P
Poistunut käyttäjä 13666
Vieras
- Keskustelun aloittaja
- #2 321
Eikös Niben ohjekirjassa ollut, että vaihteluväli 0,5-1,5 bar on normaalia.
Ei se mitään oikeasti rajoita. Se on vaan visuaalisesti siinä kertomassa mikä on suurin sallittu maksimi. Vähän sama kun 90-luvulla piti corollaan saada erillinen kiekkamittari ja siinä oli samanlainen punainen neula kertomassa punarajan. Ja tosiaan sitä voi kääntää sinne ja tänne. Ei vaikuta yhtään mihinkään.
Hello,
Jännittävää, eka viesti foorumille!
Vahvistakaa tai korjatkaa käsitykseni F470:n rakenteesta ja toimintaperiaatteesta. Näitä ei oltu ainakaan kattavasti käyty läpi ketjun tuhansien viestien joukossa; myönnän etten tutkinut foorumia muuten sen laajemmin.
Olen tutkaillut läpi järjestelmäperiaatteen asennusoppaasta ja lämpöpumpun toiminnan käyttöohjeesta. Koska nämä on vähän ristiriidassa etenkin sen kanssa, mitä kompressori lämmittää (ohi virtaavaa vettä vai säiliötä), tukeudun ensisijaisesti asennusohjeeseen.
Kompressorin toiminta on selvää; poistoilman lämmöllä höyrystetään kylmäainetta, joka kokoon puristettuna nesteytyy ja luovuttaa lämpönsä, ymmärtääkseni ihan veteen? Asennusohjeen kuvasta päättelisin, että kyseessä on "vesihaude", joka ympäröi lämminvesivaraajan alaosaa, ja kompressorin lauhdutin on tämän säiliön sisällä. Onko näin?
Mites lämmitysvesi sitten; asennusohjeen kuvasta päättelisin, että yllä esitellystä vesihaudesäiliöstä otetaan kuumaa vettä, johon sekoitetaan lämmityspiiristä palaavaa jäähtynyttä vettä sopivan lämpötilan saavuttamiseksi. Loppuosa palaavasta vedestä valuu takaisin vesihaudetankkiin. Olenko käsittänyt oikein?
Ymmärtääkseni kompressori siis lämmittää kuvittelemani vesihaudesäiliön vettä kunnes se on riittävän lämmintä kulloiseenkin käyttötarkoitukseen (kämpän tai käyttöveden lämmitys) ja käy sitten lepäämään. Jos tavoitelämpöä ei saavuteta, kompura ajaa maailman tappiin tai höyrystimen jäädyttyä sammuu sulattelemaan. Vai säädetäänkö vesihauteen tavoitelämpötilaa ylipäätään? Jostain on jäänyt päähän, että kämppää lämmittäessä tankki ajettaisiin esim. 8 °C yli tavoitellusta menolämmöstä, ja käyttövettä tehdessä varmaan johonkin soveltuvaan lämpöön, joka on vähän yli toivotusta käyttöveden lämmön ylärajasta.
Ja viimeisenä, sähkövastukset asuvat tässä samassa vesihaudetankissa?
Jännittävää, eka viesti foorumille!
Vahvistakaa tai korjatkaa käsitykseni F470:n rakenteesta ja toimintaperiaatteesta. Näitä ei oltu ainakaan kattavasti käyty läpi ketjun tuhansien viestien joukossa; myönnän etten tutkinut foorumia muuten sen laajemmin.
Olen tutkaillut läpi järjestelmäperiaatteen asennusoppaasta ja lämpöpumpun toiminnan käyttöohjeesta. Koska nämä on vähän ristiriidassa etenkin sen kanssa, mitä kompressori lämmittää (ohi virtaavaa vettä vai säiliötä), tukeudun ensisijaisesti asennusohjeeseen.
Kompressorin toiminta on selvää; poistoilman lämmöllä höyrystetään kylmäainetta, joka kokoon puristettuna nesteytyy ja luovuttaa lämpönsä, ymmärtääkseni ihan veteen? Asennusohjeen kuvasta päättelisin, että kyseessä on "vesihaude", joka ympäröi lämminvesivaraajan alaosaa, ja kompressorin lauhdutin on tämän säiliön sisällä. Onko näin?
Mites lämmitysvesi sitten; asennusohjeen kuvasta päättelisin, että yllä esitellystä vesihaudesäiliöstä otetaan kuumaa vettä, johon sekoitetaan lämmityspiiristä palaavaa jäähtynyttä vettä sopivan lämpötilan saavuttamiseksi. Loppuosa palaavasta vedestä valuu takaisin vesihaudetankkiin. Olenko käsittänyt oikein?
Ymmärtääkseni kompressori siis lämmittää kuvittelemani vesihaudesäiliön vettä kunnes se on riittävän lämmintä kulloiseenkin käyttötarkoitukseen (kämpän tai käyttöveden lämmitys) ja käy sitten lepäämään. Jos tavoitelämpöä ei saavuteta, kompura ajaa maailman tappiin tai höyrystimen jäädyttyä sammuu sulattelemaan. Vai säädetäänkö vesihauteen tavoitelämpötilaa ylipäätään? Jostain on jäänyt päähän, että kämppää lämmittäessä tankki ajettaisiin esim. 8 °C yli tavoitellusta menolämmöstä, ja käyttövettä tehdessä varmaan johonkin soveltuvaan lämpöön, joka on vähän yli toivotusta käyttöveden lämmön ylärajasta.
Ja viimeisenä, sähkövastukset asuvat tässä samassa vesihaudetankissa?
https://www.nibe.fi/tuotteet/lisatarvikkeet/f7-suodatin/ 《--- mistä ootte ostellu noita? Ja käyttö kokemuksia?
Ruuhkasuomessa 2kk alkaa olla maksimiaika yksille suodattimille. Suodatinkeskuksesta vaan metritavarana suodatinmattoa ja leikkelee siitä. Maksaisikohan pari euroa per vaihto. Niitä löytyy myös eri suodatusluokilla.
Jos taas sisäkattoon tulee vanttiilien ympärille rinkuloita, niin se on yleensä sisäpölyä.
www.suodatinkeskus.com
Jos taas sisäkattoon tulee vanttiilien ympärille rinkuloita, niin se on yleensä sisäpölyä.
Kotimainen NIBE F470 suodatin edullisesti verkkokaupasta - Suodatinkeskus
NIBE F470 poistoilmalämpöpumppuun KOTIMAISET suodattimet. Tilaa heti verkkokaupasta tai soita !
www.suodatinkeskus.com
Kyllä se näyttää toimivan kun vetää jäteilman pakkaselle ja sitten sulattaa. Olisiko vain niin, että energiantarve on suurempi kuin kompressorin tuotto. Sitten kun vastukset on estettynä, niin ne ei tule jelppimään.
Ilmanvaihto pitäs säätää uusiksi kun suodatusluokka vaihtuu
Miksi ?
Jolberious
Vakionaama
Yleensä tiheämpi suodatus samankokoisella suodattimella aiheuttaa suurempaa vastusta -> Ei tiedetä että paljonko sitä alipainetta onkaan.
Nostin lisäyksen eston 0c --> 5c ja nyt toimii normaalisti. En edes muistanut, että laskin sen jossain vaiheessa nollaan.
Kuinkahan paljon hyötysuhteessa on eroa, kun ilman vastuksia tuo sulattelee kuitenkin 3 tunnin välein ja vastusten kanssa sulatustarvetta ei ole?
Voisit kokeilla nostaa ilmamääriä hitusen että jäteilma pysyy nippa nappa plussalla-> sulatustarve vähenee
Tuotakin mietein ja voisikin niitä paremmalla ajalla alkaa säätämään. Nyt poisto 65% ja tulo 60 %.
molempia 2%-yksikköä ylös. ja kattoo taas pari vrk.
Toki kannattaa ottaa nyt säädetyt arvot talteen
Vaihda suotimet nyt ihan ekana. Se vaihtomuistutus kannattaa laittaa 2kk välein, niin muistaa vaihdonkin riittävän usein. Tukkeutunut suodin laskee ilmamääriä ja sitäkautta saatavia tehoja. Jos likasilla suotimilla nostaa vielä ilmamääriä, niin puhaltimet syö vain enemmän energiaa.
Nibe f470 päivitys: 9071R4
Uhka vai mahdollisuus?
Mulla on ainakin pelannut kivasti. Selkein parannus on, ettei pumppu enää välillä keksi valittaa puuttuvasta ulkoisesta menolämpötilan anturista BT25 (?), jota ei F470:een saa ymmärtääkseni edes kytketyksi.
Se on nyt kuukautta vaille ensimmäinen vuosi Niben kanssa paketissa. Koko talon (110m2) sähkönkulutus on ollut tähän päivään mennessä vuoden alusta alkaen 10 000 kwh, joten arviolta jonnekin 12 000 kwh:n kokonaiskulutukseen päädytään tältä vuodelta. Ei nyt mikään huippulukema, muttei katastrofikaan. 21-22 asteen lämpöä on sisällä pidetty lämmityskaudella. Koko alkuvuoden tosin sähköä kului turhaan siinä, kun tuloilma oli 23-asteista, kun en silloin tuloilmaruuviin ollut koskenut (oli kokonaan auki). Nyt tuloilma on kelistä riippuen n. pikkupakkasilla 19 ja plussasäällä 21 (ruuvi auki 1,25 kierrosta). Nähdäkseni tämä on pienentänyt sähkönkulutusta.
Muutama asia taas askarruttaa mieltä. Jäteilma ja höyrystin menee edelleen yhteenään pakkaselle, n. -4 - -8 asteeseen. Sitten sulatellaan. Mikä tähän auttaisi? Muistikuvien mukaan viime talvenakaan ei mennyt ihan noin pahasti pakkaselle. Voiko liittyä jotenkin tuohon tuloilmaruuvin säätöön? Ilmanvaihtoprosentit ovat ainakin suunnilleen kohdillaan, enkä haluaisi niitä hirveästi nostaa, vaikka se kai osaltaan auttaisi.
Toinen ongelma liittyy poistoilman lämpötilaan. Se näyttää pyörivän noin 19 asteen tienoilla. Miten sitä saisi suuremmaksi? Olen ymmärtänyt, että noin matalana siitä ei juuri saa lämpöenergiaa talteen.
Sitten vielä näin teoreettinen kysymys liittyen menoveden lämpötilaan ja huoneistotermareihin (kun en ihan kunnolla tajua niiden suhdetta vieläkään): Huonetermarit on asetettu n. 21 asteeseen ja menoveden minimi 25 asteeseen (nollakelillä alkaa nousta tuosta). Termareiden valot palavat ehkä puolet päivästä punaisena eli lattiaa lämmitetään. JOS menoveden minimiksi asettaisi esim. 20 astetta nollakelille, niin lämpiäisikö talo yksinkertaisesti vaan hitaammin, mutta tasaisemmin (eli termarit olisi käytönnössä koko ajan punaisena kun lämpötilaa ei kaiketi saavutettaisi kovin helpolla)?
Muutama asia taas askarruttaa mieltä. Jäteilma ja höyrystin menee edelleen yhteenään pakkaselle, n. -4 - -8 asteeseen. Sitten sulatellaan. Mikä tähän auttaisi? Muistikuvien mukaan viime talvenakaan ei mennyt ihan noin pahasti pakkaselle. Voiko liittyä jotenkin tuohon tuloilmaruuvin säätöön? Ilmanvaihtoprosentit ovat ainakin suunnilleen kohdillaan, enkä haluaisi niitä hirveästi nostaa, vaikka se kai osaltaan auttaisi.
Toinen ongelma liittyy poistoilman lämpötilaan. Se näyttää pyörivän noin 19 asteen tienoilla. Miten sitä saisi suuremmaksi? Olen ymmärtänyt, että noin matalana siitä ei juuri saa lämpöenergiaa talteen.
Sitten vielä näin teoreettinen kysymys liittyen menoveden lämpötilaan ja huoneistotermareihin (kun en ihan kunnolla tajua niiden suhdetta vieläkään): Huonetermarit on asetettu n. 21 asteeseen ja menoveden minimi 25 asteeseen (nollakelillä alkaa nousta tuosta). Termareiden valot palavat ehkä puolet päivästä punaisena eli lattiaa lämmitetään. JOS menoveden minimiksi asettaisi esim. 20 astetta nollakelille, niin lämpiäisikö talo yksinkertaisesti vaan hitaammin, mutta tasaisemmin (eli termarit olisi käytönnössä koko ajan punaisena kun lämpötilaa ei kaiketi saavutettaisi kovin helpolla)?
Vaihda puhtaat suotimet ja katso sitten jäteilman lämpötilaa. Likaisista suotimista menee vähemmän ilmaa läpi -> poistoilman määrä laskee ja samalla jäteilman lämpötilakin laskee ja siitä saadaan vähemmin energiaa talteen.
Poistoilman lämpötilaan vaikuttaa asunnon sisälämpötila. Laita takkaan puita, ilp päälle, tms, niin lämpötila nousee. Samalla nousee jäteilman lämpötilakin.
Jos säädät pienimmän menoveden lämpötilaksi +20 ja et koske lämpökäyrään, niin 0 kelissä tai sitä kylmemmässä ei tapahdu yhtään mitään. Jos säädät lämpökäyrää ylos tai alas, niin menoveden todellinen lämpötila muuttuu. Jos huoneissa on termostaatit, niin huoneiden lämpötila ei muutu. Ne tilat missä lämmitysvedellä on vapaa kierto (yleensä wc, kph, jne) joko viilenee tai lämpenee menovedenlämpötilan mukaan.
Poistoilman lämpötilaan vaikuttaa asunnon sisälämpötila. Laita takkaan puita, ilp päälle, tms, niin lämpötila nousee. Samalla nousee jäteilman lämpötilakin.
Jos säädät pienimmän menoveden lämpötilaksi +20 ja et koske lämpökäyrään, niin 0 kelissä tai sitä kylmemmässä ei tapahdu yhtään mitään. Jos säädät lämpökäyrää ylos tai alas, niin menoveden todellinen lämpötila muuttuu. Jos huoneissa on termostaatit, niin huoneiden lämpötila ei muutu. Ne tilat missä lämmitysvedellä on vapaa kierto (yleensä wc, kph, jne) joko viilenee tai lämpenee menovedenlämpötilan mukaan.
Ok, voisin ensi alkuun vaihtaa suodattimet, oon tainnut vaihtaa ne viimeksi joskus syyskuussa. Yleensä ne onkin kyllä menneet aika nopeaa likaiseksi.
Takkaa on itse asiassa polteltukin tässä, mutta en ole katsonut tuota poistoilman tai jäteilmän lämpötilaa polton jälkeen. Pitää ensi kerralla käydä kurkkaamassa, nouseeko ne väliaikaisesti. Ensi vuonna on tarkoitus asentaa ILP, mutta se nyt ei vielä tässä vaiheessa auta.
Helpoiten se poistoilman lämpötila varmaan nousisi sitten nostamalla minimimenoveden lämpötilaa ja nostamalla termareita asteen korkeammaksi. Mutta se ei liene järkevää, kun sähkönkulutus kuitenkin kasvaisi samalla, ja kasvava poistoilmalämpö tuskin kompensoi sitä.
Kiitos tuosta selvennyksestä, nyt hahmottui vähän paremmin taas tuo asia. Täällä on tosiaan kph ja sauna vapaassa kierrossa, joten annan minimimenoveden olla 25 asteessa, että pysyy lämpöä sielläkin lattiassa myös plussakeleillä.
Sitten yksi asia vielä: lapsi on huomautellut pumpun tuottamasta melusta (makkari teknisen tilan vieressä). Olen huomannut, että pumppu meluaa pahiten silloin, kun se lämmittää käyttövettä. Komprosessihan huutaa myös silloin, kun tilana on "siirto" tai "lämmitys", mutta silloin melu ei kuulu lähellekään niin pahasti viereiseen huoneeseen. Meillä on normaalisti käyttöveden tilana "säästö", joten olen miettinyt sellaista ratkaisua, että ajastaisi lapsen poissaollessa (klo 8-16) käyttöveden tilaksi "normaali", jolloin pumppu kaiketi möyrästäisi pahiten päivisin talon ollessa tyhjänä - klo 16 jälkeen kun kaikki alkaa olla kotosalla, tila muuttuisi säästöksi ja käyttövettä ei kaiketi lämmitettäisi loppupäivän aikana -> melua ei kuuluisi. Suihkussa käydään lähinnä iltaisin, jolloin päivällä lämmitetyn veden pitäisi hyvin riittää. Kuulostaako teidän mielestä järkevältä tai onko parempia ratkaisuehdotuksia tilanteeseen? En haluaisi väkisin estää kompressoria käymästä koko sitä aikaa, kun ollaan kotona, vaikuttaisi arvioini mukaan helposti pari sataa euroa vuoden sähkölaskuun.
Olen kyllä yrittänyt äänieristää pumppua kaikin keinoin: olen laittanut äänieristysmattoa pumpun sivuseinien sisä- ja ulkopuolelle ja kompressorin laatikon ympärille. Lisäksi olen laittanut samaa äänieristysmattoa + bitumimattoa + paksua vaahtomuovieristettä teknisen tilan seinälle sekä pumpun takaseinälle. Pumpun jalkojen alle on laitettu lisäksi kumilevyt (ei JyryStopeja kuitenkaan).. Nyt tuntuu, että en jaksa hirveästi enää taistella tuon asian kanssa, kun ei melu millään lopu. Joidenkin suosittelemat joustoputket on vielä kokeilematta tosin, sille täytyy ehkä antaa mahdollisuus. Laskeskelin vaan, että putkimiesten käynnit ja äänieristeet käyvät pian kalliimmaksi kuin koko kompressorin esto. Ongelman ratkaisu on muutenkin haastavaa, kun ei tiedä tarkkaan, miksi/miten ääni viereiseen huoneeseen liikkuu. Melu on pahinta makkarin ja teknisen tilan välisen seinän vieressä, lähellä lattiarajaa, ja lisäksi se kuuluu kovaa makkarin nurkissa. Keskemmällä huonetta ääntä ei kuulu.
Takkaa on itse asiassa polteltukin tässä, mutta en ole katsonut tuota poistoilman tai jäteilmän lämpötilaa polton jälkeen. Pitää ensi kerralla käydä kurkkaamassa, nouseeko ne väliaikaisesti. Ensi vuonna on tarkoitus asentaa ILP, mutta se nyt ei vielä tässä vaiheessa auta.
Helpoiten se poistoilman lämpötila varmaan nousisi sitten nostamalla minimimenoveden lämpötilaa ja nostamalla termareita asteen korkeammaksi. Mutta se ei liene järkevää, kun sähkönkulutus kuitenkin kasvaisi samalla, ja kasvava poistoilmalämpö tuskin kompensoi sitä.
Kiitos tuosta selvennyksestä, nyt hahmottui vähän paremmin taas tuo asia. Täällä on tosiaan kph ja sauna vapaassa kierrossa, joten annan minimimenoveden olla 25 asteessa, että pysyy lämpöä sielläkin lattiassa myös plussakeleillä.
Sitten yksi asia vielä: lapsi on huomautellut pumpun tuottamasta melusta (makkari teknisen tilan vieressä). Olen huomannut, että pumppu meluaa pahiten silloin, kun se lämmittää käyttövettä. Komprosessihan huutaa myös silloin, kun tilana on "siirto" tai "lämmitys", mutta silloin melu ei kuulu lähellekään niin pahasti viereiseen huoneeseen. Meillä on normaalisti käyttöveden tilana "säästö", joten olen miettinyt sellaista ratkaisua, että ajastaisi lapsen poissaollessa (klo 8-16) käyttöveden tilaksi "normaali", jolloin pumppu kaiketi möyrästäisi pahiten päivisin talon ollessa tyhjänä - klo 16 jälkeen kun kaikki alkaa olla kotosalla, tila muuttuisi säästöksi ja käyttövettä ei kaiketi lämmitettäisi loppupäivän aikana -> melua ei kuuluisi. Suihkussa käydään lähinnä iltaisin, jolloin päivällä lämmitetyn veden pitäisi hyvin riittää. Kuulostaako teidän mielestä järkevältä tai onko parempia ratkaisuehdotuksia tilanteeseen? En haluaisi väkisin estää kompressoria käymästä koko sitä aikaa, kun ollaan kotona, vaikuttaisi arvioini mukaan helposti pari sataa euroa vuoden sähkölaskuun.
Olen kyllä yrittänyt äänieristää pumppua kaikin keinoin: olen laittanut äänieristysmattoa pumpun sivuseinien sisä- ja ulkopuolelle ja kompressorin laatikon ympärille. Lisäksi olen laittanut samaa äänieristysmattoa + bitumimattoa + paksua vaahtomuovieristettä teknisen tilan seinälle sekä pumpun takaseinälle. Pumpun jalkojen alle on laitettu lisäksi kumilevyt (ei JyryStopeja kuitenkaan).. Nyt tuntuu, että en jaksa hirveästi enää taistella tuon asian kanssa, kun ei melu millään lopu. Joidenkin suosittelemat joustoputket on vielä kokeilematta tosin, sille täytyy ehkä antaa mahdollisuus. Laskeskelin vaan, että putkimiesten käynnit ja äänieristeet käyvät pian kalliimmaksi kuin koko kompressorin esto. Ongelman ratkaisu on muutenkin haastavaa, kun ei tiedä tarkkaan, miksi/miten ääni viereiseen huoneeseen liikkuu. Melu on pahinta makkarin ja teknisen tilan välisen seinän vieressä, lähellä lattiarajaa, ja lisäksi se kuuluu kovaa makkarin nurkissa. Keskemmällä huonetta ääntä ei kuulu.
Onpa erikoista, että J.Q:n poistoilma on noin paljon huoneilmaa kylmempää. Jos poistoputket menee esim. ylisillä lähellä villojen yläpintaa, voi toki jäähtyä matkalla paljonkin. Isompi virtaus (puhtaat suodattimet tai suurempi puhaltimen nopeus) voi vähän nostaa, ja toki Tulihännän tarjoamat muut lämmönlähteet. Termostaattien lämpötilan nosto on tosiaan vähän hölmöläisten peiton jatkamista. Jos tuloilma on viime talvena ollut 23 tai jopa enemmän, on poistoilmakin varmasti ollut silloin lämpimämpää eikä kompressori ole saanut ajettua sitä niin kovasti pakkaselle.
Meillä pumppu ei kuulu käytännössä lainkaan teknisestä tilasta seinän läpi kodinhoitohuoneeseen, toki välissä on myös kaapisto. Tosin eipä se mainittavaa ääntä pidä teknisessä tilassa tarkastellenkaan. Tämä ei varmasti helpota yhtään, mutta ettei siellä olisi joku osa viimeisillään?
Meillä pumppu ei kuulu käytännössä lainkaan teknisestä tilasta seinän läpi kodinhoitohuoneeseen, toki välissä on myös kaapisto. Tosin eipä se mainittavaa ääntä pidä teknisessä tilassa tarkastellenkaan. Tämä ei varmasti helpota yhtään, mutta ettei siellä olisi joku osa viimeisillään?
No joo, nyt on uudet suodattimet. Poistoilmalämpötila oli tänään reilusti korkeampi, 21 astetta, joskin tuloilmakin oli noussut 21,8 asteeseen, kun kelit on tässä hieman lämmenneet (+4 astetta tänään). Sisälämpötilakin on noussut 22,4 asteeseen, niin nämä nyt varmaan selitti tuota korkeampaa poistoilmalämpötilaa.
Lienee tosiaan järkevämpää tyytyä pakkasilla alhaisempaan poistoilmalämpötilaan kuin yrittää sitä kasvattaa väkisin. Viime talvena se tosiaan oli korkeampi, kuten oli se tuloilman lämpökin. Sähköä kuluu nyt kuitenkin vähemmän, jos vertaa keskenään näitä marraskuun ja viime talven nollakelipäiviä.
Viitsisitkö Lasba (ja miksei joku muukin) kokeilla ladata kännykkään Sound Meter -sovelluksen ja mitata sillä desibelit pumpun vierestä? Androidiin tuon ainakin saa. Itse kokeilin pumpun sivustoilta ja takaa n. 15 sentin päästä Nibestä ja lattianrajasta, ja suunnilleen 65-70 desibeliä antaa tulokseksi. Ymmärtäisi vähän paremmin, onko oma pumppuni jotenkin epätavallisen meluisa. Onhan se mahdollista, että joku osakin on tekemässä kuolemaa, joskin viime keväänä paikan päällä käyneen putkimiehen mukaan laite oli hyvässä kunnossa. Ei se tosin sitä niin tarkkaan syynännyt, kun se ei käynnin syy ollut.
Koitin itse säätää hieman pumpun jalkoja nähdäkseni mahdollisen vaikutuksen meteliin. Jännästi yhdessä makkarin nurkassa melu katosi kokonaan. Olen kuitenkin jo aiemmin varmistanut vatupassilla, että Nibe seisoo suorassa. En nytkään sitä niin paljoa muuttanut, että vinossa olisi (vatupassin mukaan käytännössä suorassa edelleen). Aloin kuitenkin pohtia, mahtaako mölinät johtua siitä, että jokin jalka on vaikka pari milliä liian korkealla tai matalalla, ja se jännästi sitten saa äänet resonoimaan rakenteissa...
Lienee tosiaan järkevämpää tyytyä pakkasilla alhaisempaan poistoilmalämpötilaan kuin yrittää sitä kasvattaa väkisin. Viime talvena se tosiaan oli korkeampi, kuten oli se tuloilman lämpökin. Sähköä kuluu nyt kuitenkin vähemmän, jos vertaa keskenään näitä marraskuun ja viime talven nollakelipäiviä.
Viitsisitkö Lasba (ja miksei joku muukin) kokeilla ladata kännykkään Sound Meter -sovelluksen ja mitata sillä desibelit pumpun vierestä? Androidiin tuon ainakin saa. Itse kokeilin pumpun sivustoilta ja takaa n. 15 sentin päästä Nibestä ja lattianrajasta, ja suunnilleen 65-70 desibeliä antaa tulokseksi. Ymmärtäisi vähän paremmin, onko oma pumppuni jotenkin epätavallisen meluisa. Onhan se mahdollista, että joku osakin on tekemässä kuolemaa, joskin viime keväänä paikan päällä käyneen putkimiehen mukaan laite oli hyvässä kunnossa. Ei se tosin sitä niin tarkkaan syynännyt, kun se ei käynnin syy ollut.
Koitin itse säätää hieman pumpun jalkoja nähdäkseni mahdollisen vaikutuksen meteliin. Jännästi yhdessä makkarin nurkassa melu katosi kokonaan. Olen kuitenkin jo aiemmin varmistanut vatupassilla, että Nibe seisoo suorassa. En nytkään sitä niin paljoa muuttanut, että vinossa olisi (vatupassin mukaan käytännössä suorassa edelleen). Aloin kuitenkin pohtia, mahtaako mölinät johtua siitä, että jokin jalka on vaikka pari milliä liian korkealla tai matalalla, ja se jännästi sitten saa äänet resonoimaan rakenteissa...
Poistoilman lämpötilaa ei voi mistään säätää. Poistoilman lämpötila on melkein suoraan verrannollinen huonelämpötilaan. Mitä korkeampi poistoilman lämpötila ja jäteilman lämpötila on, sitä enemmän energiaa otetaan talteen ja vastaavasti siirretään joko käyttöveteen tai lämmitysveteen. Pakkasilla nimenomaan pitää saada poistoon lämpöä, koska muuten laite toimii lähinnä sähkökattilana. Mikäli takka löytyy, niin sitä ihan oikeasti kannattaa käyttää. Ja mielellään vielä oikein. Sellainen pari klapia ei lämmitä kun nuohoajan työhaalareita.
Mutta jos sulla plussakeleillä häviää 1,4C putkistossa ennen kennoa, niin eihän siellä ihan kaikki ole kunnossa. Joko matkat on pitkiä tai sitten iv-kanavat on eristetty vähän miten sattuu.
Korkein, mitä Sound Meter antoi oli n. 40, ja tämäkin kohdasta, jossa pumpun oikeaan sivuseinään on leikattu alas aukko vesiputkia varten. Muualla noin 30 desibeliä. Kompressori ja kiertovesipumppu käynnissä. Laitteen taakse en pääse, käytännössä kiinni seinässä. Normaali puhe noin 40cm päässä puhelimesta antoi kuitenkin n. 60 desibeliä, eli mittari vaikutti toimivan ainakin jotenkuten, vaikka taitaa nuo vähän alakanttiin kuitenkin olla. Pumpun äänen yli ei kuitenkaan missään tapauksessa tarvitse korottaa ääntään.
Kiitos selvennyksestä. Sen verran tajusinkin, ettei sitä poistoilmaa "nappia painamalla" nosteta halutuksi. Mutta hankalapa sitä sitten on kovin korkeaksi pysyvästi saada, kun pidetään tosiaan semmoista 21,5 asteen lämpöä keskimäärin sisällä, ja takkaa poltellessa se toki nousee ja silloin sitten poistoilmakin hetkellisesti. Takkaa on poltettu pakkasilla päivittäin, käytännössä 1,5 pesällistä kerralla. Takka tosin on melko pieni (en oo kaivanut kilomääriä mistään papereista), että ei älyttömästi nosta lämpötilaa, vaikka varaava onkin. Luulen, että se PILP ensi vuonna ratkaisee paremmin tämän poistoilmaongelman. Toki ongelmaa ei suuremmin olisi, jos pitäisi täällä nytkin jo semmoista 23 asteen sisälämpötilaa, mutta eipä se rahansäästömielessä taida kannattaa. Siitä tässä kuitenkin lopulta on kyse.
Mielenkiintoista ja surullista sinänsä tuo, mihin sitä lämpöä häviää matkalla. Noin 1-1,5 astetta se ero sisäilman ja Niben ilmoittaman poistoilmalämpötilan välillä on. Jonkinlaisella solukumin näköisellä eristeellä ne Niben kaksi vasemmanpuoleista iv-putkea (laitteen edestä katsottuna) on peitetty, ne kai on poistoilmaputket? Oikeanpuoleisissa putkissa ei ole eristeitä, lienevät siis tuloilmaputket. Ei nuo matkat mielestäni kovin pitkiä kuitenkaan ole, semmoinen 15 metriä on matkaa kauimmasta poistoilmaventtiilistä Nibeen "linnuntietä". Sitä tosin en ole käynyt katsomassa, miten ne putket tuolla kulkee, jos eivät suoraan laitteelle mene vaan jonkin mutkan kautta.
Kiitos kun mittasit. Aivan järjettömän iso ero Nibeissämme. Tein myös tuon puhetestin, ja saan saman 60 desibeliä, eli ihan vertailukelpoiset tulokset meillä, on laitteen antama määrä sitten oikea tai ei. Jaa-a, olisikohan Nibessäni jotain menossa/mennyt rikki. Tai sitten pumppu on kehittynyt ajan saatossa hiljaisemmaksi, jos omasi on tuoreempaa versiota kuin omani (vm. 2012).
Tuo n. 30 desibelin ero on niin suuri, että ei ihme että täällä raikaa makkarin puolelle Niben meteli. Eipä tuolle taida kyllä oikein mitään sitten voida, ellei nyt rupea rakentamaan tuplaseinää tms. Siinäkin niin helvetillinen vaiva, jos ahtaaseen tekniseen tilaan koittaa sitä tehdä, että en taida viitsiä. Normaalit gyprocit siellä tällä hetkellä vaan on, ja kyllähän tuon luokan jyrinät läpi menee.
Onko kuinka moni toiminut samoin? Jotenki tuo tuntuis fiksulta. Takkaa lämmittää --》 huoneissa nousee lämpö pari kolme astetta, termarit ajaa kierron kiinni. Takassa lämmintä kestää pari päivää ja lattiat alkaa viilentyä ennenku termarit sallii kierron ja menee taas hetki ennenku lattia tuntuu taas lämpimältä...
Hmm. En nyt ole koko ketjua lukenut, mutta oliko tämä mainittu, että putkistossa tuo häviö? Meinaan ihan normaalilta ja loogiselta kuulostaa, että huonelämpöanturi (keittiössä tai oleskelutiloissa) näyttää korkeampaa lämpöä kuin poistoilman lämpötila (poistot märkätiloissa). Takka lämmittää huoneanturin läheisyydessä. Esim. Meillä tehdään juuri tuota hieman ylilämpöistä 22,5-23 ilmaa ilpillä (ja takalla hetkellisesti tätäkin lämpimämpää) pilpin ruoaksi. Mutulla sanoisin, et keskimäärin asteen on huonelämpöanturin lukema poistoa korkeampaa.
Varaavalla takalla lämmitettäessä sitä takkaa poltetaan säännöllisesti. Polttoväli riippuu sitten takasta, sen varauskyvystä, talosta ja ulkoilman lämpötilasta. Jos poltat harvakseltaan, niin käy helposti noin.
mitä olen omassa talossa huomannut, niin säätämällä termarit täysin auki ja laittamallaloivan käyrän, niin kosteat tilat on aika viileät ja lattia kylmä. Takka kyllä lämmittää muut tilat sopivaksi ja ilp tukee & kierrättää ilmaa. Siksi käännän aika usein termarit aika pienelle ja avaan vain jos ulkolämpö laskee reippaasti pakkaselle. Käyrä on 2+1 tai 2+2, niin kosteat tilat pysyy mukavan lämpiminä.
Poiston lämpötilanhan tulisi olla sama, tai itse asiassa korkeampi kuin huonelämpö, koska katonrajassa on aina lämpimämpää kun huonelämpö. F470:n poistot tulee olla muuallakin kun kosteissa tiloissa.
Oltii reissussa ja kotiinkun tultiin nii pilppi oli vain lämmitellyt taloa, ja kaikki lattiat tuntui mukavan lämpöiseltä (liekkö tuntunut vain siltä) itellä varmaan se vikana kun makuuhuoneissa ei ole betoni laatassa se huonelämpötilan mittaus. Huoneet joissa kiertää vapaalla ( esim. Eteinen, niin tuntuu jalalle kivemmalle.) Tietysti jos huoneen lämpötilaa nostaisi nii ehkä se sillä, mutta enerkia hukkaa sekin. Takan kun lämmittää nii mh:ssa yleensä se 23-23.5 ja termarila säädetty 21.5
Juu, poistot on tietty kaikkialla siellä missä suunniteltu, mutta kuten sanottu jos huonelämpöanturi on esim. takan lähellä niin kyllä se huonelämpö on poistoa korkeampi. No on se poistoilma meilläkin sama ja korkeampikin, kun suihku/kuivausrumpu/sauna tms. käytössä. Meillä tosin vain ph on omalla shuntilla lämpimämmällä kiertovedellä. Ja pilp f750. Mutta sama se oli aiemmin f470. Talon pohja ja tilojen käyttö vaikuttaa paljon. En sanoisi, että lähtökohtaisesti poiston tulisi olla sama saati korkeampi, kun pilpin kanssa näitä lisälämmönlähteitä.
Käyrästä puhuttaessa tulisi lisäksi muistaa erot ”oma käyrässä”, josta nuo plussat ja miinukset lasketaan. Meillä oli f470 käyrällä 4-2 ja nyt f750 3-1. Mutta eipä nuo paljoa kerro, kun oma käyrä, huonetermarit, lisäshuntti, ja ylipäätään tavoitellut tilakohtaiset lämpötilat vaihtelee käyttäjä/talokohtaisesti.
Mulla on vähän vastaava työn alla. PILP ja takka hönkii lämpöä olkkariin, josta se leviää avoimien ovien kautta sammuttamaan myös makkareiden termostaatit, jotka on asennusohjeista piittaamatta laitettu aivan ovien pieliin. Näin lattiat on kylmänä kaikkialla, paitsi toki märkätiloissa, jotka on avoimessa kierrossa. Käyrä taas on säädetty märkätiloja silmälläpitäen, niin ei kehtaa muita huoneita pitää avoimessa kierrossa. Haenkin nyt huoneisiin hakuammunnalla hyviä manuaalisesti säädettyjä kiertosäätöjä. Pohdin myös, että jos ruuvaisinkin jakotukilta makkareiden toimilaitteiden "istukat" vähän löysälle, niin toimilaite ei saisi suljettua kiertoa kokonaan, mutta jonkinlainen ohjaus säilyisi.
Viimeksi muokattu:
juu näin toimitaan.
Meillä taitaa olla:
- 2 isompaa makkaria termarin perässä, eli huonelämpö matalampi,
- 2 pienempää makkaria termarit irti, eli kierto täysillä. Käyrä säädetään näitten huoneitten lämmön mukaan.
- loput (oh+kök, ph+s+khh, var) on sitten manuaalisesti säädetty
Miinuspuolena on ei lämpimät lattiat. ei ne jääkylmätkään ole, muttei yhtälämpimätkään kuin esim ph+s
Hei kaikille!
Olen paininut nyt parivuotta F470:sen kanssa ja saanut paljon tätä kautta apua, kiitos siitä.
Nyt tuli taas yksi aloittelijan tietämättömyys vastaan:
Pilpin alla on ylivuotokaukalo WM1, jonne menee varoventtiilien putket jne.(liitteenä olevassa kuvassa). Kaukalon sisällä on limamaista nestettä lähes kupintäydeltä. Kuuluuko kaukalon olla täynnä nestettä, miksi se on limaista ja pystyykö tuon tyhjentämään jotenkin?
Edessä on hirveä määrä putkia,joten käsipelillä ei onnistunut käyttää irti.
Olen paininut nyt parivuotta F470:sen kanssa ja saanut paljon tätä kautta apua, kiitos siitä.
Nyt tuli taas yksi aloittelijan tietämättömyys vastaan:
Pilpin alla on ylivuotokaukalo WM1, jonne menee varoventtiilien putket jne.(liitteenä olevassa kuvassa). Kaukalon sisällä on limamaista nestettä lähes kupintäydeltä. Kuuluuko kaukalon olla täynnä nestettä, miksi se on limaista ja pystyykö tuon tyhjentämään jotenkin?
Edessä on hirveä määrä putkia,joten käsipelillä ei onnistunut käyttää irti.
