MSZ-LN sulatushuijaus

[Skibidi Weinau]

Kyllähän tietyissä olosuhteissa on selvästi eroa mistä kohtaa kylmäaineputkistoa mittaa kennon lämpötilaa. Kuvassa pinkki mittaa ihan alimmasta putkesta, voletti sulatusanturin alkuperäiseltä paikalta ja punainen ylempää putkista. Täällä kuvia antureiden sijainnista.

Tuo alin putki tosiaan näyttäisi tähän mennessä sikäli parhaalta paikalta, että siinä ei tule tuollaisia ylimääräisiä notkahduksia mitä saattaa tulla pumpun laskiessa tehoja. Lämpötiladeltan liipaisuraja pitää vaan sitten säätää anturin sijoituksen mukaiseksi. Tuo on keskimäärin vähän kylmepi kuin esim. vakiosulatusanturin paikalta mitattu.

katso liitettä 84142

Alin putki siis tuo pystysuora (kuvaajasa pinkki), alkuperäinen sulatusanturin paikka taas on tuo vinoputki (kuvaajassa violetti).

katso liitettä 84143

Tosiaan sulatusanturi tullut siirrätettyä & eristettyä silloin pari vuotta sitten keskiputkeen.

Kun alan MitsuRunneria käyttämään, niin sulatusanturi saanee jäädä keskiputkeen? Kun se siinä kuitenkin paremmin toimii, mitä alkuperäisella paikallaan alhaalla ilman sulatushuijausta.

 

[wannabe]

Kun alan MitsuRunneria käyttämään, niin sulatusanturi saanee jäädä keskiputkeen? Kun se siinä kuitenkin paremmin toimii, mitä alkuperäisella paikallaan alhaalla ilman sulatushuijausta.

Kts. sivu 27 viesti #1044 (Velskun viesti) Samasta aiheesta hyvine asennusohjeineen lisää myös myöhemmissä viesteissä.

 

[Velsku]

Nyt tuli haaroitinkappale Sonoff TH Eliteelle. Tässä koko Mitsurunner paketti kuvassa. Ei juottamista tai omaperäisiä sähkövirityksiä, eli ns. "Jokamiespaketti"

Menee pari viikkoa, että kerkeän kuvan ottoa enempää tällä värkätä. Mitsurunneri mulla pyörii senkin ajan tuolla pumpun sisällä entisillä hiluillansa.

Kuvassa siis:
* Sonoff TH Elite
* 2kpl sonoff Dallas lämpötila-antureita
* Haaroitin, jolla Sonofiin saa kiinni nuo kaksi anturia
* @puu :n adapteri
* Mitsun kaukosäädin mittakaavana

Kuvasta puuttuu USB TTL adapteri, jolla ensimmäinen softa pitää ajaa sisään.

Tuon haaroittimen ansiosta nuo adapterien johdot kyllä pitäisi riittää ihan järkevään asennukseen.

 

[iro]

Menee pari viikkoa, että kerkeän kuvan ottoa enempää tällä värkätä

Jotta pyörää ei tarvitse keskiä monta kertaa alla Mitsurunner porttauksessa Sonoff TH Elite rautaan tarvittavat koodimuutokset:

Platform.yaml
platform_type: 'esp32'
board_type: 'nodemcu-32s'
dallas_pin: 'GPIO25' # Pin for DS18B20 1-wire temperature sensors. Set to the pin number you are using.
relay_pin: 'GPIO4' # Pin for controlling relay

Mitsurunner.yaml
on_boot:
- switch.turn_off: gpio_relay
- output.turn_on: Dallas_power #Lisää tämä rivi
- script.execute: schedule_forced_defrosting
- script.execute: initialize

Lisää täältä löytyvät koodirivit Mitsurunner.yaml koodin loppuun (koodi ohjaa Sonoff näyttöä ja DallasPowerPINiä)
https://lampopumput.info/foorumi/threads/msz-ln-sulatushuijaus.31223/page-30#post-571285

Lisätään tähän vielä ominaisuus jota Mitsurunner ei käytä.
Sonofissa on verkkosähkö-rele jota voisi käyttää esim. Mitsun pohjavastuksen ohjaukseen. Rele on bistabiili eli säilyttää asetetun tilansa.
Relettä ohjataan pinneillä GPIO19 ja GPIO22; [GPIO19 LOW & GPIO22 HIGH] kytkee, [GPIO19 HIGH & GPIO22 LOW] avaa releen.

 

[iro]

Andriod sovellukaupasta löytyy IoT-Guru sovellus, jolla pääset helposti ja nopeasti katsomaan IoT-Gurun dataa. Kannattaa kokeilla!

 

[korsi]

Kun kerta lämpöantureiden virheistä on täällä puhuttu, niin tässä kaverit on yllättävän syvällisesti paneutuneet ds18b20 feikkeihin. Lopussa on lista kaupoista jotka myyvät aitoja.

 

[puu]

Kun kerta lämpöantureiden virheistä on täällä puhuttu, niin tässä kaverit on yllättävän syvällisesti paneutuneet ds18b20 feikkeihin. Lopussa on lista kaupoista jotka myyvät aitoja.

Löytyypä tuolta mainitulta listalta suo sensus, mistä tilasin juurikin tuon, josta ei ole tullut yhtään lukuvirhettä kahden viikon aikana. Samasta paikasta hankittuja olen laittanut myös noihin kasaamaani "valmiisiin" paketteihin, joten niiden pitäisi olla hyviä.

 

[wannabe]

Mulla ulkoyksikkö on melkein keskellä etelänpuoleista seinää ja kun aurinko vähänkään paistaa, niin seinustalla olevan ilman lämpötila nousee todella nopeasti. Lauantaina puolenpäivän aikoihin oli pilvetön taivas ja aurinko kipusi jo selvästi puidenlatvojen yläpuolelle vähäksi aikaa. Meni hienot ja tasaiset state- ja deltakäyrät pilalle, kun aurinko aiheutti deltan ripeän kasvun ja turhan täysin sulan kennon "sulatuksen". Näitä turhia sulatuksia varmaan tulee tuon tuosta kunhan kevät etenee ja eteenkin selaisina päivinä, kun aurinko vuoroin paistaa ja vuoroin on kumpupilven takana.

Lupasin palata tälle astialle kunhan ringo taas paistaa ja paistoihan se vihdoin tossa joku päivä sitten .

Tuossa ylläolevassa tilanteessahan ulkoanturi oli ulkoyksikön takakulmalla. Aurinko pääsi suoraan paistamaan anturiin aamupäivästä puoleenpäivään asti. Virittelin testiä varten anturin samaan kohtaan yksikön takakulmalle, jossa ulkoanturi oli ylläolevassa tilanteessa. Seinän ja kennon välissä olevan nykyisen ulkoanturin tuplasin toisella anturilla, koska se näytti tarkemmin samaa arvoa takakulman testianturi kanssa. Kennon takana olevat anturit osimoilleen laitteen keskikohdalla niin vaaka- kuin pystysuunnassa.


Takakulmalla auringonpaisteessa olevan anturin käppyrä.

Kennon ja seinän välissä olevan anturin käppyrä

Aika reipasta nousukiitoa tossa auringonpaisteessa lekottelevan anturin käyrässä verrattuna kennon takana olevan anturin käppyrään.

Mulla oli Shelly mittaamassa lämpötilaa varjon puolella talon pohjoisseinustalla. Tuosta mittauksesta ei valitettavasti toisaalla pähkäillystä syystä johtuen ole käyrää Tarkistin Shellyn ja ulkoyksikön testiantureiden lukemat samoissa olosuhteissa ennen antureiden paikalleen virittelyjä ja ne oli kympän parin sisällä toisistaan. Shellyn lukemat seuras tota kennon takana olevan anturin käyrää paitsi, että mielenkiintoisesti kennon anturi mittas tuulettimen pyöriessä n. 0,5 - 1 astetta kylmempiä lukemia kuin Shelly. Meneekö mittavirheiden ja havannoitsijan epäluotettavuuden piikkiin vai tuulettimen windchill:kö / kenno hohkaa kylmyyttään anturille / kaikki noi yhdessä moisen havainnon aiheutti???


Ulkoanturi + testianturi kennon takana. (Harakanpesä, juu myönnetään, mutta tulee siistiytymään katseenkestäväksi kunhan kelit lämpiää)

Anturi alttiina suoralle auringonpaisteelle. Ei näin!

 

[korsi]

Onko joku verrannut kastepistettä sulatustarpeeseen? Panin vain merkille, kun sulatukset alkoivat välittömästi (ilman mitsurunneria) kun kastepiste tippui alle nollan. Lämpötila oli vielä noin 1,4°C. Tavallaan tämä on järkeenkäypää, kun ulkoilman kosteuden tiivistyminen jättää niin paljon energiaa kennoon, että lämpötila asettuu kastepisteeseen - ainakin jos kastepiste on lähellä lämpötilaa. En tiedä sitten jos ilma on kuivaa, kastepiste alle nollan, mutta lämpötila esim 10°. Tuli vielä mieleen, että pysytteleeköhän kennon lämpötila yleisesti lähellä ulkoilman wet bulb (mikälie suomeksi) lämpötilaa?

 

[puu]

Tuli vielä mieleen, että pysytteleeköhän kennon lämpötila yleisesti lähellä ulkoilman wet bulb (mikälie suomeksi) lämpötilaa?

Ainakin MSZ-LN_n käyttöohjeessa on suomennettu "märkä hehkulamppu" ja "kuiva hehkulamppu":

 

[haraldh]

Onko joku verrannut kastepistettä sulatustarpeeseen? Panin vain merkille, kun sulatukset alkoivat välittömästi (ilman mitsurunneria) kun kastepiste tippui alle nollan. Lämpötila oli vielä noin 1,4°C. Tavallaan tämä on järkeenkäypää, kun ulkoilman kosteuden tiivistyminen jättää niin paljon energiaa kennoon, että lämpötila asettuu kastepisteeseen - ainakin jos kastepiste on lähellä lämpötilaa. En tiedä sitten jos ilma on kuivaa, kastepiste alle nollan, mutta lämpötila esim 10°. Tuli vielä mieleen, että pysytteleeköhän kennon lämpötila yleisesti lähellä ulkoilman wet bulb (mikälie suomeksi) lämpötilaa?

Tämä oli hyvä pointti. Huomasin että ESP8266 piiriin liitetty DH22 lämpötila- ja kosteusanturi näyttää ainakin Tasmotassa myös kastepisteen. Nämä vain eivät välttämättä toimi niin hyvin pakkasen puolella? Mutta muuten olisi mielenkiintoista logata ongelmallisia ilmalämpöpumppuja kuvin ulkokennosta kun kastepiste alkaa menemään pakkasen puolelle tai ulkolämpötila on riittävän lähellä. Pitäisikö ulkoyksiköissä tulevaisuudessa olla ilmankosteusanturi (joka toimii pakkasella, miten?) ja sen perusteella päätellä onko sulatus tarpeellinen vai ei? Tai ehkä vain kennon suorituskyvyn mittaaminen ja sen perusteella sulatus on helpoin?

 

[PolyEsko]

Kennoon tiivistyy kosteutta, jos sen lämpötila on alempi kuin kastepistelämpötila. Hyvin yksinkertainen ilmiö.

Sillä ei ole väliä onko kastepistelämpötila plussalla vai miinuksella. Tai on siinä mielessä, että mitä lämpimämpi kastepistelämpötila on ja mitä kylmempi kennon lämpötila on, niin sitä enemmän ja nopeammin vettä/kuuraa kertyy kennoon.

Hyviä ilman lämpötila-antureita saa halvalla, mutta stabiileja kosteusantureita, jotka näyttävät oikein myös lähellä 100%:n kosteuksia on harvassa ja hinta on sitten helpolla monta sataa euroa.

Kastepiste on lämpötila, joka mitataan (=lasketaan) ilman lämpötilan ja ilman suhteellisen kosteuden avulla. Jos ilman suhteellinen kosteus on 100%, niin kastepistelämpötila on sama kuin ilman lämpötila. Mitä kuivempaa ilma on, niin sitä alemmaksi kastepistelämpötila laskee.

Esim nyt ulkona +5°C, ilman suhteellinen kosteus 59% ja kastepistelämpötila -3°C.
Jos kennon lämpötila on -2°C tai lämpimänpi, niin siihen ei tiivisty kosteusta,
jos se on kylmempi kuin -3°C, niin kosteutta tiiviystyy sitä enemmän, mitä enemmän kennon lämpötila on kastepistelämpötilaa alempana.

 

[puu]

Tämä oli hyvä pointti. Huomasin että ESP8266 piiriin liitetty DH22 lämpötila- ja kosteusanturi näyttää ainakin Tasmotassa myös kastepisteen. Nämä vain eivät välttämättä toimi niin hyvin pakkasen puolella? Mutta muuten olisi mielenkiintoista logata ongelmallisia ilmalämpöpumppuja kuvin ulkokennosta kun kastepiste alkaa menemään pakkasen puolelle tai ulkolämpötila on riittävän lähellä. Pitäisikö ulkoyksiköissä tulevaisuudessa olla ilmankosteusanturi (joka toimii pakkasella, miten?) ja sen perusteella päätellä onko sulatus tarpeellinen vai ei? Tai ehkä vain kennon suorituskyvyn mittaaminen ja sen perusteella sulatus on helpoin?

Mielestäni ilmankosteuden mittaus ei tuo muuta lisäarvoa kuin kuriositeettina olemisen. Voidaan sen perusteella kai yrittää arvioida seuraavan sulatusjakson pituutta, mutta en näe tälle hyötyä. Todellinen sulatustarve kuitenkin nähdään lämpötila-deltan liikkeistä, joten miksi hämmentää sopppaa epäluotettavasti mitattavia suureita lisäämällä. Ollaan pian lähellä sitä kuuluisaa "sumeaa logiikkaa" joka toimii... no miten nyt Mitsun alkuperäinen sulatuslogiikka toimii...

 

[haraldh]

Olet oikeassa, minä katsoin tätä sillä silmillä että ohjaan sulatustarpeet etänä koneesta ilman anturointia (toistaiseksi) eli olen olettamuksien, arvailujen ja arvioiden varassa että pitääkö pyytää ylimääräistä sulatusta kikkailemalla. Joskus tulevaisuudessa pitää varmaan forkata ja tehdä greerunneri

 

[iro]

Joskus tulevaisuudessa pitää varmaan forkata ja tehdä greerunneri

Kenties vaatii pientä virittelyä (huijausvastus & liipaisuparametrit) mutta periaatteessa Mitsurunner toimii myös muiden pumppujen kanssa (jos ongelma on turha sulattelu). Vastaavaa systeemiä on käytety korjaamaan vanhamallisten Panasonic- pumppujen kellosulatus- ongelma

 

[puu]

Kenties vaatii pientä virittelyä (huijausvastus & liipaisuparametrit) mutta periaatteessa Mitsurunner toimii myös muiden pumppujen kanssa (jos ongelma on turha sulattelu).

Jep. Pitää vaan löytää oikea paikka huijata. Kaikissa ei välttämättä toimi pelkkä sulatusanturin huijaaminen.

 

[haraldh]

Green tapauksessa olisi varmaan kyse ennemminkin sulatuksen pakottamisesta ennen kuin menee igloo-modeen.

 

[korsi]

Joo mitsurunnerin kanssa kastepiste on vain kuriositeetti. Minulla hallinassa yksi ilp jossa ei ole mitsurunneria, ja siinä estän hullunkierteen sammuttamalla pumpun hetkeksi aina sulatuksen jälkeen. Sulatusväli pysyy näin lähellä 90 minuuttia. Huomasin kuitenkin, että tällöin sulatukset jatkuvat vaikka lämpötila nousee reilusti plussan puolelle. Kun sammutin sammutteluautomatiikan, loppuivat myös "sulatukset". Kun kastepiste taas laski 0 asteeseen, sulatukset alkoivat. Tästä päättelen, että sammutteluautomaatiosta on haittaa kun kastepiste on yli nollan; kenno kostuu muttei huurru.

 

[puu]

Green tapauksessa olisi varmaan kyse ennemminkin sulatuksen pakottamisesta ennen kuin menee igloo-modeen.

Sulatukseen pakottaminen saattaa vaatia vähän aggressiivisempaa huijausta. Mitsuakaan ei saa pakotettua sulatukseen kovin helposti, jos se ei itse vielä halua sulattaa.

 

[p306]

Meillä FH35. Kun kytken 33 kilo-ohmin huijausvastuksen tilalle 220k niin ulkokennon sulatus käynnistyy minuutin sisällä.

 

[wannabe]

Kyllä se 5V:kin tipahtelee, en sitä ihan niin tarkasti tutkinut kun siirryin jo korjaamaan ongelmaa. Eli kun lykkäsin 220µF elkon 3.3V linjan ja maan väliin, niin homma näyttäisi korjautuneen.

EDIT: Päädyin vielä vaihtaman 470uF elkon tilalle.

Tuossa D1 Mini Pro:ssa näyttäisi ilmeisesti olevan vain yksi 10uF konkka 3.3 voltille. Tosin vaikea uskoa, että se olisi siitä kiinni. Mutta tuolla kapasitanssi ainakin nousee ainakin dekadilla.

Mutta siis, mittauksissa huomasin sellaisen hämmentävän piirteen, että tuo paremmin toimiva piuha onkin mittauksissa huonompi, eli sen yli on suurempi jännitehäviö. Ihan ei heti järki osaa sanoa, miksi sillä toimii sitten paremmin. Tuleeko virtalähteestä jotain piikkiä, jonka tuo huonompi kaapeli vaimentaa, vai mitä ihmettä?

katso liitettä 83835

,Kennon anturi 1,5 - 1,6 virhettä/min, ulkoanturilla 10% vähemmän.,

Päivitystä mun antureiden virhe"ongelmaan".

Sivulla 25 on juttua virtalähteistä ja mittauksia jännitteen kyykkäämisistä ja ko. viestien potkimana lisäsin 470uF elkon GND - 3V3 väliin. Konkan lisääminen tiputti virheiden määrää radikaalisti. Kennon anturin virheet tippui 0,4 virheeseen/min noista 1,5 - 1,6 virhettä/min luvuista. Ulkoanturilta tulee nyt vain 10 virhettä tunnissa.

Pelkästään kosmeettinen käppyräongelmahan noi virheet on ollu, mutta silti ajatus oli kesän koittaessa vaihtaa antureiden kaapelit paremmin suojattuun kaapeliin. Ei tule tapahtumaan

 

[iro]

lisäsin 470uF elkon GND - 3V3 väliin.

Laitoitko konkan Wemos'in nastoihin vai Dallas-antureiden tähtipisteesen? Menee jo vähän tieteen tekemiseen mutta olisi mielenkiintoista kokeilla miten 100nF konkan lisääminen tähtipisteeseen vaikutta virheisiin.

 

[wannabe]

Laitoitko konkan Wemos'in nastoihin vai Dallas-antureiden tähtipisteesen? Menee jo vähän tieteen tekemiseen mutta olisi mielenkiintoista kokeilla miten 100nF konkan lisääminen tähtipisteeseen vaikutta virheisiin.

Wemosin nastoihin laitoin. Mieleen hiipaili toi tieteen tekeminenkin, mutta murahdin itselleni, että anna jo olla

 

[CheatTheMi]

I think my Mitsurunner (or MEL) just failed at defrosting. Well, not really failed, because it went back into working state by itself, but defrosted almost ten minutes (even if the outdoor temperature is just +0.8°C).

It started defosting as usual, but was running and running and running in defrost-mode and looked, like it will never stop. Wanted to give it five minutes more and then reset by hard-reset (switch off power, switch on again), but finally grounded itself again.

As you can see in the graphs, crazy temperature spikes. But that was the one and only time, I realized it not working as expected, in 6 months Mitsurunner. Consequently: Perfect system! Before changing to Mitsurunner, I had to use both heatpumps, if the temperature dropped delow ~ -5°C, otherwise the house would have gotten colder and colder, due to the crazy defrost-cycles. Like last year for example, outside -12°C, only one heatpump running, in the evening I had in the house 23°C, the next morning 16°C, because the heatpump was -due to its defrost-cycles- not able, to keep the temperature. Now with Mitsurunner, no issues at all, heating like a god.

 

[lemalon]

Anteeksi herättää aiheen. Ajattelen käyttää samaa tuotetta Cofi merkkinä. Suosittelisitko?

 

[puu]

I think my Mitsurunner (or MEL) just failed at defrosting. Well, not really failed, because it went back into working state by itself, but defrosted almost ten minutes (even if the outdoor temperature is just +0.8°C).

Mitsurunner likely rebooted during defrosting and its state machine wasn't aware that the pump was defrosting so it kept the defrost hack on when it shouldn't. Then the pump saw that the defrost thermistor (due to the hack resistor) never reached +5°C, so it did maximum defrosting.

This could be prevented by setting the value below to 10.0 or even 5.0 in constants.h. Then Mitsurunner goes to the idle state when it detects temperature over 5 or 10 °C at the heat exchanger sensor and lets the pump use its own defrost thermistor to detect when to end the defrosting cycle.

const float HEAT_EXCHANGER_MAX_TEMPERATURE = 50.0;

 

[Skibidi Weinau]

Nonnii, nyt on vihdoin MitsuRunner otettu tänään käyttöön.

Tuomosen rasian sisälle sain nuo mahdutettua ja ihan nätisti meni ulkoyksikön sisään.

Tosiaan @puu :n adapteri nro.13 käytössä

Nyt sitten muutama päivä odotella ja kattella käppyröitä, että minkälaista alkaa piirtämään.

Ei ole enää kovia yöpakkasia todennäköisesti tiedossa. Melkein toivois reipasta pakkasta testimielessä

Vielä kerran ISO KIITOS teille kaikille, jotka ootte auttanu MitsuRunnerin setupissa Ilman teitä olis jääny hommat kesken. Tosi huippua, että tämmösen mahtavan tuotteen ootta saanu luotua, mistä paljon apua Mitsujen käyttäjille

Sen Sonoffin avulla ku jää kolvailutki pois, niin on entistä helpompi ottaa porukalla näitä käyttöön.

Muutama kuva setupista.

Edit. nämä saiki näköjään pienemmiksi

 

[Skibidi Weinau]

Yöllä ja aamulla olikin vielä -8 pakkasta, joten pääsi MitsuRunner töihinkin

Muutama käppyrä:

Delta

Kenno

State


Ulko


Katoin, että maksimi sulatusjaksoja 180 min tehny yöllä, kun pikku pakkasta, mahtavaa!

Se oli kans mukava huomata, että kun aamulla nostin lämpötilapyyntiä hetkeksi testimielessä 21 -> 22 (klo 7.10) ja laskin takaisin 22 -> 21 (klo 7.55), niin lämpöä tuntui tulevan nopeasti sisään lisää. Mikä parasta, laite ei mennyt pyynnin rukkaamisen jälkeen sulatukselle, kuten tehdassoftalla olisi tehnyt, vaan jatkoi lämmittämistä 9.00 saakka, jolloin teki sulatuksen

 

[Skibidi Weinau]

Nuista anturin lukuvirheistä sen verran, että 9. päivä iltapäivällä, kun MitsuRunner lähti käyntiin, niin virheitä ilmeisesti oli koko yön seuraavaan aamuun asti. Sen jälkeen ei ole virheitä näkynyt. Tiedä sitten mistä tuo on johtunut. Testasin Wemospaketti sisällä ennen asennusta ulkoyksikköön ja katsoin, että piirtää lämpötilat ym. IoTGuruun Ok.

Menin lopulta niillä vakio DS18B20 antureilla, 1 metrin mittaisilla johdoilla, mitkä niputettu ja tinattu Wemosille. Kun niillä virheillä ei sitten niin suurta käytännön merkitystä ole MitsuRunnerin toiminnan kannalta, niin jätin johtojen modaamiset pois.

Wifin signaalit pitäs olla ihan ok vaihteluvälissä.


Kennon virheet


Ulkolämpötilan virheet


Rssi

 

[iro]

Nuista anturin lukuvirheistä sen verran, että 9. päivä iltapäivällä, kun MitsuRunner lähti käyntiin, niin virheitä ilmeisesti oli koko yön seuraavaan aamuun asti. Sen jälkeen ei ole virheitä näkynyt

Guru viikokäppyrää on hieman vaikea tulkita, mutta mielestäni tuossa virheitä tulee runsaasti aikavälillä 16:00-18:30 ja 4:00 ja 5:00, muuloin virheitä ei juuri tule. Molemmille anturilla sama tilanne. Olisko syynä ollut joku ukoinen häiriö? Virheistä tuskin on suurempaa haittaa Mitsurunnerin toiminnalle, mutta päivätason virhekäppyröitä voisi hieman seurailla.

Virhelaskuri toimiin siten että resetissä laskuri saa arvon 0, ja tuohon aletaan summata havaittuja virhetä. Kun virhelaskuri saavuttaa arvon 1000 asetetaan arvoksi 10 ja summausta jatketaan tuosta arvosta. Dallas antureita luetaan 5 sek välein, joten jos kaikki mittaukset epäonnistuvat virhelaskurit savutavat arvon 1000 noin 83 min välein.

 

[Skibidi Weinau]

MitsuRunnerin-asetuksesta: constants.h-tiedoston parametreista:

#define MAX_HEATING_TIME 180 /* minutes */

Tuosta ei liene saa suurempaa COP-hyötyä, jos sitä pidentää? Jos en väärin muista lukeneeni, niin olitte siitä mittauksia tehneet, vai?


MitsuRunnerin state: mitä mikäkin tila tarkoittaa: -3...3?

Nuo state:han voisi päivittää MitsuRunnerin Wikiin vaikka InstallationInstructions_FI Jokainen jota enemmän kiinnostaa, niin voi tarkastella toimintaa IotGurusta.

 

[puu]

Itselläni on ollut tuo MAX_HEATING_TIME isompikin, jopa 8 tuntia jossain vaiheessa muistaakseni. Totesin kuitenkin logeista, että pakkasella ulkoyksikön putkistossa alkaa tapahtua jotain erikoista. Esim. tuon yläputken (joka on nyt suositeltu asennuspaikka kennoanturille) lämpötila alkaa käyttäytymään hieman erikoisesti. Alkavatko sitten kylmäaineen öljyt kerääntyä johonkin vai mikä onkaan taustalla.

Joka tapauksessa en suosittele yli 4h maksimiaikaa. Senkin ero kokonais-COP:iin 3h verrattuna on aika minimaalinen. Itselläni on nyt ollut pitkään 4h maksimiaika käytössä ja olen todennut sen ihan hyväksi. Toisaalta itselläni on myös sulatusanturi eri paikassa, lähempänä kompressoria.

Wikiin toivoisin että joku muukin sinne lisäilisi ihan rohkeasti tavaraa. Se ei ole vaikeaa, eikä niin tarkkaa onko hienosti muotoiltu. Itselläni on tällä hetkellä intressit vähän muissa projekteissa, niin en tuota sinne sisältöä varmastikaan pitkään aikaan.

 

[iro]

Wikiin toivoisin että joku muukin sinne lisäilisi ihan rohkeasti tavaraa. Se ei ole vaikeaa, eikä niin tarkkaa onko hienosti muotoiltu

Yritän jossakin vaiheessa laittaa ainakin tilakoneen toiminnan kuvauksen tuonne wikiin..

PowerPoint kuva tilakoneen toiminnasta löytyy nyt täältä
https://github.com/VeliML/MitsuRunner/blob/main/Pictures/StateMachine.ppt

MitsuRunnerin state: mitä mikäkin tila tarkoittaa: -3...3?

Auttaako tuo kuva tilojen tulkintaan?

 

[Skibidi Weinau]

Yritän jossakin vaiheessa laittaa ainakin tilakoneen toiminnan kuvauksen tuonne wikiin..

PowerPoint kuva tilakoneen toiminnasta löytyy nyt täältä
https://github.com/VeliML/MitsuRunner/blob/main/Pictures/StateMachine.ppt

Auttaako tuo kuva tilojen tulkintaan?

Joo, kyllä tuosta selviää, kun tarkemmin syventyy, kiitän

 

[bILPo]

Kun nyt ajattelin tuon sisäkennon puhdistaa, ja joudun sitä varten sisäyksikön aukomaan, niin vois samalla siirtää tuon sisäanturin edes vähän fiksumpaan paikkaan tuolta koneen sisältä. Myydäänkö esim. Puuilossa tuohon sopivaa kaapelia, kun itsellä löytyy vain puhelinjohtoa ja kaiutinkaapelia? Täällä kun ei ole mitään elektroniikkaliikkeitä (eikä taida olla enää edes korjaajia).

Edit. Hmm. Vai yltäiskö se alkuperäinen johto just ja just, että saa anturin siihen sisäyksikön oikeaan kylkeen?

 

[iro]

Myydäänkö esim. Puuilossa tuohon sopivaa kaapelia, kun itsellä löytyy vain puhelinjohtoa ja kaiutinkaapelia?

Puuilon valikoimista sopivinta olisi ehkä kalustekaapeli 2*0,75mm2. Myös (ohut) kaiutinkaapeli käy. Jatkos on helpompi tehdä ohuella ja taipuisalla kaapeli kuin jäykällä ja paksulla.

 

[puu]

Puhelinjohdonkin pitäisi käydä hyvin. Tuon anturin suhteen ei ole nuukaa kaapelin kanssa, kun on vaan simppeli NTC, eikä digihärpäke kuten nuo Mitsurunnerin 1-wire-anturit.

 

[Skibidi Weinau]

MitsuRunner pelittänyt vallan mainiosti rapia pari viikkoa


Sisälämpötila-anturin sijoituksesta: sen verran jouduin siirtämään anturia 150 cm korkeudesta -> 110 cm, kun 20 pyynnillä oli yöpakkasen jälkeen sisällä 20,5. Tuolla 110 cm korkeudella sisälämppäri asettui 21 tuntumaan kyseisellä pyynnillä.

Semmoinen huomio nyt illalla: koko päivän pyynti ollu 20 ja puhallus 4. Sisällä lämpöistä 22 kun päivän paistanu arska, ulkona varjossa bout +8-10.

Melcloud näyttää sisälämppäriksi 21, pyynti edelleen 20. Pumppu hönkää siltikin lämmintä ilmaa sisälle? Käytin sulakkeen alhaalla ja sama jatkui. Kun laitoin pyynnin 19, niin siirsi siivekkeet ylös.

Tuohan ei nyt ole ongelma, kun voi vaikka laittaa päiväksi pyynnin alemmas / periaatteessa jo puhallukselle, kun alkaa olla lämmityskausi ohi. Ja kertaakaan ei ole tuollaista tehnyt varsinaisella lämmityskaudella.

Kiinnostaa kuulla, että onko teillä tehnyt Mitsu tuollaista? Mistä johtuu?

 

[Velsku]

Pumppu säätää lämpötilaa "fuzzy logiikalla" . Eli se pyrkii toimimaan energiatehokkaasti siten, että hysteresisiä ei tule. (lämpötila ei ammu yli tavoitteesta, eikä droppaa alemmas tavoitteesta).

Jos muutat lämpöä ja seuraat pumpun toimintaa, et tiedä mitä ja miksi pumppu toimii seuraavan 30min aikana kuten se toimii. Joudut odottelemaan pidempään. 20->19 pudotus, niin meni sulla katkokäynnille, koska ei ollut enää lämmitystarvetta.

Anturi on suunniteltu olemaan laitteen sisällä ja pumpun logiikka on optimoitu sitä varten. Nyt kun se on pumpun ulkopuolella logiikka toimii, mutta esim mitattu lämpötila ei ole eikä käyttäydy samalla tavalla mitä se käyttäytyisi pumpun sisällä ollessa jos ympäristön lämpötila muuttuu. --> Pumppu reagoi nyt tosi nopeasti ympäristön lämpötilan muutokseen, jota se ei aiemmin tehnyt niin nopeasti.

Parasta on, kun säädät lämpötilan sille kohdalle johon haluat kokemukseen perustuen. Viet anturin johonkin kohti, joka edustaa asunnon lämpötilaa, eikä siihen suoraan vaikuta pumpun puhalluslämpötila (eli et ilmavirtaan). Sitten vain seuraat asunnon lämpötilaa ja säädät sitä Melcloud sovelluksen kautta puolen asteen tarkkuudella siten, että sulla on asunnossa keskimääräisesti haluttu lämpötila. Ja nimenomaan seuraat lämpötilaa ajan kanssa. "säädä tänään, tarkista huomenna".

Unohda sisälämpötilan "asteen heilunta" jossain mittarissa. Aurinko tuo energiaa asuntoon, eli lämmittää. Sisälämpötila riippuu mistä kohdasta mittaat. Mecloudin kautta näet, mikä se on mitsun mielestä siinä kohdassa, jossa sun anturi on nyt. Jos et mittaa samasta kohdasta, niin poikkeama voi olla isokin, eli sulla asunnossa asteen eri lämpötiloisia kohtia helpostikin.

- Velsku

 

[Skibidi Weinau]

Pumppu säätää lämpötilaa "fuzzy logiikalla" . Eli se pyrkii toimimaan energiatehokkaasti siten, että hysteresisiä ei tule. (lämpötila ei ammu yli tavoitteesta, eikä droppaa alemmas tavoitteesta).

Jos muutat lämpöä ja seuraat pumpun toimintaa, et tiedä mitä ja miksi pumppu toimii seuraavan 30min aikana kuten se toimii. Joudut odottelemaan pidempään. 20->19 pudotus, niin meni sulla katkokäynnille, koska ei ollut enää lämmitystarvetta.

Anturi on suunniteltu olemaan laitteen sisällä ja pumpun logiikka on optimoitu sitä varten. Nyt kun se on pumpun ulkopuolella logiikka toimii, mutta esim mitattu lämpötila ei ole eikä käyttäydy samalla tavalla mitä se käyttäytyisi pumpun sisällä ollessa jos ympäristön lämpötila muuttuu. --> Pumppu reagoi nyt tosi nopeasti ympäristön lämpötilan muutokseen, jota se ei aiemmin tehnyt niin nopeasti.

Parasta on, kun säädät lämpötilan sille kohdalle johon haluat kokemukseen perustuen. Viet anturin johonkin kohti, joka edustaa asunnon lämpötilaa, eikä siihen suoraan vaikuta pumpun puhalluslämpötila (eli et ilmavirtaan). Sitten vain seuraat asunnon lämpötilaa ja säädät sitä Melcloud sovelluksen kautta puolen asteen tarkkuudella siten, että sulla on asunnossa keskimääräisesti haluttu lämpötila. Ja nimenomaan seuraat lämpötilaa ajan kanssa. "säädä tänään, tarkista huomenna".

Unohda sisälämpötilan "asteen heilunta" jossain mittarissa. Aurinko tuo energiaa asuntoon, eli lämmittää. Sisälämpötila riippuu mistä kohdasta mittaat. Mecloudin kautta näet, mikä se on mitsun mielestä siinä kohdassa, jossa sun anturi on nyt. Jos et mittaa samasta kohdasta, niin poikkeama voi olla isokin, eli sulla asunnossa asteen eri lämpötiloisia kohtia helpostikin.

- Velsku

Kiitän tarkasta selostuksesta

Joo, niin pitää tehdä. Tuo sisäanturi on nyt liukuovokaapin päädyn reunassa johtokourussa ja pilkottaa sieltä ulkona. Se on mukavasti nurkassa suojassa auringon paisteelts, mutta irti seinästä ja edustaa aika hyvin tuota olohuoneen lämpötilaa. Pitää vaan tuota anturin korkeutta ja pyyntiä hienosäätää.