Terve! Tuli ostettua uusi omakotitalo ja ensimmäisenä pitääkin ihmetellä Nibe F470 sielunelämää. Osaisiko arvon raati antaa neuvoja mitä säätöjä pitää heti tarkistaa, koska nyt vaikuttaa metsässä olevan. Asunnossa vesikiertoinen lattialämpö ja termareita seinissä.
Btw. Pumpun etulätkässä komeilee F370, mutta valikoissa ja koneen bootissa F470 mallina.
1. Tämmöinen lämpökäyrä
Dropbox - Error - Simplify your life
www.dropbox.com
2. Huoltovalikon poisto/tuloilmat, eikös nämä ole ihan päin sitä ? Kannattaako säätää itse vai suorilta tilata säätö ammattilaiselta ?
Dropbox - Error - Simplify your life
Dropbox - Error - Simplify your life
3. Onko tämä tulosuodatin mallia F7 ? Poistossa näytti olevan normaali 8mm G3.
Dropbox - Error - Simplify your life
Sain pöytäkirjat ja IV-säädöt olivat oikein tuolle F7 suotimelle. Nyt mennään uusilla suodattimilla ja 3 / 0 lämpökäyrällä. Tässä olisi siitä noin vuorokauden datat. Olisiko viisaampia kertomaan ovatko käyrät jokseenkin kunnossa vai ei ?
Dropbox - Error - Simplify your life
www.dropbox.com
Mitäs hyötyä on tuloilman lämpötilan laskulla ? Sekä mistä sitä säädetään ?
Vähän huoneilmaa viileämpi tuloilma sekoittuu nopeammin huoneilmaan. Ja lisäksi se ei jää katonrajaan pyörimään.
Niin ja helposti energiaa hukkuu jos IV putket kulkee yläpohjassa.
F470:ssä on manuaalinen säätöruuvi. Käyttöohjeesta löytyy. Näppärät ovat asentaneet tuohon patteritermostaatin ulkoisella anturilla ja automatisoineet säädön.
Mutta: jos nyt tuntuu huoneilma hyvältä niin ei tämä mikään iso juttu ole vaikka antaisit olla.
Niin ja helposti energiaa hukkuu jos IV putket kulkee yläpohjassa.
F470:ssä on manuaalinen säätöruuvi. Käyttöohjeesta löytyy. Näppärät ovat asentaneet tuohon patteritermostaatin ulkoisella anturilla ja automatisoineet säädön.
Mutta: jos nyt tuntuu huoneilma hyvältä niin ei tämä mikään iso juttu ole vaikka antaisit olla.
Makuasia miten lämmittää mutta suositus on että tuloilma n: 3 astetta alle huonelämpötilan. Viileä tuloilma laskeutuu paremmin huoneessa alas, eikä jää katonrajaan leijumaan. Vastaavasti lattian kautta tulee hieman enemmän lämpöä. Varsinkin laattalattiat tuntuu miellyttävämmältä lämpimänä. Tuloilma säädetään laitteen alareunassa kannen takana olevasta venttiilistä koloavaimella. ( Venttiili kiinni ja sitten puoli kierrosta auki, seurantaa vartin verran ja hienosäätö. ) Tehdassäädössä venttiili voi olla 2-3 kierosta auki. Kesällä käännetään venttiiliä vielä pienemmälle ettäsaadaan kylpyhuoneen ym lattioihin lämmitystä Minimikiertovedenlämpö esim 25-28 lämmittää tuthaan kesäistä tuloilmaa. Laitteen tuloilman / lattialierron säätö tapahtuu siis käsisäädöllä.
Mitä ootte pitäny suodatus aikana tälleen talvella? Eli se mistä se laskee keskilämpötilaa --》 menovedelle
Mites tää laite oikein toimii laskennallisen menoveden kanssa
Olen kuvitellut, että laskennallinen menovesi seuraa keskiarvoulkolämpötilaa, mutta oma laite tuntuu kyllä seuraavan hetkellistä ulkolämpötilaa kuten Muu sanoi. Suodatusaikana oon käyttänyt 24h.Menovesi seuraa edelleen hatkellistä ulkolämpötilaa. Näin keväällä kun auringon antama lisäteho lämmittää huomattavasti lasken käyrän normaalista 3-0 arvoon 2-0 ettei Nibe yritä lämmittää yöpakkasten aikaan vapaita kiertoja sähköllä liikaa. Alin menolämpötila itselläni on 26 josta 2 käyrä alkaa nostaa kiertolämpöä -5 paikkeilla. 3 käyrällä vastaava piste on +5 jolloin menolämpötila lähtee nousuun. Lattialämmityksen hitauden vuoksi muutaman tunnin pakkaspiikki lämmittää siis turhaan suorassa kierrossa olevat lattiat.Mites tää laite oikein toimii laskennallisen menoveden kanssa
Suodatusaika määrittää lähinnä vastusten sallimisen rajan. Itsellä +5 /24h. Suurella käyttöveden veden kulutuksella voi olla vaikka +10 joka varmistaa käyttöveden riittävyyden.
Trendiraja määrittelee taas rajan johon asti pyritään lämmöntuotto hoitamaan pelkällä lämpöpumpulla. Trendiraja kannattaa pitää aina alempana kun keskiarvolämpötila. 0 on hyvä oletus mutta jos käyttövesi ei tahdo riittää vähennetään viiveitä vastuksen käytölle nostamalla trendiraja lähelle keskiarvolämpötilaa.
Jokainen talo ja käyttöprofiili vaatii omat säätönsä. Näillä periaatteilla pääsee oikeaan suuntaan.
Moro!
Mistähän mahtaa johtua, kun kompura käynnistyy niin jäteilman ja höyrystimen lämpötila lähtee heti pakkaselle? -10 asteessa menee sulatukselle. Tämä tapahtuu noin minuutissa kompuran käynnistyksestä. Sulatuksen jälkeen sama toistuu. Perussäädöissä kone ollut ja toiminut hyvin. Vaihdoin uudet suodattimet ja tämä noidankehä alkoi.
Mistähän mahtaa johtua, kun kompura käynnistyy niin jäteilman ja höyrystimen lämpötila lähtee heti pakkaselle? -10 asteessa menee sulatukselle. Tämä tapahtuu noin minuutissa kompuran käynnistyksestä. Sulatuksen jälkeen sama toistuu. Perussäädöissä kone ollut ja toiminut hyvin. Vaihdoin uudet suodattimet ja tämä noidankehä alkoi.
Espejot
Hyperaktiivi
Lämpötilanturi näyttää puuta heinää? Toimiiko poistopuhallin?
En tiedä toimiiko lämpöanturit, mutta tosiaan sekä BT16 ja BT21 menee pakkaselle -10 joten molempien pitäisi olla vialla.
Kokeilin filtteriä raottaa niin tulopuolella käy kyllä kova viima, mutta poistopuolella ei juurikaan. Onkohan se mennyt sitten kaput. Voiko tämän varmentaa jotenkin?
Espejot
Hyperaktiivi
Jos kumpin BT näyttää samaa niin ovat tod.näk kunossa. Tarkista onko pistoke kiinni poistopuhaltimessa.
Voitko kertoa mistä tälläisen pistokkeen voisi löytää? En ohjekirjasta löytänyt mitään tähän viittaava.
Espejot
Hyperaktiivi
En tiedä missä on mutta pistoke/liitin siellä on koska F410 oli liitin. Puhaltimesta lähtee johto ja siinä on jonkin sortin liitin minkä saa irotettua joten teoriassa se on voinut irrota. En usko mutta kandee sekin tarkistaa.
Oireet kyllä viittaa että poistopuhallin ei toimi.
Jäin viellä miettimään sitä että alkoi suodattimen vaihdon ythteydessä... suoritappa suodattimen vaihdon toimenpiteet läpi kertaalleen ja mieti onko voinut tapahtua joku kämmi.
Viimeksi muokattu:
Saattoi myös olla, että huomasin sulattavan paljon ja tämä johti suodattimien vaihtoon
Mutta kiitos avusta, kokeilen selvitellä ja huomenna huoltofirmalle soittoa jos ei selviä.Saattoi myös olla, että huomasin sulattavan paljon ja tämä johti suodattimien vaihtoon
Poistopuhallin todellakin oli rikki ja tänään saatiin uusi kiinni. Nyt pelittää taas hienosti.
Tämä on kyllä ollut hyvä foorumi, saa tietoa asioista ja tämän perusteella olen F470 säätöjä muuttanut. Päälle 90m2 kokoinen muutaman vuoden vanha talo, huonekorkeus on 2,45m eli lämmitettävä ilmatilavuus on suht pieni. Tässä talossa on myös ILP: ja 1100KG varava takka , ILP ei kuulemma ole käytetty lämmitykseen, sillä kyllä tämän foorumin mukaan saa säästöjä aikaan, pitänee kysellä yhteiskäytön asetuksia vaikka syksyllä (lattiat kylmänä ym. probleemaa).
IV pöytäkirjan mukaan niben tulo on 38% ja lähtö 36%. Vaihdatettu F7A suodattimeksi ja mittautettu IV uudestaan, venttiilijä säätämäällä paine-ero mittauksella lievä alipaineistus, ei tarvinnut pilp säätöihin koskea. Syksyllä näkee miten alkaa jäteilma painumaan pakkaselle vai onko mitään väliä tuolla F7A:n tuloilman suodattimella jos prossat normaalit ja paine-ero ok, poistoilman filtterin puhtaushan vaikuttaa enemmän ja tietysti nuo prossat eniten. Ehkä voi sitten prossan/kaksi laittaa molempia tuulettimia lisää jos alkaa jäätyä turhan usein.
Meillä sisätilan lämpötila 22,5 on liian kylmä joten 23+ on meille sopiva, tai enemmänkin vaimolle sopivampi. Koska huonekorkeus on matala ja sohva on suoraan tuloilmaritilän alla, samoin sänky, tuloilmaa en voi enkä halua säätää täällä ehdotettuihin asteisiin, veto alkaa tuntua aikas äkkiä. Ehkä 1 aste alle normilämmön tuntuu täällä sopivalta. Muutin min menoveden lämpötilan 20->25 ja nyt kun on lämpimämpää niin huomasin että yöllä tuloilma voi olla jopa 3 astetta sisäilmaa lämpimämpää, joten no good, pitänee kuitenkin tuloilmaa säätää nyt kesäksi, syksyllä sitten takaisin ylemmäksi, veikkaan että on tehdas-asetuksilla. Kun kompura käy niin tuloilmakin excel käppyrän ja datan mukaan nousee, joten säädättekö tuloilman silloin kun kompura ei käy?
Toisena, oliko tuolla nykyisen 3+0 käyrän pudotuksella 2+0 mitään väliä nyt kesällä kun min menoveden lämpötila on kuitenkin 25 astetta, trensilaskenta on 0, lämmityksen pysäytys 5 ja suodatusaika 24h.
Kolmantena asiana tuo kompressorin kestävyys ja säädöt, F470 lienee sama kompura kuin P410 ja tuossa edellisessä niitä on hajonnut, nähtävästi maksimissaan sen 10 +/- pari vuotta laite kestää. Täällä ehdotetulla säädöillä pyritään siihen että kompura käy mahd paljon, oletus asetuksilla kompura varmasi käy vähemmän. Kompuran vaihto jos maksaa sen 3000EUR luokkaa niin saakohan sähkön säästöllä tuota hintaa takaisin. Vai onko niin että vaikka on on/off kompura niin vakioasetukset tekee liikaa päälle/pois liikettä joka hajottaa kuitenkin kompuran nopeammin. Vakuutus ei varmaan maksane mitään jos tämä katsotaan hiljalleen syntyneeksi, tuolla ehdollahan kaikki vakuutusyhtiöt toimivat, vain äkilliset korvataan.
Onko tähän säätöön/hajomamiseen kommentteja, onko kellään myöskään vakuutuksesta vaihdettu PILP:n kompuraa?
IV pöytäkirjan mukaan niben tulo on 38% ja lähtö 36%. Vaihdatettu F7A suodattimeksi ja mittautettu IV uudestaan, venttiilijä säätämäällä paine-ero mittauksella lievä alipaineistus, ei tarvinnut pilp säätöihin koskea. Syksyllä näkee miten alkaa jäteilma painumaan pakkaselle vai onko mitään väliä tuolla F7A:n tuloilman suodattimella jos prossat normaalit ja paine-ero ok, poistoilman filtterin puhtaushan vaikuttaa enemmän ja tietysti nuo prossat eniten. Ehkä voi sitten prossan/kaksi laittaa molempia tuulettimia lisää jos alkaa jäätyä turhan usein.
Meillä sisätilan lämpötila 22,5 on liian kylmä joten 23+ on meille sopiva, tai enemmänkin vaimolle sopivampi. Koska huonekorkeus on matala ja sohva on suoraan tuloilmaritilän alla, samoin sänky, tuloilmaa en voi enkä halua säätää täällä ehdotettuihin asteisiin, veto alkaa tuntua aikas äkkiä. Ehkä 1 aste alle normilämmön tuntuu täällä sopivalta. Muutin min menoveden lämpötilan 20->25 ja nyt kun on lämpimämpää niin huomasin että yöllä tuloilma voi olla jopa 3 astetta sisäilmaa lämpimämpää, joten no good, pitänee kuitenkin tuloilmaa säätää nyt kesäksi, syksyllä sitten takaisin ylemmäksi, veikkaan että on tehdas-asetuksilla. Kun kompura käy niin tuloilmakin excel käppyrän ja datan mukaan nousee, joten säädättekö tuloilman silloin kun kompura ei käy?
Toisena, oliko tuolla nykyisen 3+0 käyrän pudotuksella 2+0 mitään väliä nyt kesällä kun min menoveden lämpötila on kuitenkin 25 astetta, trensilaskenta on 0, lämmityksen pysäytys 5 ja suodatusaika 24h.
Kolmantena asiana tuo kompressorin kestävyys ja säädöt, F470 lienee sama kompura kuin P410 ja tuossa edellisessä niitä on hajonnut, nähtävästi maksimissaan sen 10 +/- pari vuotta laite kestää. Täällä ehdotetulla säädöillä pyritään siihen että kompura käy mahd paljon, oletus asetuksilla kompura varmasi käy vähemmän. Kompuran vaihto jos maksaa sen 3000EUR luokkaa niin saakohan sähkön säästöllä tuota hintaa takaisin. Vai onko niin että vaikka on on/off kompura niin vakioasetukset tekee liikaa päälle/pois liikettä joka hajottaa kuitenkin kompuran nopeammin. Vakuutus ei varmaan maksane mitään jos tämä katsotaan hiljalleen syntyneeksi, tuolla ehdollahan kaikki vakuutusyhtiöt toimivat, vain äkilliset korvataan.
Onko tähän säätöön/hajomamiseen kommentteja, onko kellään myöskään vakuutuksesta vaihdettu PILP:n kompuraa?
Viimeksi muokattu:
Kesäks kannattaa tosiaan pienentää tuloilmaa ainakin jos aurinko alkaa nostaa sisälämpötilaa 25+ laitan tuloilman kesästä riippuen jopa 2 kk kiinni. (kääntämällä tuloilmaventtiili huoltoluukkuun päin ja jättämällä koloavain paikoilleen saa sieltä säädettyä tuloilman). Tämä tietysti riippuu talon ja ikkunoiden sijainnista.
Selvitä onko Nibeturva akktivoitu?
NIBEturva – mikä se on, paljonko se maksaa ja mistä sen saa? | NIBE
Lisätietoja NIBETURVAsta, mikä NIBETURVA on.
www.nibe.eu
Taita mennä aika nollille säästöt jos kompura sippaa 10v kohdalla 3000€ remontilla!
ei ole nibeturvaa, edellinen omistaja ei sitä ole rekisteröinyt, olisi pitänyt tehdä ensimmäisen kuukauden aikana, jälkeenpäin ei enää saa. 3v mennyt joten tuon suhteen mitään takuuta ei ole eikä saa. Joku mainitsi aikaisemmin että näillä foorumeilla on ollut keskustelua kompuran kestosta, en tätä thrediä löytänyt. Kellään ei varmasti ole tietoa kestosta jos käytetään oletusasetuksia jotka haluaa käyttää enemmän vastuksia vs säädetyt jolloin käytetään mahd paljon kompuraa, ehkä nibella on jotain julkaisematonta materiaalia.
Tuon 3000eur muistan näiltä foorumeilta, oikeasti en tiedä mitä maksaa. Vakuutushan toimii niin että jos hajoaa esim. 8 v päästä, he katsovat sen hetkisen uuden vastaavan laitteen hinnan (tai osan) joka yleensä tuossa vaiheessa on jo selvästi halvempi kuin alunperin ostettu. Tuosta "uudesta" vastaavasta hinnasta sitten tehdään vielä ikävähennykset ja omavastuu pois, niin heidän korvaus-summa on sitten mitä jää jäljelle. Olisi tosiaan hyvä tietää oikeaita tapauksia kun näitä on vakuutukseen korjailtu. Riippuu tietysti vakuutustasosta, olettaisin että omakotitaloissa on yleensä suurin tai toiseksi suurin taso. Lisäksi kait pitää puhdistella jos se kompura leviää palasina pitkin kiertovesiä.
Nyt kun etsin uudestaan eri hakusanoilla, alkoi löytymään "mitä tilalle", 410p ja 310p kompura hajosi ym.
Tuloilmasta, huomasin nyt että kun menee lähelle 0 eli lämpö tilluu, varsinkin yöllä niin menolämpö nousee ja samalla sitten tuloilma, voi olla yöllä 3 astetta kuumempaa kuin sisäilma, eli 25 asteista. Nyt on sisälämpötila 22,5 ja tuloilma 22,9 ja vaimo valitti että on kylmä istua sohvalla..tuloilmaventtiili on siis lähes sohvan yläpuolella, tuon puolesta ei voi paljon tiputtaa. Nyt kompura ei käy. Jos tosin jos se aina nousee kun kompura käy kuten nyt yöllä kun menovesi lämpiää niin ei voi oikein tuloilmaa tiputtaa. Ehkä olisi avattava termostaatista lisää jotta lattiat ja huone lämpiää ja sitten mahd. pudottaa jos pystyy. Tuolle yön nousulle ei voine oikein mitään jos päivällä tai nyt sitten "jäätyy" iv tuloilman alla.
Säädättekö siis RN1:stä kun kompura käy vai ajoitatte siihen kun ei käy?
Tuon 3000eur muistan näiltä foorumeilta, oikeasti en tiedä mitä maksaa. Vakuutushan toimii niin että jos hajoaa esim. 8 v päästä, he katsovat sen hetkisen uuden vastaavan laitteen hinnan (tai osan) joka yleensä tuossa vaiheessa on jo selvästi halvempi kuin alunperin ostettu. Tuosta "uudesta" vastaavasta hinnasta sitten tehdään vielä ikävähennykset ja omavastuu pois, niin heidän korvaus-summa on sitten mitä jää jäljelle. Olisi tosiaan hyvä tietää oikeaita tapauksia kun näitä on vakuutukseen korjailtu. Riippuu tietysti vakuutustasosta, olettaisin että omakotitaloissa on yleensä suurin tai toiseksi suurin taso. Lisäksi kait pitää puhdistella jos se kompura leviää palasina pitkin kiertovesiä.
Nyt kun etsin uudestaan eri hakusanoilla, alkoi löytymään "mitä tilalle", 410p ja 310p kompura hajosi ym.
Tuloilmasta, huomasin nyt että kun menee lähelle 0 eli lämpö tilluu, varsinkin yöllä niin menolämpö nousee ja samalla sitten tuloilma, voi olla yöllä 3 astetta kuumempaa kuin sisäilma, eli 25 asteista. Nyt on sisälämpötila 22,5 ja tuloilma 22,9 ja vaimo valitti että on kylmä istua sohvalla..tuloilmaventtiili on siis lähes sohvan yläpuolella, tuon puolesta ei voi paljon tiputtaa. Nyt kompura ei käy. Jos tosin jos se aina nousee kun kompura käy kuten nyt yöllä kun menovesi lämpiää niin ei voi oikein tuloilmaa tiputtaa. Ehkä olisi avattava termostaatista lisää jotta lattiat ja huone lämpiää ja sitten mahd. pudottaa jos pystyy. Tuolle yön nousulle ei voine oikein mitään jos päivällä tai nyt sitten "jäätyy" iv tuloilman alla.
Säädättekö siis RN1:stä kun kompura käy vai ajoitatte siihen kun ei käy?
Viimeksi muokattu:
Siellä on esiasetuksissa valmiit portaat mitä voi tarpeen mukaan roplata ja hienosäätää. Pidät vaan saman suhteen tulossa ja poistossa, niin kaikki ok. 10-20% lisä normaaliin verrattuna tehostaa jo aika paljon.
Pystyy. Eston ohjelmoinnista voit valita kaksi eri ohjelmaa jotka voivat olla myös yhtäaikaa aktiivisia. Molemmissa ohjelmissa on mahdollista valita estetyksi lisäys, kompressori tai molemmat. Käytän itse kesäaikana molempien estoa yöaikaan kun on lämmintä. Meillä on kiertovesipumppu aina päällä ja esto-ohjelmalla kompura ei käy turhaan pätkäkäyntiä.
Jolberious
Vakionaama
Varmasti, mutta esim tälläi keväällä aurinkosähköllä voi sit nostaa käyttöveden ja lattian vähän "yli" käytännössä ilmaiseksi.
(F750 kohde, vähän reilu 110m2, n. 4-5kwh/vrk ostosähköä ja kaikki muu paneeleilla)
Asetuksista, lienee paras laittaa asetukset niin että kompura kestää mahd pitkään. Jos kompura vaihdetaan (se 3kEUR?) ja puhdistus ei ole tehty oikein niin nähtävästi leviää sitten uudestaan suht nopeasti, uusi pilp sitten lähemmäs 10keur. Järkevintä varmaan kompressorin keston optimointi vaikka vastusten käytön kustannuksilla.
IV venttiilit on joka puolelle puhaltavat joten ei voi säätää.
Niben sivuilla oli tarjolla softa 9071R4 (5/16/2019) eikä 8816R2 tai muita vaihtoehtoja, onko kukaan tuota päivittänyt?
Ja oliko tosiaan se RN1 säätö kompura päällä vai silloin kun ei ole päällä? Kompura päällä on tuloilma huomattavasti lämpimämpi, kylmällä sitten eri säädöt.
IV venttiilit on joka puolelle puhaltavat joten ei voi säätää.
Niben sivuilla oli tarjolla softa 9071R4 (5/16/2019) eikä 8816R2 tai muita vaihtoehtoja, onko kukaan tuota päivittänyt?
Ja oliko tosiaan se RN1 säätö kompura päällä vai silloin kun ei ole päällä? Kompura päällä on tuloilma huomattavasti lämpimämpi, kylmällä sitten eri säädöt.
Viimeksi muokattu:
jos katsot noita minun edellisiä käyriä niin kompura päällä menovesi nousee ja sen myötä sitten tuloilma. Taisi pahimmillaan yöllä olla 3 astetta lämpimämpää. Käyrä on 3+0 ja min menoveden lämpötila 25, joka pitäisi olla tuonne 0 ulkolämpötilaan melkoisen taisaista. Nyt kun kun katson käyriä viimeiseltä 1,5 päivältä niin tuo aaltoilu näkyy selvästi. Mutta nyt huomasin ensimmäistä kertaa koko log ajalta, n 1,5kk että viime yön ei suihkun jälkeen koko yönä pystynyt nostamaan käyttöveden alaosaa enää takaisin normi lämpötilalle. Jotain asetuksia on nyt laitettu liian tiukaksi ja sulatuksia pukkaa 2h välein jo nyt, mitähän käy sitten oikesti kylmällä ilmalla. Nyt asetukset ovat seuraavat;
Lämmityksen pysäytys +20, Lisäyksen pysäytys +5, Suodatusaika 24h
Trendilaskentaraja 0, siirtoaika 30min
Vesi säästö, vastus max 4,7kW, lämpökäytä 3+0, huone-anturi ei ohjauksessa.
Pienin menolämpötila +25.
Lämmityksen pysäytys +20, Lisäyksen pysäytys +5, Suodatusaika 24h
Trendilaskentaraja 0, siirtoaika 30min
Vesi säästö, vastus max 4,7kW, lämpökäytä 3+0, huone-anturi ei ohjauksessa.
Pienin menolämpötila +25.
Liitteet
F470:ssa ei ole asteminuutteja. Mutta joo, tarkoitus on antaa jäähtyä yön aikana ja päivällä kiriä kiinni. Eipä se kesällä ole kovin vaikeaa. Kompura tekee meillä ehkä 2h/vrk käyttövettä kun lämmitystarvetta ei ole. Eston aikana se sitten tietty imee energiaa vähän käyttöveden puolelta ja laatta jäähtyy. Mut ei niin paljoa etteikö se ehtisi tasaantua taas päivällä. Toki ei kannata tolla tavalla tehdä jos yöllä on alle +5c.
Lisäyksen pysäytys pari astetta ylemmäks esim +7. Saa siis luvan käyttää sähköä alle 7 asteessa ja vesi riittää. Suodatusaika 0 antaa kompressorin yrittää pari tuntia ennen kun sähkö tulee avuksi.
Tuossa menee lämmitykseen sen verran energiaa, että kompressori ei jaksa nostaa käyttöveden täyttöä. F470:saa ei ole kuin yksi lauhdutin, joten käyttöveden täyttö ja kiertoveden varaaja saa energiansa samasta lauhduttimesta. Täten jos kiertovesi tarvitsee paljon energiaa ja sen lämpö alkaa laskea, ja samaan aikaan pitää tehdä käyttövettä, niin ei se kompressori vain yksin jaksa. Tarvitaan joko kuorman pienentämistä, eli lämmitystarpeen vähentämistä, tai sitten lisätehoa lisäyksestä.
Nuo sulatukset viittaa siihen, että ilmamäärät on vähän liian alhaiset tai sitten sulla on likaiset suotimet mistä ilma ei mene enää kunnolla läpi.
Taloon vaihdettiin F7A 1,5kk sitten, harmi kun tuolloin en vielä ottanut USB logia, olisi ollut kiva nähdä silloin näitä tietoja. Aikaisemmin oli perus G3, nyt F7A vaihdossa tilasin IV mittauksen ja siinä venttiileillä säädettiin kohdilleen, ei koskettu pilppiin. Nyt 1kk jälkeenpäin tajusin että ehkä olisi pitänyt laittaa prossia pari lisää ja sitten mittauttaa. Nyt on tulo on 38% ja lähtö 36%, 93m2 ja 2,46cm korkeus joten pienet ovat vaatimuksetkin.