Itsellä tuo i see on päällä ln2 versiossa ja pyrkii pitämään asetetun 22 astetta huoneessa. Ilman isee:tä pyrkii pitämään huoneen 21 asteisena eli pyyntiä pitää korottaa ainakin asteella. Lisäksi isee:tä kun pitää päällä saa tuon 2,5 nopeuden automaatti puhalluksella käyttöön, mitä käytän pikku pakkasiin asti. Sitten kun on enemmän pakkasta vaihdan manuaali 3. Pyyntiin ei ole näin tarvinnut koskea.
MSZ-LN - käyttökokemukset
- Keskustelun aloittaja aseve
- Aloitettu
Eilen laiton illalla yhden asteen lisää pyyntiä ja keskuslämmityksen sunttia asteen pienemmälle. Nyt 25 pyynti ja keskuslämmitys pyynti 22. Puhaltaa huomattavasti lämpöisempää. Puhallus 4/5. Mutkien takana makkarissa 21.4 lämmintä siellä termari 20 asteella. Pudotti lämmitysjakson tuntiin. Eli lyhenti 10min. -10 ulkona. Lumitöissä ollessa katselin yhden sulatuksen. Siitä kun nelitieventtiili kääntyi siihen kun kompura pysähtyi 3min 50sek. Juuri ehti kenno sulaa. Olihan sitä kuuraakin muttei mahdottomasti.
Velsku
Aktiivinen jäsen
En ole joutanut viikonloppuna ollenkaan seurailemaan ja kuuntelemaan sulatusääniä ja katsomaan, mitä mikäkin ääni merkitsee. Eli mistä välistä ja millaisilla äänillä tuo 3min kellon voi ottaa, vai voisiko jonkun muun äänen/tapahtuman ottaa, joka olisi vakioajan päässä tuosta 3min:sta. Käyristä näkee, että kompuran tehokäyrä on jo romahtanut alas ja joku kuluttaa vielä jonkunaikaa virtaa --> en tiedä, onko se kopura pikkukierroksilla vai täysin äänettömät sulatusvastukset pohjalla.
Mutta sen verran olen katsonut, että tänään kävi sähkö sikakalliina. --> mulla löi pumpun automaatio pumpun pelistä pois. Ja käynnistyi lyhyillä väleillä taas, kun on kova pakkanen... Sehän ei nyt tämän pumpun kanssa ole yhtään hyvä idea, että mitään isompia säätöjä tekee, jos haluaa säilyttää pitkät lämmitysvaiheet pakkasella, tai ylipäänsä.
No, kahdesti pidensi tänään lämmitysvaihetta kymmenellä minuutilla, koska oli liian lyhyitä.
Sulatuksen keston niissä kahdessa oli tasan 3min.
--> Näyttö on ollut 100% tähän mennessä, että tuossa on se 3min raja, jota laite mittaa (minulla, tämä versio ,jossa jo ehkä korjattu softa koska on vuoden ikäinen vasta) ja pidentää väliä sen perusteella.
Niin ja vkl. tuli yksi lyhennys aikaan. Eli yksi sellainenkin on tullut. tuolloin aktiivinen sulatus oli kestänyt 4min 32s muistaakseni.
En ole joutanut tätäkään tutkimaan tarpeeksi, että kykenisi päättelemään lyhennysrajaa tuosta. Mutta jäljillä ollaan ja käyriä seuraamalla se sieltä paljastuu.
Tänäänkin voi olla sen verran kiirus ilta, että ei taida sulatuksien aikaan olla mahdollista katsoa livenä kehittyvää käyrää ja kuunnella ulkoyksikön ääniä, jotta aktiivisen "3min rajan" oppisi niistä tunnistamaan ja ohjeistamaan. Valitettavasti... Teen kyllä sen, kunhan vain kerkeän.
Nyt tapahtuu kummia; taisin juuri todistaa LN25:n ensimmäisen omatoimisen jakson pidentämisen ikinä. Buuttasin vekottimen eilen aamupäivällä jonka jälkeen jauhoi sitä totuttua 70 min jaksoa, yöksi pistin puhalluksen täysille ja lyhensi yön aikana alle tuntiin. Nyt olen pitänyt koko päivän taas 4/5 puhalluksella ja edellinen lämmitysjakso oli juuri 75 minuuttia, eli 10-20 min pidennys. Poltin tänään kamiinaa noista hurjista sähkön piikkihinnoista johtuen, mutta aiemmin tällä ei ole ollut merkitystä. Useita kertoja aiemmin on käytetty kamiinaa melkein punahehkussa, eikä LN:ä ole ollut siitä sulatusjaksojen suhteen lainkaan kiinnostunut. Kamiinan voimakkain lämmittävä vaikutus on tältä päivältä myös hiipunut jo muutama tunti sitten (ei varaa käytännössä mitään).
Sää ollut koko päivän -16 ... -19 °C ja RH n. 85 % eli vettä ilmassa reilu gramma per kuutio. Kävin kurkkaamassa kennoa noin 10 min ennen sulatusta - olihan siihen pintakuuraa kertynyt, muttei lähellekkään tukossa. Täytyypäs kytätä seuraava väli erikoisen tarkkaan. Rannekellolla näitä seurailen, eli inhimillisen virheen mahdollisuus on suuri.
Edit: Ja joo, takuut on varmasti mennyttä jos laitetta purkaa ja räpeltää. Kannattaa harkita myös vakuutusasioita. Jos on takuunalainen kampe, niin ehdottomasti kannattaa kätistä liikkeeseen ja "maahantuojalle".
Sää ollut koko päivän -16 ... -19 °C ja RH n. 85 % eli vettä ilmassa reilu gramma per kuutio. Kävin kurkkaamassa kennoa noin 10 min ennen sulatusta - olihan siihen pintakuuraa kertynyt, muttei lähellekkään tukossa. Täytyypäs kytätä seuraava väli erikoisen tarkkaan. Rannekellolla näitä seurailen, eli inhimillisen virheen mahdollisuus on suuri.
Aika vähän on noista raportoitu vielä kokemuksia, mutta toistaiseksi vaikuttaa varovaisen lupaavalta. Jos anturin eristämisellä jaksot pysyvät "kohtuullisina" kovissakin pakkasissa, niin ei varmaankaan kannata silti buuttailla pidentämisen toivossa, sillä pumppu taitaa tietyssä lämpötilassa käynnistyä suoraan lyhyeen sykliin. Mulla on eristetyt sulatus- ja ulkokennoanturit, mutta kovia pakkasia (-20 °C kylmempää) ei ole vielä eristyksien jälkeen ollut ja tämä yksilö käyttäytyy muutoinkin niin erikoisesti, etteivät minun kokemukseni välttämättä edusta enemmistöä. Sulatusanturi yläputkessa ennen eristyksiä mentiin n. -23 °C jälkeen puolen tunnin nilkutuksella, vaikka jäätä ei kertynyt nimeksikään. Meinas tulla vähän kylmä siinä -30 °C kireämmällä puolen tämmöisessä 1949 valmistuneessa purulootassa.
Edit: Ja joo, takuut on varmasti mennyttä jos laitetta purkaa ja räpeltää. Kannattaa harkita myös vakuutusasioita. Jos on takuunalainen kampe, niin ehdottomasti kannattaa kätistä liikkeeseen ja "maahantuojalle".
Viimeksi muokattu:
Taisi olla ennenaikaista iloa, teki sulatuksen 62 min kohdalla
Timpe
Jäsen
Hölmöä kirjoitella tänne, kun oma laite tekee keskiputki-modattuna ihan järkevää siirtelyä noissa lämmitysjaksoissaan... 
Mutta tässä tulee: puhallus pysynyt kapulasta viitosella ja pyynti +22 asteessa sisätiloihin. Pakkasta ulkona alimmillaan aamulla jotain -13°C ja nyt -8°C. Kellotin eilen illalla yhden 2h 25min lämmitysjakson, jonka päätteeksi laite teki melko kuuraisen kennon sulatuksen (tuli käsittääkseni ihan tarpeeseen, kuva #1). Tänään jatkettiin samalla 2h 25min linjalla useampi sulatusväli siitä huolimatta, että laite teki pitkiä 12 min sulatuksia (mitattu täyspuhalluksen katkeamisesta sen täyspuhalluksen uudelleen aloittamiseen ts. tuon kuulee helposti). Noita syklejä kului tänään illasta useampi ja aina vain lämmitysjakso pysyi yhtä pitkänä (2h 25min, mihin se oli pidennetty aiemmasta 1h 50min / 2h 00min vuorottelusta noin vuorokausi sitten). Taitaa johtua lauhtuvasta pakkasesta, kun laitteella on vähemmän lämmitystarvetta.
Kävin tänään hetki sitten kuvaamassa kennoa sulatushetkellä ja melkoisen tukkoon oli päästänyt ulkokennon tuolla 2h 25min jaksollaan.
Tuon päälle piti ihan epäluulosta kuvata myös tuon kuuramäärän sulatustulos, missä ei ollut moitteen sijaa ja seuraavaan jaksoon lähdettiin taas "tyhjällä" kennolla (viimeinen kuva).
Talo alkoi tulemaan nyt turhan lämpimäksi tuolla +22 asteen ja viitospuhalluksen yhdistelmällä, joten tiputin pyynnin taas 21 asteeseen ja puhallusnopeuden kolmoselle, kun huomiseksi täällä luvataan -5°C lumisadekeliä yhden päivän ajaksi. Loppuviikko tarjoaa sitten taas kiristyvää pakkasta (aina -17°C saakka), joten taidan lämmittää takkaa kertaalleen keskiviikkona (edellinen takan lämmitys oli sunnuntai-päivänä).
Ai niin, edellisviestissä ihmettelin tuota kuuran "raidallisuutta". Ei tuosta tunnu olevan kovin suurta haittaa noiden uusien kuura-kuvien perusteella, mutta tarkemmin katsoessa huomaa kumminkin, etteivät ulkoyksikön lamellit mene ihan tasaiseen kuuraan kauttaltaan. Olisivatkohan nämä uudet kylmäaineet herkempiä katoamaan kierrosta kuin ne vanhat, kun ei sen vanhan Tossun kanssa tarvinnut miettiä tällaisia asioita ennen kuin viiden-seitsemän käyttövuoden jälkeen? Vai ovatko muidenkin LN-pumput luonnostaan tuollaisia, hiukan epätasaisesti kuuraantuvia?
Mutta tässä tulee: puhallus pysynyt kapulasta viitosella ja pyynti +22 asteessa sisätiloihin. Pakkasta ulkona alimmillaan aamulla jotain -13°C ja nyt -8°C. Kellotin eilen illalla yhden 2h 25min lämmitysjakson, jonka päätteeksi laite teki melko kuuraisen kennon sulatuksen (tuli käsittääkseni ihan tarpeeseen, kuva #1). Tänään jatkettiin samalla 2h 25min linjalla useampi sulatusväli siitä huolimatta, että laite teki pitkiä 12 min sulatuksia (mitattu täyspuhalluksen katkeamisesta sen täyspuhalluksen uudelleen aloittamiseen ts. tuon kuulee helposti). Noita syklejä kului tänään illasta useampi ja aina vain lämmitysjakso pysyi yhtä pitkänä (2h 25min, mihin se oli pidennetty aiemmasta 1h 50min / 2h 00min vuorottelusta noin vuorokausi sitten). Taitaa johtua lauhtuvasta pakkasesta, kun laitteella on vähemmän lämmitystarvetta.
Kävin tänään hetki sitten kuvaamassa kennoa sulatushetkellä ja melkoisen tukkoon oli päästänyt ulkokennon tuolla 2h 25min jaksollaan.
Tuon päälle piti ihan epäluulosta kuvata myös tuon kuuramäärän sulatustulos, missä ei ollut moitteen sijaa ja seuraavaan jaksoon lähdettiin taas "tyhjällä" kennolla (viimeinen kuva).
Talo alkoi tulemaan nyt turhan lämpimäksi tuolla +22 asteen ja viitospuhalluksen yhdistelmällä, joten tiputin pyynnin taas 21 asteeseen ja puhallusnopeuden kolmoselle, kun huomiseksi täällä luvataan -5°C lumisadekeliä yhden päivän ajaksi. Loppuviikko tarjoaa sitten taas kiristyvää pakkasta (aina -17°C saakka), joten taidan lämmittää takkaa kertaalleen keskiviikkona (edellinen takan lämmitys oli sunnuntai-päivänä).
Ai niin, edellisviestissä ihmettelin tuota kuuran "raidallisuutta". Ei tuosta tunnu olevan kovin suurta haittaa noiden uusien kuura-kuvien perusteella, mutta tarkemmin katsoessa huomaa kumminkin, etteivät ulkoyksikön lamellit mene ihan tasaiseen kuuraan kauttaltaan. Olisivatkohan nämä uudet kylmäaineet herkempiä katoamaan kierrosta kuin ne vanhat, kun ei sen vanhan Tossun kanssa tarvinnut miettiä tällaisia asioita ennen kuin viiden-seitsemän käyttövuoden jälkeen? Vai ovatko muidenkin LN-pumput luonnostaan tuollaisia, hiukan epätasaisesti kuuraantuvia?
Liitteet
puu
Aktiivinen jäsen
Sellaista olisi mielenkiintoista kokeilla, mitä laite tykkäisi hieman vakiosta poikkeavasta sulatusanturista. Service manualista tulkitsin, että tuossa olis NTC termistori mallia 12k@25°C / RT 3750K. Jos tilalle laitettaisiinkin esim. 12k / RT 3435K termistori, saataisiin 0-5°C tuntumassa laite kuvittelemaan lämpötila muutaman asteen suuremmaksi. Näin vehje kuvittelisi pääsevänhelpommalla tuohon 5°C sulatuksenlopetuslämpötilaan. Tai mitä jos olisikin toisin päin, eli RT 4050K anturi.
Alla netistä napattu kuva, jossa noita NTC-käyriä eri RT-arvoilla, joskin 10k termistoreilla. Miksiköhän tähän on edes valittu 12k termistori, varmaan että olisi vaikeampi löytää varaosaa vapailta markkinoilta...
Edit: Tässä voisi olla alkuperäistä anturia vastaavilla spekseillä "abikoliittimillä" varustettu malli:
Alla netistä napattu kuva, jossa noita NTC-käyriä eri RT-arvoilla, joskin 10k termistoreilla. Miksiköhän tähän on edes valittu 12k termistori, varmaan että olisi vaikeampi löytää varaosaa vapailta markkinoilta...
Edit: Tässä voisi olla alkuperäistä anturia vastaavilla spekseillä "abikoliittimillä" varustettu malli:
Viimeksi muokattu:
Samaa olen itsekin tuumaillut. Mulla jäi tulkinta noista alkuperäisen anturin spekseistä tuon manuaalin käyrän perusteella hieman epävarmaksi (ja verkkokaupat monesti ilmoittavat myymiensä antureiden speksit vähintään yhtä epävarmasti), mutta tuollainen 12k@25°C / RT 3750K se taitaa olla ja voisi olla hyötyä korvata se mainitsemallasi anturilla. Tämä olisi myös hyvin kustannustehokas kikka vrt. alkuperäiseen varaosaan.
Velsku
Aktiivinen jäsen
Suosittelisin ennemminkin offset muutosta tuolle anturille. Todennäköisesti riittää vain anturin piirilevyn puolen johtoliittimen ja johdon väliin työnnetty vakiokokoinen vastus. Joka on sinne helppo vaihtaa sopivaa säätöä hakiessa, tökkäämällä vain toisenkokoisen tilalle.
Käyristä päätellen +5 astetta on nykyanturilla 27.5kO
Rinnalle kytketty 470k vastus muuttaa tuon vastusta 26.0kO tasoon.
--> +5 asteessa se ilmoittaa laitteelle arviolta +7 asteen lämpötilan. Eli laite päättelee sulatuksen tapahtuneen pari astetta aikaisemmin.
Tätä "säätöä" ei kannata tehdä, jos ei ole poistanut jo pumpusta "huopavaikutusta", eli ensinnä vian korjaus ja sitten vasta säätämistä...
Käyristä päätellen +5 astetta on nykyanturilla 27.5kO
Rinnalle kytketty 470k vastus muuttaa tuon vastusta 26.0kO tasoon.
--> +5 asteessa se ilmoittaa laitteelle arviolta +7 asteen lämpötilan. Eli laite päättelee sulatuksen tapahtuneen pari astetta aikaisemmin.
Tätä "säätöä" ei kannata tehdä, jos ei ole poistanut jo pumpusta "huopavaikutusta", eli ensinnä vian korjaus ja sitten vasta säätämistä...
Kuinka tuollainen em. "offsetmuutos" lasketaan? Tälle talvea en taida alkaa enää tuohon, sillä epäilen, että minulla on vielä jäätä jossain väärässä paikassa noista eristystempuista huolimatta (tai viallisia antureita), mutta ensi talvea ajatellen jos tuo ei tuosta tokene.
Velsku
Aktiivinen jäsen
COP mittauksia:
Nyt -22 - -25 asteen lämpötiloissa LN35 minulla kuluttaa koko ajan 2kWEli käy ihan täydellä teholla kaiken aikaa --> otan täyden hyödyn irti pumpusta.
Pumppu saavuttaa keskimääräisen n. 2.5-2.6 COP:n kun huomioidaan sulatuksetkin. Tämä minun mittaama tulos on käytännössä sama, mitä VTT:n LN25 testissä saavutettu.
Offset muutos:
Laite näkee anturin johdon päässä olevana muuttuvana vastuksena. Sen perusteella se päättelee lämpötilan yo. käyrän mukaan.Rinnan kytketty vastus laskee laitteen näkemää resistanssia, eli nostaa sen tulkitsemaa lämpötilaa. (+3 tulkitaan esim +5:ksi)
Rinnan kytkennän vastusmuutokselle löytyy helppo kaava ja laskureita, joista tässä vaikka yksi.
Parallel Resistor Calculator - Engineering Calculators & Tools
Calculate the equivalent resistance of up to six resistors in parallel with ease while learning how to calculate resistance in parallel and the parallel resistance formula.
www.allaboutcircuits.com
puu
Aktiivinen jäsen
Jos anturille laitetaan sarjavastus, näkee "äly" sen lämpötilan kylmempänä, mikä ei liene tässä tapauksessa toivottua. Silloin se voisi toimia, jos vaihdettaisiin anturiksi 10k NTC. Esimerkiksi 10k NTC + 2k2 sarjavastus (vihreä käyrä alla) voisi olla toimiva. 0 asteessa se näyttäisi "älylle" n. 5°C, ja 15°C ylöspäin mentäessä suurinpiirtein samaa kuin alkuperäinen 12k anturi.
Tässä muutama excel-pyöritys eri muutamalla anturilla ja sarjavastuksella. Vaaka-akselilla °C ja pystyakselilla resistanssi (ohm).
Tässä muutama excel-pyöritys eri muutamalla anturilla ja sarjavastuksella. Vaaka-akselilla °C ja pystyakselilla resistanssi (ohm).
Viimeksi muokattu:
Velsku
Aktiivinen jäsen
@puu
Jompi kumpi meistä tulkitsee nyt saman lopputuloksen väärin päin.
Tässä minun tulkinta, etsitään virhe ja korjataan ylläoleva informaatio, jottei tule johtamaan harhaan ketään.
Joskus tulee näitä "aivopieruja" ja vaatii että joku osoittaa, missä kohdassa ajatus on mennyt solmuun.
Eli minun mielestä nyt, kun laite tulkitsee jo -3 asteisen kennon allaolevassa esimerkissä sulaneeksi (+5 asteiseksi), sulatusajasta tulee paljon lyhyempi ja laite alkaa tuottamaan pidempiä lämmitysvaiheita.
Jompi kumpi meistä tulkitsee nyt saman lopputuloksen väärin päin.
Tässä minun tulkinta, etsitään virhe ja korjataan ylläoleva informaatio, jottei tule johtamaan harhaan ketään.
Joskus tulee näitä "aivopieruja" ja vaatii että joku osoittaa, missä kohdassa ajatus on mennyt solmuun.
Eli minun mielestä nyt, kun laite tulkitsee jo -3 asteisen kennon allaolevassa esimerkissä sulaneeksi (+5 asteiseksi), sulatusajasta tulee paljon lyhyempi ja laite alkaa tuottamaan pidempiä lämmitysvaiheita.
puu
Aktiivinen jäsen
Ilmeisesti molemmat tulkitsimme resistanssin vaikutuksen lämpötilaan samallailla (eli uskoakseni oikein!), mutta näkemyserona on sen mahdollinen vaikutus laitteen toimintaan. Oma ajatukseni oli, että jos lämpötilaa huijataan isommaksi, niin sulatus kestää lyhyemmän ajan, jolloin päästään helpommin alle tuon (oletetun) 3 min rajan, ja lähdetään pidentämään lämmitysjaksoa.
Kuten mainitsit, tässä on tosiaan sitten se riski, että kenno jää jäiseksi, ja se toki pitää huomioida. Pelivaraahan antaa myös se jumpperi piirilevyllä, jolla voi nostaa sulatuksen loppulämpötilan 10 asteeseen.
Oma ajatukseni oli se, että tuo on liian herkkä tulkitsemaan sulatuksen jääneen vajaaksi ja tämä korjautuisi huijaamalla korkeampaa lämpötilaa. Voin toki olla väärässäkin päätelmineni.
puu
Aktiivinen jäsen
Sellainenkin tuo vastushuijaus voisi olla, että se kytketään sulatusanturin rinnalle vasta tietyssä ulkolämpötilassa (ambient), esim. -10°C. Tällöin pidettäisiin huolta, että pikkupakkasilla kuitenkin sulatellaan tarpeeksi tiheään. Nythän täällä on esimerkiksi sellainen tilanne, että ulkolämpötila on -8C° paikkeilla, mutta ulkona on silti kosteaa - sumua ilmassa. Tällä hetkellä tiheät sulatukset ovat ihan perusteltuja, joten sulatusanturin huijaaminen lämpimämmäksi voisi kerätä jäätä kennoon.
Velsku
Aktiivinen jäsen
@puu
Joo, näitä pähkiessä helposti menee asiat väärinpäin ja lopulta huomaa, että on tehnyt virhetulkintoja. Joten hyvä keskustella, että jää yksi konsensus. Minäkin kirjoitin äskön kaksi eri viestiä samalla sisällöllä. Kun olin kirjoittanut ensimmäisen, totesin ehkä olleeni väärässä ja poistin viestin. Pähkäilin lisää ja totesin sittenkin että taidan olla päätellyt oikein ja kirjoitin samanlaisen viestin takaisin
Oma ajatukseni oli, että jos lämpötilaa huijataan isommaksi, niin sulatus kestää lyhyemmän ajan, jolloin päästään helpommin alle tuon (oletetun) 3 min rajan, ja lähdetään pidentämään lämmitysjaksoa.
Eikö tavoite ole juurikin tämä ja eikö se toteudu juurikin tuolla rinnalle kytketyllä vastuksella?
Eli lämpötilaa huijataan isommaksi, kun esimerkin -3 asteessa laite luulee jo kennon olevan +5 asteessa.
Ja tuo -3 lopettaminen oli vain esimerkki. Ei kannata sitä ajatella tavoitteena tjsp. katastrofihan siitä seuraisi. Eli esimerkiksi otin vain riittävän suuren muutoksen, jotta huomaa kumpan suuntaan laite muuttaa sulatuksen aikaa ja että tuohon graafiin mahtui nuo nuolet.
Tuolla aikasemmin on linkitetty ketju jossa näitä eri anturimodauksia tehden petkutetaan laite haluttuun sulatusväliin, joka päätellään omalla logiikalla. Tässä on todenäköisesti ihan samanlainen mahdollista.
Joo, näitä pähkiessä helposti menee asiat väärinpäin ja lopulta huomaa, että on tehnyt virhetulkintoja. Joten hyvä keskustella, että jää yksi konsensus. Minäkin kirjoitin äskön kaksi eri viestiä samalla sisällöllä. Kun olin kirjoittanut ensimmäisen, totesin ehkä olleeni väärässä ja poistin viestin. Pähkäilin lisää ja totesin sittenkin että taidan olla päätellyt oikein ja kirjoitin samanlaisen viestin takaisin
Oma ajatukseni oli, että jos lämpötilaa huijataan isommaksi, niin sulatus kestää lyhyemmän ajan, jolloin päästään helpommin alle tuon (oletetun) 3 min rajan, ja lähdetään pidentämään lämmitysjaksoa.
Eikö tavoite ole juurikin tämä ja eikö se toteudu juurikin tuolla rinnalle kytketyllä vastuksella?
Eli lämpötilaa huijataan isommaksi, kun esimerkin -3 asteessa laite luulee jo kennon olevan +5 asteessa.
Ja tuo -3 lopettaminen oli vain esimerkki. Ei kannata sitä ajatella tavoitteena tjsp. katastrofihan siitä seuraisi. Eli esimerkiksi otin vain riittävän suuren muutoksen, jotta huomaa kumpan suuntaan laite muuttaa sulatuksen aikaa ja että tuohon graafiin mahtui nuo nuolet.
Tuolla aikasemmin on linkitetty ketju jossa näitä eri anturimodauksia tehden petkutetaan laite haluttuun sulatusväliin, joka päätellään omalla logiikalla. Tässä on todenäköisesti ihan samanlainen mahdollista.
jäähdyttäjä
Jäsen
jäähdyttäjä
Jäsen
On tää pumppu aivan käsittämätön vehje, pakkaselle siirtää enemmän lämpöä ulos kuin sisälle
Meillä tuli pari viikkoa sitten sähkökatko juurikin "parhaaseen" lämmitys hetkeen ja sen jälkeen jaksotus tippui 40min.
Sammutin koneen uudestaan juurikin sulatuksen lopuksi ja päästiin takaisin 70min jaksotukseen.
Eli tuota koneen virrattomaksi laittoa ei välttämättä kannata ihan joka väliin tehdä, ettei mene jaksotus huonompaan suuntaan.
Nyt kellotin 2 min 30 sek aktiivisen sulatuksen venttiilinkäännöstä kompuran hölläämiseen tavanomaisen 2 min 40 sek sijaan. Katsotaanpa pidentyykö väli. Jopa muutaman sekunnin virheen mahdollisuus tuossa käsin kellottamisessa, eli aika rajatapaus vaikka tuo 2 min 30 sek olisikin se "vanhan softan" raja jonka alittuessa jaksoa pidennetään. Melkoinen sattuma jos pitenee, sillä tähän mennessä en ole vieläkään pidennystä koskaan todistanut.
Edit: tuo on siis edelleenkin kyseenalaista, että loppuuko "aktiivinen sulatus" tuohon kellottamaani kompuran kierrosten laskuun. Suhinaa kuuluu sisäyksiköstä vielä muutamia sekunteja sen jälkeen, en osaa sanoa kertoisiko suhina jotain nelitieventtiilin asennosta joka olisi kai se todellinen "aktiivisen sulatuksen" kesto (venttiilin kääntymisien väli).
Edit: tuo on siis edelleenkin kyseenalaista, että loppuuko "aktiivinen sulatus" tuohon kellottamaani kompuran kierrosten laskuun. Suhinaa kuuluu sisäyksiköstä vielä muutamia sekunteja sen jälkeen, en osaa sanoa kertoisiko suhina jotain nelitieventtiilin asennosta joka olisi kai se todellinen "aktiivisen sulatuksen" kesto (venttiilin kääntymisien väli).
puu
Aktiivinen jäsen
Juurikin näin, eli olemme ilmeisesti loppujen lopuksi yhteisymmärryksessä. Hämäännyin vaan tästä aiemmasta kommentista koskien sarjavastusta, joka taas huijaisi softan lukemaan matalampia lämpötiloja:
Eipäs se pidentänyt jaksoa, teki taas sulatuksen n. 62 min jälkeen. Tällä hetkellä tilanne on siis ilmeisesti se, että silloin kun pidän puhallusta 4/5 niin pumppu ei koe painetta muuttaa jaksoa mihinkään suuntaan lähes missään olosuhteissa (kireät pakkaset vielä kokematta näillä eristyksillä). Kun puhalluksen laittaa täysille, niin kevyttä pyrkimystä on lyhentää ja lyhyentäminen loppuu yleensä tuonna 50 min tienoille, josta se ei kyllä itsekseenkään nouse.
Velsku
Aktiivinen jäsen
Joo, olin kieltämättä vähän epäselvästi kirjoittanut tuon, mitä tarkoitin.
Tarkoitin liittimen sisään työnnettyä (eli liitintä ei edes poisteta), molempien pinnien reikiin ja sitä kautta molempiin kontaktipintoihin koskettavaa rinnalle tulevaa vastusta.
Joskus noin onnistuu helposti tehdä muutoksia, kajoamatta mihinkään näkyvästi. Toki tilapäisesti vain, eli jos tuo onnistuu niin saa haettua sopivan rinnakkaisresistanssin.
puu
Aktiivinen jäsen
"Kun valitset Hankintaturvatuotteen, saat hyväksi testatun laadukkaan merkkituotteen, joka on suunniteltu toimimaan Pohjolan kylmissä olosuhteissa. Jokainen Hankintaturvatuote on testattu ennen ottamista myyntiohjelmaan – näin on varmistuttu tuotteen laadusta sekä sopivuudesta Suomen oloihin." - https://www.scanoffice.fi/hankintaturvatuote/
Vanhaan hyvään aikan (jolloin Mitsun pumput olivat luultavammin vähemmän älykkäitä kuin käyttäjänsä) sulatusanturin rinnalle kytkettiin rinnakkaisvastus ja lisäksi erillinen lämpöanturi mittaamaan lämpötilaa sulatusanturin vierestä. Kun tuon anturin lämpötila meni viitisen astetta ulkolämpötilaa kylmemmäksi (kenno tukossa) niin rinnakkaisvastus kytkettiin irti ==> sulatus.
Minulla tuollainen viritys on toiminut FD-mallissa monta vuotta kuin junan vessa, lämmitysjaksot ja COP on ollut OK kaikilla keleillä.
Kuinkahan nykyMitsun sumea logiikka reagoisi tuollaiseen huijaukseen?
Velsku
Aktiivinen jäsen
Veikkaan, että toimisi ihan samoin. Eli logiikka taitaa olla yhä sama.
Mikä sulatusväli?COP mittauksia:
Nyt -22 - -25 asteen lämpötiloissa LN35 minulla kuluttaa koko ajan 2kW
Eli käy ihan täydellä teholla kaiken aikaa --> otan täyden hyödyn irti pumpusta.
Pumppu saavuttaa keskimääräisen n. 2.5-2.6 COP:n kun huomioidaan sulatuksetkin. Tämä minun mittaama tulos on käytännössä sama, mitä VTT:n LN25 testissä saavutettu.
Offset muutos:
Laite näkee anturin johdon päässä olevana muuttuvana vastuksena. Sen perusteella se päättelee lämpötilan yo. käyrän mukaan.
Rinnan kytketty vastus laskee laitteen näkemää resistanssia, eli nostaa sen tulkitsemaa lämpötilaa. (+3 tulkitaan esim +5:ksi)
Rinnan kytkennän vastusmuutokselle löytyy helppo kaava ja laskureita, joista tässä vaikka yksi.
Parallel Resistor Calculator - Engineering Calculators & Tools
Calculate the equivalent resistance of up to six resistors in parallel with ease while learning how to calculate resistance in parallel and the parallel resistance formula.
jäähdyttäjä
Jäsen
jatkuukohan jotenkin näin
"Laitteen todellisesta tehosta tai taloudellisuudesta et saa mitään takuuta. Mutta saat huikean määrän epämääräisiä ominaisuuksia kuten
- i-see: Ruksuttava pyörivä härpätin joka tuottaa lähinnä lisää ääntä. Emme tietenkään kerro miten se vaikuttaa manuaalitilassa, siinä moodissa mitä täällä pohjolassa suositelleen käytettävän. Päätettiin sinun puolesta että tätä anturia et sitten voi hyödyntää oikeastaan mitenkään.
- isave: Iltaisin voit opettetella käyttämään tätä, sillä käyttöohje ei ole erityisen selkeä tämänkään osalta.
- wifi ja pilvipalvelu: Muodon vuoksi. Ethän sinä tarvitse näitä mihinkään vuonna 2021 esim. automaatioon. Etkä tietenkään saa mitään tietoja ulos pilvestä tai wifillä. Vitsillä lisättiin pilveen firmware update -kohta, odotappa vain joo ihan varmasti tulee. Säätiedot vedetään varuiksi satunnaisesta palvelusta, että ovat pakkasella 10 c astetta pielessä, miksi nyt mitään ilmatieteen laitoksen avointa dataa käyttää.
- takkatoiminto: Muista kytkeä päälle juuri oikealla hetkellä - milloin? Me ei kerrota.
- ajastin: Älä nyt innostu hei! Et tietenkään voi muuttaa puhallustehoa ajastimella.
- fuzzy logic: Pitää huolen että laite hönkii säännöllisin väliajoin, yleensä 30 min välein, ja varmasti riittävän usein kylmää ilmaan sisään.
Tässä nyt vrk pumppu puhkunut vähän enempi tehoja niin lyhennellyt käyntiväliä 50min.. kuuraakaan ei paljon ole. Sulatukset samanmittaisia. Empä tiedä miksi lyhentää. Nappasin mitsun aivot pimeäksi. Katsotaan mikä aamulla on käyntiväli. Kumma laite on. Pitää varmaan joku saattolämmitys tuolle anturille laittaa. Ei viitsi avatakaan ja katsoa kun lähes pari kymmentä pakkasta. Pitääkö ottaa rutiiniksi aamukahvin jälkeen aina käyttää virrat pois. Mä kun luulin että tää jotenkin toimii.. mutta ei. Onkohan joku huopatossu taas jäätyny kiinni anturiin. On kuitenkin yläputkessa jo. Ja silti lyhentää väliä. Jos huomenna konepelti auki sitten.
Edit.. Kuuran takia ei tarvitsisi käyntiväliä lyhentää.
Edit.. Kuuran takia ei tarvitsisi käyntiväliä lyhentää.
Viimeksi muokattu:
Minä joskus samaa manasin, vaan joku kertoi, että tuo onnistuisi.
Vaan en ole alkanut mitään ajastuksia kuitenkaan edes kokeilemaan.
Puhallus ilmeisesti 5/5. Mutkat suoraksi vedetyllä vertailulla maksimiottotehojen vertauksessa 4/5 puhalluksen 1300 W ja 5/5 puhalluksen 2000 W ottotehojen erotus kasvaisi 700 Wattiin ja lämmitysteho 1400 - 2100 Wattiin.
kallionkinko
Jäsen
Kyl 4/5 puhalluksellakin Velskun pumppu varmaan ottaisi melkein saman sähkötehon, jos lämmitystarve on niin suuri. Kompura kävisi lähes täysillä myös tällöin.
Premier 10
Aktiivinen jäsen
Ei tuosta ole sen isommin tullut kirjoiteltua. Tuossa on käytössä lämpötilaerotermostaatti joka mittaa lämpöä kennon paluun ja ulkoilman väliltä. Siihen asti kun lämpötilaero ei täyty on termostaatti kytkeytyneenä ja pitää jännitteen päästöhidastetulla aikareleellä. Aikarele pitää kytkeytyneenä huijausvastuksen 36kohm. Kun lämpötilaero täyttyy katkeaa jännite aikareleeltä jolloin releen toiseen napaan kytketty pumpun oma lämpötila-anturi kytkeytyy ja sulatus alkaa. Sulatuksen aikana termostaatti pitää aikareleen jännitteettömänä ja sulatuksen valvoo koneen oma anturi jolloin sulatus päättyy ajallaan. Sulatuksen päätyttyä palataan lähtötilanteeseen. Tuohon aikareleeseen on asetettu ns. säälisulatus (4 tuntia) aika jonka päästä sulatus tehdään vaikka termostaatti ei sitä kytkisikään. Tuolla on menty 5 vuotta ja kone vetää erittäin kosteilla keleillä minimissään noin 90 min sulatusvälein ja kuivilla keleillä mennään jopa 4 tunnin väleillä. Kenno on aina täysin kuurassa kun sulatus aloitetaan termostaatin ohjaamana. Katkaisin myös tuon mitsun piirilevyn jumpperin (JS) jolloin sulatuksen loppulämpötila nousee +10 asteeseen että kenno ja anturit varmasti sulavat kunnolla joka sulatuksella eikä laite ala keräämään jäätä. Tämä oli ainut keino saada mitsu FD25 käymään järkevillä sulatuksilla ja antamaan edes jonkinlainen COP. Kovin kummoinen se ei nuonkaan ole. Näissä uusissa LN ja FT malleissa tuollaisella ohjauksella varmasti olisi potenttiaalia kun tuntuvat muuten olevan COP:n ja sekä mini että maksimi tehojen suhteen huomattavasti FD mallia parempia ja niiden ainoa ongelma on tuo koko laitteen rampauttava mitsun sulatus logiikka ja jäätyvät anturit.
Oon kyllä tätä ainakin omaan kyllästymiseeni asti tässä langassa jankannut, mutta mulla on hyvin samankaltainen tilanne. Siirsin sulatusanturin yläputkeen ja nk. hullunkierto parani, mutta ei tämä edelleenkään kovin fiksusti toimi. Eristystemppujenkin jälkeen pyrkii hitaasti mutta varmasti lyhentämään kohti tuota 50 minuuttia, ainakin niillä pätkillä kun pidän puhallusta täysillä. Kuuran kertymisestä ei ole koskaan ollut ongelman häivääkään, joka ikinen tähän asti todistetuista sulatuksista on ollut ns. turha. Nyt tosin viime päivinä on tuntunut olevan ehkä hieman vähemmän lyhennyspainetta, että josko sieltä olisi joku paikka pikkuhiljaa eristysten vaihdon myötä sulamassa tjsp. Kelitkin ovat kyllä olleet hyvin kuivia, mutta aina tämä on sen verran kuivaa kennoa sihautellut, että tuolla kuuran määrällä ei tunnu olevan suurta vaikutusta vaan lyhennyspaine tulee jostain muualta kuin sieltä mistä sen pitäisi.
Kuinka tämä olet käytännössä toteutettanut, ts. minkälaisilla komponenteilla ja ohjauksella?
En tiedä muista valmistajista, mutta ainakin tämän vekottimen kaikki ohjaus- ym. käyttöominaisuudet ovat aivan hiton alkeellisia ja kapeakatseisesti toteutettuja – jo silloin lanseerausvuonna, puhumattakaan LN2-mallista. Jos muilla malleilla on samaa luokkaa, niin on kyllä löysät markkinat.
Tuota pohdin eräs päivä, että olisiko ideaa LN:ssä kokeilla em. jumpperin katkaisua ja siirtää sulatusanturi "kuumimpaan" putkeen (niillä kenellä se toimii oletetusti, ei esim. minulla). Ideana, että +5 °C lämpimämpi loppulämpö varmasti sulattaisi kaiken, mutta vaadittuun lämpöön ehtimiseksi kennon ei kärsi olla niin kuurassa, eli vedot eivät olisi liian pitkiä, kuten monella anturi yläputkessa on ollut. Tämä tietysti nostaa sulatukseen vaadittavan energian määrää per sulatus, mutta jos ne tapahtuvat oikea-aikaisesti, niin lopputuloksena olisi alaputkiasennuksia pidemmät, mutta silti varmat sulatukset ja -välit. On tuo jumpperin katkaisu tietysti peruutettavissa jos ei toimi halutunkaltaisesti, mutta paha sanoa kokeilematta.
puu
Aktiivinen jäsen
Tuota viilennystä kehuin aikaisemmin toimivaksi, mutta nyt pari viime kertaa ei ole onnistunut poistamaan hullunkierrosta. Toimivaksi olen todennut että ottaa aktiivisen sulatuksen jälkeen 2 minuutiksi virrat kokonaan pois. Tosin sekään ei taida kovemmilla pakkasilla auttaa...