mitään ennustavaa systeemiä.

Ja tuotekehityksessä nämä ongelmat eivät ole ongelmia, ennenkuin ne ongelmiksi joku toteaa. Tuotekehitystä kun ei tehdä täällä, niin todennäköisesti kylmätestaukset tehdään Mitsun laboratorioissa, eli jonkinlaisissa kylmätiloissa. Joissa ilma on varmasti stabiilimpi ja kuivempi/hitaammin kosteutta vaihteleva mitä täällä. Ja kun maahantuojien asenne ongelmia kohtaan on, mitä on (eikä varmaankaan nämä suomen/ruotsin pumppumarkkinat ole lainkaan merkittäviä mitsulle), niin Mitsulla väännetään saman kaavan mukaan kaikki pumput.

Kunhan tässä vähän anturointia ja näyttöä tulee lisää, taidan henkilökohtaisesti hakea tekniset kontaktit Mitsulle ja esitellä tämän ongelmakentän, jota heidän kannattaisi alkaa korjaamaan.

Ja mietin juuri samoja, mitä mm. @Premier 10 tuolla kirjoitti. Koska tämä logiikka puhtaasti perustuu kennon sulatukseen kuluvan ajan mittaukseen (käyttäen vakiomäärän energiaa), niin mittaus häiriytyy muuttuvasta ympäristöstä eli säätilasta... Sama määrä kuuraa kennossa -30 asteessa sulaa sisäkennon lämpömäärällä varmasti hitaampaa, mitä -5 asteessa. Eli itseasiassa lämmitysjakson pituutta ei päätellä (täysin) kennon oletetusta kuuramäärästä, vaan myös ulkolämpötilasta ja tuulisuudesta yms... koska ne häiritsevät tällaista säätöjärjestelmää.

Raporttia:​

Alaputkessa anturi eristettynä:
Pakkanen kävi kovanakin ja ilma selvästi kuivui. Kolmesti olen käynyt kennon jäätilanteen tarkistamassa ennen sulatusta. -15 pakkasessa kennoon olisi saanut kertyä kyllä vielä tuplasti enemmän kuuraa, siihen verrattuna mitä nyt oli kertynyt. -8 pakkasessa kenno oli ihan tuokossa. Viimeksi -7 pakkasessa kenno oli "lähes sulatuksen tarpeessa". Eli putkien kohdilta alkoi mennä juuri tukkoon. Tuo ei vielä vähentänyt COP:a, joten "liian aikaisessa" tuli sulatus.

@Skibidi Weinau älä vaihda anturisi paikkaa vielä mihinkään. Seuraile kerääkö jäätä ja tuottaako lämpöä. Jos kumpikin on ok, todennäköistä on että sulla on täysin hyvä anturin sijoitus vaikka osan aikaa kenno on "tukossa". Nyt, kun mulla laskee tuon COP:n (enkä jaksa sitä varten pythonilla scriptiä vääntämään, että historiasta saisin myös laskettua), pitää vielä odotella tietoa missä tilanteessa ja kuinka tukkoisella kennolla COP menee huonommaksi.