Nibe F470 Aloittelijalle neuvoja?

mikame

Jäsen
Tuloilmansuodatin vaihdettu säätöpäivänä 27.3 ja viime kuun lopussa imuroin ja pienellä painepuhaltimella puhallutin, tuota meinasin tehdä 1kk välein kunnes vaihdan F7A:n, joko 3kk tai 6kk välein. Samalla vaihdoin G3 poistoilmafiltterin uuteen, noiden pitäisi olla ok. IV mittausten perusteella hieman alipaineinen, ohessa tulokset. G4 aktiivihiili lähtötilanne, ja F7A lopputilanne, khh oli lähtöventtiilissä ainakin säädöt metsässä.
 

Liitteet

Mikki

Vakionaama
No onhan tuo alipaine edelleen 21%... se on oikeasti aika paljon. Miksei se säätänyt IV:tä siihen suunniteltuun 7% alipaineeseen, joka tosin sekin on jonkun verran paljon.

Mielestäni kovin paljon ei metsään mene vaikka 3-4% nostat tuloilman nopeutta.
 

Mikki

Vakionaama
Tuota noin.... suunniteltu alipaine on tuon alkuperäisen suunnitelman mukaan 4,4%. Mistä tuo 7% on tullut, tai puhumattakaan siitä että mittaaja on tyytyväinen saadessaan alipaineeksi 21%?

Rahat takaisin tuolta roistolta....
 

Tulihäntä

Aktiivinen jäsen
ja viime kuun lopussa imuroin ja pienellä painepuhaltimella puhallutin, tuota meinasin tehdä 1kk välein kunnes vaihdan F7A:n, joko 3kk tai 6kk välein. Samalla vaihdoin G3 poistoilmafiltterin uuteen, noiden pitäisi olla ok. IV mittausten perusteella hieman alipaineinen
no ei ole mikään ihme jos on alipainetta. Molemmat suotimet pitää olla samanlaisia. Toisekseen älä pidä noin pitkiä vaihtovälejä millään suotimella. Max. 2kk per suotimet. Se pinta-ala ei ole mikään suuri ja ahdistaa aivan 100 varmasti. Hyvällä omatunnolla voi sanoa, että rahat meni hukkaa ja iv:n säädöt on nyt aivan päin hanuria.
 

mikame

Jäsen
noniin eli IV edelleen metsässä ja tuo kaveri ei siten osannut niitä oikein säätää. Onko varmasti poistoilmafilterin oltava sama, sehän on todella kallista laittaa Niben alkuperäinen F7A poistoilmalle, sehän suodattaa vain lähtevää sisäilmaa. Olen ymmärtänyt että lähdössä voi olla G3. Eikö tuota saa oikeilla IV mittauksilla ja prosenttiarvoilla balanssiin vaikka lähdössä on G3, siis jos säädöt olisivat oikeat?
 

Mikki

Vakionaama
Joo ei poistoilmaan mitään F7 filtteriä tarvite. Puhaltimien säädöillä saa kyllä erilaiset tulo ja poistosuodattimet balanssiin. Tietenkin saa, kun onhan kanavistotkin vastukseltaan erilaiset.

Kyllä todella nolo IV-säätäjä on, jos jättää alipaineen 21%:iin ja karauttaa Transportterinsa pihasta takavalot taivaanrantaan kadoten.
 

Muu

Jäsen
Ilmastoinnin säätäjä on ilmeisesti jättänyt pelivaraa koska F7 suodatimen vastus kasvaa aika nopeasti. Parempi olla alipaineinen kun ylipaineinen ajatuksella!
 

Mikki

Vakionaama
Ilmastoinnin säätäjä on ilmeisesti jättänyt pelivaraa koska F7 suodatimen vastus kasvaa aika nopeasti. Parempi olla alipaineinen kun ylipaineinen ajatuksella!
Ajattelet juuri väärinpäin... jos vastus tuloilmassa kasvaa, kasvaa alipaine. Eli pahenee tuosta 21%:sta lisää vielä.
 

mikame

Jäsen
Vaihdetaan sitten F7A vaikka 3kk välein ja joka kuukausi imurointi/puhallus päälle, lähtöilman G3 vaihdan kuukausittain.

No, talokuntoon.com ei sitten IV säätöjä kannata tilailla jos taso on tuota. Asun PK seudulla ja olisin ottanut Mr LVI:ltä IV säädön mutta heidän IV säätö olisi mennyt 1,5kk päähän ja halusin heti tuon F7A vaihdon koska puunpolton hajuhaitat olivat tarpeeksi kovat..siis muiden poltot.
Muutin tähän reilu 2kk sitten ja heti huomasin että koko kämppä käryää kun ulkona tulee savut, tämän vuoksi halusin F7A nibeen. Naapurin talon on samaan aikaan rakennettu, hänellä on G3 eikä haittoja, tosin korkempi sisäkorkeus ja varsinkin IV sisääntulo on talon toisessa päädyssä. Tämä olisi se toinen ratkaisu IV siirto toiselle puolelle taloa, mutta tämä kustantaa eikä ole suositeltavaa vetää se 10m toiselle puolelle taloa, tosin jos eristää hyvin ei pitäisi olla ongelma. Lähtetään siis liikkeelle F7A:sta ja siitä tulee kysymys pitääkö IV säätää jos tämä vaihdetaan? Soittelin eri LVI yrityksille 03/2020 ja ohessa vastauksia (olen PK seudulla);

MR.LVi ja talopaketin tekninen edustaja molemmat sanoivat että IV pitää säätää uudestaan kun vaihdetaan F7A. AirPro henkilö (nähtävästi Mr. LVI alihankkija) sanoi että riittää kun laittaa tuloprossaa muutaman lisää jos IV muuten ok.

tuusulanLVI komppasi samaa kuin Proilma, ettei tarvitse IV säätää uudestaan, lisää vain pari prossaa tuloilmaa.

ttlampopumppuhuolto Keravalla ehdotti hatusta jotain 65% ja tulolle 55% säätöjä...just..puhelimessa vain prosentit hatusta.

Helsingin laatuvesi ei tee IV mittauksia mutta ehdotti ProIlmaa.

Lisäksi löysin aikanaan ILP lämpöykköset, innoair ja iv-maailma joille en soittanut.

Eli eri vastauksia riippuen kelle soittaa, tätä jo tuolloin ihmettelin ja halusin pelata varman päälle ja mittauttaa IV:n.
Taasen PILP sulattaa joten jotain säätöjä on nyt tehtävä heti alkajaisiksi, laitanko pari prossaa lisää tuloilmaa?
Sitten pitänee tuo IV mittauttaa jollain joka oikeasti osaa asian jos nyt säädetty metsään.
Onko kellään kokemusta PK seudulla eri firmoista liittyen IV säätöön?
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Ilmanvaihto ei oikeasti voi toimia muutaman prosentin tarkkuudella, ei sitä säätöä kannata tilata jos homma on muuten ollut kunnossa. Kyllähän ne mielellään siellä korvausta vastaan turhaankin käyvät. Se neuvo laittaa pikkasen lisää hönkää tiukempaa suodatinta kompensoimaan on ihan hyvä, eikä sitäkään välttämättä tarvitse tehdä jos mitään uusia alipaineilmiöitä ei esiinny suodattimen vaihdon jälkeen.
 

kotte

Hyperaktiivi
Ilmanvaihto ei oikeasti voi toimia muutaman prosentin tarkkuudella, ei sitä säätöä kannata tilata jos homma on muuten ollut kunnossa. Kyllähän ne mielellään siellä korvausta vastaan turhaankin käyvät. Se neuvo laittaa pikkasen lisää hönkää tiukempaa suodatiasanta kompensoimaan on ihan hyvä, eikä sitäkään välttämättä tarvitse tehdä jos mitään uusia alipaineilmiöitä ei esiinny suodattimen vaihdon jälkeen.
Voisi vielä lisätä, että kun lämmönlähteenä on F470:n kaltainen pilp, ei ilmanvaihdon tasapainolla ole juuri merkitystä energiankulutukseen toisin kuin lto-laitteen kohdalla, jolloin huono tasapaino heikentää lämmöntalteenottohyötysuhdetta. Pikemminkin alipaine vähentää energiankulutusta pilpin tapauksessa. Alipaine voi toki aiheuttaa muita ongelmia, kuten hajua takan hormista tai ääritapauksessa sisäilman laadun heikkenemistä.
 

mikame

Jäsen
Liian alipaineinen ei saa olla, sen tiedät, alakautta ym. väleistä voi vetää ilmaa, esim. alakautta radon tietääkseni liian alipaineisena. Tuossa IV henkilön pdf:ssä oli lopputuloksena mitattu lopullinen alipaineisuus "-2,5Pa", ennen säätöjä oli -3,5pa. Eikö tuo ole se ratkaiseva eli kokonaispaine-2,5pa? Jos tuo on ok arvo, niin mitä väliä sitten noilla prosenttituloksialla on.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Liian alipaineinen ei saa olla, sen tiedät, alakautta ym. väleistä voi vetää ilmaa, esim. alakautta radon tietääkseni liian alipaineisena. Tuossa IV henkilön pdf:ssä oli lopputuloksena mitattu lopullinen alipaineisuus "-2,5Pa", ennen säätöjä oli -3,5pa. Eikö tuo ole se ratkaiseva eli kokonaispaine-2,5pa? Jos tuo on ok arvo, niin mitä väliä sitten noilla prosenttituloksialla on.
se -2,5Pa on sillä hetkellä, niillä tuulilla, siinä korkeudella.. jonnekin on saatu vähän alipainetta. Nykymuodin mukaan ei kai saisi olla ali- eikä ylipainetta.
 

mikame

Jäsen
Talopaketin teknisen yhteyshenkilön mukaan tuo 2-7pa alipaine on ok, sitten kun kysyin mitä nykyiselle kannattaa tehdä kun suunnitelman ja mitatun poistovirran ero on noin suuri, mutta ilmanpaine vaipan yli kuitenkin nähtävästi ok...hiljaista on. No sitten kävin naapurilta hakemassa IV mittauspohjat (sama firma mittasi, tosin eri henkilö ja eri päivänä, 1-2vko eroa), talo on valmistunut samaan aikaan, sama paketti mutta sisältä huoneet eri pohjalla, kattoa korotettu isommassa olohuoneessa joten ilmavoluumi isompi, neliöitä myös 5 enemmän vajaat 100. Tämän IV pohjan mukaan ilmavirta tulo/lähtö on 55/58 l/s, ymmärrettävää kun enemmän voluumia. Meillä alkuperäinen laskettu 44/46 l/s, nyt mitattu 44/54. Naapurilla Pilpin normaaliprossat tulo 36%, poisto 34%, meillä tulo 38% ja poisto 36%. Nämä pilpin puhaltimen pyörimisnopeudet ihmettytävät, pyörimisprossat ovat pienemmät kuin meidän ilmavoolumiltaan selvästi pienemmässä talossa. Toisaalta F470 puolesta isommat prossa lienevät paremmat lämmöntalteenoton suhteen. Miten nuo prossaerot on selitettävissä, kanavien muodoilla?

Pitänee tuo 9071R4 softa asentaa vasta jos/kun olen saanut uplinkin toimintaan kun nyt käytän foorumin excel pohjaa joka toimii tällä 7641R4 softalla.
 

Liitteet

perti16

Aktiivinen jäsen
Ajattelin viisaana miehenä asettaa suodatinajaksi 24h, jotta säästytään lämmitysveden asteiden turhalta pumppaamiselta. Lask menolämpö näyttääkin tältä:
Lask. menolämpö.jpg

Ymmärsinkö nyt siis jotakin väärin? Ajattelin, että lämpötila lasketaan menneeltä 24 tunnilta.
 

Tulihäntä

Aktiivinen jäsen
Ymmärsinkö nyt siis jotakin väärin? Ajattelin, että lämpötila lasketaan menneeltä 24 tunnilta.
Painoitko varmaasti ”tallenna” kun muutit asetuksen ja onko siinä varmasti nytkin 24h? Mitä käy jos laitat 48h?

Mulla on omassa koneessa alin menoveden lämpö nyt 26C. Kompressori käy vuorokaudessa kaksi sykliä, eli päivällä kun aurinko tuottaa paneleiden avulla sähköä ja toinen sykli yöllä ja sillä lämmitetään vähän vapaita kiertoja. Tuo päivän sykli toki myös työntää lämpöä lattiaan. Tuo yön lämmityssykli saadaan sillä, että estetään käyttöveden teko lämmityssyklin aikana. Eli pitää rakentaa ajatuksella estolle ajastimia. F470:ssa on näihin kohtuu hyvät mahdollisuudet vaikka asteminuutteja tai hystereesiä ei pystykään säätämään.
 

Muu

Jäsen
Ajattelin viisaana miehenä asettaa suodatinajaksi 24h, jotta säästytään lämmitysveden asteiden turhalta pumppaamiselta. Lask menolämpö näyttääkin tältä:
katso liitettä 64775
Ymmärsinkö nyt siis jotakin väärin? Ajattelin, että lämpötila lasketaan menneeltä 24 tunnilta.
Lämmitysvesi määräytyy lämpökökäyrän mukaan. Laita vaikka 2 käyrä ja ±0 asetus. Minimilämpö esim 26 ei juurikaan pumppaile lämmöt. Lämpötilan tasoon voi vasikuttaa keväällä/kesällä minimilämmöllä ja käyrän ± asetuksella. Suodatusaika vaikuttaa lähinnä sähkövastusten mukaantuloon.
 

perti16

Aktiivinen jäsen
Lämmitysvesi määräytyy lämpökökäyrän mukaan. Laita vaikka 2 käyrä ja ±0 asetus. Minimilämpö esim 26 ei juurikaan pumppaile lämmöt. Lämpötilan tasoon voi vasikuttaa keväällä/kesällä minimilämmöllä ja käyrän ± asetuksella. Suodatusaika vaikuttaa lähinnä sähkövastusten mukaantuloon.
Siis hetkinen, eikö trendiraja vaikuta tuohon vastuskäyttöön??

Käyrä on säädetty kohdilleen ja on 3+1. En tiedä miten käytännössä vaikuttaa tähän ongelmaan.
 
Viimeksi muokattu:

perti16

Aktiivinen jäsen
Painoitko varmaasti ”tallenna” kun muutit asetuksen ja onko siinä varmasti nytkin 24h? Mitä käy jos laitat 48h?

Mulla on omassa koneessa alin menoveden lämpö nyt 26C. Kompressori käy vuorokaudessa kaksi sykliä, eli päivällä kun aurinko tuottaa paneleiden avulla sähköä ja toinen sykli yöllä ja sillä lämmitetään vähän vapaita kiertoja. Tuo päivän sykli toki myös työntää lämpöä lattiaan. Tuo yön lämmityssykli saadaan sillä, että estetään käyttöveden teko lämmityssyklin aikana. Eli pitää rakentaa ajatuksella estolle ajastimia. F470:ssa on näihin kohtuu hyvät mahdollisuudet vaikka asteminuutteja tai hystereesiä ei pystykään säätämään.
Tuo kävi ensin mielessä ja kävin tarkistamassa ajan ennen postausta. Oli edelleen 24h. Muutin testimielessä 48h.

Tuo menee hieman säätämiseksi tässä taloudessa ja säästöt ei vastaa vaivaa :/
 

Muu

Jäsen
Siis hetkinen, eikö trendiraja vaikuta tuohon vastuskäyttöön??

Käyrä on säädetty kohdilleen ja on 3+1. En tiedä miten käytännössä vaikuttaa tähän ongelmaan.
Lisäyksen pysäytys ja suodatusaika määrää vastuksen käytön. Trendiraja antaa viivettä lisäyksen pysäytyksen ja trendirajan välillä vastuksen kytkeytymiseen ja laittaa sähköt päälle parin tunnin päästä jos pumpun teho ei riitä lämmön nostamiseen. Helpoin tapa etsiä rajaa on laittaa pumppu käsiajolle ja seurailla milloin lämmin vesi alkaa loppua. Katsoo keslilämpötilan 24 h suodatusajalla ja laittaa sen tai pari astetta suuremman arvon lisäyksen pysäytykseen. Keväällä/kesällä aurinko lämmittää yleensä niin että käyrää kannattaa pudottaa. Tämä kyllä aiheuttaa yöllä tuloilman viilenemistä.
 

perti16

Aktiivinen jäsen
Lisäyksen pysäytys ja suodatusaika määrää vastuksen käytön. Trendiraja antaa viivettä lisäyksen pysäytyksen ja trendirajan välillä vastuksen kytkeytymiseen ja laittaa sähköt päälle parin tunnin päästä jos pumpun teho ei riitä lämmön nostamiseen. Helpoin tapa etsiä rajaa on laittaa pumppu käsiajolle ja seurailla milloin lämmin vesi alkaa loppua. Katsoo keslilämpötilan 24 h suodatusajalla ja laittaa sen tai pari astetta suuremman arvon lisäyksen pysäytykseen. Keväällä/kesällä aurinko lämmittää yleensä niin että käyrää kannattaa pudottaa. Tämä kyllä aiheuttaa yöllä tuloilman viilenemistä.
Siis kerran vielä, kaikessa yksinkertaisuudessaan: eikö suodatusajan arvo tarkoita vain keskilämpötilan määräytymisaikaa?

Miten vastusten mukaantulo (trendiraja + lisäyksen pysäytys) vaikuttaa millään tavalla lask. menolämpöön?
 

TMK88

Tulokas
Laskennallinen menolämpö määräytyy sen hetken ulkolämpötilan mukaan, ei keskilämpötilan mukaan. Keskilämpötilaa käytetään lämmityksen ja lisäyksen pysäytykseen.
 

perti16

Aktiivinen jäsen
Laskennallinen menolämpö määräytyy sen hetken ulkolämpötilan mukaan, ei keskilämpötilan mukaan. Keskilämpötilaa käytetään lämmityksen ja lisäyksen pysäytykseen.
Kiitos tästä! Olen tässä paininut tämän ongelman kanssa pidemmän aikaa ja oletin tuon pidemmän suodatusajan vähentävän lämmitykseen kuluvaa energiaa. Varmasti tehokkaampaa pitää menolämpö 27c koko päivän kuin pumpata sitä 25-30c välillä. Tuloilma putoaa öisin myös 17c ja päivisin tuo on 22c. Optimaalinen olisi 20c.

Lisäyksen pysäytys on ollut pakko laittaa 8c ja trendiraja 10c, jotta käyttövesi on saatu lämpimäksi yön aikana. Taidankin muuttaa lisäyksen pysäytyksen takaisin 5c ja suodatusajaksi 0, jotta kone reagoi välittömästi.
 
Viimeksi muokattu:

Muu

Jäsen
Lisäyksen pysäytys on ollut pakko laittaa 8c ja trendiraja 10c, jotta käyttövesi on saatu lämpimäksi yön aikana. Taidankin muuttaa lisäyksen pysäytyksen takaisin 5c ja suodatusajaksi 0, jotta kone reagoi välittömästi.
O suodatusajalla varmistat että kun yölämpötila laskee alle 5C Nibe käyttää heti sähköä käyttövedenveden lämmitykseen. Päivällä vastaavasti kompressori huilaa. Näin kyllä toimii jos haluaa varmasti aamuksi kuumaa vettä. Itsellä on 24 h suodatusaika ja käyttöveden lämmityksen esto ajastettu yöllä klo 2.00-8.00 välillä. Kompressori lämmittää päivällä lämpimän aikaan käyttöveden Eco asetuksella. Meillä ei ole aamulla merkittävää vedenkäyttöä ja ylälämpö kyllä pysyy liki normaalissa. Mahdollisuuksia on monia.
 

juhamat

Jäsen
Saan huomenna avaimet käteen uuteen 88,5 neliön okt:n jossa on Nibe F470 lattialämmityksellä. Mitäs perussäätöjä siihen kannattaisi ihan aluksi laittaa? Eli lähinnä lähtökäyrät, lisäyksen pysäytykset, minimilämmöt ja mitä näitä nyt on...

Tietysti näin kesäkuumalla haluaisin että vain pesuhuoneen lattia lämpiää ja tuloilmaa ei viittisi kovin lämmitellä kun kuuma muutenkin ja ilmalämpöpumpun viilennyskin lähtee heti pöhisemään. Yksin olen muuttamassa mutta tuleehan sitä vettä varmaan lotrattua keskimääräistä enemmän näin hikoilukeleillä.

Jonkunverran olen tätä ketjua plärännyt ja ottanut ylös säätöjä ja ohjeita. Mutta aika moni säätö oli tietysti talven/kevään ajalta :)
 

Tulihäntä

Aktiivinen jäsen
Jos on ihan ihan uusi, niin ei kannata alkuun tehdä muuta kun tarkistaa ilmamäärät (=pyydä mittauspöytäkirjat) ja laittaa lisäyksen esto johonkin +5 paikkeille. Lämmityksen pysäytystä ei kannata laittaa, koska sillon pysähtyy kiertovesipumppu ja eteenkin uudessa talossa kannattaa vettä kierrättää. Noiden lisäksi voit katsoa tuloilman säädön.

edit: siis lisäyksen esto, ei kompressorin :D
 
Viimeksi muokattu:

Tulihäntä

Aktiivinen jäsen
Juurikin niin. Jos kiertovesipumpun sammuttaa kesäksi ja heittää vasta syksyllä päälle, niin esim. Kylppärissä voi lattialaatat tykätä vähän huonoa vähän vanhemmassakin talossa.
 

Muu

Jäsen
Tuloilman säätöruuvi kiinni. Alin kiertoveden lämpö esim 26° ja kirto päällä lattalattioissa. (lattian lämpenee) Huonetermostaatit pienelle. Syksymmällä availlaan huonetermostaatit tarvittaessa. Käyrä 3-0. Tuloilmaa 1/4 kierrosta auki n: 10° C paikkeilla. Varsinainen säätö tapahtuu syksyllä kun keski lämpötila on 0 paikkeilla ja kylmempi. (Itse käytän kompressoria käsiajilla, "lisäys estetty" niin kauan kun lämmin vesi riittää). Samalla selviää lisäyksen eston lämpötila.
 

Mikki

Vakionaama
Huomasin juuri että muissa huoneissa on termostaatit paitti märkätiloissa. Onko normihomma?
On ihan normihomma. Laatoitetuissa tiloissa se ei ole niin nuukaa säädön kanssa.

Meillä on samalla tavalla. Tosin en käytä niitä termostaatteja muissakaan tiloissa. Lämmityskaudella pidän ne täysin auki ja lämmityskäyrällä hakee mahdollisimman matalan menolämmön.

Suosittelen samaa. Me otettiin onneksi digi-termarit niin niissä on kello ja huonelämpö. Ilman näitä ne olisi ihan turhia.
 
Viimeksi muokattu:

juhamat

Jäsen
Onkohan nämä säädöt nyt ok alkuun mitä mulla on, vai pitäisikö olla manuaali automaatin sijaan tms? Paria säätöä muutin forumin ohjeiden mukaan. Ja kun asunnossa nyt oli ainakin 4 termostaattia niin pitäisikö tuossa näkyä huoneantureissa useampi kohta?
 

Liitteet

Mikki

Vakionaama
Kuvien perusteella ulkolämpötilan anturi on auringossa (+38C kuvassa).

iv-säädöt on kelvottomia. Vain perusnopeus on säädetty ja ehkä "takkatila". Tehostusnopeutta ei ole säädetty ellei taso 4 ole se. Ja silloin ei takkatilaa ole.

Onko takkaa? Ja jos on niin ottaako ilman ulkoa vai sisältä?
 
Ylös Bottom