Tässä tuoreempi SM, jossa on VGHZ2 malli mukana
Eivät ole tulleet kortin vaihdolla jokainen laite "kuntoon". Kovaa dataa ei ole esittää, mutta oman käsitykseni mukaan anturin siirrolla tuntuu olevan parempi onnistumisprosentti, tosin esim. itselläni laite tekee edelleen turhia sulatuksia eikä näytä osaavan pidentää lämmitysjaksoja. Eräälle jälleenmyyjälle soitellessani hän ei nähnyt kortin vaihtoa lopullisena ratkaisuna, eikä uskaltanut luvata 100 % varmuudella sen ratkaisevan ongelmia. Tilanne on anturin siirron jälkeen kuitenkin hurjasti parantunut puolen tunnin potunkeitoista tuonne tunnin pintaan. Käyttäjällä puu ei tainnut juuri mikään vippaskonsti auttaa, jos oikein muistan. Hän keräsi taannoin kyselyllä tietoakin aiheesta, mutta vastausmäärät eivät tainneet olla kovin suuria.
Toinen kuva on talon pohjakuva, niin tuleva selitys saa lisää tolkkua... (IT maailmassa tuollainen puute voidaan korjata jälkikäteen laitteiston firmware-päivityksellä, joten samaa toivoisi ILP-valmistajaltakin.)
Aika luonnollisesti näin. Mitä kovemmin tuo joutuu duunia painamaan, sen nopeammin se kenno on jäässä ja siten sulatussyklejäkin enempi. Toki myös ulkona vallitsevalla kelillä on tässä merkittävä vaikutuksensa ja miten tuo kone sitten tuon huomioi, jaa-a. Meillä kun tuo ILP on myös enempi kesän jäähdytin ja talvisin vain avustavana lämmittimenä, niin melko pitkiä puhinoiden välejä tuo tuntuu vetelevän jopa näillä lumisateisilla 0-keleilläkin
Minun data tältä talvikaudelta, ennen anturin poistoa jäästä on siten, ettei mitään väliä ollut paljonko takkaa lämmitin... Ihan mansikaksi asti sitä on tullut lämmitettyä jopa kahdesti päivässä, kun ei ole muuten lämpö riittänyt ja kai se on ostopuillakin edullisempi lämmitysmuoto pakkasella. Keväällä tilanne näyttää olleen ihan toinen, eli pitkiä välejä on ollut (ja lämmitetty takkaa silloin).
Jos haluaa nähdä heti onko takan lämmityksellä vaikutusta pumpun sulatusväleihin niin virrat pois hetkeksi pumpusta jos tuo onnistuu takan lämmityksen jälkeen. Minullakaan ei vaihtunut heti sulatusvälit tunnista mihinkään joten nopeutin vaihtoa, sulatuksen jälkeen töpseli irti seinästä tsydeemillä. Ja heti pomppas lähemmäs 3 tuntiin sulatusväli. Ja tuota ei ole tarvinnut tehdä kuin tuon kerran jos takkaa lämmittää säännöllisesti. Minulla tulikivi takkauuni on 3 metrin päässä pumpusta joten sen vaikutus on iso kun lämmittää takkaa.
Eihän pumppu mene katkolle, ku takkaa lämmitetään? Sehä voi myös vaikuttaa sulatusväleihin..
Kyllä se aluksi menee. Sulatusväli tuolloinkin jotain 2 tuntia. Mutta tuon takan lämmitysvaikutus jotain 12 tuntia. Pidemmät sulatusvälit kuitenkin jatkuu tämän jälkeen vaikka päälämmitysvastuu on siirtynyt pumpulle. Pikkupakkasessa näin. Joka toinen päivä takan lämmittänyt ja sulatusvälit olleet välipäivätkin sen 2 tuntia. Nyt pakkanen kiristymässä ja pari päivää sitten viimeksi lämmitetty takka ja sulatusväli on pienentynyt 1h 30 min. Eli jos kovemmalla pakkasella haluaa säilyttää pidemmät sulatusvälit niin takkaa varmaan lämmitettävä päivittäin. Käytännössä tuolloin pumppu pitää huolen vuorokauden toisen puoliskon lämmityksestä jos toimii edellä mainitulla tavalla. Itsellä nyt on vaan inho tunnin sulatusvälejä kohtaan koska jos iltaa istuu sohvalla niin tunnin välein saa jäätävän ilman ns suoraan pään päältä
Tulee tuosta mieleen taas, että voisko tuo algoritmi olla niin buginen, että katkolle mentäessä ei enää osaa laskea käyntiaikoja (ts. koska pitäisi sulattaa) ja sit ku viimein se sulatus liipastuu niin pitkä käyntiaika jää päälle (ns. oppivuuden takia)? Mielenkiintoista...
eise kuivaa... suhteellinen kosteuslukema vaan seuraa lämpötilanmuutosta. Kun ilma jäähtyy siinä on kosteutta ihan yhtä monta % kuin tuloilmassakin. Nämä pitäisi laskea absoluuttisiksi kosteuksiksi että olisi helpompi seurata.
Onko kukaan seurannut esim. Ruotsin tai Norjan foorumeita, mikä siellä on tämänhetkinen meininki tämän tuotesarjan kanssa?
Mietiskelin vähän vastaavaa, eli minullakin sijoituksen takia se imuilma vastailee aika hyvin sitä mitä tavoitteeksi asentelen (melcloudin perusteella, sieltä näkee ja saa myös ladattua openhabiin kautta).Meillä laite jaksaa vieläkin kihnuttaa sitä reippaan tunnin jaksoa ilman kuivumisesta huolimatta. Aiemmin sää oli keskimäärin -5 °C ja RH 95 %, nyt se on -16 °C ja RH 88 %. Ilman sisältämä vesimäärä on laskureiden mukaan samalla pudonnut 3,3 g/m^3:sta tuonne 1,3 g/m^3, eli vettä pitäisi olla ilmassa alle puolet entisestä. Tietysti tehdyn työn määrä on pakkasen kiristyessä kasvanut, mutta ei tuo kenno ainakaan sen kuuraisempi ole sulatuksen alkaessa, eikä sen sulamisessa mene sen pitempään kuin kosteammilla keleillä. Minulla ei ole keinoa mitata laitteen kulutusta, eivätkä MELCloudin tiedot ole kovin vertailukelpoisia.
Aiemmin mietin myös sellaista vaihtoehtoa, että koska hataran vm. 1949 talon vuoksi Mitsun pyyntiä joutuu pitämään verrattain korkeana (24 °C) ja tuo pyyntilämpötila kuitenkin sijoituksen vuoksi toteutuu imuilmassa melko helposti, laite miettisi tämän olevan niin helppoa, että nyt on varaa sulatellakin. Viimeisen vuorokauden aikana pyynnistä ollaan jääty kuitenkin yleisesti ottaen hieman vajaaksi, eikä se ole johtanut mihinkään muutoksiin jaksojen käyttäytymisessä. Epäilen, ettei sulatuksen takana kovin monimutkaista logiikkaa edes ole - nämä laitteet vaikuttavat itse lämpöpumpputeknologia poislukien naurettavan alkeellisilta vrt. mihin tahansa muuhun aikalaistekniikkaan, että on vaikea uskoa kenenkään uhranneen tuohon kovin montaa työpäivää.
Taidan uskoa nyt toistaiseksi, että laite on minulle vielä tuntemattomista aatteellisista syistä vain valinnut tämän elämäntyylikseen, enkä sen päätöstä voi järkeen vedoten toiseksi vakuutella. Katsellaan uudestaan viimeistään kesällä, kun revin tuon anarkistin pellit taas auki
Ilmavirta - ja varsinkin lämmin - epäilemäti irrottaa kosteutta huoneen kaluista ja seinistä. Ja voihan siinä mittarin kohdallakin olla vähän lämpöisempää - suhteellinen kosteus on lopulta aika hankala mittasuure.Mutta näppituntumalta vaikuttaa, että ilpin hyvä ilmavirta auttaisi jollakin tavalla ainakin painovoimaista ilmanvaihtoa
On tuo kosteusmittari mielestäni ollut lievästi alemmiss alukemissa kuin ennen, kelit ja ulkolämpötilatkin huomioiden.
Tai siis kesällä jäähdytyskäytössä se nimenoaan kuivaa sitä sisäilmaa, kaikki se kondensioputkesta ulos lirisevä vesi on tämän tulosta
Laitoin I-Seen päälle eilen.Meillä laite jaksaa vieläkin kihnuttaa sitä reippaan tunnin jaksoa ilman kuivumisesta huolimatta. Aiemmin sää oli keskimäärin -5 °C ja RH 95 %, nyt se on -16 °C ja RH 88 %. Ilman sisältämä vesimäärä on laskureiden mukaan samalla pudonnut 3,3 g/m^3:sta tuonne 1,3 g/m^3, eli vettä pitäisi olla ilmassa alle puolet entisestä. Tietysti tehdyn työn määrä on pakkasen kiristyessä kasvanut, mutta ei tuo kenno ainakaan sen kuuraisempi ole sulatuksen alkaessa, eikä sen sulamisessa mene sen pitempään kuin kosteammilla keleillä. Minulla ei ole keinoa mitata laitteen kulutusta, eivätkä MELCloudin tiedot ole kovin vertailukelpoisia.
Aiemmin mietin myös sellaista vaihtoehtoa, että koska hataran vm. 1949 talon vuoksi Mitsun pyyntiä joutuu pitämään verrattain korkeana (24 °C) ja tuo pyyntilämpötila kuitenkin sijoituksen vuoksi toteutuu imuilmassa melko helposti, laite miettisi tämän olevan niin helppoa, että nyt on varaa sulatellakin. Viimeisen vuorokauden aikana pyynnistä ollaan jääty kuitenkin yleisesti ottaen hieman vajaaksi, eikä se ole johtanut mihinkään muutoksiin jaksojen käyttäytymisessä. Epäilen, ettei sulatuksen takana kovin monimutkaista logiikkaa edes ole - nämä laitteet vaikuttavat itse lämpöpumpputeknologia poislukien naurettavan alkeellisilta vrt. mihin tahansa muuhun aikalaistekniikkaan, että on vaikea uskoa kenenkään uhranneen tuohon kovin montaa työpäivää.
Taidan uskoa nyt toistaiseksi, että laite on minulle vielä tuntemattomista aatteellisista syistä vain valinnut tämän elämäntyylikseen, enkä sen päätöstä voi järkeen vedoten toiseksi vakuutella. Katsellaan uudestaan viimeistään kesällä, kun revin tuon anarkistin pellit taas auki
(takkaa myös lämmitän, joka nostaa lämpötiloja, mutta pumppu mittasi nyt saman sisälämpötilan kuin viimeksi jolloin ei toiminut noin)
.. ja puhallus minimiin.
Jos noin on, niin sitten ei voi mitään muuta kuin ulkopuolista lämpöä käyttää nopeuttamaan sulatusta. Toivottavasti ei siis ole noin.Eikö nämä laitteet aloita sulatuksen vasta kun sisäyksikön kennon lämpötila on tietyn rajan alapuolella, että liian kuumana ei ala sulattelemaan?
Näin ainakin olin lukevani jostakin kilpailevan firman huoltomanuaalista. Voi kyllä olla että käsitin jotakin väärin
Edit, löytyihän se:
• Defrost operation in A to C zones 1) Stop operation of the compressor for 20 seconds. 2) Invert (ON) 4-way valve 10 seconds after stop of the compressor. 3) The outdoor fan stops at the same time when the compressor stops. 4) When temperature of the indoor heat exchanger becomes 38°C or lower,
Lieneekö samalla tavalla Mitsussa.
Jos hypoteesit pitää paikkansa tämä on seurausta siitä, että pumppui ei lämmitä kun ei sen tarvi--> ei riitä energiaa sulattamaan, kenno lämpenee hitaaaaaaasti --> sulatus kestää kauan, koska lämpötila-anturi kennossa ei huomaa että on jo sulanut/ei sulatettavaa koska kennon lämpö ei nouse edelleenkään --> seuraava sulatus nopeampaa jotta kenno lämpiäisi sulamisen merkiksi...
Ei ole noin Mitsussa. Tuo taisi olla jostain vanhasta ON/OFF laitteesta, jossa äly on sisäyksikössä.
Uusien Toshibojen pisin lämmitysjakso on 80-90 min.
Ei ole noin Mitsussa. Tuo taisi olla jostain vanhasta ON/OFF laitteesta, jossa äly on sisäyksikössä.
Täällä oli myös syksyllä pari jumia, sittemmin on laite toiminut ihan samanlaisissa sääolosuhteiden muutoksissa ongelmitta. Vika näyttäisi kadonneen, lieneekö ollut uutuuden jäykkyyttä vai mitä... Sovittiin huollonkin kanssa että mikäli vielä jumiutuu, niin laitan toimenpiteet muistiin tarkoin ja sitten ei auta enää huollolla/maahantuonnilla arpoa, vaan pitää olla toimintaa.
Tuo 38 °C oli irrotettu asiayhteydestä (leikattu sopivasta kohden). Tuo ei laukaise sulatusta tuon mukaan vaan pysäyttää sen sisäyksikön puhaltimen. => Ei ole siis mikään "sulatusehto".
