MSZ-LN sulatushuijaus
- Keskustelun aloittaja iro
- Aloitettu
Jos kenno menee kuvan mukaiseen kuntoon 30 minuutissa niin se ei ihan varmasti tee enää lämpöä kohtalaisella kopilla seuraavaa 40 minuuttia vaan kenno on lumipallon sisällä ja dt 15-20 asteen luokkaa. Tämä lumipallo ei todennäköisesti enää sula kunnolla sulatuksen aikana ja alkaa siten tekemään jääkuorta kennon alalaitaan ja sivuille jota ei saa pois muuta kuin huputtamalla ulkoyksikön tai odottelemalla suvikelejä. Voin toki olla väärässäkin mutta sinullahan on värkit millä kokeilla ja tehologgerikin taitaa löytyä joten ilman muuta kannattaa testata
Joka tapauksessa vastaus kysymykseesi on että minä antaisin sulattaa valitulla deltalla koska uskon siten saavutettavan paremman kopin
Kyllä sulattaisin kuvan kennon. Lamellien välit on jo kohtuu tukossa ja todennäköisesti saman kuulee jo puhaltimen äänestäkin. Jos antoteho pidetään samana niin ei ole varmaan kestä n. 10-20 minuuttia että dt on 10 asteen luokkaa.
Samaa mieltä ja ei ehkä kannata mennä asioiden edelle vaan testata yksikertaista tapaa eli sulatukselle vakio dt ja deltan miniajalla estää pikkupiikkauksista johtuvat, aiheettomat sulatukset
puu
Aktiivinen jäsen
Ilmaisin itseni ilmeisesti vähän epäselvästi. Tuossa oli siis esimerkki miltä kennoon minulla näyttänyt tuolla sulatushuijauksella sulatuksen alkaessa. Siinä tapauksessa siis kun olen pitänyt lämpötilapyynnin normaalina 25°C ja puhalluksen 4/5 (millä olen mennyt pitkälti viimeisen kuukauden). Tuossa tapauksessa sulatushuijauslogiikka aloitti juuri sulatuksen 2h käyntijakson päätteeksi. Eli tuolta kenno näyttää kun tuo ehto"dT= 5°C 5min ajan" on täyttynyt, eli sillä minkä käsittääkseni juurikin totesit hyväksi asetukseksi ja niin olen itsekin todennut.
Pointtini tässä on, että nyt tuo 5°C/5min laukaisee mielestäni turhan aikaisin sulatuksen jos pumpusta otetaan hemmo-tehot. Mutta toisaalta taas jos jompaa kumpaa parametriä nostaa, niin kenno saattaa taas mennä liian tukkoon rauhallisemmalla ajelulla. Tästä syystä näkisin että kovemmille pakkasille tarvitaan pidempi minimiaika.
Näin juuri sulatushuijaus tekikin - sulatti - eli ihan oikein.
Juuri näin, lähinnä kerään tässä ajatuksia backlogiin (kirjattu tuonne githubiin), mitä pitää ottaa huomioon ja mahdollisesti toteuttaa logiikkaan.
Mulla on nyt omassa sulatus huijaus ehdoissa "lämmitysteho" käsite kevyesti mukana menee about näin:
- Jos lämmitys teho on alle 2000W käytä normaali DT rajaa
- Jos lämmitysteho on yli 2000 niin korjaa DT rajaa kaavalla (lämpöteho-2000)/2000
Esim 3000W lämmitysteho tarkoittaa korjausarvoa 0.5astetta
Toki tuo tarvii sitten anturoinnin sisäyksikölle jolla saadaa dT puhallukselle.
- Jos lämmitys teho on alle 2000W käytä normaali DT rajaa
- Jos lämmitysteho on yli 2000 niin korjaa DT rajaa kaavalla (lämpöteho-2000)/2000
Esim 3000W lämmitysteho tarkoittaa korjausarvoa 0.5astetta
Toki tuo tarvii sitten anturoinnin sisäyksikölle jolla saadaa dT puhallukselle.
- Keskustelun aloittaja
- #245
Velsku & Puu: Olisiko ideaa julkaista sulatusHuijaus release 1.0 (about se mitä Puu testaa parhaillaan) ja todeta että se ei ole pelkästään propellihattujen harrastus vaan valmis "tuote" joka selkeästi parantaa sulatusviallisten Mitsujen toimintaa ja on myös Matti Meikäläisen asennettavissa ja operoitavissa (ja joka myöhemmin tarvittessa päivitettävissä fiksummaksi ) ?
Näin saataisiin toivottavast lisää pilotoijia ja kokemusta toiminnasta eri pumppuyksilöillä ja ympäristöillä (ennekuin kesä yllättää).
Näin saataisiin toivottavast lisää pilotoijia ja kokemusta toiminnasta eri pumppuyksilöillä ja ympäristöillä (ennekuin kesä yllättää).
puu
Aktiivinen jäsen
Kyllähän tästä voisi varmaan jo kohta tehdä jonkun MitsuRunner 0.1 "releasen" (ihan 1.0 en vielä laittaisi), kun saa tuota "koodia" vähän vielä siistittyä salonkikelpoisesksi. Todistetusti toimii ainakin perusolosuhteissa. Saattaapa joku muukin sitten innostua tilailemaan rojut ja testailemaan. Osalla on jo mennyt takuu vanhaksi (paitsi kompuran osalta).
puu
Aktiivinen jäsen
Joo, nyt on hyvä mainostella kun saattaa vielä pakkasia riittää etelässäkin tälle talvelle.
Ulkolämpötila on laskenut päivän mittaan -8°C -> -1°C. Nyt lyhensi lämmitysjakson 80 minuuttiin. Selvästi veti kennon kunnolla tukkoon, kun tuo dT nousi noin nopeasti. Hienosti kuitenkin sulatti kennon täysin puhtaaksi. Itse asiassa tuntuu että tukkoisemmalla kennolla sulattaa jopa paremmin pois mahdollisen alareunaan jääneen jääraidan -> isompi sulatusvesimäärä pyyhkäisee mukaansa.
Ulkolämpötila on laskenut päivän mittaan -8°C -> -1°C. Nyt lyhensi lämmitysjakson 80 minuuttiin. Selvästi veti kennon kunnolla tukkoon, kun tuo dT nousi noin nopeasti. Hienosti kuitenkin sulatti kennon täysin puhtaaksi. Itse asiassa tuntuu että tukkoisemmalla kennolla sulattaa jopa paremmin pois mahdollisen alareunaan jääneen jääraidan -> isompi sulatusvesimäärä pyyhkäisee mukaansa.
Ei kai kannate aikaa uhrata sille jos hemmottelu laukaisee sulatuksen sehän nyt on ihan yksi ja sama koska eihän kukaan hemmottele joka päivä/monta kertaa päivässä
Jos ja kun testailuja jatkat niin kuvasi ja omien kokemusten perusteella en välttämättä lähtisi enää dt kasvattamaan vaan kokeilisin ensimmäiseksi laskea dt -> 4-4,5 ja samalla pidentää minimiaikaa 10-15 min.
Mielestäni tämä "tahattomien sulatuksien" estämiseksi tehtävä virittely on oireiden hoitoa kun pitäisi keskittyä sairauden poistamiseen... Tämä kennon lämpötilan piikkailu tulee sittä että ottoteho heiluu enemmän ja vähemmän holtittomasti ja paras vaihtoehto on poistaa tämän aiheuttaja ja siten päästä koko ongelmasta erillleen. Jos pumpun saa käymään tasaisesti lämmitysjakson läpi niin se käy takuulla pidempää keskimääräistä lämmitysjaksoa paremmalla kopilla. Vähän samma homma kun vertaisi auton kulutusta kun ajat autolla 100 km 100 km/h nopeudella siihen että sama matka ajetaan siten että ensimmäiset 50 km 200 km/h nopeudella ja jälkimmäiset 50 km vajaata seitsemää kymppiä. Molemmissa samaan matkaan meni sama aika mutta kulutuksissa on varmasti eroa
Noin yleisesti otttaen kevät ei ehkä paras aika tämän testailuun sillä kelit keskimääräistä kuivempia ja lämpötilat käyvät jopa plussalla ja tästä johtuen tulee vähemmän sulatustarvetta. Lisäksi hyvä tiedostaa ja pitää mielessä pumpun oman logiikan sulatusehto kennolämpötilalle jottei tule tehtyä vääriä johtopäätöksiä modin toimivuudesta/toimimattomuudesta (edeltävissä malleissa -3 C)Täällä on tulossa testimielessä ihan mielenkiitoisia säitä. Pidän toistaiseksi tuon minimilämmitysajan 50 minuutissa, niin katsotaan meinaako vetää kennoa jäihin.
Velsku
Aktiivinen jäsen
1.0 vasta sitten, kun ollaan tehty tarvittavat 1.0 ominaisuudet.
Niitä ovat ainakin:
laitten käynnistyksen / sähkökatkon / tjsp. resetistä selviäminen, ettei sekota.
Maksimilämpötilaraja, jolloin huijataan. Jottei huijata plussakeleillä.
Vastuksen suuruus siten, että pohjan lämmityselementit on päällä.
Eiköhän tuohon vielä jotain keksitä.
Mutta perustoiminta pitää olla varmaa, niin ongelma, kuin normaalitilanteissa.
Rauski lupasi selättää häiriöt ensin meidän parin vuoden takaisella arduino viritelmällä. Se on nyt mittaillut kolmatta vuorokautta ongelmitta lämpöjä takkahuoneen pöydällä 2 sekunnin välein ja naksutellut relettä säälisulatuksia tehden. Huomiseksi luvataan tänne sellaista keliä että voisin kytkeä tuon pumppuun ja katsoa pääsenkö mittaushäiriöistä eroon....
State-Of-Art modi kyllä houkuttaa kun tälle on täällä niin vahva tekninen tuki että jopa minäkin saisin sen pystytettyä
puu
Aktiivinen jäsen
Joo, ei tuota kasvattaa ainakaan kannata. Minimiajan säätö sopivaan kohtaan, niin ettei kuitenkaan mene liikaa tukkoon.
Miten ajattelit "poistaa tämän aiheuttajan"? Kielletään ulkolämpötilaa laskemasta liian nopeasti? Autollakin joutuu välillä nostamaan ja laskemaan nopeutta, vaikka olisi mukava ajella vaan cruise päällä tasaista 100km/h. Ja itse en ainakaan tykkäisi että rekkaa ohittaessa auton logiikka päättäisi, että "jahas, liian kova kiihdytys, sammutanpa auton 10 minuutiksi". Itseäni ei ainakaan siinä tilanteessa kiinnosta pätkääkään moottorin höytysuhde tai kulutus.
Ja pitääkö peruslämmöillä olleelle mökille mentäessä laittaa sitten himmaillen lisää lämpöä ilppiin, ettei vaan tulisi tehojen heilahtelua? Tuskin kukaan sellaiseen rupeaa. Kyllä sitä tehoa pitää olla saatavilla silloin kuin sitä tarvitaan, niin ILPeissä kun autoissa. Toki se ei haittaa jos keskimääräinen hyötysuhde on hyvä.
Totta tämäkin. Ikävä kyllä vuodenaikaan on kovin vaikea vaikuttaa itse, joten pakko sitä on testata nyt.
puu
Aktiivinen jäsen
Ei varmasti hemmottelekaan, mutta joskus voi olla tarvetta ottaa pumpusta täydet tehot ihan normaalissa käytössä. Hemmottelulla olen yrittänyt simuloida tätä tapausta. Kylmä mökki ei lämpene jos pumppu menee hullunkiertoon sen takia kun dT:n nousu triggaa aina sulatuksen liian nopeasti.Ei kai kannate aikaa uhrata sille jos hemmottelu laukaisee sulatuksen sehän nyt on ihan yksi ja sama koska eihän kukaan hemmottele joka päivä/monta kertaa päivässä
Perus insinöörisääntöihin kuuluu, että järjestelmää pitää testeissä kuormittaa kovemmin, kuin normikäytössä. Eli mielestäni sulatushuijauksen pitäisi selvitä myös hemmottelusta. Mutta siis ei se nytkään mitenkään hirveän huonosti selviä, joten mikään iso ongelma ei ole kyseessä.
Viimeksi muokattu:
jarkko_h
Vakionaama
Eikös dT:n voi lisätä alipaastöfilterin 3...5 minuutin aikavakiolla? Tällöin piikkailusta aiheutuvat turhat sulatukset jäisivät pois. Aikavakion oikean arvon voi esitestata excelissä tai matlabissa käyttäen raakadataa oikeasta sulatustarpeesta ja "turhasta" ei sulatukseen liittyvästä piikkaukauksesta.
Tuota melkein suosittelen hakemaan siten että laita dt korkeammaksi esim. 8-10 C ja aja kennoa tarkoituksella tukkoon muutamia kertoja niin voit katsoa että kuinka nopeasti dt kasvaa ja hakea ajalle sweet potin
Tässä ajattelin ihan normaalia lämmityskäyttöä ja olen itse saanut tehojen pumppaamisen tosi hyvin pois ainoastaan siirtämällä sisäyksikön lämpötila-anturin parempaan paikkaan. Kirjoittelin enemmän ja laitoin graafeja tästä eilen. Talon todellinen lämpötila/tehon tarve ei muutu niin äkkiä että tarvitsisi "polkaista rekkaa ohitettaessa" vaan voidaan ajaa cruise päällä ja ottaa napsu kerrallaan alaspäin jos edellä ajavan puskuri uhkaa lähetyä
Oma pumppuni reagoi rauhallisesti myös muuttuviin olosuhteisiin oli ne sitten nopeat ulkolämpötilan muutokset, takan lämmitys tai makuuhuoneiden ovien sulkeminen yöksi. Kannustan ihan oikeasti miettimään/kokeilemaan sy anturin siirtoa... se on paria/kolmea kertaluokkaa helpompi rasti verrattuna sulatusmodiin
MSZ-LN sulatushuijaus
Nuo sulatuksen pakotukset kuulostavat hyvältä. Nyt on näköjään jättänyt taas vähän raitaa kennon alareunaan, vaikka on tuo 10°C lopetuslämpötila. Ehkä laitan vielä sulatusanturin alaputkeen jossain välissä. Mutta ihan hyvä optio, että voisi joskus pakottaa kunnon pitkäl sulatuksen, että nuo...
Uskon että mökin lämpötilan nosto peruslämmöltä on ja tulee pysymään hankalana vaikka kuinka parametreja virittelisi. Kenno käy vain yksinkertaiseksi piikaiseksi kun siitä otetaan maksitehoa ulos hyvällä kopilla ja korkea dt ja kennon tukkeutuminen on väistämättä edessä. Toistan ehkä itseäni mutta en näe mitään järkeä siinä jos kenno on jo tukossa (dt>5 C) esim. 30 min jälkeen, että lämmitystä jatkettaisiin esim. toiset 30 min tukossa olevalla kennolla koska dt tulee olemaan valtava jälkimmäisen 30 min jälkeen sillä dt kasvaa todellakin kiihtyvällä tahdilla 5C jälkeen kun tehopyynti pidetään täysillä. Jos haluaa niin nyt tämäkin on helppo kokeilla ja todistaa vääräksi/todeta oikeaksi.
Edt: Itsellä ei ole mökin lämmön ylösnostotarvetta mutta jos olisi niin voisin kokeilla ainakin lämmön nostoa etäyhteyden kautta pidemmän aikavälin aikana eli nostetaan aste kerrallaan eikä rysäytetä täydelle pyynnille. Lisäksi jos mökillä esim. joka viikonloppuinen käyttötarve niin jättäisin herkästi koko pudotuksen tekemättä tai pudotus korkeintaan 3-4 astetta.
Viimeksi muokattu:
puu
Aktiivinen jäsen
Joo, ei tästä asiasta varmaan kannata enempää vääntää ennenkuin on kunnolla dataa analysoitavaksi eri olosuhteissa. Tuo alipäästöfiltterikin on kokeilemisen arvoinen (excelissä ainakin).
Ja itse kun en ole jatkuvasti loggaillut LN:n tehoja, niin en todellakaan edes tiedä, minkälaisia tehopumppauksia tämä oikeasti tekee normaalissa käytössä. Huoleni saattaa olla täysin turha. Ja sehän tässä on hienoa, että parametrejä voi muuttaa "lennosta", jos huomaa että nyt ei oikein pelaa hyvin.
Joka tapauksessa saisi yrittää oikein tosissaan että logiikasta saisi huonomman kuin Mitsun alkuperäinen.
Ja itse kun en ole jatkuvasti loggaillut LN:n tehoja, niin en todellakaan edes tiedä, minkälaisia tehopumppauksia tämä oikeasti tekee normaalissa käytössä. Huoleni saattaa olla täysin turha. Ja sehän tässä on hienoa, että parametrejä voi muuttaa "lennosta", jos huomaa että nyt ei oikein pelaa hyvin.
Joka tapauksessa saisi yrittää oikein tosissaan että logiikasta saisi huonomman kuin Mitsun alkuperäinen.
- Keskustelun aloittaja
- #257
Velsku, olet oikeassa siinä että laitteen perustoiminnan on oltava luotettavaa ja tuon toteutukseen js verifiointiin menee tietty aika. Toisaalta systeemin ominaisuuksia voidaan fiilata ja optomoida maailman tappiin.
Miten te tämän harjoituksen ytimessä näette tavoitteeksi, aikatauluksi ja vaiheistukseksi, halutaanko ja onko realististista tavoitella muutama perustoiminta-pilotteja vielä tämän lopputalven aikana? (periaatteella että tämän harjoituksen aikaansaannokset ovat käytttävissä, tukea annetaan se mikä kyetään, takuuta ei ole, pilotointi omalla vastuulla)
Miten te tämän harjoituksen ytimessä näette tavoitteeksi, aikatauluksi ja vaiheistukseksi, halutaanko ja onko realististista tavoitella muutama perustoiminta-pilotteja vielä tämän lopputalven aikana? (periaatteella että tämän harjoituksen aikaansaannokset ovat käytttävissä, tukea annetaan se mikä kyetään, takuuta ei ole, pilotointi omalla vastuulla)
puu
Aktiivinen jäsen
Omasta mielestäni tästä voisi jo "julkaista" jonkun "beta"-version, kunhan saa vielä pari juttua siistittyä. Tällaisenaan kuitenkin toimii jo varsin vakuuttavsti. Kuitenkin pumpun saa normaalitoimintaan kunhan nykäisee virrat pois huijausboksilta, joten ei oikein vahinkoa voi päästä tapahtuman. Ja jokainen toki kokeilee omalla vastuullaan.
Velsku
Aktiivinen jäsen
Joka tapauksessa saisi yrittää oikein tosissaan että logiikasta saisi huonomman kuin Mitsun alkuperäinen.
Sanoo mies, jolla maailman paras LN jo nyt.
Voin exportata testiajodatat ja niillä voi joku halutessaan tehdä paperitestejä ja algoritmitestejä.
--> olis hieno homma!
Kuten olen kirjoittanut, kerätään dataa ja tehdään säädöt datan perusteella. Kyllä nämä saadaan toimimaan varmasti luotettavasti. Nytkin näyttää toimivan jo todella hienosti. Eli konsepti toimii. Ja vaikka tehon nosto nostaa äkisti deltaa joka voi käynnistää sulatuksen --> sulatuksen jälkeen alkaa ihan normaali lämmitysjakso, eikä siinä nyt yhdessä sulatuksessa ole menetetty mitään, vaikka se vähän aikaisemmin sattuikin lämpösäädön takia tulemaan. Enemmän olisin huolissaan, jos pumppu lämpösäädön takia tekisi tuollaista, mutta minulla haastavasta ja 1-2kW välein heittelevästä kulutuksesta huolimatta ei triggeröi sellaisia nyky algoritmeilla, niin epäilen myös että meillä on algoritmin ulkopuolinen syy @puu :n tapauksessa.
Mietin kahta asiaa:
Paljonko suojaboksi hidastaa ilmankiertoa --> vaikuttaako deltaan sen takia?
Miten vaikuttaa jos kylmäaine vähissä? Ainakin on raportoitu, että kenno menee jäähän nopeampaa --> oletus on että kenno on käynyt kylmempänä, joka tarkoittaa isompaa deltaa.
Kun katsoo käyriä, niin käyrät on exponentiaalisia nousukäyriä riippuen tehonotosta.
--> antaajo suuntaa miten jäätyminen tapahtuu ja ohjaa filtterin suunnittelussa, jositä haluaa pelkän deltan lisäksi edes optimoida.
Yksi optimointi voisi olla käyttää juoksevaa keskiarvoa, jolla filteröidä äkillisä piikkejä.
Käytännössä "deltan kesto" on lähes yksi ilmentymä juoksevasta keskiarvosta, mutta siinä keskiarvo pakotetaan yli kolmeksi 3min ajaksi.
Juoksevalla keskiarvolla aikajakso ei ala alusta, jos kerrankin tulee alle 5 astetta. Nykyään alkaa, mutta ei sekään ole ongelma.
Julkaisen datat, jos joku haluaa excelillä tutkia. Data sisältää lämpötilat + tehonkulutuksen.
Sanoo mies, jolla maailman paras LN jo nyt.
Voin exportata testiajodatat ja niillä voi joku halutessaan tehdä paperitestejä ja algoritmitestejä.
--> olis hieno homma!
Kuten olen kirjoittanut, kerätään dataa ja tehdään säädöt datan perusteella. Kyllä nämä saadaan toimimaan varmasti luotettavasti. Nytkin näyttää toimivan jo todella hienosti. Eli konsepti toimii. Ja vaikka tehon nosto nostaa äkisti deltaa joka voi käynnistää sulatuksen --> sulatuksen jälkeen alkaa ihan normaali lämmitysjakso, eikä siinä nyt yhdessä sulatuksessa ole menetetty mitään, vaikka se vähän aikaisemmin sattuikin lämpösäädön takia tulemaan. Enemmän olisin huolissaan, jos pumppu lämpösäädön takia tekisi tuollaista, mutta minulla haastavasta ja 1-2kW välein heittelevästä kulutuksesta huolimatta ei triggeröi sellaisia nyky algoritmeilla, niin epäilen myös että meillä on algoritmin ulkopuolinen syy @puu :n tapauksessa.
Mietin kahta asiaa:
Paljonko suojaboksi hidastaa ilmankiertoa --> vaikuttaako deltaan sen takia?
Miten vaikuttaa jos kylmäaine vähissä? Ainakin on raportoitu, että kenno menee jäähän nopeampaa --> oletus on että kenno on käynyt kylmempänä, joka tarkoittaa isompaa deltaa.
Kun katsoo käyriä, niin käyrät on exponentiaalisia nousukäyriä riippuen tehonotosta.
--> antaajo suuntaa miten jäätyminen tapahtuu ja ohjaa filtterin suunnittelussa, jositä haluaa pelkän deltan lisäksi edes optimoida.
Yksi optimointi voisi olla käyttää juoksevaa keskiarvoa, jolla filteröidä äkillisä piikkejä.
Käytännössä "deltan kesto" on lähes yksi ilmentymä juoksevasta keskiarvosta, mutta siinä keskiarvo pakotetaan yli kolmeksi 3min ajaksi.
Juoksevalla keskiarvolla aikajakso ei ala alusta, jos kerrankin tulee alle 5 astetta. Nykyään alkaa, mutta ei sekään ole ongelma.
Julkaisen datat, jos joku haluaa excelillä tutkia. Data sisältää lämpötilat + tehonkulutuksen.
Viimeksi muokattu:
puu
Aktiivinen jäsen
En usko että on merkittävää vaikutusta, mutta voin kokeilla joku päivä jos sattuisi olemaan kohtalaisen vakio-olosuhteet. Sitä ennen pitää kehitellä myös anturille kiinnitys joka toimii ilman tuota suojaboksia.
Hemmo-testien perusteella en usko että tuosta on itselläni kyse. Toistaalta voiko tuo kennon alareunaan välillä jäävä jääraita kieliä siitä? Kuitenkin kenno huurtuu mielestäni todella tasaisesti, ilmeisesti kylmäaineen vähyys tekee siihen raitoja?
Täytyy itsekin laittaa tuo datankeruu kuntoon niin pääsee kunnolla tutkimaan. Jonkun verran on tullut töiden puolesta pyöriteltyä noita filttereitä sun muita.
puu
Aktiivinen jäsen
Nyt ollaan päästy jo plussan puolelle ulkolämpötilassa, kennon ollessa kuitenkin pakkasen puolella. Hienosti tuntuisi nytkin toimivan. Sulateltu on noin 1,5h välein, vaikka vettäkin tihuttelee, eli kosteuttakin on ilmassa. Nyt dT nousee selvästi rajummin ennen sulatusta, ehtii nousta jopa 8°C tuntumaan. Ilmeisesti vetää sitten ihan kunnolla kennon tukkoon. Kuitenkin sulatus onnistuu hyvin, ja sulatuksen jälkeen kenno on puhdas, ei jää edes raitaa.
Lämpötilaero (dT):
Ulkolämpötila:
Lämpötilaero (dT):
Ulkolämpötila:
Saatko tuohon dt rinnalle puhalluslämpötilaa? Nousee niin pystysuoraan tuo dt. Epäilen tosissaan että sinulla kennon vetää useasti tukkoon (turhat) koneen spurttaukset ja ilman niitä lämmitysjaksot olisivat pidempiä
Myös esim. viimeisen ja kolmanneksi viimeisen lämmitysjakson keskellä on todennäköisesti lyhyt spurtti joka ei ihan ehdi sulatusta laukaisemaan...
Viimeksi muokattu:
puu
Aktiivinen jäsen
Tuossa puhalluslämpötila, pyynti 24°C, puhallus 4/5. Rinnalle en saa tähän hätään. Noissa kahdessa ensimmäisessä korkeammassa piikissä puhalluslämpötila alkaa selvästi laskea, mutta kolmannessa (viimeisessä) ei ennen sulatusta.
puu
Aktiivinen jäsen
Tässäpä dataa kuluneen vuorokauden ajalta. Tehokuvaajaa on vain viimeisen 10h ajalta.
Viimeisen 1:41 pituisen lämmitysjakson lopussa kurkkasin kennoa, ja olihan se ihan tukossa. Teki tälle noin 8 minuutin sulatuksen, ja hyvin puhdistui. Huomionarvoista on, että tässä sulatuksessa tehossa näkyy kaksi piikkiä.
Lämmitysjaksojen pituudet noin:
Alkuaika | pituus
09:26 01:45
11:14 02:02
13:20 01:26
14:50 01:27
16:21 01:36
18:00 01:27
19:32 01:17
20:53 00:58
21:54 00:54
22:50 01:20
00:13 01:45
02:02 01:01
03:07 00:55
04:05 01:22
05:31 00:56
06:32 01:41
Lämpötilaero (dT):
Sisäyksikön puhalluslämpötila (puhallus 4/5):
Ulkolämpötila:
Ottoteho (viimeiset 10h):
Viimeisen 1:41 pituisen lämmitysjakson lopussa kurkkasin kennoa, ja olihan se ihan tukossa. Teki tälle noin 8 minuutin sulatuksen, ja hyvin puhdistui. Huomionarvoista on, että tässä sulatuksessa tehossa näkyy kaksi piikkiä.
Lämmitysjaksojen pituudet noin:
Alkuaika | pituus
09:26 01:45
11:14 02:02
13:20 01:26
14:50 01:27
16:21 01:36
18:00 01:27
19:32 01:17
20:53 00:58
21:54 00:54
22:50 01:20
00:13 01:45
02:02 01:01
03:07 00:55
04:05 01:22
05:31 00:56
06:32 01:41
Lämpötilaero (dT):
Sisäyksikön puhalluslämpötila (puhallus 4/5):
Ulkolämpötila:
Ottoteho (viimeiset 10h):
Koska olen muutamaan kertaan tuonut esille tehon heilumisen haitallisuuden ja siitä johtuvan lisääntyneen kuuraantumisen/sulatustarpeen Osa väittämistäni perustui omiin (vanhoihin) loggauksiin, osa muiden, erityisesti Velskun ja puun loggauksia ja osa ihan omiin päättelyihin fysiikan laeista. Kun tuli väitettyä asioita kohtuu rohkeasti niin pitihän tämä testata ja tein eilen pumpullani "eläinkokeita"
- Testiolosuhteet: Ulkolämpötila -7- -9 C, ilman kosteus virallisen mittausaseman mukaan n. 93 %, pilvistä ja ajoittain erittäin kevyttä lumisadetta
- Ennen kokeiluja pumppu oli käynyt 2 puhalluksella (384 m3/h) ja 22 C lämpötilapyynnillä noin 1h 45 min lämmitysjaksoja ja kuvasta arvioiden lämmitysjakson keskiantoteho hieman alle 2,5 kw
-Liittenä olevassa kuvassa ylhäällä puhalluslämpö ja alhaalla ulkoyksikön kennon lämpö
-Testeissä sulatus on ollut rinnan kytketyllä vastuksella estettynä jottei pumppu pääsyt karkaamaan omia aikojaan sulatukselle kesken testin ja sulatuslupa on annettu manuaalisesti
klo18.10: puhallus pidetty 2 ja pyynti 22 -> 21 C -> pumpun ottoho tippui ja vakiintui 350-400 w. Ulospuhallus tippui n. 33 C ja ulkoyksikön kennon lämpötila nousi 1-2 C
klo 18:30 puhallus pidetty 2 ja pyynti 21 -> 31 C -> pumpun ottoho nousi ja vakiintui n. 1600 w. Ulospuhallusta ja tehoa rajoitti kuumakaasurajoitus ja ulkoyksikön kennon lämpötila tippui 4-5 C ja kenno alkoi menemään tosi nopeasti tukkoon ennen sulatusta
Klo19 alkaneen lämmitysjakson alusta pumppu on käynyt n 40 min 2 puhalluksella ja 22 C pyynnillä jotta alkukiukku on saatu varmuudella ohi
klo 19:30 puhallus 2->3 ja pyynti 21 -> 31 C -> pumpun ottoho nousi hieman yli 2000 w. Ulospuhallusta nousi kuumakaasurajoituksen rajalle ja ulkoyksikön kennon lämpötila alkoi tippumaan todellla voimakkaasti ja kenno menemään tukkoon. Noin puolessa tunnissa kennon lämpötila oli tippunut -12 -> -27 C ja ulospuhalluksen lämpötila 46-47 C. Ottoteho pysyi yli 2 kw mutta antoteho oli enää hieman yli 3,5 kw -> COP 1,7-1,8 ulkolämpötilan ollessa -8 C. Klo 20:10 kuvassa olevasssa tekstissä virhe: puhallus tiputettu 2, pyynti 22 C ja jääty odottelemaan seuraavan sulatuksen lliipasua. Kennon lämpötila nousi n. 10 C kun pienemmän pyynnin ansiosta ulkoyksikön kennosta pyydettiin vähemmän tehoa.
klo 20:40 lämmitysjakso ajettu referenssiksi testiä edeltävillä parametreilla puh 2, pyynti 22 C. Ilmeisestikin edellisestä pitkästä sulatuksesta johtuen pumpun alapuolella sijaitsevalle sisäyksikön lämpötila-anturille oli valunut sen verran kylmää ilmaa että pumppu oli sitä mieltä että nyt pitää lämmittää.... Pumppu kävi yllättävän kauan eli noin tunnin kuumakaasurajaa vasten. Kun pumppu oli viimein sitä mieltä että tehoja voi himmata niin ulospuhalluslämpötila tippui n. 10 astetta ja pysyi pitkälti siinä seuraavan tunnin eli lämmitysjakson loppuun. Ajoin tarkoituksella lämmitysjakson pitkäksi jotta nähdään miten kennon lämpötila reagoi kun pumppu ei ryntäile vaan käy vakioteholla. Kennon dt oli sulatusjakson lopussa n. 10-11 C ja järkevä sulatusajankohta olisi toki ollut noin 15-20 minuuttia aiemmin kun dt oli n. 5 C
Kuvasta voi mietiskellä seuraukset jos pumpun tehonsäätö huojuu syystä tai toisesta isossa mittakaavassa tai mitä voi olla odotettavissa kun mökin lämpötilaa lähdetään nostamaan ylläpitolämpötilasta täydellä teholla .
Liitteet
puu
Aktiivinen jäsen
Nyt kun tuota dT-kuvaajaa katselee, niin ainakin näillä 0°C tuntumassa olevilla keleillä voisi olla järkevää olla tuo sulatuksenkäynnistystaso 4 asteessa. Nuo kolme viimeistä lämmitysjaksoa se olisi katkaissut jo aikaisemmin, eikä kenno olisi mennyt niin tukkoon. Ei liene tarkoituksenmukaista vetää niin tukoon että tarvitaan 8min sulatus. Viimeisein lämmitysjakso oli esim. nyt 2h 10min.
Mielestäni huojunta tosi isoa kun pumppu ehtii lämmitysjakson aikana käydä pahimmilleen kaksikin kertaa minimiottotehon tuntumassa, lähellä katkorajaa ja huipuissa taas käydään melkein 50 asteessa eli jo kohtuu lähellä kuumakaasurajaa 55 COttoteho (viimeiset 10h):
Minkälaiseen paikkaa sisäyksikkö asennettu, pohjakuva ja valokuvia asennuspaikasta?
FH piikkailee aika samalla lailla noissa umpitukkoisen kennon sulatuksissa, en ole oikein jaksanut asiasta murehtiaTässä vielä tarkempi tehologi tuosta viimeisestä lämmitysjaksosta. Näkyy tosiaan kaksi tehopiikkiä viimeisimmässä sulatukseessa:
- Keskustelun aloittaja
- #273
Velsku, latasin tuo uusimmnan softan Wemos-D1:lle, muutama havainto
* board_type: 'd1_mini_lite' *** pitäisi olla d1_mini (minun virhe aiemmin...)
* address: $dallas_address_kenno # tämä on sinulla eri aina ja jokaiselle sensorille uniikki. Näet tämän logeista kun kommentoit tämän rivin pois **** ei käänny jos tuon kommentoi pois
==> Olisi kätevää olla erillinen "set-up" -softa, jonka logista näkee mihin ip-osoitteeseen kytkeydytään, löytykö dallas -anturit ja mitkä ovat niiden osoitteet, lisäksi "vilkuttaa" relettä siten että käyttäjä joi todeta onko oikein kytketty. Toisaalta... sinä, Puu jas minä emme tuota tarvitse eikä muita halukkaita käyttäjiä ole ilmaantunut
* board_type: 'd1_mini_lite' *** pitäisi olla d1_mini (minun virhe aiemmin...)
* address: $dallas_address_kenno # tämä on sinulla eri aina ja jokaiselle sensorille uniikki. Näet tämän logeista kun kommentoit tämän rivin pois **** ei käänny jos tuon kommentoi pois
==> Olisi kätevää olla erillinen "set-up" -softa, jonka logista näkee mihin ip-osoitteeseen kytkeydytään, löytykö dallas -anturit ja mitkä ovat niiden osoitteet, lisäksi "vilkuttaa" relettä siten että käyttäjä joi todeta onko oikein kytketty. Toisaalta... sinä, Puu jas minä emme tuota tarvitse eikä muita halukkaita käyttäjiä ole ilmaantunut
Siirretty, vakiopaikassa pumppasi puhalluslämpöjä ylös ja alas ja pakkasten kiristyessä piti pyyntiä nostaan noin asteella per 5 C muutos ulkolämpötilassa.
Kuvissa näkyy asennuspaikka ja satiainen kurkkii sieltä listan alta
, talon pohjakuva löytyy minun ensimmäisestä viestistä tälle foorumille.Määnäen pois käytöstä ettei heiluttele pyynnin tavoitetta
Liitteet
- Keskustelun aloittaja
- #275
Myös minulla vanhassa FD-mopossa on lämpötila-anturi siirretty kotelon ulkopuolelle (kuvassa kaapin alakulmassa). Ainakin se hyöty tuosta siirrosta on että pyytilämpötilaa ei juurikaan tarvitse säädellä ulkoläpötilan vaihdellessa. Ottoteho pysyy rauhallisena (ei tosin ole dataa miten ennen siirtoa käyttäytyi). Sisäyksikkö on varsin avoimessa tilassa.
Alakerran pumppu näyttää nyt työntävän niin paljon lämpöä tänne yläkertaan, että automatiikka on laittanut Mitsun nukkumaan.
.
Alakerran pumppu näyttää nyt työntävän niin paljon lämpöä tänne yläkertaan, että automatiikka on laittanut Mitsun nukkumaan.
.
puu
Aktiivinen jäsen
Hyviä huomioita. Näköjään itse sössin viime päivityksessä tuon _liten tuohon perään (copypaste väärästä paikasta).Velsku, latasin tuo uusimmnan softan Wemos-D1:lle, muutama havainto
* board_type: 'd1_mini_lite' *** pitäisi olla d1_mini (minun virhe aiemmin...)
* address: $dallas_address_kenno # tämä on sinulla eri aina ja jokaiselle sensorille uniikki. Näet tämän logeista kun kommentoit tämän rivin pois **** ei käänny jos tuon kommentoi pois
==> Olisi kätevää olla erillinen "set-up" -softa, jonka logista näkee mihin ip-osoitteeseen kytkeydytään, löytykö dallas -anturit ja mitkä ovat niiden osoitteet, lisäksi "vilkuttaa" relettä siten että käyttäjä joi todeta onko oikein kytketty. Toisaalta... sinä, Puu jas minä emme tuota tarvitse eikä muita halukkaita käyttäjiä ole ilmaantunut
Tuo setup-softa on hyvä idea, täytyy jossain kohtaa toteuttaa. Helpottaa ainakin dallasien hakua. Ja tällä hetkellä tuo että oinnistuisi kommentoimalla tuon rivin pois ei pidä edes paikkaansa.
- Keskustelun aloittaja
- #277
Puu, kun katselen itsellä noita deltaT käppyröitä niin huomaa että deltaT:n käyttäytyminen riippuu keliolosuhteista, (lämpö, kosteus)
sekä varmaan myös siitä kuinka paljon pumpusta otetaan tehoa. "FD25-mopolla" deltaT ylittää 6 asteen rajan vain kun kenno on tukossa, joten aluksi käytin tuota rajaa sulatuksen liipaisuun. Myöhemmin katselin COP-käyriä ja joissakin tapauksissa COP huononi selvästi ennen sulatusta. Siispä laiton deltaT rajaksi 4C. Tuolla mennään nyt...joskus tulee turhan aikainen sulatus, mutta COPista päätellen homma hoituu OK.
Summary: Sopiva raja löytynee kokeilemalla, täysiin oikeaa sulatukuksen liipaisuhetkeä tuskin voidaan toteuttaa deltaT:n perustella, mutta keskimäärin kyllä päästää hyvään lopputulokseen.
sekä varmaan myös siitä kuinka paljon pumpusta otetaan tehoa. "FD25-mopolla" deltaT ylittää 6 asteen rajan vain kun kenno on tukossa, joten aluksi käytin tuota rajaa sulatuksen liipaisuun. Myöhemmin katselin COP-käyriä ja joissakin tapauksissa COP huononi selvästi ennen sulatusta. Siispä laiton deltaT rajaksi 4C. Tuolla mennään nyt...joskus tulee turhan aikainen sulatus, mutta COPista päätellen homma hoituu OK.
Summary: Sopiva raja löytynee kokeilemalla, täysiin oikeaa sulatukuksen liipaisuhetkeä tuskin voidaan toteuttaa deltaT:n perustella, mutta keskimäärin kyllä päästää hyvään lopputulokseen.
Laitetaan tähän vielä näkyville eiliseltä pidempi loggaus kun tallessa ovat. Loggausjakson alussa puhallus 3 ja pyynti 22 C ja n. 10:30 muutettu puhallus 2 ja pyyntinä sama 22 C, illalla tehdyt testailut selitin tuossa aiemmassa viestissä.
Kuvissa näkyy myös hyvin kuinka mitsun oma logiikka osaa "panna parastaan" myös silloin kun jaksoja pitäisi lyhentää. Yöllä kennoa on ajettu toistuvasti umpitukkoon yli puolentoista tunnin jaksoilla kun sulattaa olisi pitänyt lyhyimmillään jo puolen tunnin välein... noh onhan tuossa ollut sentään suunta oikea kun lämmitysjakso on lyhentynyt 20-30 minuuttia puoleen päivään mennessä... pitää varmaan saada tämä petkutus vietyä loppuun omalle pumpullekin
Lisäksi näyttää että 4. ja 5, jaksoin aikana kenno on ollut jo niin tukossa että se on rajoittanut pumpun antotehoa...kopista nyt ei enää kannnate paljoa puhua...Jos nyt unohdetaan tuo pumpun oman logiikan toimimattomuus ja keskitytään siirretyn anturin myötä saavutettavaan pumpun rauhallisempaan käyttäytymiseen mikä näkyy hyvin rauhallisena puhalluslämpötilan ja kennon lämpötilan käyttätymisenä. Sulatuksen jälkeen teho piikkaa joksikin aikaa ylös mutta pienenee hallitusti kun anturin näkemän sulatuksen jälkeinen lämpötilan pudotus on ajettu kiinni. 2 puhalluksella käytös on hieman kulmikkaampaa. Uskon että tästä saisi vielä paremman jos anturin siirtäisi kauemman eli pois pumpun alta johon sulatuksen aikana valuu väkisinkin kylmää ilmaa, mitä pidempi sulatus sen enemmän. Minulla ei vain saa helposti ja siististi anturia kauemmas niin nykyiseen paikkaan se todennäköisesti jääkin kun on siinä jo vuosikausia majaillut.
Liitteet
Veikkaan että sinulla pumpun käytöstä rauhoittaa avoin asennuspaikka ja siirretty anturi. Jos löytyy niin pistätkö vertailun vuoksi näytille logeja miten sinulla pumppu käyttäytyy?