MSZ-LN - käyttökokemukset

[Ottaa_pumpusta]

-25c ja takaisin 40 minuutin looppiin. Hyvin voi kellon tarkistaa siitä...
Onkohan tässä navat jossain väärinpäin kun kosteammalla lauhemmalla kelillä pitää kuitenkin jo yläanturi eristettynä 90 min jaksoa yllä.
Sitten kun on kuivaa ja tarvis lämpöä niin tämä vain puhaltelee/keittelee Tyrnävän perunoita

 

[Juhanisto]

Täällä ei millään edes buutilla pidentyä 30min käyntivälit. Ennen on onnistunut joka kerta. Liian kylmä varmaan viilennys testaukseen kun yli -20 näyttää mittari. Äsken vielä otin virrat 3 kerran pois.

 

[puu]

Täällä ei millään edes buutilla pidentyä 30min käyntivälit. Ennen on onnistunut joka kerta. Liian kylmä varmaan viilennys testaukseen kun yli -20 näyttää mittari. Äsken vielä otin virrat 3 kerran pois.

Itselläni ei ole tuossa lämpötilassa ole auttanut mikään hullunkierron lopettamiseen. Toissatalvena kokeilin -20 pakkasella mm. laittaa auton sisälämppärin puhaltamaan anturikoteloon, mutta ei auttanut. Kelin lauhtuessa sitten resetti sai tokenemaan. Tämä tässä on kaikkein paskamaisinta, jos -20°C mennään hullunkiertoon, peli on menetetty.

 

[puu]

Päivän kokeiluna väsäsin ylimääräisen kytkimellisen lampunjohdon päähän 2kpl 100k/1W vastuksia rinnan, jotka tuottavat yhdessä 230 voltilla noin watin lämmitystehon. Niputin tekemäni vastusmötikän sulatusanturin kylkeen kyhäämäni ei-niin-tyylikkään eristyksen alle (asennettu laitteen kylkeä avaamatta).

Patentin laittaessani laite oli jo hullunkierrossa, eikä osannut sen jälkeenkään sieltä omin avuin poistua. Sulatusajat ehkä lyhenivät kymmenisen sekuntia, mutta tästäkään en ole varma. Nyt resetin jälkeen ollaan menty lämmitysjaksoilla 90 -> 90 -> 80 -> 80 -> 70 -> 70 (edit: -> 70 -> 70 -> 70 -> 60 -> 60 -> 60 -> 60 -> 50 -> 50 -> 50 -> 50 ...) min. Kenno on ollut aika tukossa lämmitysjaksojen lopussa, joten ei tuo lyhennys välttämättä täysin turhakaan ole nyt ollut. Katsotaan mihin on aamulla päätynyt...

 

[Juhanisto]

Hyvä idea puu

Kävi mielessä että pitääkö kiertää tuonne putkii ja anturin lähelle sellainen vesiputkien sulanapitokaapeli. Sitä käyttää sitten paniikki tilanteessa sulatukseen

 

[helmert]

On tämä saatana tragikoomista kun joutuu sulanapitokaapelia syöttämään laitteelle luvatun kaltaisen toiminnan toivossa Kyllähän tuossa on nyt pakko olla jotain vakavaa vikaa softassa tai antureissa jos tuollakin virityksellä meinaa lyhentää.

 

[Mikki]

Kevennys...

Ei ole kaukana ettei LN pumpussa kannata asentaa sisäyksikkö ulos ja ulkoyksikkö sisälle. Se ulkoyksikkö kun puhaltaa lämmintä sulatuksen aikana

 

[puu]

Sulanapitokaapelia joskus itsekin mietin, mutta nyt se on ihan oikeassa käyttötarkoituksessa. joten koitin tuota viritelmää. Seuraava kysymys kuuluukin, onko tuollainen jääraita sulatuksen lopussa normaalia? Selvästi tuon yhden putken kohdalla. Jos ei, niin mistäköhän voi johtua?

Toista viikkoa sitten oli nimittäin oli kerännyt ihan kunnon jääkerroksen tuonne alas. Mielestäni ei ole tällaista edellisinä talvina tehnyt. Onkohan syynä takuun päättyminen vuodenvaihteessa?

 

[Juhanisto]

Minulla oli kanssa kosteilla nollan pinnassa olevilla keleillä jäätä tuolla alhaalla alimmaisten putkien ympärillä. Kun käy pienellä teholla minulla niin kerää 3 jäärantua. Kaksi ylimmästä ehtii sulaa. Alimmaiseen jää hiukan pesämunaa. Olen pannut tuon anturin siirron syyksi. Jos olisi anturi alimmassa putkessa niin sulatus olisi varmaan pidempi ja jää ehtisi sulaa. Noin paksua ei ole koskaan ollut kun sinulla tuo toinen kuva. Aina on sitten jossain vaiheessa ilman apu sulattelua sulanut.

 

[puu]

Minulla oli kanssa kosteilla nollan pinnassa olevilla keleillä jäätä tuolla alhaalla alimmaisten putkien ympärillä. Kun käy pienellä teholla minulla niin kerää 3 jäärantua. Kaksi ylimmästä ehtii sulaa. Alimmaiseen jää hiukan pesämunaa. Olen pannut tuon anturin siirron syyksi. Jos olisi anturi alimmassa putkessa niin sulatus olisi varmaan pidempi ja jää ehtisi sulaa. Noin paksua ei ole koskaan ollut kun sinulla tuo toinen kuva. Aina on sitten jossain vaiheessa ilman apu sulattelua sulanut.

Ettei tässä olisi juurikin se yhdistävä tekijä näille sulatusvammasille. Kennon sulaa epätasaisesti, ja anturi vakiopaikassa juuri tuossa kohtaa se sulaa viimeisenä -> pitkät sulatusajat -> lämmitysajan vähennys.

 

[RauskiH]

Oma ajatukseni oli, että jos lämpötilaa huijataan isommaksi, niin sulatus kestää lyhyemmän ajan, jolloin päästään helpommin alle tuon (oletetun) 3 min rajan, ja lähdetään pidentämään lämmitysjaksoa.
Eikö tavoite ole juurikin tämä ja eikö se toteudu juurikin tuolla rinnalle kytketyllä vastuksella?
Eli lämpötilaa huijataan isommaksi, kun esimerkin -3 asteessa laite luulee jo kennon olevan +5 asteessa.

Jos joku innostuu näitä kokeilemaan niin laitetaan omat kokeilut edeltäjällä eli FH:lla. Vastuksia tuli kokeiltua FH:n kanssa jossa näyttää olevan sama NTC vastus kuin LN:ssä. Itse myös haeskelin ensi alkuun toisenlaisella käyrällä olevaa NTC mutten löytänyt sopivaa jolla olisi saanut halutun vaikutuksen sulatuksen poiskytkeytymiseen.

Laitoin sitten rinnalle vastusta. 220 kohmin vastuksella sulatuksen katkaisulämpötila tippuu 3 astetta ja sulatuksen liipaisu vakiosta -1 asteesta noin -6 asteeseen. 150 kohmin vastuksella sulatuksen katkaisulämpötila tippuu muistaakseni 4 astetta jolla FH:n tukossa oleva kennokin vielä sulaa mutta sulatuksen liipaisulämpötila tippuu jo -8 asteen paikkeille joka alkaa olemaan jo turhan paljon ainakin huonoilla keleillä, kuivilla kevätkeleillä sekin vielä menee...

 

[RauskiH]

Minulla oli kanssa kosteilla nollan pinnassa olevilla keleillä jäätä tuolla alhaalla alimmaisten putkien ympärillä. Kun käy pienellä teholla minulla niin kerää 3 jäärantua. Kaksi ylimmästä ehtii sulaa. Alimmaiseen jää hiukan pesämunaa. Olen pannut tuon anturin siirron syyksi. Jos olisi anturi alimmassa putkessa niin sulatus olisi varmaan pidempi ja jää ehtisi sulaa. Noin paksua ei ole koskaan ollut kun sinulla tuo toinen kuva. Aina on sitten jossain vaiheessa ilman apu sulattelua sulanut.

En usko tämän johtuvan mitenkään anturin siirrosta vaan siitä että nämä mitsurievut eivät osaa lyhyntää lämmitysjaksoja tarpeeksi nopeasti kelien huononnuttua yhtäkkiä. Kun keli muuttuu nopeasti niin kenno menee oikein tukkoon (paksu kuurakerros) ja pitkästä sulatuksesta huolimatta kuuraa on tarttunut koneen kuoriin/pelteihin josta se ei sula kokonaan sulatuksen aikana. Kone kun ajaa itseään toistuvasti tukkoon niin tuo pelteihin tarttuva kuura/jääkerros kasvaa kierros kierrokselta. Kun tarkemmin katsotte noita jäämöykkyjä niin huomaatte että sinne tulee pieni rako kennon ja jään väliin mutta sulatus ei pysty tuollaista jäämöykkyä millään sulattamaan kun se ei edes vastaa kennoon

 

[Ilmavaiva]

Seuraava kysymys kuuluukin, onko tuollainen jääraita sulatuksen lopussa normaalia? Selvästi tuon yhden putken kohdalla. Jos ei, niin mistäköhän voi johtua?

Mahdollisesti se poistuisi, jos siirtäisi sulatusanturin alkuperäiselle paikalle. Sulatusanturin ollessa alkueperäisessä paikassa sulatus jatkuu alaputken sulamisen jälkeen vielä n. 30 s - 50 s. Keskiputken ja alaputken välinen sulatusaika ero on n. 30 s ja yläputken ja alaputken välinen ero on n. 35 s.

Pari video löytyy alla olevasta linkistä, jossa sulatusanturi on alkuperäisellä paikalla.

On tämä LN kyllä surkia laite, eikä lohduta sekään, että kaikki muutkin Mitsun mallit kuulsostavat oleva yhtä surkeita. Viikonlopuksi pitäisi lämmittää mökki, mutta heti alkuun näyttää ainakin siltä, että ei tule onnistumaan.

MSZ-LN - käyttökokemukset

Osaako, joku kertoa mistä löytyy m3 määrät eri nopeuksilla. Yrittäisin laskea lämpötehoa, edes suunnilleen. Ulkona - 6, pyynti 31 puh. 4, ulos 41 ja imu 23.

lampopumput.info

 

[Premier 10]

Sulanapitokaapelia joskus itsekin mietin, mutta nyt se on ihan oikeassa käyttötarkoituksessa. joten koitin tuota viritelmää. Seuraava kysymys kuuluukin, onko tuollainen jääraita sulatuksen lopussa normaalia? Selvästi tuon yhden putken kohdalla. Jos ei, niin mistäköhän voi johtua?

katso liitettä 69070

Toista viikkoa sitten oli nimittäin oli kerännyt ihan kunnon jääkerroksen tuonne alas. Mielestäni ei ole tällaista edellisinä talvina tehnyt. Onkohan syynä takuun päättyminen vuodenvaihteessa?
katso liitettä 69069

Kyllähän tuo näyttää nyt juuri silta että sulatusanturin siirron takia ollaan talanteessa että kennon alareuna ei ehdi sulaa kokonaan ja pikku hiljaa alkaa kerryyttämään jäätä. Tilanne pahenee aluksi hitaasti, mutta joka sulatuksella mennään kohti vääjäämätöntä. Sulatusanturin ainut oikea ja toimiva paikka on tuossa putkessa missä se alun perin on. Muuten alkaa keräämään jäätä jossain vaiheessa. Mitä muuta voi olettaakaan jos kerran sulatus lopetetaan ennekuin viimeinenkin putki on sulanut. Saattaa vaikuttaa toimivalta silloin kun sulatustarvetta kennossa ei juurikaan ole johtuen siitä että sulatusehdoissa on sulatuksen loppulämpötilan lisäksi myös ehto että lämpötilan pitää olla tuossa +5 asteessa tai yli vähintää 30 sekunttia ennekuin sulatus lopetetaan. Pienellä kuura määrällä ehtii siinä ajassa varmasti sulaa kennon viimeisetkin putket, mutta kun kuuraa on enemmän jää viimeiset sulamatta vaikka anturi jo sulatuksen katkaiseekin.

 

[hj]

Täällä vuosi sitten asennettu LN25VGHZ. Toiminut hienosti sulatusvälien ollessa 1,5-3h välillä.
Ulkoyksikkö asennettu suojakotelon sisään pohjois-seinälle.
Voiko tuolla suojakotelolla olla mitään merkitystä ettei sulatuksien kanssa ole ongelmia? Ulkoyksikkö näyttäisi pysyvän aika vapaana lumesta.

 

[puu]

Näinhän se taitaa olla kuten Premier 10 totesi. Juurisyyhän koko touhussa on laitteen sysipaska logiikka.

Anturi alaputkessa (tehdasasetus) toimii muuten hyvin, mutta tulee anturin jäätymisongelmia. Vaikka näitä ei tulisi, osa pumpuista säätää lämmitysjaksoja täysin järjettömästi. Kuivalla kovalla pakkasella sulatellaan kuuratonta kennoa 40min välein.

Toinen äärimmäinen typeryys on se, ettei laite osaa poistua 30/10min hullunkierrosta ilman käyntiä plussakeleissä.

Jotta laitteesta saadaan edes jotain lämmitystehoa irti kunno pakkasella, pitää tehdä kikkailuja, kuten anturin siirtoa ylempään putkeen. Tällä saadaan lämmitysjaksoa vähän pidemmäksi, mutta ongelmia alkaa ilmetä kennon alaosan jääkertymänä.

Jos laite tekisi pitempiä sulatuksia, mutta harvemmin, homma saattaisi toimia. Vehkeen älyn pitäisi siis pitää pidempää sulatusta hyväksyttävänä, eikä lähteä lyhentämään lämmitysjaksoa niin herkästi. Mitenköhän vekotin toimisi, jos saisi ulkoyksikön prosessorin kelloa hidastettua vaikka 25%. Tällöin maksimi aktiivinen sulatusaika nousisi 4 minuuttiin. Hullunkierrossakin saataisiin vielä 40min lämmitysjaksot.


Sulatusanturin siirrolla saatetaan mennä ojasta allikkoon, mutta tässä tapauksessa se allikko on pienempi paha. Mieluummin kennon alaosa jäässä kuin kylmä kämppä.

 

[puu]

Täällä vuosi sitten asennettu LN25VGHZ. Toiminut hienosti sulatusvälien ollessa 1,5-3h välillä.
Ulkoyksikkö asennettu suojakotelon sisään pohjois-seinälle.
Voiko tuolla suojakotelolla olla mitään merkitystä ettei sulatuksien kanssa ole ongelmia? Ulkoyksikkö näyttäisi pysyvän aika vapaana lumesta.

Tuskin. Itselläni on suojakotelo ja sulatusongelmia piisaa. Tosin ajattelin kohta pilkkoa saunapuiksi kun tämä romu tuntuu vaativan jatkuvaa huomiota.

 

[kallionkinko]

Minulla oli kanssa kosteilla nollan pinnassa olevilla keleillä jäätä tuolla alhaalla alimmaisten putkien ympärillä. Kun käy pienellä teholla minulla niin kerää 3 jäärantua. Kaksi ylimmästä ehtii sulaa. Alimmaiseen jää hiukan pesämunaa. Olen pannut tuon anturin siirron syyksi. Jos olisi anturi alimmassa putkessa niin sulatus olisi varmaan pidempi ja jää ehtisi sulaa. Noin paksua ei ole koskaan ollut kun sinulla tuo toinen kuva. Aina on sitten jossain vaiheessa ilman apu sulattelua sulanut.

Jos kerää kolme jäärantua, niin saattaa olla vajausta kylmäaineessa. Itsellä ei ole tehnyt kolmea jäärantua enää loppuvuoden kylmäainetäytön jälkeen millään kelillä. Ja mitä vähemmän kylmäainetta, sitä kylmempänä ulkoyksikön putkistot käy eritoten yläosasta, keskeltä ja alhaalta. Ja näin ollen sulatuksetkin tulevat nopeammin, koska anturit sijaitsevat näissä putkissa. Kun itsellä oli pahasti vajaa laite, niin teki ylös keskelle ja alas huurrerenkaat heti sulatuksien jälkeen plussakeleilläkin. Ja sulatukset tuli miten sattuu. Nyt menään yli 2h sulatusväleillä ja pakkasta -15. Olisi mielenkiintoista tietää, että onko joku muu mahdollisesti päässyt eroon lyhyistä sulatusväleistä kylmäainelisäyksellä. Täällä laitettiin 1150g ja putkistoa on perus noin 3m.

 

[Velsku]

Sulanapitokaapelia joskus itsekin mietin, mutta nyt se on ihan oikeassa käyttötarkoituksessa. joten koitin tuota viritelmää. Seuraava kysymys kuuluukin, onko tuollainen jääraita sulatuksen lopussa normaalia? Selvästi tuon yhden putken kohdalla. Jos ei, niin mistäköhän voi johtua?

katso liitettä 69070

Toista viikkoa sitten oli nimittäin oli kerännyt ihan kunnon jääkerroksen tuonne alas. Mielestäni ei ole tällaista edellisinä talvina tehnyt. Onkohan syynä takuun päättyminen vuodenvaihteessa?
katso liitettä 69069

Juuri näistä syistä vaihdoin eristetyn anturin alkuperäiselle paikalleen eristettynä.
Tässä ylemmässä kuvassa kenno ei ole vielä sulanut. Alemmassa sitten pidempiaikainen seuraus siitä, ettei sulatus ja kuivaus mene loppuun.

 

[Velsku]

Päivän kokeiluna väsäsin ylimääräisen kytkimellisen lampunjohdon päähän 2kpl 100k/1W vastuksia rinnan, jotka tuottavat yhdessä 230 voltilla noin watin lämmitystehon. Niputin tekemäni vastusmötikän sulatusanturin kylkeen kyhäämäni ei-niin-tyylikkään eristyksen alle (asennettu laitteen kylkeä avaamatta).

Patentin laittaessani laite oli jo hullunkierrossa, eikä osannut sen jälkeenkään sieltä omin avuin poistua. Sulatusajat ehkä lyhenivät kymmenisen sekuntia, mutta tästäkään en ole varma. Nyt resetin jälkeen ollaan menty lämmitysjaksoilla 90 -> 90 -> 80 -> 80 -> 70 -> 70 min. Kenno on ollut aika tukossa lämmitysjaksojen lopussa, joten ei tuo lyhennys välttämättä täysin turhakaan ole nyt ollut. Katsotaan mihin on aamulla päätynyt...


katso liitettä 69066

Mielenkiintoinen ratkaisu.
Mikä tässä on tarkka juurisyy/rootcause, jota yrität ratkaista?
Vai onko kyse vain, että selvittelet mitä ko. anturin lämpimämpi lämpötila vaikuttaisi?

Minulla on aika vahva tunne, että tällä anturilla ei ole mitään tekemistä sulatuksien tai lämmityspituuden kanssa.

 

[puu]

Mielenkiintoinen ratkaisu.
Mikä tässä on tarkka juurisyy/rootcause, jota yrität ratkaista?
Vai onko kyse vain, että selvittelet mitä ko. anturin lämpimämpi lämpötila vaikuttaisi?

Minulla on aika vahva tunne, että tällä anturilla ei ole mitään tekemistä sulatuksien tai lämmityspituuden kanssa.

Tuo on siis defrost thermistor minkä kyljessä on tuo vastus. Sen yläpuolella on sitten ilmeisesti se heat exchanger thermistor. Juurisyytä ei tällä varmastikaan ratkaista. Tarkoitus on lähinnä kokeilla, onko tuolla pienellä lämmityksellä vaikutusta toimintaan. Tavoitteena on myös selvitä tämän pakkasjakson yli ilman hullunkiertoa.

Lämpimämmillä keleillä sitten pitää viritellä joku toimivampi patentti. Luultavsti sulatusanturi takaisin alaputkeen ja huijausvastus rinnalle, jonka saa pois/päälle kytkimellä, termostaatilla tms. siihen sitten keksiikään virittää.

 

[iro]

...
Kuinka tämä olet käytännössä toteutettanut, ts. minkälaisilla komponenteilla ja ohjauksella?


En tiedä muista valmistajista, mutta ainakin tämän vekottimen kaikki ohjaus- ym. käyttöominaisuudet ovat aivan hiton alkeellisia ja kapeakatseisesti toteutettuja – jo silloin lanseerausvuonna, puhumattakaan LN2-mallista. Jos muilla malleilla on samaa luokkaa, niin on kyllä löysät markkinat.


Tuota pohdin eräs päivä, että olisiko ideaa LN:ssä kokeilla em. jumpperin katkaisua ja siirtää sulatusanturi "kuumimpaan" putkeen (niillä kenellä se toimii oletetusti, ei esim. minulla). Ideana, että +5 °C lämpimämpi loppulämpö varmasti sulattaisi kaiken, mutta vaadittuun lämpöön ehtimiseksi kennon ei kärsi olla niin kuurassa, eli vedot eivät olisi liian pitkiä, kuten monella anturi yläputkessa on ollut. Tämä tietysti nostaa sulatukseen vaadittavan energian määrää per sulatus, mutta jos ne tapahtuvat oikea-aikaisesti, niin lopputuloksena olisi alaputkiasennuksia pidemmät, mutta silti varmat sulatukset ja -välit. On tuo jumpperin katkaisu tietysti peruutettavissa jos ei toimi halutunkaltaisesti, mutta paha sanoa kokeilematta.

FD25:n sulatushuijauksen toteutin Arduinolla johon kytketty kaksi DS18B20 lämpöanturia sekä optoerotin kytkemään sulatusvastuksen rinnalle noin 20K vastus.
Jos tuon tekisin nyt niin korvaisin Arduinon "WeMos D1 Mini"llä ja siihen asennetulla ESP_EASY firmiksellä. Tuo pumpun ulkoyksikön viereen niin kaapelointi helppoa ja häiriötöntä. Wifin kautta voi asetella tarvittavat mittaus-/säätöparametrit ja seurata lämpötiloja ja huijauksen toimivuutta.

 

[helmert]

Jos laite tekisi pitempiä sulatuksia, mutta harvemmin, homma saattaisi toimia. Vehkeen älyn pitäisi siis pitää pidempää sulatusta hyväksyttävänä, eikä lähteä lyhentämään lämmitysjaksoa niin herkästi. Mitenköhän vekotin toimisi, jos saisi ulkoyksikön prosessorin kelloa hidastettua vaikka 25%. Tällöin maksimi aktiivinen sulatusaika nousisi 4 minuuttiin. Hullunkierrossakin saataisiin vielä 40min lämmitysjaksot.

Tätähän sillä päivitetyllä firmiksellä on ymmärtääkseni yritetty, mutta onnistumisprosentti tuolla tuntuu olevan edelleen aika heikko. Eipä tuo referenssiajan pidentäminen tietysti auta jos anturit tmsp. on jäässä, mutta taitaa olla useita esimerkkejä tässäkin ketjussa siitä, etteivät päivitetty kortti + anturitemputkaan välttämättä tuo autuutta.

Lämpimämmillä keleillä sitten pitää viritellä joku toimivampi patentti. Luultavsti sulatusanturi takaisin alaputkeen ja huijausvastus rinnalle, jonka saa pois/päälle kytkimellä, termostaatilla tms. siihen sitten keksiikään virittää.

Tätä ajattelin itsekin. Oletan, että mulla on nyt jotain toistaiseksi tunnistamatonta jäässä (yhdistettynä paskaan softaan) jonka vuoksi laite ei toimi kunnolla vaikka sulatusanturi on yläputkessa eristettynä ja huovat vaihdettu solukumiin. Jos tuo vempele tuosta kesän aikana kuivuisi ja siirtäisi anturin alkuperäiselle paikalleen hyvin eristettynä + huijausvastuksia jos ei ala tokenemaan. Tuosta +10 °C sulatuksen loppulämpötilasta voisi tosiaan olla apua vempeleen kuivana pitämisessä, mutta sitten täytyisi soppelilla tempulla saada ratkaistua jaksojen pituudet. Onko kenelläkään tietoa, että pidentääkö jumpperin katkaisu samalla sulatuksen referenssikestoa, vai onko laite suunniteltu niin tollolla oletuksella, että tuohon lämpötilaan pitäisi ehtiä samassa ajassa kuin +5 °C?

 

[Velsku]

Mikä sulatusväli?

Ruokatunti, joten joutaa taas lukea, syödä ja kommentoida:

Vastaus:​

Sulatusväli oli 60-70min, suurimman osan ajasta 60/10.
Eli kasvoi kymmenellä minuutilla jakson aikana, josta katselin keskimääräistä COP:a sulatusjaksojenkin yli.
Virhettä mittauksessani on, mutta koska osuu VTT testin kanssa aika lailla samaan, niin tämän tarkempaa ei minulla tarvitse olla. Lopulta COP tiedolla ei voi tehdä mitään asiaa, joka maksaisi vaivan, nyt kun pumppu on jo seinällä. Epäilen, että COP on todellisuudessa tuon alle, jos tarkentaisi mittauksia ja paremmin kykenisi laskemaan sulatuksen aikaista kulutuksia ja niiden vaikutusta COP:n

Kommenttia/muistutusta sulatuksista ja sulatusvälin kellotuksesta:​

Jos kenno sulatetaan oikea-aikaisesti (huom tilanteesta riippuen) niin ei nämä 50min-60min sulatusvälit ole mikään ongelma.
Ongelma on vain, jos sulatellaan turhaan tai liian harvoin. Oikea-aikainen sulatus tuottaa toivotun COP:n.
Ja omista kokemuksista ja mittailuista päätellen, oikea-aikainen voi tulla vastaan jo 50min kohdalla. Kyse on puhtaasti ilmasta (lämpötila ja kosteus) ja paljonko tehoa pumpusta otetaan.

--> Pelkän sulatusajan mittaus ei vielä kerro mitään. Vasta se yhdistettynä kennon tilaan ennen sulatusta.

Ja valitettavasti juuri tuohon kennon tilan päättelyyn ennen sulatusta (=lämmitysvaiheen pituus) tuo huopatossun jäänkeräys vaikuttaa...

Allaolevasta kuvasta:​

Alla kuvasta keltaisella COP, minulla on toimiva laite. Joka osaa pidentää välejä. Tehontarve kova, eli kaikki saatavilla oleva teho otetaan pumpusta irti.

Harmajat palkit ovat sulatuksien päällä, jottei ko. data häiritse itse asian näkemistä.
Kuvassa pakkanen oli alussa -23, kävi -26:ssa puolenvälin vasemmalla puolella. Sitten laski sieltä -24 tasolle oikeaan laitaan.
Tämä tapahtuma on suoraan pumpun moodin vaihdon jälkeen, joka resetoi sulatusvälit lyhyeksi. Eli alkaa lyhyellä kierrolla : Defaul 40/10, josta pidentää.

Ensimmäisistä vasemman laidan väleistä näkee (ennenkuin laite on pidentänyt lämmitysvaihetta), millain COP käyrä on pumpuilla, jotka ei tätä jatkamista osaa tehdä. Pumppu ei pakkasella pääse vielä täyteen tehoon ja COP on pääosin tuolla alaosassa - 2.3 tienoilla. Pumppu ei siis koskaan saavuta haluttua lämmitystilaansa.
--> Pumppu ei suomeksi sanottuna toimi ja on siis viallinen, sanoo maahantuoja mitä haluaa.
Todennäköisin vika on joko, vanha softa/piirilevy tai vääristynyttä lämpötilaa mittaava sulatusanturi. (=huopaa vasten oleva, huovan lämpötilaa mittaava, pahimmassa tapauksessa jopa huovan jään lämpötilaa mittaava. (Jollainen oli minulla alkutalven)

Pumpulla siis kestää näissä kovissa pakkasissä 30min päästä tilanteeseen, jossa se vasta tuottaa kunnolla lämpöä ja COP on hyvällä tasolla.

COP ja tehontarve pumpusta:​

Tuolla keskellä yötä on myös tapahtunut mielenkiintoinen homma:
Pumppu on tuolla välissä vetänyt yhden jakson vähän pienemmällä teholla... ja COP ollut silloin alhaisempi. Kyseinen asia johtuu siitä, että edellisellä lämmitysvaiheella pumppu on lähes koko ajan ollut tavoitelämmössä. Eli pumppu päättelee seuraavan lämmitysvaiheen lämpötarpeen edellisen lämmitysvaiheen vaikutuksesta sisäilmaan. Tehoja laskettu, koska aikaisemmalla teholla lämpötila koko ajan vastasi tavoitetta. (jottei käyrästä tulisi liian sekava, jätin melcloud lämmön pois, josta tämä näkyy). Mutta tärkeä pointti tästä --> Ainakin kovalla pakkasella, vajaateholla pumppu tuottaa huonommalla COP:lla lämpöä, mitä täydellä teholla ajettuna. (teho riippuu pyyntilämmöstä ja saavuttaako pumppu sitä).

Jos edellä oleva asia koskee myös muitakin, kuin kovimpia lämpötiloja (alle -20), niin vähemmän tehoa tavitsevat saavat lämmön huonommalla hyötysuhteella, kuin me jotka ottavat pumpusta kaiken irti. --> se sähkönsäästö, joka on toisilla merkittävä ja toisilla mitätön... Johtuu osittain myös tästä, että toiset ottavat vähemmän tehoja irti -> suoraan vähemmän säästöpotentiaalia ja saavat sen vielä huonommalla COP:lla. Joten pyrkikää aina ottamaan kaikki irti pumpusta.

 

[Velsku]

Päivän kokeiluna väsäsin ylimääräisen kytkimellisen lampunjohdon päähän 2kpl 100k/1W vastuksia rinnan, jotka tuottavat yhdessä 230 voltilla noin watin lämmitystehon. Niputin tekemäni vastusmötikän sulatusanturin kylkeen kyhäämäni ei-niin-tyylikkään eristyksen alle (asennettu laitteen kylkeä avaamatta).

Patentin laittaessani laite oli jo hullunkierrossa, eikä osannut sen jälkeenkään sieltä omin avuin poistua. Sulatusajat ehkä lyhenivät kymmenisen sekuntia, mutta tästäkään en ole varma. Nyt resetin jälkeen ollaan menty lämmitysjaksoilla 90 -> 90 -> 80 -> 80 -> 70 -> 70 (edit: -> 70 -> 70 -> 70 -> 60 -> 60 -> 60 -> 60 -> 50 -> 50 -> 50 -> 50 ...) min. Kenno on ollut aika tukossa lämmitysjaksojen lopussa, joten ei tuo lyhennys välttämättä täysin turhakaan ole nyt ollut. Katsotaan mihin on aamulla päätynyt...


katso liitettä 69066

Uskoakseni sulatusanturi on sulla väärässä paikassa, jos se on tuolla aivan yläosassa.

Yläputkeksi minä ainakin tulkitsen tuon allaolevassa kuvassa olevan putken. Siihen laittaisin itse, jos haluaisin mitattavan mahdollisimman lyhyet sulatusajat. Tuossa, missä minulla on eriste, anturi oli "keskiputkessa". Valitettavasti en löytänyt parempaa kuvaa, josta olisin voinut päätellä paremmin sinun anturin paikan. Mutta mittaatko tuollaisesta "kiertoputkesta" nyt sulatusta?

 

[OpaR6]

Kommenttia/muistutusta sulatuksista ja sulatusvälin kellotuksesta:
Jos kenno sulatetaan oikea-aikaisesti (huom tilanteesta riippuen) niin ei nämä 50min-60min sulatusvälit ole mikään ongelma.
Ongelma on vain, jos sulatellaan turhaan tai liian harvoin. Oikea-aikainen sulatus tuottaa toivotun COP:n.
Ja omista kokemuksista ja mittailuista päätellen, oikea-aikainen voi tulla vastaan jo 50min kohdalla. Kyse on puhtaasti ilmasta (lämpötila ja kosteus) ja paljonko tehoa pumpusta otetaan.

--> Pelkän sulatusajan mittaus ei vielä kerro mitään. Vasta se yhdistettynä kennon tilaan ennen sulatusta.

Ja valitettavasti juuri tuohon kennon tilan päättelyyn ennen sulatusta (=lämmitysvaiheen pituus) tuo huopatossun jäänkeräys vaikuttaa...

Ootteko mitanneet, että paljonko sulatuksessa tulee vettä??
Meillä tuli parhaimmillaan 6-7 desiä kun pyörittiin nollan tuntumassa, ilp LN35 oli "täysillä", kenno kuurainen ja jaksotus 60-70min.

 

[puu]

Uskoakseni sulatusanturi on sulla väärässä paikassa, jos se on tuolla aivan yläosassa.

Yläputkeksi minä ainakin tulkitsen tuon allaolevassa kuvassa olevan putken. Siihen laittaisin itse, jos haluaisin mitattavan mahdollisimman lyhyet sulatusajat. Tuossa, missä minulla on eriste, anturi oli "keskiputkessa". Valitettavasti en löytänyt parempaa kuvaa, josta olisin voinut päätellä paremmin sinun anturin paikan. Mutta mittaatko tuollaisesta "kiertoputkesta" nyt sulatusta?

Joo, tollainen lyhyt nysämutka se on. Siihen siirsin josku viime (vai toissa-)talvena ja totesin siinäkin toimivan vakiopaikkaa paremmin, vaikka tosiaan "väärä" paikka taitaa ollakin. Syy laittamiseen tuohon kohtaan oli, että pääsen anturiin käsiksi avaamatta koteloa. Tänä talvena on nyt todettu että ei se ainakaan optimaalinen paikka ole, vaikka jotenkin toimii. Ainakin helposti jättää tuon jääraidan kennon alaosaan. Tarkoitus on kyllä siirtää sitä.

 

[puu]

Ootteko mitanneet, että paljonko sulatuksessa tulee vettä??
Meillä tuli parhaimmillaan 6-7 desiä kun pyörittiin nollan tuntumassa, ilp LN35 oli "täysillä", kenno kuurainen ja jaksotus 60-70min.

Kävin äsken mittaamassa. Noin 2dl tuli vettä 50min lämmitysjakson jälkeen. Tosiaan silti tuonne kennon alareunaan alkaa kertyä jäätä. Eli sulatus on turhan tiheään, mutta liian lyhyt. Sitten taas jos haluaisin pidentää sulatusaikaa siirtämällä anturin alemmas, lyhenisi lämmitysjakso entisestään. Ei vaan toimi tämä yhtälö oikein, ei.

 

[VesA]

Kävin äsken mittaamassa. Noin 2dl tuli vettä 50min lämmitysjakson jälkeen. Tosiaan silti tuonne kennon alareunaan alkaa kertyä jäätä. Eli sulatus on turhan tiheään, mutta liian lyhyt. Sitten taas jos haluaisin pidentää sulatusaikaa siirtämällä anturin alemmas, lyhenisi lämmitysjakso entisestään. Ei vaan toimi tämä yhtälö oikein, ei.

Eise jääpanta lähde sieltä itsekseen ennen suojasäitä, ei sitä näillä pakkasilla sulata minkään mittainen sulatusjakso koska se on irti kennosta.

 

[puu]

Eise jääpanta lähde sieltä itsekseen ennen suojasäitä, ei sitä näillä pakkasilla sulata minkään mittainen sulatusjakso koska se on irti kennosta.

Ei lähde, eikä kokemukseni mukaan välttämättä silloinkaan. Kävinkin äsken irroittelemassa. Joka tapauksessa jopa 10cm umpijääraita kennon alareunassa on parempi vaihtoehto kuin hullunkierto -20°C pakkasella.

 

[Lämmittäjä_pks]

Täällä vuosi sitten asennettu LN25VGHZ. Toiminut hienosti sulatusvälien ollessa 1,5-3h välillä.
Ulkoyksikkö asennettu suojakotelon sisään pohjois-seinälle.
Voiko tuolla suojakotelolla olla mitään merkitystä ettei sulatuksien kanssa ole ongelmia? Ulkoyksikkö näyttäisi pysyvän aika vapaana lumesta.

Hei,

Minullakin vuosi sitten asennettu LN25VGW . On pienen lipan alla ja toimii moittettomasti. 1tunti 20 min -3 tuntia sulatuksia sultuksen pituus n 3-5 minuuttia -> Pituutta kylmäaineputkilla on kun sisäyksikkö on eriseinällä yläkerrassa ja ulkoyksikköön matkaa varmaan n 5 metriä.

Eli varmaan yksilöitä tai vaan asennettu eri tavalla.....Minulla siis ei mitään modauksia.

 

[puu]

Entäs kun lisäksi kenno huurtuu vähemmän alareunasta, onko tämäkin normaalia?

 

[Velsku]

Entäs kun lisäksi kenno huurtuu vähemmän alareunasta, onko tämäkin normaalia?

katso liitettä 69087

Todennäköisesti vain seurausta vähän turhan aikaisin lopetetusta sulatuksesta. Eli tuolla on ritilöiden välissä vielä vettä, jota ei ole sulatettu ja valutettu pois. Se vaikuttaa sitten sen osan ilmankiertomääriin yms. jotka vaikuttavat huurteen kerääntymiseen.

Jos sulla on tuossa mutkatputkessa sulatusanturi, niin epäilen että anturin putken välinen kontakti ei ole kovin hyvä. Eli reagoi hitaammin putken lämpötilamuutoksiin ja esim. kovalla pakkasella ulkolämpötila vaikuttaa vahvemmin sitten anturin tulokseen. Ulkopuolelta eristys varmaankin vähän auttaa, muttei poista ko. lämmönsiirtymisongelmaa. Vai onko sulla joku patentti, jolla saat sen vastaamaan tiukasti putkea laajalta pinta-alalta?

Tuonne tuskin miehen käsi mahtuu, mutta jos sulla on vaikka pienikätisempi vaimo, niin voitte kokeilla jääkö sekin kiinni tuota tuonne alemmas asentaessa...

Sinuna ruuvaisin laitteen vaan reippaasti auki ja sijoittaisin sulatusanturin joihinkin noihin ns. suoriin ja mustasta mokkulasta lähteviin putkiin.

 

[Poistunut käyttäjä 16081]

Entäs kun lisäksi kenno huurtuu vähemmän alareunasta, onko tämäkin normaalia?

katso liitettä 69087

Saman ilmiön olen laittanut merkille Toshiba premiumista, ainakin näillä kovilla pakkasilla (-30c etc).
Olettaisin että normaalia käytöstä, kylmäaineen käytöksestä johtuvaa, mutta tietäjät korjatkoon tarvittaessa...
usein on n. 10cm luiska alhaalla vähemmän huurtunut, ellei jopa huurteeton.

 

[Velsku]

Ja @puu täsmennys vielä edelliseen viestiin.

Jos tuossa anturissa on huono kontakti putkeen, se voi miedommilla lämpötiloilla toimia paremmin, mitä kovilla pakkasilla. Eli mitä kylmempi, sitä suurempi merkitys tuolla lämmönsiirtymisellä putkesta anturiin on.

 

[puu]

Todennäköisesti vain seurausta vähän turhan aikaisin lopetetusta sulatuksesta. Eli tuolla on ritilöiden välissä vielä vettä, jota ei ole sulatettu ja valutettu pois. Se vaikuttaa sitten sen osan ilmankiertomääriin yms. jotka vaikuttavat huurteen kerääntymiseen.

Jos sulla on tuossa mutkatputkessa sulatusanturi, niin epäilen että anturin putken välinen kontakti ei ole kovin hyvä. Eli reagoi hitaammin putken lämpötilamuutoksiin ja esim. kovalla pakkasella ulkolämpötila vaikuttaa vahvemmin sitten anturin tulokseen. Ulkopuolelta eristys varmaankin vähän auttaa, muttei poista ko. lämmönsiirtymisongelmaa. Vai onko sulla joku patentti, jolla saat sen vastaamaan tiukasti putkea laajalta pinta-alalta?

Tuonne tuskin miehen käsi mahtuu, mutta jos sulla on vaikka pienikätisempi vaimo, niin voitte kokeilla jääkö sekin kiinni tuota tuonne alemmas asentaessa...

Sinuna ruuvaisin laitteen vaan reippaasti auki ja sijoittaisin sulatusanturin joihinkin noihin ns. suoriin ja mustasta mokkulasta lähteviin putkiin.

Kuvan tapauksessa olin juuri pitänyt pumppua jäähdytyksellä puolisen tuntia ennen lämmitykselle vaihtamista ja putsannut kennon alaosan jäästä.

Ei ole mitään erityistä patenttia, eristetty vain. Tai nyt on tuo 1W lämmitysvastus, joka on tällä hetkellä pois päältä. Toisaalta jos kontakti olisi huono, pitäisi tuon tehdä nimenomaan liian pitkiä sulatuksia, mutta nyt näyttää päinvastaiselta, koska kennon alareunaan tuppaa jäämään jäätä. Olisi myös mielenkiintoista testata tuota pienemmällä anturilla, jolla olisi nopeampi reagointiaika.

Tosiaan tuohon kohtaa laitoin tuon tutkimustarkoituksessa, jotta olisi helpompi testata eri kikkailuja tuon anturin kanssa. Tarkoitus oli olla tilapäinen, mutta kävi kuin tilapäiselle autoverolle. Kuten jo edellä totesin, aion siirtää kyllä anturia (ottamalla kopan auki), kunhan tulee mielekkäämmät kelit siihen tarkoitukseen. Samalla ajattelin myös vetää piuhan tuon sulatusanturin rinnalle, johon voin sitten kytkeä huijausvastuksia yms. Mutta koitan nyt kituutella tämän pakkasjakson yli tuolla setupilla.

 

[janti]

Service Manualin kuvassa näkyy vain tuon kennoanturin paikka sivulla 53 kuva 7. Sulatusanturin paikkaa ei näy Service Manualissa.

 

[puu]

Itselläni on mielestäni sulatusanturi nyt jommassa kummassa noista putkenkäyristä:

 

[Juhanisto]

Juuri taas jumppasin koneen auki ja kiinni. Mä en koskaan irroita sähkökytkentöjä. Kaikki ruuvit vaan auki ja sopivasti kääntelee sitä L mallista suojapeltiä niin saa anturia siirrettyä.

Ja sitten asiaan. Olen valehdellut täällä. Minulla onkin anturi keskimmäisessä putkessa Mutta joo siellä oli taas huovat jäätyny putkiin kiinni. Vaikka anturi oli putken toisella puolella ja jää vaan kiinni anturin kiinnikkeessä niin kai tuo sen verran haittasi että sai aikaan lyhyen jakson mistä ei päässyt ylöspäin. Anturin kohdalta huopa oli kiinteässä jäässä noin 4x4cm alueelta.

Tälläisen pika korjauksen tein nyt pakkasilla. Leikkasin anturin kohdalta huovasta L muotoisen palan pois kun anturi oli sopivalla paikalla yläosassa. Anturi samaan paikkaan keskiputkeen sisäpuolelle. Nyt huopa jäi reilusti irti anturista. En siis eristänyt mitenkään anturia.

Kyllähän huopa oli taas jäässä niin että väkivalloin piti irti repiä putkista. Tuo materiaali pitää kesällä vaihtaa kun ei sormia palele.

Nyt hullunkierrosta päästy pois. Eilen ei millään vaikka kuinka sammuttelin. Tästä omassa päässä päättelin että tuolla anturin jäisyydellä on varmaan merkitystä siihen ettei nouse pois sieltä kuopasta. Mittailisiko lämpötilaa käydessä.. en tiedä. Viisaammat kertokoon siitä. Siis ettei teen sammutuksen jälkeen ekoja vetoja pitempiä.

Nyt juuri sulatteli. Tunnin jakson kävi eli ei sitä normi 90min. Kokonaissulatus minuutin lyhyempi kun eilen tehdyt. Katsotaan mitä ilta tuo tullessaan.

 

[Velsku]

Juuri taas jumppasin koneen auki ja kiinni. Mä en koskaan irroita sähkökytkentöjä. Kaikki ruuvit vaan auki ja sopivasti kääntelee sitä L mallista suojapeltiä niin saa anturia siirrettyä.

Ja sitten asiaan. Olen valehdellut täällä. Minulla onkin anturi keskimmäisessä putkessa Mutta joo siellä oli taas huovat jäätyny putkiin kiinni. Vaikka anturi oli putken toisella puolella ja jää vaan kiinni anturin kiinnikkeessä niin kai tuo sen verran haittasi että sai aikaan lyhyen jakson mistä ei päässyt ylöspäin. Anturin kohdalta huopa oli kiinteässä jäässä noin 4x4cm alueelta.

Tälläisen pika korjauksen tein nyt pakkasilla. Leikkasin anturin kohdalta huovasta L muotoisen palan pois kun anturi oli sopivalla paikalla yläosassa. Anturi samaan paikkaan keskiputkeen sisäpuolelle. Nyt huopa jäi reilusti irti anturista. En siis eristänyt mitenkään anturia.

Kyllähän huopa oli taas jäässä niin että väkivalloin piti irti repiä putkista. Tuo materiaali pitää kesällä vaihtaa kun ei sormia palele.

Nyt hullunkierrosta päästy pois. Eilen ei millään vaikka kuinka sammuttelin. Tästä omassa päässä päättelin että tuolla anturin jäisyydellä on varmaan merkitystä siihen ettei nouse pois sieltä kuopasta. Mittailisiko lämpötilaa käydessä.. en tiedä. Viisaammat kertokoon siitä. Siis ettei teen sammutuksen jälkeen ekoja vetoja pitempiä.

Nyt juuri sulatteli. Tunnin jakson kävi eli ei sitä normi 90min. Kokonaissulatus minuutin lyhyempi kun eilen tehdyt. Katsotaan mitä ilta tuo tullessaan.

Edit. Kyllä se minun anturi kuitenkin on ylimmäisessä putkessa. Sehän on käytännössä kennon puolivälissä. Kun noita kuivia katselee.

Kun anturi on suunniteltu mittaamaan tuon kennon lämpötilaa tuon putken kautta. Niin jäinen huopa, joka ei ota edes kiinni anturiin, mutta ottaa siihen putkeen kiinni vaikuttaa ihan yhtä lailla mittaustuloksiin vääristäen, mitä jos se koskisi siihen anturiin. Eli jäisellä huovalla on suora vaikutus anturin mittaamaan lämpötilaan tuon huonon suunnittelun johdosta. (vettyvä huopa putkissa ja jopa anturissa kiinni)

Tuosta syystä koko putki on minulla eritetty ja nyt kone toimii sen mitä kerkeän seurata, ihan OK. Ei optimaalisesti, mutta OK. Optimaalista ei voi tehdä tällaisesta ennustavasta systeemistä, jos ei mitsu keksi fuzzylogiikkaa, joka käyttää aikakonetta. Optimaalisen voisi tehdä tilannetta seuraavalla sensoroinnilla, jota mitsussa ei ole.