Nibe F470 Aloittelijalle neuvoja?

Muu

Jäsen
Taidan kääntää "kossupullon korkkia" pari kertaa vuodessa! Saan vielä joka vuodelle oman Kossun asennuskustannuksilla.;)
 

KTuu

Tulokas
Terve! Tuli ostettua uusi omakotitalo ja ensimmäisenä pitääkin ihmetellä Nibe F470 sielunelämää. Osaisiko arvon raati antaa neuvoja mitä säätöjä pitää heti tarkistaa, koska nyt vaikuttaa metsässä olevan. Asunnossa vesikiertoinen lattialämpö ja termareita seinissä.
Btw. Pumpun etulätkässä komeilee F370, mutta valikoissa ja koneen bootissa F470 mallina.

1. Tämmöinen lämpökäyrä

2. Huoltovalikon poisto/tuloilmat, eikös nämä ole ihan päin sitä ? Kannattaako säätää itse vai suorilta tilata säätö ammattilaiselta ?

3. Onko tämä tulosuodatin mallia F7 ? Poistossa näytti olevan normaali 8mm G3.
Sain pöytäkirjat ja IV-säädöt olivat oikein tuolle F7 suotimelle. Nyt mennään uusilla suodattimilla ja 3 / 0 lämpökäyrällä. Tässä olisi siitä noin vuorokauden datat. Olisiko viisaampia kertomaan ovatko käyrät jokseenkin kunnossa vai ei ?

 

Mikki

Vakionaama
Ei mielestäni mitään outoa näkyvissä. Vastuksia toki vähän käyttää, mutta se on oletettavaa kun pakkanen kiristyi.

EDIT: tai ehkä tuloilman lämpö on piirun liian korkea. 18-20 astetta on aika järkevä taso tuloilmalle. Piirun sitä säätöruuvia sulkisin.
 
Viimeksi muokattu:

KTuu

Tulokas
Ei mielestäni mitään outoa näkyvissä. Vastuksia toki vähän käyttää, mutta se on oletettavaa kun pakkanen kiristyi.

EDIT: tai ehkä tuloilman lämpö on piirun liian korkea. 18-20 astetta on aika järkevä taso tuloilmalle. Piirun sitä säätöruuvia sulkisin.
Mitäs hyötyä on tuloilman lämpötilan laskulla ? Sekä mistä sitä säädetään ?
 

Mikki

Vakionaama
Vähän huoneilmaa viileämpi tuloilma sekoittuu nopeammin huoneilmaan. Ja lisäksi se ei jää katonrajaan pyörimään.

Niin ja helposti energiaa hukkuu jos IV putket kulkee yläpohjassa.

F470:ssä on manuaalinen säätöruuvi. Käyttöohjeesta löytyy. Näppärät ovat asentaneet tuohon patteritermostaatin ulkoisella anturilla ja automatisoineet säädön.

Mutta: jos nyt tuntuu huoneilma hyvältä niin ei tämä mikään iso juttu ole vaikka antaisit olla.
 

Muu

Jäsen
Makuasia miten lämmittää mutta suositus on että tuloilma n: 3 astetta alle huonelämpötilan. Viileä tuloilma laskeutuu paremmin huoneessa alas, eikä jää katonrajaan leijumaan. Vastaavasti lattian kautta tulee hieman enemmän lämpöä. Varsinkin laattalattiat tuntuu miellyttävämmältä lämpimänä. Tuloilma säädetään laitteen alareunassa kannen takana olevasta venttiilistä koloavaimella. ( Venttiili kiinni ja sitten puoli kierrosta auki, seurantaa vartin verran ja hienosäätö. ) Tehdassäädössä venttiili voi olla 2-3 kierosta auki. Kesällä käännetään venttiiliä vielä pienemmälle ettäsaadaan kylpyhuoneen ym lattioihin lämmitystä Minimikiertovedenlämpö esim 25-28 lämmittää tuthaan kesäistä tuloilmaa. Laitteen tuloilman / lattialierron säätö tapahtuu siis käsisäädöllä.
 

unski84

Jäsen
Mitä ootte pitäny suodatus aikana tälleen talvella? Eli se mistä se laskee keskilämpötilaa --》 menovedelle :)
Itse lämmityskiertoahan ohjaa lämpökäyrä hetkellisen lämpötilan mukaan
Mites tää laite oikein toimii laskennallisen menoveden kanssa :hmm: Olen kuvitellut, että laskennallinen menovesi seuraa keskiarvoulkolämpötilaa, mutta oma laite tuntuu kyllä seuraavan hetkellistä ulkolämpötilaa kuten Muu sanoi. Suodatusaikana oon käyttänyt 24h.
 

Muu

Jäsen
Mites tää laite oikein toimii laskennallisen menoveden kanssa :hmm: Olen kuvitellut, että laskennallinen menovesi seuraa keskiarvoulkolämpötilaa, mutta oma laite tuntuu kyllä seuraavan hetkellistä ulkolämpötilaa kuten Muu sanoi. Suodatusaikana oon käyttänyt 24h.
Menovesi seuraa edelleen hatkellistä ulkolämpötilaa. Näin keväällä kun auringon antama lisäteho lämmittää huomattavasti lasken käyrän normaalista 3-0 arvoon 2-0 ettei Nibe yritä lämmittää yöpakkasten aikaan vapaita kiertoja sähköllä liikaa. Alin menolämpötila itselläni on 26 josta 2 käyrä alkaa nostaa kiertolämpöä -5 paikkeilla. 3 käyrällä vastaava piste on +5 jolloin menolämpötila lähtee nousuun. Lattialämmityksen hitauden vuoksi muutaman tunnin pakkaspiikki lämmittää siis turhaan suorassa kierrossa olevat lattiat.

Suodatusaika määrittää lähinnä vastusten sallimisen rajan. Itsellä +5 /24h. Suurella käyttöveden veden kulutuksella voi olla vaikka +10 joka varmistaa käyttöveden riittävyyden.

Trendiraja määrittelee taas rajan johon asti pyritään lämmöntuotto hoitamaan pelkällä lämpöpumpulla. Trendiraja kannattaa pitää aina alempana kun keskiarvolämpötila. 0 on hyvä oletus mutta jos käyttövesi ei tahdo riittää vähennetään viiveitä vastuksen käytölle nostamalla trendiraja lähelle keskiarvolämpötilaa.

Jokainen talo ja käyttöprofiili vaatii omat säätönsä. Näillä periaatteilla pääsee oikeaan suuntaan.
 

Vompelo

Tulokas
Moro!

Mistähän mahtaa johtua, kun kompura käynnistyy niin jäteilman ja höyrystimen lämpötila lähtee heti pakkaselle? -10 asteessa menee sulatukselle. Tämä tapahtuu noin minuutissa kompuran käynnistyksestä. Sulatuksen jälkeen sama toistuu. Perussäädöissä kone ollut ja toiminut hyvin. Vaihdoin uudet suodattimet ja tämä noidankehä alkoi.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Moro!

Mistähän mahtaa johtua, kun kompura käynnistyy niin jäteilman ja höyrystimen lämpötila lähtee heti pakkaselle? -10 asteessa menee sulatukselle. Tämä tapahtuu noin minuutissa kompuran käynnistyksestä. Sulatuksen jälkeen sama toistuu. Perussäädöissä kone ollut ja toiminut hyvin. Vaihdoin uudet suodattimet ja tämä noidankehä alkoi.
Lämpötilanturi näyttää puuta heinää? Toimiiko poistopuhallin?
 

Vompelo

Tulokas
Lämpötilanturi näyttää puuta heinää? Toimiiko poistopuhallin?
En tiedä toimiiko lämpöanturit, mutta tosiaan sekä BT16 ja BT21 menee pakkaselle -10 joten molempien pitäisi olla vialla.

Kokeilin filtteriä raottaa niin tulopuolella käy kyllä kova viima, mutta poistopuolella ei juurikaan. Onkohan se mennyt sitten kaput. Voiko tämän varmentaa jotenkin?
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
En tiedä toimiiko lämpöanturit, mutta tosiaan sekä BT16 ja BT21 menee pakkaselle -10 joten molempien pitäisi olla vialla.

Kokeilin filtteriä raottaa niin tulopuolella käy kyllä kova viima, mutta poistopuolella ei juurikaan. Onkohan se mennyt sitten kaput. Voiko tämän varmentaa jotenkin?
Jos kumpin BT näyttää samaa niin ovat tod.näk kunossa. Tarkista onko pistoke kiinni poistopuhaltimessa.
 

Espejot

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Voitko kertoa mistä tälläisen pistokkeen voisi löytää? En ohjekirjasta löytänyt mitään tähän viittaava.
En tiedä missä on mutta pistoke/liitin siellä on koska F410 oli liitin. Puhaltimesta lähtee johto ja siinä on jonkin sortin liitin minkä saa irotettua joten teoriassa se on voinut irrota. En usko mutta kandee sekin tarkistaa.

Oireet kyllä viittaa että poistopuhallin ei toimi.

Jäin viellä miettimään sitä että alkoi suodattimen vaihdon ythteydessä... suoritappa suodattimen vaihdon toimenpiteet läpi kertaalleen ja mieti onko voinut tapahtua joku kämmi.
 
Viimeksi muokattu:

Vompelo

Tulokas
En tiedä missä on mutta pistoke/liitin siellä on koska F410 oli liitin. Puhaltimesta lähtee johto ja siinä on jonkin sortin liitin minkä saa irotettua joten teoriassa se on voinut irrota. En usko mutta kandee sekin tarkistaa.

Oireet kyllä viittaa että poistopuhallin ei toimi.

Jäin viellä miettimään sitä että alkoi suodattimen vaihdon ythteydessä... suoritappa suodattimen vaihdon toimenpiteet läpi kertaalleen ja mieti onko voinut tapahtua joku kämmi.
Saattoi myös olla, että huomasin sulattavan paljon ja tämä johti suodattimien vaihtoon :hmm:Mutta kiitos avusta, kokeilen selvitellä ja huomenna huoltofirmalle soittoa jos ei selviä.
 

mikame

Jäsen
Tämä on kyllä ollut hyvä foorumi, saa tietoa asioista ja tämän perusteella olen F470 säätöjä muuttanut. Päälle 90m2 kokoinen muutaman vuoden vanha talo, huonekorkeus on 2,45m eli lämmitettävä ilmatilavuus on suht pieni. Tässä talossa on myös ILP: ja 1100KG varava takka , ILP ei kuulemma ole käytetty lämmitykseen, sillä kyllä tämän foorumin mukaan saa säästöjä aikaan, pitänee kysellä yhteiskäytön asetuksia vaikka syksyllä (lattiat kylmänä ym. probleemaa).

IV pöytäkirjan mukaan niben tulo on 38% ja lähtö 36%. Vaihdatettu F7A suodattimeksi ja mittautettu IV uudestaan, venttiilijä säätämäällä paine-ero mittauksella lievä alipaineistus, ei tarvinnut pilp säätöihin koskea. Syksyllä näkee miten alkaa jäteilma painumaan pakkaselle vai onko mitään väliä tuolla F7A:n tuloilman suodattimella jos prossat normaalit ja paine-ero ok, poistoilman filtterin puhtaushan vaikuttaa enemmän ja tietysti nuo prossat eniten. Ehkä voi sitten prossan/kaksi laittaa molempia tuulettimia lisää jos alkaa jäätyä turhan usein.

Meillä sisätilan lämpötila 22,5 on liian kylmä joten 23+ on meille sopiva, tai enemmänkin vaimolle sopivampi. Koska huonekorkeus on matala ja sohva on suoraan tuloilmaritilän alla, samoin sänky, tuloilmaa en voi enkä halua säätää täällä ehdotettuihin asteisiin, veto alkaa tuntua aikas äkkiä. Ehkä 1 aste alle normilämmön tuntuu täällä sopivalta. Muutin min menoveden lämpötilan 20->25 ja nyt kun on lämpimämpää niin huomasin että yöllä tuloilma voi olla jopa 3 astetta sisäilmaa lämpimämpää, joten no good, pitänee kuitenkin tuloilmaa säätää nyt kesäksi, syksyllä sitten takaisin ylemmäksi, veikkaan että on tehdas-asetuksilla. Kun kompura käy niin tuloilmakin excel käppyrän ja datan mukaan nousee, joten säädättekö tuloilman silloin kun kompura ei käy?

Toisena, oliko tuolla nykyisen 3+0 käyrän pudotuksella 2+0 mitään väliä nyt kesällä kun min menoveden lämpötila on kuitenkin 25 astetta, trensilaskenta on 0, lämmityksen pysäytys 5 ja suodatusaika 24h.

Kolmantena asiana tuo kompressorin kestävyys ja säädöt, F470 lienee sama kompura kuin P410 ja tuossa edellisessä niitä on hajonnut, nähtävästi maksimissaan sen 10 +/- pari vuotta laite kestää. Täällä ehdotetulla säädöillä pyritään siihen että kompura käy mahd paljon, oletus asetuksilla kompura varmasi käy vähemmän. Kompuran vaihto jos maksaa sen 3000EUR luokkaa niin saakohan sähkön säästöllä tuota hintaa takaisin. Vai onko niin että vaikka on on/off kompura niin vakioasetukset tekee liikaa päälle/pois liikettä joka hajottaa kuitenkin kompuran nopeammin. Vakuutus ei varmaan maksane mitään jos tämä katsotaan hiljalleen syntyneeksi, tuolla ehdollahan kaikki vakuutusyhtiöt toimivat, vain äkilliset korvataan.
Onko tähän säätöön/hajomamiseen kommentteja, onko kellään myöskään vakuutuksesta vaihdettu PILP:n kompuraa?
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: Muu

Muu

Jäsen
Tämä on kyllä ollut hyvä foorumi, saa tietoa asioista ja tämän perusteella olen F470 säätöjä muuttanut. Päälle 90m2 kokoinen muutaman vuoden vanha talo, huonekorkeus on 2,45m eli lämmitettävä ilmatilavuus on suht pieni. Tässä talossa on myös ILP: ja 1100KG varava takka , ILP ei kuulemma ole käytetty lämmitykseen, sillä kyllä tämän foorumin mukaan saa säästöjä aikaan, pitänee kysellä yhteiskäytön asetuksia vaikka syksyllä (lattiat kylmänä ym. probleemaa).

IV pöytäkirjan mukaan niben tulo on 38% ja lähtö 36%. Vaihdatettu F7A suodattimeksi ja mittautettu IV uudestaan, venttiilijä säätämäällä paine-ero mittauksella lievä alipaineistus, ei tarvinnut pilp säätöihin koskea. Syksyllä näkee miten alkaa jäteilma painumaan pakkaselle vai onko mitään väliä tuolla F7A:n tuloilman suodattimella jos prossat normaalit ja paine-ero ok, poistoilman filtterin puhtaushan vaikuttaa enemmän ja tietysti nuo prossat eniten. Ehkä voi sitten prossan/kaksi laittaa molempia tuulettimia lisää jos alkaa jäätyä turhan usein.

Meillä sisätilan lämpötila 22,5 on liian kylmä joten 23+ on meille sopiva, tai enemmänkin vaimolle sopivampi. Koska huonekorkeus on matala ja sohva on suoraan tuloilmaritilän alla, samoin sänky, tuloilmaa en voi enkä halua säätää täällä ehdotettuihin asteisiin, veto alkaa tuntua aikas äkkiä. Ehkä 1 aste alle normilämmön tuntuu täällä sopivalta. Muutin min menoveden lämpötilan 20->25 ja nyt kun on lämpimämpää niin huomasin että yöllä tuloilma voi olla jopa 3 astetta sisäilmaa lämpimämpää, joten no good, pitänee kuitenkin tuloilmaa säätää nyt kesäksi, syksyllä sitten takaisin ylemmäksi, veikkaan että on tehdas-asetuksilla. Kun kompura käy niin tuloilmakin excel käppyrän ja datan mukaan nousee, joten säädättekö tuloilman silloin kun kompura ei käy?

Toisena, oliko tuolla nykyisen 3+0 käyrän pudotuksella 2+0 mitään väliä nyt kesällä kun min menoveden lämpötila on kuitenkin 25 astetta, trensilaskenta on 0, lämmityksen pysäytys 5 ja suodatusaika 24h.

Kolmantena asiana tuo kompressorin kestävyys ja säädöt, F470 lienee sama kompura kuin P410 ja tuossa edellisessä niitä on hajonnut, nähtävästi maksimissaan sen 10 +/- pari vuotta laite kestää. Täällä ehdotetulla säädöillä pyritään siihen että kompura käy mahd paljon, oletus asetuksilla kompura varmasi käy vähemmän. Kompuran vaihto jos maksaa sen 3000EUR luokkaa niin saakohan sähkön säästöllä tuota hintaa takaisin. Vai onko niin että vaikka on on/off kompura niin vakioasetukset tekee liikaa päälle/pois liikettä joka hajottaa kuitenkin kompuran nopeammin. Vakuutus ei varmaan maksane mitään jos tämä katsotaan hiljalleen syntyneeksi, tuolla ehdollahan kaikki vakuutusyhtiöt toimivat, vain äkilliset korvataan.
Onko tähän säätöön/hajomamiseen kommentteja, onko kellään myöskään vakuutuksesta vaihdettu PILP:n kompuraa?
Kesäks kannattaa tosiaan pienentää tuloilmaa ainakin jos aurinko alkaa nostaa sisälämpötilaa 25+ laitan tuloilman kesästä riippuen jopa 2 kk kiinni. (kääntämällä tuloilmaventtiili huoltoluukkuun päin ja jättämällä koloavain paikoilleen saa sieltä säädettyä tuloilman). Tämä tietysti riippuu talon ja ikkunoiden sijainnista.

Selvitä onko Nibeturva akktivoitu?

Taita mennä aika nollille säästöt jos kompura sippaa 10v kohdalla 3000€ remontilla!
 

vwg4

Aktiivinen jäsen
Kyl noissa 410p etc kompuran vaihdoissa vakuutuskorvaus aina mainitaan.

Rikkoontuneita F470 ei taida vielä foorumin tiedossa olla. Kompuran siis
 

mikame

Jäsen
ei ole nibeturvaa, edellinen omistaja ei sitä ole rekisteröinyt, olisi pitänyt tehdä ensimmäisen kuukauden aikana, jälkeenpäin ei enää saa. 3v mennyt joten tuon suhteen mitään takuuta ei ole eikä saa. Joku mainitsi aikaisemmin että näillä foorumeilla on ollut keskustelua kompuran kestosta, en tätä thrediä löytänyt. Kellään ei varmasti ole tietoa kestosta jos käytetään oletusasetuksia jotka haluaa käyttää enemmän vastuksia vs säädetyt jolloin käytetään mahd paljon kompuraa, ehkä nibella on jotain julkaisematonta materiaalia.

Tuon 3000eur muistan näiltä foorumeilta, oikeasti en tiedä mitä maksaa. Vakuutushan toimii niin että jos hajoaa esim. 8 v päästä, he katsovat sen hetkisen uuden vastaavan laitteen hinnan (tai osan) joka yleensä tuossa vaiheessa on jo selvästi halvempi kuin alunperin ostettu. Tuosta "uudesta" vastaavasta hinnasta sitten tehdään vielä ikävähennykset ja omavastuu pois, niin heidän korvaus-summa on sitten mitä jää jäljelle. Olisi tosiaan hyvä tietää oikeaita tapauksia kun näitä on vakuutukseen korjailtu. Riippuu tietysti vakuutustasosta, olettaisin että omakotitaloissa on yleensä suurin tai toiseksi suurin taso. Lisäksi kait pitää puhdistella jos se kompura leviää palasina pitkin kiertovesiä.

Nyt kun etsin uudestaan eri hakusanoilla, alkoi löytymään "mitä tilalle", 410p ja 310p kompura hajosi ym.

Tuloilmasta, huomasin nyt että kun menee lähelle 0 eli lämpö tilluu, varsinkin yöllä niin menolämpö nousee ja samalla sitten tuloilma, voi olla yöllä 3 astetta kuumempaa kuin sisäilma, eli 25 asteista. Nyt on sisälämpötila 22,5 ja tuloilma 22,9 ja vaimo valitti että on kylmä istua sohvalla..tuloilmaventtiili on siis lähes sohvan yläpuolella, tuon puolesta ei voi paljon tiputtaa. Nyt kompura ei käy. Jos tosin jos se aina nousee kun kompura käy kuten nyt yöllä kun menovesi lämpiää niin ei voi oikein tuloilmaa tiputtaa. Ehkä olisi avattava termostaatista lisää jotta lattiat ja huone lämpiää ja sitten mahd. pudottaa jos pystyy. Tuolle yön nousulle ei voine oikein mitään jos päivällä tai nyt sitten "jäätyy" iv tuloilman alla.

Säädättekö siis RN1:stä kun kompura käy vai ajoitatte siihen kun ei käy?
 
Viimeksi muokattu:

mikame

Jäsen
versio lienee tuo display version joka on 7641R4. Rekisteröin nibeuplink, odotellaan vahvistusta. Onko tuon version päivitys ongelmatonta, jossain luki että päivitys sotki asetukset. Pitänee sitten ottaa kaikki asetukset tarkasti ylös ja varmuuden vuoksi tallentaa usblle
 

Muu

Jäsen
Ei asetukset muuttuneet päivityksessä. Hyvä kuitenkin tallentaa perusasetukset. Varsinainen perusasetusten haku marras-joulukuussa kun aurinko ei häiritse. Tuloilmasuuttimien suuntaus kannattaa kokeilla vaikka perheenpäästä pospäin vapaaseen tilaan.
 

kannu

Jäsen
Mitenkäs tuo ilmanvaihdon tehostus esim. saunomisen ajan? Normaalitilassa tulo/poisto on säädetty asentajan toimesta 47/48% - onko tehostukselle jotain hyvää ohjenuoraa paljonko noita arvoja pitäisi säätää ylöspäin?
 

Sammeli77

Aktiivinen jäsen
Pystyykö 470:n ajastamaan halutessaan niin, että sekä kompura, että sähkövastukset ovat estettyinä, mutta kiertovesipumppu ja ilmanvaihto toimii?
 

Tulihäntä

Aktiivinen jäsen
Mitenkäs tuo ilmanvaihdon tehostus esim. saunomisen ajan? Normaalitilassa tulo/poisto on säädetty asentajan toimesta 47/48% - onko tehostukselle jotain hyvää ohjenuoraa paljonko noita arvoja pitäisi säätää ylöspäin?
Siellä on esiasetuksissa valmiit portaat mitä voi tarpeen mukaan roplata ja hienosäätää. Pidät vaan saman suhteen tulossa ja poistossa, niin kaikki ok. 10-20% lisä normaaliin verrattuna tehostaa jo aika paljon.
 

Tulihäntä

Aktiivinen jäsen
Pystyykö 470:n ajastamaan halutessaan niin, että sekä kompura, että sähkövastukset ovat estettyinä, mutta kiertovesipumppu ja ilmanvaihto toimii?
Pystyy. Eston ohjelmoinnista voit valita kaksi eri ohjelmaa jotka voivat olla myös yhtäaikaa aktiivisia. Molemmissa ohjelmissa on mahdollista valita estetyksi lisäys, kompressori tai molemmat. Käytän itse kesäaikana molempien estoa yöaikaan kun on lämmintä. Meillä on kiertovesipumppu aina päällä ja esto-ohjelmalla kompura ei käy turhaan pätkäkäyntiä.
 

Mikki

Vakionaama
Eikö asteminuutit romahda jos molemmat on estetty yön yli? Tarkoittaen sitten että kun ohjelma loppuu niin pätkäkäyntiä ei tosiaan hetkeen tule.... vai onko tuo juuri tavoitteenakin?
 

Jolberious

Vakionaama
Eikö asteminuutit romahda jos molemmat on estetty yön yli? Tarkoittaen sitten että kun ohjelma loppuu niin pätkäkäyntiä ei tosiaan hetkeen tule.... vai onko tuo juuri tavoitteenakin?
Varmasti, mutta esim tälläi keväällä aurinkosähköllä voi sit nostaa käyttöveden ja lattian vähän "yli" käytännössä ilmaiseksi.
(F750 kohde, vähän reilu 110m2, n. 4-5kwh/vrk ostosähköä ja kaikki muu paneeleilla)
 

mikame

Jäsen
Asetuksista, lienee paras laittaa asetukset niin että kompura kestää mahd pitkään. Jos kompura vaihdetaan (se 3kEUR?) ja puhdistus ei ole tehty oikein niin nähtävästi leviää sitten uudestaan suht nopeasti, uusi pilp sitten lähemmäs 10keur. Järkevintä varmaan kompressorin keston optimointi vaikka vastusten käytön kustannuksilla.
IV venttiilit on joka puolelle puhaltavat joten ei voi säätää.
Niben sivuilla oli tarjolla softa 9071R4 (5/16/2019) eikä 8816R2 tai muita vaihtoehtoja, onko kukaan tuota päivittänyt?
Ja oliko tosiaan se RN1 säätö kompura päällä vai silloin kun ei ole päällä? Kompura päällä on tuloilma huomattavasti lämpimämpi, kylmällä sitten eri säädöt.
 
Viimeksi muokattu:

Sammeli77

Aktiivinen jäsen
Miten kompuran päälläolo vaikuttaa tuloilmaan? Eikös se shuntti säädä menevän veden lämpöä kuten 410:ssa? Menovedestä myös haara tuloilmapatterille josta palaa sitten lämmityskierron paluulinjaan.
 

mikame

Jäsen
jos katsot noita minun edellisiä käyriä niin kompura päällä menovesi nousee ja sen myötä sitten tuloilma. Taisi pahimmillaan yöllä olla 3 astetta lämpimämpää. Käyrä on 3+0 ja min menoveden lämpötila 25, joka pitäisi olla tuonne 0 ulkolämpötilaan melkoisen taisaista. Nyt kun kun katson käyriä viimeiseltä 1,5 päivältä niin tuo aaltoilu näkyy selvästi. Mutta nyt huomasin ensimmäistä kertaa koko log ajalta, n 1,5kk että viime yön ei suihkun jälkeen koko yönä pystynyt nostamaan käyttöveden alaosaa enää takaisin normi lämpötilalle. Jotain asetuksia on nyt laitettu liian tiukaksi ja sulatuksia pukkaa 2h välein jo nyt, mitähän käy sitten oikesti kylmällä ilmalla. Nyt asetukset ovat seuraavat;
Lämmityksen pysäytys +20, Lisäyksen pysäytys +5, Suodatusaika 24h
Trendilaskentaraja 0, siirtoaika 30min
Vesi säästö, vastus max 4,7kW, lämpökäytä 3+0, huone-anturi ei ohjauksessa.
Pienin menolämpötila +25.
 

Liitteet

Tulihäntä

Aktiivinen jäsen
Eikö asteminuutit romahda jos molemmat on estetty yön yli? Tarkoittaen sitten että kun ohjelma loppuu niin pätkäkäyntiä ei tosiaan hetkeen tule.... vai onko tuo juuri tavoitteenakin?
F470:ssa ei ole asteminuutteja. Mutta joo, tarkoitus on antaa jäähtyä yön aikana ja päivällä kiriä kiinni. Eipä se kesällä ole kovin vaikeaa. Kompura tekee meillä ehkä 2h/vrk käyttövettä kun lämmitystarvetta ei ole. Eston aikana se sitten tietty imee energiaa vähän käyttöveden puolelta ja laatta jäähtyy. Mut ei niin paljoa etteikö se ehtisi tasaantua taas päivällä. Toki ei kannata tolla tavalla tehdä jos yöllä on alle +5c.
 

mikame

Jäsen
ei tuosta haittaa ole. Mitäs asetuksia aletaan laittamaan takaisin normisuuntaan jotta vesi lämpiää, varmaan lisäyksen pysäytys ja trendilaskentarajaa muutama asete ylemmäs?
 

Muu

Jäsen
jos katsot noita minun edellisiä käyriä niin kompura päällä menovesi nousee ja sen myötä sitten tuloilma. Taisi pahimmillaan yöllä olla 3 astetta lämpimämpää. Käyrä on 3+0 ja min menoveden lämpötila 25, joka pitäisi olla tuonne 0 ulkolämpötilaan melkoisen taisaista. Nyt kun kun katson käyriä viimeiseltä 1,5 päivältä niin tuo aaltoilu näkyy selvästi. Mutta nyt huomasin ensimmäistä kertaa koko log ajalta, n 1,5kk että viime yön ei suihkun jälkeen koko yönä pystynyt nostamaan käyttöveden alaosaa enää takaisin normi lämpötilalle. Jotain asetuksia on nyt laitettu liian tiukaksi ja sulatuksia pukkaa 2h välein jo nyt, mitähän käy sitten oikesti kylmällä ilmalla. Nyt asetukset ovat seuraavat;
Lämmityksen pysäytys +20, Lisäyksen pysäytys +5, Suodatusaika 24h
Trendilaskentaraja 0, siirtoaika 30min
Vesi säästö, vastus max 4,7kW, lämpökäytä 3+0, huone-anturi ei ohjauksessa.
Pienin menolämpötila +25.
Lisäyksen pysäytys pari astetta ylemmäks esim +7. Saa siis luvan käyttää sähköä alle 7 asteessa ja vesi riittää. Suodatusaika 0 antaa kompressorin yrittää pari tuntia ennen kun sähkö tulee avuksi.
 

Tulihäntä

Aktiivinen jäsen
jos katsot noita minun edellisiä käyriä niin kompura päällä menovesi nousee ja sen myötä sitten tuloilma. Taisi pahimmillaan yöllä olla 3 astetta lämpimämpää. Käyrä on 3+0 ja min menoveden lämpötila 25, joka pitäisi olla tuonne 0 ulkolämpötilaan melkoisen taisaista. Nyt kun kun katson käyriä viimeiseltä 1,5 päivältä niin tuo aaltoilu näkyy selvästi. Mutta nyt huomasin ensimmäistä kertaa koko log ajalta, n 1,5kk että viime yön ei suihkun jälkeen koko yönä pystynyt nostamaan käyttöveden alaosaa enää takaisin normi lämpötilalle. Jotain asetuksia on nyt laitettu liian tiukaksi ja sulatuksia pukkaa 2h välein jo nyt, mitähän käy sitten oikesti kylmällä ilmalla. Nyt asetukset ovat seuraavat;
Lämmityksen pysäytys +20, Lisäyksen pysäytys +5, Suodatusaika 24h
Trendilaskentaraja 0, siirtoaika 30min
Vesi säästö, vastus max 4,7kW, lämpökäytä 3+0, huone-anturi ei ohjauksessa.
Pienin menolämpötila +25.
ei tuosta haittaa ole. Mitäs asetuksia aletaan laittamaan takaisin normisuuntaan jotta vesi lämpiää, varmaan lisäyksen pysäytys ja trendilaskentarajaa muutama asete ylemmäs?
Tuossa menee lämmitykseen sen verran energiaa, että kompressori ei jaksa nostaa käyttöveden täyttöä. F470:saa ei ole kuin yksi lauhdutin, joten käyttöveden täyttö ja kiertoveden varaaja saa energiansa samasta lauhduttimesta. Täten jos kiertovesi tarvitsee paljon energiaa ja sen lämpö alkaa laskea, ja samaan aikaan pitää tehdä käyttövettä, niin ei se kompressori vain yksin jaksa. Tarvitaan joko kuorman pienentämistä, eli lämmitystarpeen vähentämistä, tai sitten lisätehoa lisäyksestä.

Nuo sulatukset viittaa siihen, että ilmamäärät on vähän liian alhaiset tai sitten sulla on likaiset suotimet mistä ilma ei mene enää kunnolla läpi.
 

mikame

Jäsen
Taloon vaihdettiin F7A 1,5kk sitten, harmi kun tuolloin en vielä ottanut USB logia, olisi ollut kiva nähdä silloin näitä tietoja. Aikaisemmin oli perus G3, nyt F7A vaihdossa tilasin IV mittauksen ja siinä venttiileillä säädettiin kohdilleen, ei koskettu pilppiin. Nyt 1kk jälkeenpäin tajusin että ehkä olisi pitänyt laittaa prossia pari lisää ja sitten mittauttaa. Nyt on tulo on 38% ja lähtö 36%, 93m2 ja 2,46cm korkeus joten pienet ovat vaatimuksetkin.
 

Mikki

Vakionaama
Hmm..... mitenkäs se pelkillä venttiileillä menisi kun vastustaa tuollainen suodatin aikalailla. Olisikohan talo nyt kovin alipaineinen ja sen vuoksi poistoilma vastustaisi enemmän kuin ennen?
 
Ylös Bottom