MSZ-LN sulatushuijaus

[puu]

Nuo sulatuksen pakotukset kuulostavat hyvältä. Nyt on näköjään jättänyt taas vähän raitaa kennon alareunaan, vaikka on tuo 10°C lopetuslämpötila. Ehkä laitan vielä sulatusanturin alaputkeen jossain välissä. Mutta ihan hyvä optio, että voisi joskus pakottaa kunnon pitkäl sulatuksen, että nuo varmasti lähtevät.

IOT Gurussa itsellä tuotti vähän päänvaivaa keksiä oikeat viestimuodot, mutta lopulta huomasin että ne löytyvätf fieldien help-välilehdeltä kohdasta "GENERIC MQTT TOPIC". Muuten suht helposti onnistui ilman aiempaa MQTT-kokemusta. Sain jopa Raspberry Pi:ni lähettämään sisäyksikön lämpötilatietoja tuonne.

En ole löytänyt, mistä saisi raakadataa pihalle IOT Gurusta, se olis hyödyllinen funktio. Pitääkö olla jotain maksullisia juttuja, kuinka niitä edes saa käyttöön? Vähän beta-vaiheessa taitaa tuo olla, mutta ihan näppärä palvelu. Kännykkäsovelluksella voi seurata kätevästi mitä tapahtuu.

Minkälainen @Velsku sulla on tuo Raspberry Pi -systeemi, millä saat nuo nätisti kuvaajaksi? Itse olen omalta RasPilta toistaiseksi vaan käsin aina napannut logia exceliin tms.

 

[puu]

Nyt tulee taas IoT Guruun dataan pienen tauon jälkeen. Nätisti tuo lämpötilaero aina nousee trigaten sulatustapahtuman:

The IoT GURU – Field details

The IoT GURU

iotguru.live

Sellainen parannus tuli vielä mieleen, että tuo minimilämmitysjakso voisi olla riippuvainen ulkolämpötilasta. Tämä ehto voitaisiin tsekata aina kerran per lämmitysjakso (sulatuksen alkaessa?). Eli esimerkiksi:
yli -5° = 40min
-5°...-10°C = 60min
-10°C...-15°C = 80min
-15°C...-20°C = 100min
alle -20°C = 120min

Arvot ovat hihasta ravistettuja. Lähinnä ainakin kunnon pakkasella tuo minimiaika voisi olla pidempi, sillä joskus jos nostaa pyyntilämpötilaa tai puhallusnopeutta, saattaa kenno-ulkoilma-lämpötilaero nousta sen verran että triggaa tahattomasti sulatuksen.

 

[Velsku]

Nuo sulatuksen pakotukset kuulostavat hyvältä. Nyt on näköjään jättänyt taas vähän raitaa kennon alareunaan, vaikka on tuo 10°C lopetuslämpötila. Ehkä laitan vielä sulatusanturin alaputkeen jossain välissä. Mutta ihan hyvä optio, että voisi joskus pakottaa kunnon pitkäl sulatuksen, että nuo varmasti lähtevät.

IOT Gurussa itsellä tuotti vähän päänvaivaa keksiä oikeat viestimuodot, mutta lopulta huomasin että ne löytyvätf fieldien help-välilehdeltä kohdasta "GENERIC MQTT TOPIC". Muuten suht helposti onnistui ilman aiempaa MQTT-kokemusta. Sain jopa Raspberry Pi:ni lähettämään sisäyksikön lämpötilatietoja tuonne.

En ole löytänyt, mistä saisi raakadataa pihalle IOT Gurusta, se olis hyödyllinen funktio. Pitääkö olla jotain maksullisia juttuja, kuinka niitä edes saa käyttöön? Vähän beta-vaiheessa taitaa tuo olla, mutta ihan näppärä palvelu. Kännykkäsovelluksella voi seurata kätevästi mitä tapahtuu.

Minkälainen @Velsku sulla on tuo Raspberry Pi -systeemi, millä saat nuo nätisti kuvaajaksi? Itse olen omalta RasPilta toistaiseksi vaan käsin aina napannut logia exceliin tms.

Openhabian raspissa. Sitä kautta data menee InfluxDB:een ja Grafanalla katsotaan käyrät sieltä.

Sekä influxDB, että Grafana ovat Openhabianissa mukana. Sekä Mosquitto MQTT brokeri.

Ja tuolla voi sitten tehdä kaikkea kivaa kotiautomaatiota.

 

[iro]

Olen nyt mielestäni saanut iotguru sivuille mittauksen määriteltyä ja "pub/x/y/z/aaa" stringin koottua.
Miten mqtt/brooker pitää conffata ?

 

[Velsku]

Nyt tulee taas IoT Guruun dataan pienen tauon jälkeen. Nätisti tuo lämpötilaero aina nousee trigaten sulatustapahtuman:

The IoT GURU – Field details

The IoT GURU

iotguru.live

Sellainen parannus tuli vielä mieleen, että tuo minimilämmitysjakso voisi olla riippuvainen ulkolämpötilasta. Tämä ehto voitaisiin tsekata aina kerran per lämmitysjakso (sulatuksen alkaessa?). Eli esimerkiksi:
yli -5° = 40min
-5°...-10°C = 60min
-10°C...-15°C = 80min
-15°C...-20°C = 100min
alle -20°C = 120min

Arvot ovat hihasta ravistettuja. Lähinnä ainakin kunnon pakkasella tuo minimiaika voisi olla pidempi, sillä joskus jos nostaa pyyntilämpötilaa tai puhallusnopeutta, saattaa kenno-ulkoilma-lämpötilaero nousta sen verran että triggaa tahattomasti sulatuksen.

Tuo tehonvaihtelusta johtuva delta pitää jotenkin koittaa ratkaista. Tällä hetkellä epäilen parhaaksi ratkaisuksi yhdistelmää : Delta ja minimi kesto Deltalle.

Jos delta on jo iso, kenno on alkanut olla jo jäässä.

Jos delta on pieni ja äkillinen tehontarve kasvaa, niin lämpötila tippuu ja delta kasvaa, mutta palautuu taas alas, kun puhallus saa siirrettyä lämpöä kennolle ulkoilmasta.

Noin olen aiankin omista käyristä asiaa tarkastellut. Jos delta jää isoksi, niin silloin se sulatustarve siellä kennolla jo on, eikä kyseessä ole turha sulatus.

Seurataan tuota ja eikähän tuohon keksitä keino. Tuo ehdottamasi minimilämmitysajan muuttaminen on oireen peittelyä (pusketaan keinotekoisesti eteenpäin), muttei rootcausen korjausta (= algoritmin säätöä tai parantelua)

 

[Velsku]

Olen nyt mielestäni saanut iotguru sivuille mittauksen määriteltyä ja "pub/x/y/z/aaa" stringin koottua.
Miten mqtt/brooker pitää conffata ?

Yaml conffitiedostossa allaolevia ohjeita:

Ota tuosta tuo broker: rivi tuolta alta. Eli siinä on toimiva IP osoite.
Loput tiedot tuolta IOTguru.live palvelusta. Ovat sinun tunnuskohtaisia

Nuo pub/x/y/z/aaa viestit kannattaa copy-pasteta vaan suoraan. IOTGuru osaa ne sinne itse koota.
Kun menet siellä sinne ihan syvimmälle "Node" tasolle ja katsot "Help" välilehteä.
--> Löydät viestit GENERIC MQTT TOPIC otsikon alta

# mqtt:tä eli tietokoneelle lämpötilojavarten tarvitset konffata verkossasi olevan mqtt brokerin
# jos et käytä mqtt:tä poista kaikki mitä alla on
# broker: riville tulee IP osoite mqtt brokerillesi, esim 192.168.1.123
mqtt:
  broker: 195.201.219.208  #tämä on IOTGuru.live IP osoite nyt
  id: mqtt_client
#kirjoita brokerillasi tunnistettava username alapuoliseen riviin : merkin jälkeen (yksi välilyönti ennen käyttäjänimeä)
  username: vaihda #IOTgutu.live palvelussa tämä tieto, jos sitä kokeilet
  client_id: vaihda #IOTgutu.live palvelussa tämä tieto, jos sitä kokeilet
#kirjoita brokerisi käyttäjän salasana alapuoliseen riviin : merkin jälkeen (yksi välilyönti ennen käyttäjänimeä)
  password: vaihda #IOTgutu.live palvelussa tämä tieto, jos sitä kokeilet
#mqtt viestin alkuosa, muuta tämä haluamaksesi tai pidä tällaisena
#Jos käytät IOT Gurua, kommentoi tämä pois ja täytä/määritä sinne lähetettävät MQTT viestit allaoleviin kommentoituihin paikkoihin.
  topic_prefix: pub/msz_ln_hack

 

[puu]

Juu, toki mieluiten säädetään sellainen algoritmi, jolla saadaan tehonnostosta johtuvat turhat sulatukset pois. Mielestäni kuitenkin voisi vähintään olle yksi steppi tuossa minimiajassa, vaikka -15°C tai -20°C. Tätä kylmemmässä lämpötilassa ei varmastikaan ole järkeä tehdä alle tunnin lämmitysjaksoa, joten voisi olla hyvä varmuuden vuoksi laittaa joku vähän isompi raja. Myös rauta (esim. anturit) voivat temppuilla ja voi olla muitakin muuttujia.

Tällöin periaatteessa laite toimisi kohtalaisesti, vaikka anturit failaisivat kokonaan. Hyvä olisi olla sellainen systeemi, jolla ei tule katastrofia vaikka osta järjestelmästä pettäisi. (LN:n tapauksessa myös alkuperäisellä tavalla toimiminen on katastrofi.)

 

[Velsku]

Juu, toki mieluiten säädetään sellainen algoritmi, jolla saadaan tehonnostosta johtuvat turhat sulatukset pois. Mielestäni kuitenkin voisi vähintään olle yksi steppi tuossa minimiajassa, vaikka -15°C tai -20°C. Tätä kylmemmässä lämpötilassa ei varmastikaan ole järkeä tehdä alle tunnin lämmitysjaksoa, joten voisi olla hyvä varmuuden vuoksi laittaa joku vähän isompi raja. Myös rauta (esim. anturit) voivat temppuilla ja voi olla muitakin muuttujia.

Tällöin periaatteessa laite toimisi kohtalaisesti, vaikka anturit failaisivat kokonaan. Hyvä olisi olla sellainen systeemi, jolla ei tule katastrofia vaikka osta järjestelmästä pettäisi. (LN:n tapauksessa myös alkuperäisellä tavalla toimiminen on katastrofi.)

Koko steppi ja minimilämmitysiaika ovat periaatteessa turhia, jos algoritmi toimii.

Ensimmäinren komponentti, joka jää pelisä pois on rele. Minunkin releen datasheetissä toimita-alue oli -25 - jotain. Eli rele voi mahdollisesti jumia kovalla pakkasella. Muut ovat puolijohteita, joten kylmyys on vain hyväksi niille.

Kyllä tuohon lämpötilarajat ja stepit saa tehtyä ja tarpeen vaatiessa pitääkin tehdä. Mutta uskon, että ne on tarpeettomia. Vaatii siis analyysiä.

Ja en tunne vielä kennon lämmön käyttäytymistä kovalla pakkasella, mutta uskon että delta menee sitä pienemmäksi, mitä alhaisempi lämpötila. Eli voi olla, että kompensaatiota joutuukin tekemään toisin päin kovassa pakkasessa. (Laskea lämpötilarajaa)

Logittamalla opimme...

 

[iro]

Nyt lyö päässä tyhjää... ajattelen liian yksinkertaisesti tai monimutkaisesti mutta en nyt keksi mitä
gurun tietoja noihin kenttiin tulee (siis mitä iotGuru termiä "username" vastaa etc)

username: vaihda #IOTgutu.live palvelussa tämä tieto, jos sitä kokeilet
client_id: vaihda #IOTgutu.live palvelussa tämä tieto, jos sitä kokeilet
password: vaihda #IOTgutu.live palvelussa tämä tieto, jos sitä kokeilet

 

[puu]

Nyt lyö päässä tyhjää... ajattelen liian yksinkertaisesti tai monimutkaisesti mutta en nyt keksi mitä
gurun tietoja noihin kenttiin tulee (siis mitä iotGuru termiä "username" vastaa etc)

username: vaihda #IOTgutu.live palvelussa tämä tieto, jos sitä kokeilet
client_id: vaihda #IOTgutu.live palvelussa tämä tieto, jos sitä kokeilet
password: vaihda #IOTgutu.live palvelussa tämä tieto, jos sitä kokeilet

The IoT GURU – MQTT tutorial

integration tutorial

iotguru.live

Vilkaisepa tuo tutoriaali ^. Kaksi tapaa ilmeisesti, mutta itse menin tällä ohjeella:

DEVICE CREDENTIALS​

Connect to MQTT server with one of your device credentials and you can use it in an insecure environment.

• User name: user short identifier
• Client id: device short identifier
• Password: device key

 

[puu]

Sain muuten palasteltua tuon yaml-conffin kahteen tiedostoon siten, että toiseen voi laittaa kaikki laitekohtaiset conffit ja toiseen jää sitten itse algoritmi. Tuuppaan versionhallintaan kun ole testannut ja siistinyt vähän.

 

[iro]

Kiitos, nyt Guru toimii... Jos tuohon tekisi step by step ohjeen niin käyttönotto suht helppoa. Katsotaan tuleeko tuolle tarvetta.

Pakkaskestävyydestä: Minulla on mökillä ulkotiloissa Wemos&rele ja ainakin tuo yksilö on toiminut ongelmitta alle -30 C kylmyydessä.

 

[Skibidi Weinau]

Vilkaissut mielenkiinnolla tätä teidän sulatushuijausketjua On kyllä hienoa nähdä, että rojekti edennyt nopeaa eteenpäin ja @puu saanut jo pumpulle pidennettyä lämmitysjaksoja! Näkee kyllä tuosta termistöstä ja keskustelusta , että koodaushommat jokseenkin rutiininomaista puuhaa teille

Tästä kun saatte vielä sellaisen "valmiin paketin ohjeineen ja tarvelistoineen" niin tavan Mitsun omistajat voivat vehkeitänsä viritellä

Mitenhän tuo logiikka mahtaa toimia uudessa LN2-sarjalaisessa? Mulla vielä anturit+palikat maailmalla, niin en ole päässyt lämpötilalogia keräämään. Näkisi varmemmin, että millaisia käyntijaksoja käynyt. En ole nyt jaksanut niitä enää kellottaa, suurin piirtein 110-120 min lömmitysvetoja tehnyt vaihtelevassa pakkaskelissä. Anturi ollut keskiputkessa eristettynä reilun kuukauden.

 

[RauskiH]

Tuo tehonvaihtelusta johtuva delta pitää jotenkin koittaa ratkaista. Tällä hetkellä epäilen parhaaksi ratkaisuksi yhdistelmää : Delta ja minimi kesto Deltalle.

Jos delta on jo iso, kenno on alkanut olla jo jäässä.

Ääni tälle. Lämpötilapyynnin tai puhallusnopeuden nostosta johtuva dt piikkaus on kohtuu lyhytaikainen, kannattaa kasvattaa deltan minimikestoa jos kokee ongelmaksi.

En lähtisi värkkäämään minijaksoilla koska joskus puoli tuntiakin on jo liikaa ja kenno umpitukossa. Myös kovissa pakkasissa voidaan tarvita yllättävän lyhyitä lämmityskasoja, esim ao. linkki kun lämmitysjakso ei olisi kestänyt olla edes tuntia 15 C pakkasessa.

Pimp my pump a.k.a Mitsubishi FH35 sulatuksen optimointi

Jantin pyynnöstä ja innoittamana avasin uuden topicin tälle. Tarkoituksena olisi nyt viimein ryhtyä tuumasta toimeen ja saada tuosta pumpusta puristettua viimeisetkin kilowatit irti saattamalla sulatus ja sulatusvastuksen ohjaus tapahtumaan vain tarpeen mukaan. Tämä minun yksilö oli alkujaan...

lampopumput.info

 

[puu]

No sittenhän kannattaa laittaa tuo minimi 30 minuuttiin, mutta itselleni aion ainakin laittaa kovemmalle pakkaselle pidemmän minimirajan.

Jos pakkasta on -20°C tai enemmän, ei missään tapauksessa kannata tehdä 30 minuutin lämmitysjaksoa, oli kenno tukossa tai ei. Jos kenno jostain kumman syystä olisikin tukossa, niin ei 30 minuutissa olla saatu kerättyä käytännössä yhtään lämpöä sisäkennoon, joten sulatus on joka tapauksessa turha. Mieluummin yritetään vaikka tukkoisellakin kennolla ensin vähän edes lämpöä sisäkennoon, eli vähintään sen 40 minuuttia, mieluiten ainakin 50.

 

[iro]

Uskon että sama logiikka toimii myös LN2:ssa, koska toimii kaikissa aiemmissa Mitsu-malleissa ja myös muiden valmistajien ILPeissä. Ja kyllä, uskon että tästä tulee systeemi jonka käyttöönotossa vaikein osuus on antureiden asennus ja defrost-vastuksen johtojen "puukotus" ulkoyksikössä.

 

[iro]

Mitä olen katsellut toteutuneita käppyröitä niin niiden perusteella luotan että minun FD25:ssa "perusalgoritmi" hoitaa sulatukset "riittävän hyvin". On tietysti mahdollista että LN35:ssa löyttyy niin paljon potkua että kennolämpö humppaa enemmän.

 

[RauskiH]

Jos pakkasta on -20°C tai enemmän, ei missään tapauksessa kannata tehdä 30 minuutin lämmitysjaksoa, oli kenno tukossa tai ei. Jos kenno jostain kumman syystä olisikin tukossa, niin ei 30 minuutissa olla saatu kerättyä käytännössä yhtään lämpöä sisäkennoon, joten sulatus on joka tapauksessa turha. Mieluummin yritetään vaikka tukkoisellakin kennolla ensin vähän edes lämpöä sisäkennoon, eli vähintään sen 40 minuuttia, mi

Ei kannata pelätä 30 min jaksoja... jos modattu pumppu siihen menee niin sille on syynsä ja se menee ohi nopeasti. Ln omistajilla luultavasti iskoutunut jo turhankin syvälle alitajuntaan hullunkierrot

Kenno tukossa ei kyllä kannata ajellä, -20c pakkanen ja kennon dt 15c... pumppu yrittäisi saada lämpöä -35 kennosta... ei järkeä

 

[puu]

Heitinpä kokeeksi puhalluksen 4 -> 5 ja pyynnin 31 asteeseen, niin melkein samantein ampaisi lämpötilaero 3 asteesta yli 5 asteeseen. 6,3 °C kohdalla laukaisi jo sulatuksen, kun oli 5min yli 5 asteen. Hyvin olisi tuolla kennolla mennyt puolikin tuntia. Ja samanlaisen piikin tekee testieni perusteella jo lämmitysjakson alkuvaiheessa. Tuota voi olla vaikea filtteröidä pois muulla kun sulatuksen minimikestolla.

Itse en ainakaan halua tilannetta, jossa -25 pakkasella puolen tunnin kohdalla lähtee huvikseen sulattamaan, jos sattuu vaikka nostamaan lämpötilapyyntiä tai laite muuten vaan päättää ottaa tehopiikin, joten pysyn yhä kannassani laittaa pidemmän lämmitysjakson alarajan kovemmalle pakkaselle. Koodissahan se ei mitään haittaa, siihen saa laitettua saman arvon kuin lämpimämmällä tai vaikka lyhyemmän, jos siltä tuntuu.

Kuvassa viimeisin sulatus on tuo hupisulatus:

 

[puu]

Lisäksi pitää ottaa huomioon mahdollisuudet, että anturit näyttävät perunoita syystä sun toisesta. Riittää että molemmat anturit näyttävät sopivaan suuntaan asteen pieleen (jään tms takia), niin saadaan aikaan "hullunkierto".

Jos tähän hullunkiertoon jostain syystä mennään, niin olkoon mieluummin 50/10min kuin 30/10min.

 

[Velsku]

Heitinpä kokeeksi puhalluksen 4 -> 5 ja pyynnin 31 asteeseen, niin melkein samantein ampaisi lämpötilaero 3 asteesta yli 5 asteeseen. 6,3 °C kohdalla laukaisi jo sulatuksen, kun oli 5min yli 5 asteen. Hyvin olisi tuolla kennolla mennyt puolikin tuntia. Ja samanlaisen piikin tekee testieni perusteella jo lämmitysjakson alkuvaiheessa. Tuota voi olla vaikea filtteröidä pois muulla kun sulatuksen minimikestolla.

Itse en ainakaan halua tilannetta, jossa -25 pakkasella puolen tunnin kohdalla lähtee huvikseen sulattamaan, jos sattuu vaikka nostamaan lämpötilapyyntiä tai laite muuten vaan päättää ottaa tehopiikin, joten pysyn yhä kannassani laittaa pidemmän lämmitysjakson alarajan kovemmalle pakkaselle. Koodissahan se ei mitään haittaa, siihen saa laitettua saman arvon kuin lämpimämmällä tai vaikka lyhyemmän, jos siltä tuntuu.

Kuvassa viimeisin sulatus on tuo hupisulatus:
katso liitettä 70079

Tästä käyrästä sellainen huomio, mitä kerroin jo tuossa aiemmin kommentissani. Kenno on ollut jo keräämässä kuuraa tuossa aika kauan. Eli testin teit jo kuuraiselle kennolle, jota puhallus ei enää saanut lämmitettyä kennoa joten sen lämpötila laski. Sulatus oli siis todennäköisesti ihan tarpeellinen tuolle uudelle tehontarpeelle, jonka loit pumpulle. Seuraava lämmitysvaihenon sitten se, jolla tuo lämmitys tapahtuu, koska kennosta irtoaa silloin tehoa, koska se on sulatettu ja todennäköisesti vielä ihan oikea-aikaisesti

Aikaisemmalla jaksolla sulatus oli alkanut 2h kohdalla, testin teit nyt about puolentoista tunnin kohdalla. Pelkkä säätila muuttuu jo sen verran tuossakin ajassa, että olisi voinut liipaista sulatuksen vaikka jo aiemmin jopa muuttamatta pyyntiä. Delta on lähtenyt jo kasvamaan.

Eli tuon aiheuttaja ei todennäköisesti ollut tehon nosto pelkästään, vaan tehon nosto jo kuuraa keränneellä kennolla. Ilmankierto ei enää riittänyt kennossa.

Minun mielestä me kyllä saadaan filteröityä turhat triggerit pois ja sen lisäksi voidasn tehdä vaikka konfiguroitavaksi asiaksi minimikestot. Uskon, että webinterfacen kautta se ei tule olemaan sen kummempi homma, kuin nuo napitkaan.

Tässä ei kannata hötkyillä tekemään hätiköityjä päätöksiä mihinkään suuntaan, vaan kerätään dataa ja datan perusteella optimoidaan toiminta.

Sulla @puu on nyt jo suomen paras LN25! Pari päivää sitten se oli vielä ihan turha kapine vanhoine softineen...

 

[RauskiH]

Tästä käyrästä sellainen huomio, mitä kerroin jo tuossa aiemmin kommentissani. Kenno on ollut jo keräämässä kuuraa tuossa aika kauan. Eli testin teit jo kuuraiselle kennolle, jota puhallus ei enää saanut lämmitettyä kennoa joten sen lämpötila laski. Sulatus oli siis todennäköisesti ihan tarpeellinen tuolle uudelle tehontarpeelle, jonka loit pumpulle. Seuraava lämmitysvaihenon sitten se, jolla tuo lämmitys tapahtuu, koska kennosta irtoaa silloin tehoa, koska se on sulatettu ja todennäköisesti vielä ihan oikea-aikaisesti

Aikaisemmalla jaksolla sulatus oli alkanut 2h kohdalla, testin teit nyt about puolentoista tunnin kohdalla. Pelkkä säätila muuttuu jo sen verran tuossakin ajassa, että olisi voinut liipaista sulatuksen vaikka jo aiemmin jopa muuttamatta pyyntiä. Delta on lähtenyt jo kasvamaan.

Eli tuon aiheuttaja ei todennäköisesti ollut tehon nosto pelkästään, vaan tehon nosto jo kuuraa keränneellä kennolla. Ilmankierto ei enää riittänyt kennossa.

Voi hyvinkin olla näin että veti vain tukkoon jo valmiiksi kuuraisen kennon. Äkillinen tehon nosto täysille vaikuttaa toki kennolämpötilaan myös puhtaammalla kennolla mutta uskon sen piikkaavaan siitä syystä ettei kylmäaineprosessin säätö pysy suuresti muuttuneiden olosuhteiden perässä ja vaatii jonkin aikaa että prosessi ja säädöt asettuvat... hmm tämähän pitää testata niin voi dt ylitysajan säätää tämän mukaann

Sulla @puu on nyt jo suomen paras LN25! Pari päivää sitten se oli vielä ihan turha kapine vanhoine softineen...

Ettei olisi jopa maailman paras

 

[puu]

Noh, tuossa on sitten seuraavalta lämmitysjaksolta, kun n. 60min verran lämmitysjakson alusta laitoin pyynnin täysille (edellisellä lämmitysjaksossa tein saman 100min kohdalla). Ampaisi vielä korkeammalle, ja käynnisti sulatuksen kun oli ehtinyt saavuttaa 7,3°C eron. Kyllä se lähes poikkeuksetta noin tuntuisi tekevän kun nostaa kunnolla pyyntiä, oli lämmitysvaiheen alkupuolella tai lopussa.

Mutta kerätään lisää dataa, eiköhän tuohon sivistynyt ratkaisu löydetä.

EDIT: Tässä ketjussahan @dbwarrior totesikin aikaisemmin:

Minun panan sulatuksen hallinnassa oli kans lopulta pakko ottaa lämpötila eron kaveriksi teho käsite.
Kuten tuossa jo Puun tuloksista havaittiin, isolla teholla syntyy delttaa hurjasti. Kohta sitten huomataan että pienellä teholla voi hivuttaa lamellien välit lähes tukkoon ja silti deltta on kohtuullinen.
Minun havaintoni on että panan oma logiikka ei tätä ymmärrä tehdastekoisena kaikissa tilanteissa

Tämä kommentti koski tosin aikaa, jolloin ulkolämpötila-anturini ei ollut vielä kennon takana, jolloin efekti oli vielä rajumpi, mutta kyllä se yhä selkeä on.

 

[Velsku]

Viimeisen 12 tunnin logitukset. Rele ei ole käytössä, mutta tässä on LN35 pumpun lämpötiladeltan käyttäytymistä. Tehontarve vaihtelee tässä, eli sitä voi seurailla. Vihreällä +5 asteen delta triggeriviiva helpottamaan näkemistä.

Havaintoja tästä:
Kovalla tehontarpeella delta isompi, juuri kuten @puu kertoo
--> Onko ongelma, se riippuu täysin COP:sta. Mutta joka tapauksessa täällä on ollut sellainen keli, että tein tänään neljätuntia lumitöitä pihalla... Kennoon on voinutkin kertyä jossain vaiheessa myös ihan oikeastikin kuuraa. Nimittäin kun vertaa parin ensimmäisen tehontarvetta keskimmäisen tehontarpeeseen, jossa delta kasvaa nopeaa --> Aika lailla samat, mutta vain keskimmäisessä kasvaa delta nopeaa ja ylittää tresholdin, eli sulatus olisi alkanut tuolla. Todennäköisesti tuohon aikaan ilmassa oli kosteutta + lunta ja kova tehontarve näkyi deltan kasvamisena kennon tukkeutuessa.

Toisiksi viimeisessä tehontarve tuplaantuu loppuun. Ei saa deltaa kasvamaan merkittävästi. 5 asteen triggeri ei ylity.
Merkittävä tehonmuutos, mutta ilmeisesti kuuraa ei ollut niin paljoa, joten vaikutus ei ollut niin dramaattinen deltaan.

Viimeisessä käyrä lähtee taas nousemaan pikkuhiljaa ja lopssa se nousee jo tresholdin yli. Ennenkuin edes tehontarve kasvaa.
--> tässäkin on todennäköisesti kyse, siitä että kuuraa on kennossa.

Selkeästi käyrien katsominen ei riitä ymmärtämään täysin. Pitää seurata myös silmämääräisesti pumpun tilaa ja ymmärtää, miten tehontarve ja deltan kasvu ovat riippuvaisia kuuran määrästä. Nyt vahvasti vaikuttaa siltä, että ovat. Mutta kuinka paljon kuuraa on jo sellainen määrä?

Loppupeleissä tässä puhutaan kuitenkin kennon kyvystä siirtää ulkoilmasta tehontarpeenmukaista määrää lämpöä sisälle. Jos ulkoilmasta ei enää liiku kennoon lämpötehoa, se johtaa suurempaan deltaan. Ja tuolloin pumpun COP myös huononee ja sulatus on todennäköisesti parempi vaihtoehto.

 

[Velsku]

Voi hyvinkin olla näin että veti vain tukkoon jo valmiiksi kuuraisen kennon. Äkillinen tehon nosto täysille vaikuttaa toki kennolämpötilaan myös puhtaammalla kennolla mutta uskon sen piikkaavaan siitä syystä ettei kylmäaineprosessin säätö pysy suuresti muuttuneiden olosuhteiden perässä ja vaatii jonkin aikaa että prosessi ja säädöt asettuvat... hmm tämähän pitää testata niin voi dt ylitysajan säätää tämän mukaann

Ettei olisi jopa maailman paras

Joo, olen vaatimaton Suomalainen, kun en ylistä hänen pumppuaan riittävästi. On hänellä maailman paras...

 

[puu]

Teehän @Velsku itsekin jossain vaiheessa tuo tehontarpeennostotesti. Vaikka 30-40min lämmitysjakson alkamisesta vaihda pyynti 31 asteeseen ja puhallus 4->5, niin nähdään millaisen piikin LN35 tekee deltaan (ja ottotehoon) tuossa tilanteessa.

 

[Velsku]

Teehän @Velsku itsekin jossain vaiheessa tuo tehontarpeennostotesti. Vaikka 30-40min lämmitysjakson alkamisesta vaihda pyynti 31 asteeseen ja puhallus 4->5, niin nähdään millaisen piikin LN35 tekee deltaan (ja ottotehoon) tuossa tilanteessa.

Teen. Pitäähän meidän saada sitä dataa, jonka perusteella osataan tämä säätää kohdalleen ja löytää keinot miten mahdolliset ongelmatilanteet ratkaistaan ja miten testataan että ratkaisu ylipäänsä toimii.

Mutta tämä pumppu ei ota yli 2kW tehoa. Eli tuossa edellisessä kuvassa se on myös jo testattu laitteen omalla lämpötilansäätöalgoritmilla. Eli tuo tilanne triggeröityy jo nyt minulla ilman lämpötilasäätöjä. Ulkona nyt -12 ja pyynti laitteelta +26 kokoajan ja puhallus 5 kokoajan.

 

[RauskiH]

Mulla kun ei tuo wifissä oleva tehomittari tallenna lukemia niin seurailin tänä iltana manuaalisesti aika ajoin tehomittausta ja puhallusilman lämpöä yhden lämmitysjakson yli eli kyttäsin niin kuin mykkä pi***a. Pumppu puhalteli kakkospuhalluksella ja heti sulatuksen jälkeen kelasi kierrokset tappiin reiluun 2 kw ja muutaman minuutin jälkeen teho tippui 1700-1800w välille ja puhalluslämpö pysyi 52-53 asteen välissä eli oltiin vielä säädöllä eikä kuumakaasurajoituksella. N. 20 minuutin alkukiukun jälkeen ottoteho laski 1500-1600 w välille ja lämpötila pysyi yli 50 asteessa. Lämmitysjaksoa kesti kaikkiaan n. 2 h 20 min ja kierrokset ottoteho laski hiljalleen alaspäin ja oli aivan lopussa n.950 w. Puhalluslämpötila käyttäytyi samoin ja oli lopussa n. 45 astetta. Syynä tähän hiipuvaan tehotrendiin oli iltapäivän takan lämmitys kun klo 19 laitoin pellin kiinni ja lämmitysjakson aikan takka alkoi puskeman jo lämpöä läpi. Huomattavaa tässä oli ettei pumppu missään vaiheessa ryntäillyt tehon säädön kanssa ylös ja alas vaan tiputteli tehoa hissukseen lämmitysjakson edetessä. Sulatuksen jälkeen seuraava lämmitysjakso alkoikin jo edellistä alemmilla 1400-1500 w ottotehoilla.

Innostuin tästä eilen niin että laitoin loggerit nauhoittamaan kennon lämpöä, puhalluslämpöä ja sisäyksikön (siirretyn) lämpötila-anturin näkemää lämpöä ja mutta edelleenkään minulla ei ole hetkellisiä arvoja tallettavaa tehologgeria.

Testijärjestelyt:
- Ulkolämpötila n. 15 C
- Takka lämmitetty illalla, panos n. 10 kg, pelti kiinni n. klo19
- Puhallus 2->3 n. klo 23.30 ja 3->2 n. klo 17.15
- Yön aikana kolmen makuuhuoneen ovet kiinni jolloin lämmitettävä pinta-ala pieneni vajaalla 50 neliöllä vähän reiluun sataan neliöön.

Kuten ao. graafeista näkyy niin sisäyksikön anturin näkemä lämpötila on yön aikana ollut vajaan asteen korkeampi kuin päivällä. Lämpötilan säädössä on kohtuu suuri hystereesi johtuen todennäköisesti alkuperäisestä anturin paikan suuresta lämpötilavaihtelusta lämmityskäytössä

Puhalluslämpötilan graafista näkyy hyvin kuinka rauhallisesti pumppu käy: kolmospuhalluksella alkukiukun lämpöpiikkaus puuttuu käytännössä täysin ja todella suurena erona Velskun ja puun graafeihin on se että säädön edes takaisin pumppaamista ei tapahdu. Tämä säädön stabiilisuus näkyy vastaavasti kennolämpötilan stabiilisuutena eli myös sieltä puuttuu edes takaisin soutaminen. Aamusta alkaen oli näemmä mitsun oma logiikka ollut jälleen kerran myöhässä sulatusten kanssa ja lyhentänyt lämmitysjaksoja turhan hitaasti kun kenno oli mennyt liian tukkoon monta kertaa peräjälkeen...

 

[puu]

Laitetaas nyt vielä (joo, pitäisi olla jo nukkumassa) yksi kuva, kun jätin nuo puhallus 5/5 - pyynti 31°C asetukset päälle, niin nousi jo heti sulatuksen jäkeen (alkukiukun kerättyään) reippaasti yli viiden tuo delta. Eli tässä ei ainakaan ole kyse mistään kennon tukkoisuudesta. Ja sulatuksenhan se teki, kun oli juuri ylittänyt asettamani 50 minuutin minimiajan.

 

[Velsku]

Laitetaas nyt vielä (joo, pitäisi olla jo nukkumassa) yksi kuva, kun jätin nuo puhallus 5/5 - pyynti 31°C asetukset päälle, niin nousi jo heti sulatuksen jäkeen (alkukiukun kerättyään) reippaasti yli viiden tuo delta. Eli tässä ei ainakaan ole kyse mistään kennon tukkoisuudesta:
katso liitettä 70087

Joo, selvästi tässä on kyse tehon otosta. Minulla ottaa ihan vastaavasti täyttä tehoa pumppu ja ln35 kompressori on tehokkaampi, muttei toimi noin --> millainen kennon lämpötilaa mittaavan anturin asennus sulla nyt on? Vieläkö klipsillänkiinni siinä yläputkessa?

Voisiko anturointi selittää syyn?

 

[RauskiH]

Selkeästi käyrien katsominen ei riitä ymmärtämään täysin. Pitää seurata myös silmämääräisesti pumpun tilaa ja ymmärtää, miten tehontarve ja deltan kasvu ovat riippuvaisia kuuran määrästä. Nyt vahvasti vaikuttaa siltä, että ovat. Mutta kuinka paljon kuuraa on jo sellainen määrä?

Tätä kannattee harrastaa jotta saa itsensä vakuutettua asiasta, itsekin tein tätä aikoinaan (liiankin) paljon. Järkevän dt liipaisutason näet hyvin omista graafeistasi kuten myös minunkin yllä olevista graafeista kun ajattelet vain että puhtaalla kennolla dt on 2 C. Lämmitystä ei ole mieltä jatkaa juurikaan dt=5 yli koska kenno menee tämän rajan jälkeen huomattavan nopeasti tukkoon eikä lämmitys kuitenkaan jatkuisi paljoa, COP huononee, ja tulevan sulatuksen pituus kasvaa mikä vie enemmän energiaa ulos + aiheuttaa pidemmän lämmityskatkon jota pumppu ajaa enstistä voimakkaammin kiinni seuraavana lämmitysjakson alussa. Optimaalinen dt saattaisi olla jopa hieman pienempi, 4-4,5 C

 

[RauskiH]

Laitetaas nyt vielä (joo, pitäisi olla jo nukkumassa) yksi kuva, kun jätin nuo puhallus 5/5 - pyynti 31°C asetukset päälle, niin nousi jo heti sulatuksen jäkeen (alkukiukun kerättyään) reippaasti yli viiden tuo delta. Eli tässä ei ainakaan ole kyse mistään kennon tukkoisuudesta. Ja sulatuksenhan se teki, kun oli juuri ylittänyt asettamani 50 minuutin minimiajan.

Kävitkö katsomassa olioliko kenno oikeasti kuinka tukossa?

Itse yritin tässä testata samaa muutoin mutta annoin käydä edellisillä asetuksilla alkukiukun ja odotin että tehonotto tasaantui eli n. 40 min edellisen sulatuksen päättymisestä. Laitoin pyynnin ja puhalluksen täysille -> kenno meni 15 minuutissa silmin nähden umpitukkoon ja dt nousi 10 C. Tässä huomioitava että kokeilua edeltävä lämmitysjakson kesto oli n. 1,5 h ilman että kenno oli vielä sulatuskunnossa, dt n. 4C

 

[iro]

Huijasussysteemi on nyt siinä vaiheessa että sen voi asentaa lopulliselle paikalleen siten että turvallisuusvaatimukset täyttyvät.
Turhien riskien välttämiesksi tuon voisi tehdä ASAP (kelien salliessa). Jatkokehitys kotisoffalta käsin.

Seuraavanlainen asennus on suht helppo tehdä eivätkä jännitteelliset johtimen jää näkyviin.

Sijoitetaan IP54 luokiteltu asennusrasia ulkoyksikön kylkeen ja porataan reikä (6mm?) rasian alareunasta rasian takaseinän ja ulkoyksikön pellin läpi. Suurennetaan pellin reikää hieman (10mm?)(etteivät läpipujotettavat johtimet hankaudu pellin reunaan).
Pujotetaan defros-anturiin liitetyt johdot reiästä asennusrasiaan. Tehdään vedonpoisto kiristämällä nippusiteet johtonipun ympäri sekä pumpun sisäpuolella ja rasiassa.
Tuodaan DS18B20-piuhat sekä jännitesyöttö rasiaan alasivun kautta (läpivientien ei tarvitse olla tiiviitä).

Releelle kytkettävät johtimet kuorittava siten että kiinnityksen jälkeen kupari ei jää näkyviin.
Huijausvastuksen voisi kenties juottaa johtimeen ja laittaa kutistesukkaa päälle.

 

[puu]

Kävitkö katsomassa olioliko kenno oikeasti kuinka tukossa?

Itse yritin tässä testata samaa muutoin mutta annoin käydä edellisillä asetuksilla alkukiukun ja odotin että tehonotto tasaantui eli n. 40 min edellisen sulatuksen päättymisestä. Laitoin pyynnin ja puhalluksen täysille -> kenno meni 15 minuutissa silmin nähden umpitukkoon ja dt nousi 10 C. Tässä huomioitava että kokeilua edeltävä lämmitysjakson kesto oli n. 1,5 h ilman että kenno oli vielä sulatuskunnossa, dt n. 4C

En tuolloin käynyt, mutta nyt koitin taas n. tunnin kohdalla lämmitysjakson alusta. Eli pyynti 31°C ja 5/5 puhallus.

Ennen pyynnin nostoa kenno näytti tältä:

Vajaan 10 minuutin päästä sulatus käynnistyi ja kenno näytti tältä:

Eli kyllähän tuo selvästi nopeammin kuuraantumaan alkaa, mutta ei läheskään tukossa vielä ollut kun sulatus alkoi.

 

[puu]

Jätin päälle nuo 5/5 ja 31°C asetukset ja nyt olisi 40 minuutin paikkeilla lämmitysjakson alusta laukaissut sulatuksen, jos ei olisi minimiaika estänyt. Tältä näytti kenno. Toki tämäkin olisi ollut paljon vähemmän turha sulatus kuin 80% mitsun oman logiikan sulatuksista.

EDIT: Vaihdoin siis puhalluksen 4/5 ja pyynnin 24°C juuri ennen kun sulatus olisi käynnistynynt. Tämän jälkeen lämmitti vielä tunnin, tosin aika pienellä teholla kun oli nyt huone lämpimänä.

 

[Velsku]

Millaista on kennon takana, josta suurin osa ilmasta virtaa läpi?
Tuo on vasemmasta reunasta, joka vastaa enemmän kennon takaosaa selvästi huurteisempi. Eli jos sama huurteisuuden muutos jatkuu taakse asti, niin siellähän on kenno ihan umpitukkojäässä. (eli tuskinpa jatkuu, vaan vakiintuu johonkin)

Minulla pumppu vetää tällä hetkellä 1h50min mitsun omalla logiikalla. Lämmöntave MAX koko ajan, eli ottaa 2kW tehoa verkosta.
Delta kasvaa yli viiden jo tunnin kohdalla, eli sulatus liipaistuisi jossain 1h10min lämmityksen jälkeen. Mitsu jatkaa vielä tuon jälkeen 40min (koska lyhentää tosi harvoin)

En tiedä, vaikuttaako tuo COP:n enkä ole voinut käydä tarkistamassa kennon todellista tukkoisuutta. Eli rootcause ei ole selvä (onko kenno liian tukossa jo vai ei) ja vaikutus ei ole selvä COP:n.

Jospa jossain vaiheessa kerkeäisi käydä ulkona tarkistamassa.

Koska kennon kykyyn tuottaa lämpöä vaikuttaa ulkolämpötila ja kaasun/nesteen lämpötila kennon sisällä. Eli kun kennossa on jo tosi kylmää, niin ei siitä enää paljoa energiaa irtoa. Tässä voisi myös harkita "kennon absoluuttinen lämpötila" parametrin seuraamista ja vaikutusta COP:n .
Eli hypoteettisesti algoritmiä voisi parannella ehkä ajatuksella:

• Ulkolämpötilä lämmin -5 astetta
• Kennon delta -7 astetta
• Kennon lämpötila -12 astetta

--> Kenno kykenee tuottamaan hyvällä COP:lla vielä tuolla nesteenlämmöllä, joten sulatusta ei kannata liipaista.

Tuon ymmärtäminen, onko noin vaatii COP:n eli puhalluslämmön seuraamista. Ja jos on, niin tuosta saadaan kolmas ehto, jolla voitaisiin ehkä välttää turhia sulatuksia tapauksissa, jossa kennon huurtumisesta johtunut deltan kasvu ei vielä kuitenkaan vaikuta COP:n sekä lämmitystehoon niin paljoa alentavasti, että sulatusta kannattaisi vielä suorittaa.

Tutkitaanpa käyristä ja mittauksista voisiko olla noin. Jos on, niin voitaisiin kehittää algoritmi v2.0, joka olisi vähän viisaampi.

 

[puu]

Takaa en valitettavasti näe kauhean hyvin kennon tukkoisuutta (tai ainakaan saa valokuvaa josta näkisi mitään järkevää), kun mulla on tuollainen kuvan kaltainen kotelohässäkkä pumpun ympärillä, jonka säleiden raoista kennoa kurkistelen. Etenkin nyt en viitsi sitä nostella pois kun on nuo anturit viritelty vähän siihenkin tukien.

Tässä on vertailun vuoksi kuva, miltä kenno on näyttänyt sulatushuijauksella aina kuin olen käynyt katsomassa ennen sulatusta (kun ei ole tehtymitään pyynninnostotestejä). Kyllä tuosta vielä matkaa tähän on. Tuosta näkee myös vähän minkälaisesta raosta kurkistelen kennoa.

 

[RauskiH]

Kovalla tehontarpeella delta isompi, juuri kuten @puu kertoo
--> Onko ongelma, se riippuu täysin COP:sta. Mutta joka tapauksessa täällä on ollut sellainen keli, että tein tänään neljätuntia lumitöitä pihalla... Kennoon on voinutkin kertyä jossain vaiheessa myös ihan oikeastikin kuuraa. Nimittäin kun vertaa parin ensimmäisen tehontarvetta keskimmäisen tehontarpeeseen, jossa delta kasvaa nopeaa --> Aika lailla samat, mutta vain keskimmäisessä kasvaa delta nopeaa ja ylittää tresholdin, eli sulatus olisi alkanut tuolla. Todennäköisesti tuohon aikaan ilmassa oli kosteutta + lunta ja kova tehontarve näkyi deltan kasvamisena kennon tukkeutuessa.

Toisiksi viimeisessä tehontarve tuplaantuu loppuun. Ei saa deltaa kasvamaan merkittävästi. 5 asteen triggeri ei ylity.
Merkittävä tehonmuutos, mutta ilmeisesti kuuraa ei ollut niin paljoa, joten vaikutus ei ollut niin dramaattinen deltaan.

Viimeisessä käyrä lähtee taas nousemaan pikkuhiljaa ja lopssa se nousee jo tresholdin yli. Ennenkuin edes tehontarve kasvaa.
--> tässäkin on todennäköisesti kyse, siitä että kuuraa on kennossa.

Selkeästi käyrien katsominen ei riitä ymmärtämään täysin. Pitää seurata myös silmämääräisesti pumpun tilaa ja ymmärtää, miten tehontarve ja deltan kasvu ovat riippuvaisia kuuran määrästä. Nyt vahvasti vaikuttaa siltä, että ovat. Mutta kuinka paljon kuuraa on jo sellainen määrä?

Loppupeleissä tässä puhutaan kuitenkin kennon kyvystä siirtää ulkoilmasta tehontarpeenmukaista määrää lämpöä sisälle. Jos ulkoilmasta ei enää liiku kennoon lämpötehoa, se johtaa suurempaan deltaan. Ja tuolloin pumpun COP myös huononee ja sulatus on todennäköisesti parempi vaihtoehto.

Tämä tehon tarpeen ja huurtumisen yhteys on aika selkeä kun asiaa pysähtyy hieman miettimään... mielestäni tämä johtuu ulkokennon rajallisesta lämmönsiirtokapasiteetista

Jos otetaan esimerkiksi tilanne että pumppu käy täysillä -20 C, ottotehon ollessa 2 kw ja lämmitysjakson aikaisella 2 kopilla antoteho on 4 kw, joten ulkokennosta siirrettävä teho on tällöin 2 kw. Omien kokemuksien mukaan dt pysyy tällaisissa tilanteissa mataalana. Lisäksi ilman absoluuttinen kosteus on matala eli vettä puhalletaan kennon läpi vähän aikayksikköä kohden

Toisena esimerkkinä normaali lämmitystilanne -5 C, ottoteho 850 w, lämmitysjakson aikainen COP 3,5 -> antoteho on 3 kw joten ulkokennosta siirrettävä teho 2,15 kw joka on hieman enemmän kuin @-20 C. Ainakin minulla on tyypillistä että lauhemmilla keleillä lämmitysjaksot jäävät keskimäärin lyhyemmiksi ja huurtuminen on voimakkaampaa kuin kovilla pakkasilla Absoluuttinen kosteus on huomattavasti korkeampi.

Kolmantena esimerkkinä -5 C ja pyynti ja puhallus täysille, ottoteho 2 kw, lämmitysjakson aikainen COP 3 -> antoteho 6 kw joten ulkokennosta siirrettävä teho 4 kw eli kaksikertainen normaaliin lämmitystilanteeseen verrattuna.

On luonnollista että viimeisessä vaihtoehdossa dt on suurempi ja huurtuu nopeammin vaikka pumppu ehkä yrittää hieman kompensoida eroa ulkoyksikön puhallusnopeutta nostamalla mutta vastaavasti kennon nopeampi huurtuminen alkaa ahdistamaan ilmavirtausta. Tämän tehon noston vaikutuksen huurtumiseen huomaa hyvin jos on tehnyt/tekee hemmotestejä

Koska kennon kykyyn tuottaa lämpöä vaikuttaa ulkolämpötila ja kaasun/nesteen lämpötila kennon sisällä. Eli kun kennossa on jo tosi kylmää, niin ei siitä enää paljoa energiaa irtoa. Tässä voisi myös harkita "kennon absoluuttinen lämpötila" parametrin seuraamista ja vaikutusta COP:n .
Eli hypoteettisesti algoritmiä voisi parannella ehkä ajatuksella:

• Ulkolämpötilä lämmin -5 astetta
• Kennon delta -7 astetta
• Kennon lämpötila -12 astetta

--> Kenno kykenee tuottamaan hyvällä COP:lla vielä tuolla nesteenlämmöllä, joten sulatusta ei kannata liipaista.

Tuon ymmärtäminen, onko noin vaatii COP:n eli puhalluslämmön seuraamista. Ja jos on, niin tuosta saadaan kolmas ehto, jolla voitaisiin ehkä välttää turhia sulatuksia tapauksissa, jossa kennon huurtumisesta johtunut deltan kasvu ei vielä kuitenkaan vaikuta COP:n sekä lämmitystehoon niin paljoa alentavasti, että sulatusta kannattaisi vielä suorittaa.

Kyllä nämä ILPitkin joutuvat noudattamaan termodynamiikan lakeja, Carnotin kiertoa eivätkä nämä ikiliikkujia ole
Kopin määräävin tekijä, merkistä riippumatta on ulkoyksikön kennon ja sisäyksikön kennon (~puhalluslämpötilan) välinen lämpötilaero eli koppi huononee sitä mukaa kun dt kasvaa. Mielestäni oikea dt katkaisulle on siinä kun dt alkaa kasvamaan voimakkaasti, itselläni/omasta mielestäni se on n. 5 C

 

[puu]

Niin no, kumpi sitten on parempi tilanne, se että laite vetää pakkasella 70 minuutin lämmitysjakson ja 10min sulatuksen, josta 40 minuuttia "kohtalaisella" COP:lla mutta hyvällä lämmöntuotolla, vai se että se vetää kaksi 30 minuutin lämmitysjaksoa ja kaksi 10min sulatusta huonommalla keskimääräisellä COP:lla (sulatusten aikana negatiivinen COP + alkukiukku) keskinkertaisella tai huonolla lämmitysteholla?

Ei sillä hyvällä COP:lla tee mitään, jos se saadaan vain 25% käyntiajasta ja silloinkin huonolla lämmitysteholla.

Edit: Tässä vielä kuva, miltä kenno näyttää, kun dt on noussut yli 5 "luonnollisesti" ilman hemmottelua:

 

[dbwarrior]

Se COP ero dt2 ja dt5 välillä on aika maltillinen.
Näissä "sulatus logiikka huijatuissa" päästään aika helposti työsykliin, että sulatus tulee tarpeeseen ja sulatuksen "poweri" riittää sitten koko kennon auki saamiseen.