Meillä on teknisessä tilassa/varastossa. En ole huomannut mitään kondenssiin viittaavaa. Yhdellä naapureista oli viime talven huippupakkasilla huurretta tuloilmakasetin kulmassa. Ja heilläkin on siis nibe erillisessä teknisessä tilassa/varastossa.
Meillä on teknisessä tilassa/varastossa. En ole huomannut mitään kondenssiin viittaavaa. Yhdellä naapureista oli viime talven huippupakkasilla huurretta tuloilmakasetin kulmassa. Ja heilläkin on siis nibe erillisessä teknisessä tilassa/varastossa.
Eli laitan tuohon Nopeus2-kohtaan poisto 40% ja tulo 35%?
Mutta pitääkö jostain täpätä joku ruksi että ottaa tahdistetun käyttöön? Onko se kohta 5.1.99 puhaltimen
Tahdistettu käyttö, klikkaanko sitä?
Ainakin toistaiseksi on ollut vielä hyvä näillä pikkupakkasilla, kun oleskelutiloihin on kiertänyt sellainen 22-23 menovesi ja Mitsubishi FH35 asetettu pyynnillä 20,5.
Sillä on huonelämpötila pysynyt aika tasaisesti 22, eikä edes keittiön klinkkerilattia ole tuntunut kylmältä. Ilpin suuntaus on niin, että se taitaa puhaltaa melko hyvin ja suoraan tuolle laattalattialle. Eli voisi ehkä pärjätä vieläkin pienemmällä menoveden säädöllä ja lisäämällä vain ilpistä pyyntiä.
Varmaan pakkasten koventuessa joutuu nostamaan tuolla Automixilla menoveden minimiä, ellei ilppi jaksa puhkua riittävästi.
Käsittääkseni tuon Mitsun pitäisi jaksaa aika kovillakin pakkasilla, mutta aika näyttää.
Tää on nyt tällaista hakemista vielä ja olen yrittänyt laittaa muistiin asetuksia, ettei tarvitsisi vuoden päästä hakea ja opetella hommaa taas uusiksi.
Kiitos! Olis mulla vie toinenkin pohdinnan paikka. On siis vesikiertoinen lattialämmitys ja on otettu pois täppä kohdasta 1.9.4 "ohjaus huoneanturi järj.1" eli olen käsittänyt että kun täppä on pois niin lattiaan menevää vettä EI säätele huoneanturi jota suositellaan jos vesikiertoinen lattialämmitys, olenko oikeassa?
No eli jos näin on ja menoveden lämpötilaa säätää lämpökäyrä joka masiinassa on tällä hetkellä 2 + 1,
niin eikö silti huonetermarit katko virtausta jos olen asettanut vaikka ne pyörittämällä 21 astetta?
Kun luin jostain että olisi myös toinen mahdollisuus: "tehdä nibeen oma käyrä joka säätää pelkästään ulkolämpötilan
mukaan lattiakierron lämpötilaa ja mahdollinen hienosäätö jakotukilta virtauksia rajoittaen".
Mutta eikö tuossa ekassakin ulkolämpötila sitä ohjaa? Onko se siis huono valinta tuo eka jos takkaa
lämmittää kerran päivässä? Takka on kyl mielestäni aika surkea ei kovin paljon varaa, mutta
Kyllä posket lämpimältä tuntuu.
Kiitos jos viitsitte vastata. Nyt menen laittamaan tahdistettua katsotaan onnaako eiköhän
No eli jos näin on ja menoveden lämpötilaa säätää lämpökäyrä joka masiinassa on tällä hetkellä 2 + 1,
niin eikö silti huonetermarit katko virtausta jos olen asettanut vaikka ne pyörittämällä 21 astetta?
Kun luin jostain että olisi myös toinen mahdollisuus: "tehdä nibeen oma käyrä joka säätää pelkästään ulkolämpötilan
mukaan lattiakierron lämpötilaa ja mahdollinen hienosäätö jakotukilta virtauksia rajoittaen".
Mutta eikö tuossa ekassakin ulkolämpötila sitä ohjaa? Onko se siis huono valinta tuo eka jos takkaa
lämmittää kerran päivässä? Takka on kyl mielestäni aika surkea ei kovin paljon varaa, mutta
Kyllä posket lämpimältä tuntuu.
Kiitos jos viitsitte vastata. Nyt menen laittamaan tahdistettua katsotaan onnaako eiköhän
Grundfos literature
Mitähän kaikkia näihin on laitettu. 2017 asennetussa mulla Upm3 Flex As 15-70. Tuossa manuskassa ne on, ja ohjeet napeille sekä tulkintaan.
Mitähän kaikkia näihin on laitettu. 2017 asennetussa mulla Upm3 Flex As 15-70. Tuossa manuskassa ne on, ja ohjeet napeille sekä tulkintaan.
Huonekohtaiset termostaatit on siitä hyvät, että ne vaikuttavat vain niihin paikkoihin missä nyt sattuu olemaan ylilämpöä. Niben huoneanturi on käsittääkseni yksittäinen, ja sillä vaikutetaan koko kämppään. Mielestäni ei kovin hyvä ratkaisuna.
Fiksuinta olisi säätää niben käyrä kohdilleen ja hakea ilman jakotukin toimilaitteita esisäädöt vesikierroille niin että huonelämpö pysyy tasaisena pitkin kämppää. Vasta sen jälkeen termostaatit toimilaitteineen käyttöön. Homman tekeminen edellyttää että niitä lisälämmönlähteitä ei ole käytössä ja kyllähän se aikaa ottaa kun eri huoneiden kiertoja yrittää balansoida, muutokset on hitaita. Ei siinä nyt hirveästi häviä jos ei säädä vaan vetää mututuntumalla vaan ja antaa termarien pätkiä liian kovia kiertoja.
Fiksuinta olisi säätää niben käyrä kohdilleen ja hakea ilman jakotukin toimilaitteita esisäädöt vesikierroille niin että huonelämpö pysyy tasaisena pitkin kämppää. Vasta sen jälkeen termostaatit toimilaitteineen käyttöön. Homman tekeminen edellyttää että niitä lisälämmönlähteitä ei ole käytössä ja kyllähän se aikaa ottaa kun eri huoneiden kiertoja yrittää balansoida, muutokset on hitaita. Ei siinä nyt hirveästi häviä jos ei säädä vaan vetää mututuntumalla vaan ja antaa termarien pätkiä liian kovia kiertoja.
Anna sen täpän olla pois. Eli niben oma huoneanturi EI SAA ohjata lämmitystä jos kyseessä on lattialämmitys. Lattia reagoi niin hitaasti lämpötilan muutokseen, että ei sillä anturilla ole muuta virkaa kun näyttää sisälämpötilaa siitä kyseisestä kohdasta taloa. Tuota anturia voi käyttää jos niben kiertovedessä on tavalliset vesipatterit.
Voi olla yhtä hyvin myös sitä että lämpökäyrät eivät enää kohtaa noissa eri järjestelmissä, sillä Nibellä ne eivät ole lineaarisia, kun taas jossain toisessa järjestelmässä voi olla.
Eli ei sähkövastus välttämättä se syyllinen ole - tai jos se vähän lisää nostaakin, niin jokin varmaan rupee sitten katkomaan sitä. Kyllä se muutoin aika hyvin tasaantuisi nopeasti.
Tarkoitin että teknisessä tilassa olevilla sitä kondenssia nimenomaan ei tapahdu. En, etteikö noita laitteita olisi teknisessä tilassa
Kyllä se mun mielestä näyttäisi olevan nimenomaan tuo sähkövastus joka tekee melkoista sahausta menovedessä.
Kävin aamulla suihkussa ennen töihin lähtöä ja pakkanen taas kiristyy samalla. Sähkövastus tulee mukaan avuksi ja sahaus alkoi heti sen myötä.
Liitteet
Sähkövastusta toki tarvitaan silloin kun Niben shunttia auotaan..
Toki se sähkövastus voi nostaa myös menoveden lämpöä, mikäli virtaus vie sen tehon mennessään. Mutta sähkövastuksella on paha selittää menoveden lämmön putoamisia ainakaan ennen nousua.
Viimeksi muokattu:
Ok annetaan mutta eikö tuo meidän lämpökäyrä nyt kuitenkin ohjaa sitä lattiaan menevää vettä? Käyrä on 2 ja 1.
Ja lämpökäyrän lämpötila taas ohjautuu ulkolämpötilan mukaan?
Juurikin näin.
Totta. Tuossa taas eilen iltaista käppyrää lyhyt pätkä. Vihreä viiva on laskettu menoveden lämpötila ja vaaleampi menovesi.
Tuloilma notkahtaa aina samanaikaisesti ja näyttäisi ajoittuvan hetkeen jolloin F470 käyttöveden täyttö on meneillään. (Lila väri on käyttöveden täyttö). Kai se sitten on normaalia?
Hei vaan! Osaisko joku mulle vielä kertoa onko ihan ok toimintaa nibeltä. Ei ole nibe up link mahdollisuutta niin menee aina tovi kun teen
käppyröitä.
Mutta siis huomasin seuraavaa:
1) Kun käyttötila on 3 (eli kompura käy?) niin yhdessä kohtaa kun tekee lämmitystä niin käytön prioriteetti on 30 (eli lämmitys?), mutta
näyttää numero 0:aa kuitenkin "käyttötila prioriteetti-kohdassa".
2) Kun sitten käyttötila on 3 (eli kompura käy?) niin sitten kun käytön prioriteetti on 50 (eli siirto?), niin näyttää samaan aikaan "käyttötila
prioriteetti -kohdasssa numero 1:tä.
Eli jäin miettimään että kun näyttää nollaa tuossa ekassa "lämmitys-moodissa" niin kai masiina silti tuottaa lämmintä vettä kiertoon,
vaikka tuossa kohdassa prioriteetti on vain numero 0 eli ihan kuin ei sitten tekisikään mitään.
Laitan kaksi eri kuvanappausta näistä. Ekassa siis tuo ylempi tilanne ja toisessa kuvassa alempi tilanne.
Kiitos jos joku viitsii neuvoa että kai tuo nyt silti lämmitysvettä tekee ettei "turhaan käy"??
käppyröitä.
Mutta siis huomasin seuraavaa:
1) Kun käyttötila on 3 (eli kompura käy?) niin yhdessä kohtaa kun tekee lämmitystä niin käytön prioriteetti on 30 (eli lämmitys?), mutta
näyttää numero 0:aa kuitenkin "käyttötila prioriteetti-kohdassa".
2) Kun sitten käyttötila on 3 (eli kompura käy?) niin sitten kun käytön prioriteetti on 50 (eli siirto?), niin näyttää samaan aikaan "käyttötila
prioriteetti -kohdasssa numero 1:tä.
Eli jäin miettimään että kun näyttää nollaa tuossa ekassa "lämmitys-moodissa" niin kai masiina silti tuottaa lämmintä vettä kiertoon,
vaikka tuossa kohdassa prioriteetti on vain numero 0 eli ihan kuin ei sitten tekisikään mitään.
Laitan kaksi eri kuvanappausta näistä. Ekassa siis tuo ylempi tilanne ja toisessa kuvassa alempi tilanne.
Kiitos jos joku viitsii neuvoa että kai tuo nyt silti lämmitysvettä tekee ettei "turhaan käy"??
Liitteet
Vielä tuosta menovedestä ihmettelyä.
Onko normaalia, että menovesi tahtoo näillä pikkupakkasilla olla jatkuvasti alle lasketun?
Laskettu 29,0
Menovesi 28,0
Paluuvesi 25,5
Prioriteetti on lämmitys ja kompura käy jatkuvasti, mutta sähkövastus näyttäisi tulevan avuksi vain ja ainoastaan käyttövettä lämmittäessä.
Onko normaalia, että menovesi tahtoo näillä pikkupakkasilla olla jatkuvasti alle lasketun?
Laskettu 29,0
Menovesi 28,0
Paluuvesi 25,5
Prioriteetti on lämmitys ja kompura käy jatkuvasti, mutta sähkövastus näyttäisi tulevan avuksi vain ja ainoastaan käyttövettä lämmittäessä.
Paljonko tuo niben kompura tuottaa lämmitysenergiaa? Mietin vain, kun itse lämmitän takkaa joka päivä hieman. Sisälämpö on siinä 22 asteen tuntumassa. Mutta jos joskus sisälämpö laskee alle termostaatteihin asetetun lämpötilan, niin silloin lattioihin alkaa menemään täydellä höökillä lämmintä vettä, jolloin varaajassa oleva vesi laskee nopeasti. Niin jaksaikohan se tehdä pelkällä kompuralla vettä lattioihin, jos vaan odottaa päivän?
Tuloilma pyörii tällä hetkellä 18-19 välissä.
Kyllä se pääsääntöisesti tuntuu olevan alle lasketun. Sahausta tapahtuu menovedessä kuitenkin jopa 24,7-32,0 välillä. Eli menovesi käy yli pyydetyn aina silloin, kun sähkövastus tekee käyttövettä, mutta putoaa heti sen jälkeen taas alle lasketun (näkyy noissa käppyröissä).
Ei muuten, mutta märkätilojen lattian lämpötila tuntuu vaihtelevan jatkuvasti myös aika paljon. Välillä se tuntuu sopivan lämpimältä ja taas välillä se on selkeästi viileä.
Ei muuten, mutta märkätilojen lattian lämpötila tuntuu vaihtelevan jatkuvasti myös aika paljon. Välillä se tuntuu sopivan lämpimältä ja taas välillä se on selkeästi viileä.
Kompressorin tuottama lämpö pitää työntää johonkin. Joko lämmitykseen tai käyttöveteen. Jos kumpikaan ei tarvitse lämpöä/energiaa, niin kompressori sammuu. Nuo excelin termit nyt varmaan hämää sinua. Älä lue niitä kuin raamattua. Huomaat kyllä graafeista mihin sitä lämpöä kulloinkin työnnetään.
Uudella softalla (ja vähän asetuksista riippuen) se pyrkii ensisijaisesti lämmittämään kompressorilla. Jos lämpötilaero laskennallisen ja toteutuneen välillä on 1C, niin ei se sillon välttämättä ota vastuksia mukaan. Nibe laskee pärjäävänsä pelkällä kompressorilla. Jos se ottaisi vastukset mukaan ja boostaisi lämmitystä, niin kohta se lepuuttaisi kompressoria ja tuulettaisi sisälämpöä pihalle. Lisäksi jos sulla nyt kaikissa lattioissa on termostaatit auki, niin lattian lämpenemiseen pelkällä kompressorilla menee pitkään. Toisekseen nyt pikkupakkasilla aika monella alkaa kompressorin tuotto olla siinä ja siinä riittääkö se.
Paljonko tuo niben kompura tuottaa lämmitysenergiaa? Mietin vain, kun itse lämmitän takkaa joka päivä hieman. Sisälämpö on siinä 22 asteen tuntumassa. Mutta jos joskus sisälämpö laskee alle termostaatteihin asetetun lämpötilan, niin silloin lattioihin alkaa menemään täydellä höökillä lämmintä vettä, jolloin varaajassa oleva vesi laskee nopeasti. Niin jaksaikohan se tehdä pelkällä kompuralla vettä lattioihin, jos vaan odottaa päivän?
Esitteen mukaan vähän reilu 2kw. Todellisuus varmaan 1,8-2kw. Pakkasella ei varmasti riitä yksinään jos kaikki pitää tapahtua pelkällä kompressorilla.
Niin onhan se toki säästöä, kun yrittää tehdä pelkällä kompressorilla.
On vaan arveluttanut, että miten käy sitten kun pakkaset kiristyy, kun nyt jo tuntuu vaihtelevan yllättävän suuresti märkätilojen lattioiden lämpötila.
Kun kokonainen vuosi tulee keväällä täyteen tämän Niben kanssa, niin olen varmaan jo paljon viisaampi sen käyttäytymisestä...
Ei mulla kuitenkaan liene ihan pielessä ne säädöt ole, kun vertailen vanhempieni uutta paritaloa, jossa neliöitä on sellaiset lähes 30m² vähemmän ja samanlainen F470, niin silti meillä sähkönkulutus on ollut pienempää. Pitäis kai käydä vanhemmilla katsomassa niitä säätöjä myös
Sitten se ottaa vastukset käyttöön, mikäli ne vain on sallittu. Jos ei ole sallittu, niin sitten käyttövesi ja kämppä jää kylmäksi.
Tämän voit tarkistaa kohdasta lisäyksen pysäytys.
Kun mulla ei ole mahdollisuutta tuossa masiinassa nibe uplinkiin (selvitelty). Lähinnä vain hämää tuo jos komp. pitäisi olla käynnissä niin silti näyttää lukemaa "0" käyttötila-prioriteetti-kohdassa.. ??? Mutta siis jos riittää että kompura käy ja siinä kohtaa on numero 3 niin sitten voin luottaa että jonnekin työntää lämpöä, ettei turhaan jurnuta..?
Muuten onko tämä normaalia: eilen oli legionella häätö ja lämmitti veden sinne reiluun yli 50 asteen niin huomasin että todellinen menovesi oli reilusti yli lasketun menoveden ja myös tuloilma oli pompsahtanut muistaakseni 22.5 asteeseen. Että onko se ihan tuohon legionellahäätöön ja veden "huimaan" nousuun liittyvää?
kiitos.
Ei se turhaan jurnuta näillä keleillä, kyllä se lämpö jonnekin menee.
Postoilman lämpö näyttää nousevan suihkun aikana ja jälkeen. Jotuu ilmeisesti kosteuden noususta. Puuttuu prioriteettikäyrä josta näkisi onko siirtoaika esikm 15-30 min. Siirtoaika luultavasti rauhoittaa lämpötilan pumppausta suihkun jäleen. Samanaikaisesti ulkoilman lämpötila laskee ja kiertoveden lämmöntarve lisääntyy.
Viimeksi muokattu:
Espejot
Hyperaktiivi
Oletetavasti jossakin vaiheessa ylikuormaa ja vastuksia tiputellaan tarvittaessa pois Eli jos paljon sähkölaitteita, uuni, sauna jne samaan aikaan päällä niin sulakeiden koko ei riitä.
http://lampopumput.info/foorumi/threads/apua-akuuttiin-ongelmaan.23527/#post-301984
Ei ole ollut sähkölaitteita samaan aikaan erityisemmin ja on vielä puusauna. Meillä on max. Sääd. Sähköteho 4.6 kw.
Pitäiskö sitä muuttaa? Onko muuta mitä pitäisi tehdä asialle?
Espejot
Hyperaktiivi
Niben on tarkoituskin joustaa muun kulutuksen edessä jos virtavahdit on asennettu. Mutta mistäköhän toi mahdollinen ylitys johtuu... siis ylimääräinen kuorma jos siitä kysymys
"Kun kiinteistössä on lisäsähköä käytettäessä monta sähkönkuluttajaa kytkeytyneenä, on olemassa vaara, että kiinteistön päävarokkeet laukeavat. Lämpöpumppu on varustettu sisäänrakennetulla valvontakytkimellä, joka ohjaa sähkövastuksen tehoportaita jakamalla kulutuksen eri vaiheille tai kytkemällä ne pois, jos jokin vaihe ylikuormittuu. Vastukset kytketään päälle, kun muu virrankulutus laskee."
Jotenkin mielessä kauaa et tantulla ei ois virta muuntajat kytkettynä. Tuo on helppo tarkistaa: näyttääkö F470 eri vaiheiden virrat? Virta muuntajat paikoillaan näyttää.
Eipä silti, meillä oli eka talven virta muuntajat kytkemättä, eli nibe ei talon virroista mitään tiennyt. Silti aina välillä tuo häly tuli. Mitään muutosta toimintaan en huomannut.
Jossain asetuksissa kerrotaan nibelle talon pää varokkeiden koko, mihin kulutusta peilataan.
Eipä silti, meillä oli eka talven virta muuntajat kytkemättä, eli nibe ei talon virroista mitään tiennyt. Silti aina välillä tuo häly tuli. Mitään muutosta toimintaan en huomannut.
Jossain asetuksissa kerrotaan nibelle talon pää varokkeiden koko, mihin kulutusta peilataan.
Mä sain muistaakseni tuon saman hälytyksen aikaan, kun yritin testimielessä laittaa sähkövastuksen tehon täysille tilanteessa, jossa laite tarvitsi vastuksia. Tulkitsin tuon tarkoittavan sitä, että dippikytkimillä vastusten teho oli rajoitettu 8kw, eikä laite siksi antanut nostaa tehoa sinne maksimiin.
Uuni, liesi? Tuossa hälyssä riittää pelkästään se, että yhdessä vaiheessa on ylikuormaa. Eli vaikkapa nyt pölynimuri.
Tällä "teippaamisella" ei vedä ainakaan meillä jäähän enää koteloa. Huomasin tuossa eristellessä että esim tuloilmapuolen kopan tiiviste todella väljä että unohtakaa se koko kompleksin eristely jne ja tutkikaa mistä rykii jäähän tai falskaa ja armaflex teippiä perään.
