Nibe F470 Aloittelijalle neuvoja?

perti16

Jäsen
Jos nyt puhutaan samasta asiasta, niin tuo lämmityksen pysäytys pysäyttää kiertovesipumpun, jollloin siellä lattiassa ei kierrä vesi ollenkaan. Ja se lämmityksen pysäytys arvo tarkoittaa ulkolämpötilan keskiarvoa, eikä siellä lattiassa olevan veden lämpöä.
Siitähän tässä juuri puhutaan eli jos lattialämpö näyttää 30c 25c pyynnillä asteiden ollessa yli tuon pysäytysrajan, ei kierto ole päällä. Tuo 30c arvo voisi tosin olla vaikka -, jos lämmitys on pysäytetty.
Jos laattalattia on kylmä 30c arvolla, voi siitäkin päätellä, ettei lämmitys ole päällä.
 

hanuri

Jäsen
No kannattaa nostaa sitä lämmityksen pysäytystä, jos teillä kerta on lattiat kylmät vielä tolla 30 pysäytysarvolla, jotta se vesi kiertäisi. Tosin aika erikoista, että lattiat on kylmät, kun ulkolämpötila ei teilläkään varmaan montaa tuntia vuorokaudesta ole yli 30 astetta ja vielä jos pyynti on 25 astetta. Toki lämmön tunteminen lattiasta on yksilöllistä.
 

perti16

Jäsen
No kannattaa nostaa sitä lämmityksen pysäytystä, jos teillä kerta on lattiat kylmät vielä tolla 30 pysäytysarvolla, jotta se vesi kiertäisi. Tosin aika erikoista, että lattiat on kylmät, kun ulkolämpötila ei teilläkään varmaan montaa tuntia vuorokaudesta ole yli 30 astetta ja vielä jos pyynti on 25 astetta. Toki lämmön tunteminen lattiasta on yksilöllistä.
Siis ei meillä mitään ongelmaa ole. Termarit minimissä ja kylppärin lattia omassa kierrossaan ja meno näyttää 30c, mutta lattia on kylmä. Lämmityksen pysäytys 20c ja sisälämpötila 24c. Menolämmön pyynti asetettu minimi eli 25c. Juuri niin kuin kuuluukin mennä.
 

hanuri

Jäsen
Siis ei meillä mitään ongelmaa ole. Termarit minimissä ja kylppärin lattia omassa kierrossaan ja meno näyttää 30c, mutta lattia on kylmä. Lämmityksen pysäytys 20c ja sisälämpötila 24c. Menolämmön pyynti asetettu minimi eli 25c. Juuri niin kuin kuuluukin mennä.
Jeps jos haluttu tila niin kaikki hyvin. Ymmärsin vain kun kirjoitit, että lattia on kylmä ja vedin omanjohtopäätöksen, että halua olisi lämpimästä lattiasta.
 

Jamo70

Aktiivinen jäsen
No

Sitten todennäköisesti se lämmityksen pysäytyksen raja-arvo sammuttaa kiertovesipumpun...
Kumpi on muuten järkevämpää tässä tapauksessa?
1. Antaa kv-pumpun pysähtyä, kun päivän keskilämpötila ylittää asetetun arvon?
Vai
2. Asettaa lämmityksen pysäytys niin korkeaksi, että vesi kiertää jatkuvasti (joka säädetty kesällä minimiksi 20)?
 

Tulihäntä

Aktiivinen jäsen
Se kiertovesipumppu vie noin 15w virtaa. Virrankulutuksen takia sitä ei kannata pysäyttää. Jos minimivesi on asetettu vaikkapa 25C ja tuloilmapatterin ruuvi on raollaan, niin tuloilma viilenee kun ulkona on yli 25C lämminta.

Kun kiertovesipumppu pysähtyy, niin meno ja paluu näyttää ihan mitä sattuu ja se on normaalia. Ja kun kiertovesipumppu pysähtyy on lämmitys pois päältä kaikista niistä tiloista, joissa lämmitysvesi kiertää. Myös vapaasti kiertävistä piireistä.
 

J.Q

Jäsen
Valaiskaapa nyt vielä yhtä pössöötä Niben ja fysiikan peruslakien suhteen. Nibessäni on lämpökäyrä 2+1 ja minimi menoveden lämpötila 25 astetta.

Ongelma taas on, että talossa on nyt kesällä kuumempi kuin itse pirun kotiseuduilla. Eli kun ulkona n. 15 astetta lämmintä, niin talossa on sellainen 24 astetta, ja kun ulkona on n. 20 astetta, niin talossa on 27 astetta lämmintä. Esim. tällä hetkellä ulkona on 18 astetta, sisällä 26 astetta ja tuloilman lämpötila on 25,5 astetta. Talossa on kyllä yht. kuusi kolmemetristä ikkunaa etelään ja länteen, eli aurinkohan tätä kuumentaa pirusti.

Onko normaalia tai oikein, että tuloilman lämpötila on kesäaikaan paljon lämpimämpää kuin ulkoilman lämpötila? Tai onko edes mahdollista, että kun ulkona on vaikkapa 20 astetta, niin tuloilman lämpötila olisi alle sen?

Pitää varmaan mennä sitä ruuvia kopeloimaan, jos se jotakin auttaisi. En osaa nyt kokeilematta sanoa, paljonko se on auki, mutta ei se ainakaan kiinni ole.

Sähköä tähän kuumuuteen sentään ei näytä kuluvan, kun päivittäinen koko sähkönkulutus pyörii 8-15 kWh:n kieppeillä, mikä selittynee aikalailla kodin sähkölaitteiden käytöllä.
 

Jolberious

Aktiivinen jäsen
Onko normaalia tai oikein, että tuloilman lämpötila on kesäaikaan paljon lämpimämpää kuin ulkoilman lämpötila? Tai onko edes mahdollista, että kun ulkona on vaikkapa 20 astetta, niin tuloilman lämpötila olisi alle sen?
Kyllä on normaalia, yläpohjassa jos menee iv putket ja ovat heikosti eristetty, niin lämpenee. Lisäksi ilmanotto jos osuu auringon puolelle, niin ilma siellä on lämpöisempää kuin varjossa.

Tuloilma voi olla kylmempää kuin ulkoilma, mikäli kanavistossa on jäähdytyspatteri, jossa kiertää vaikka maalämmön keruuneste tms.
 

Tulihäntä

Aktiivinen jäsen
Valaiskaapa nyt vielä yhtä pössöötä Niben ja fysiikan peruslakien suhteen. Nibessäni on lämpökäyrä 2+1 ja minimi menoveden lämpötila 25 astetta.

Ongelma taas on, että talossa on nyt kesällä kuumempi kuin itse pirun kotiseuduilla. Eli kun ulkona n. 15 astetta lämmintä, niin talossa on sellainen 24 astetta, ja kun ulkona on n. 20 astetta, niin talossa on 27 astetta lämmintä. Esim. tällä hetkellä ulkona on 18 astetta, sisällä 26 astetta ja tuloilman lämpötila on 25,5 astetta. Talossa on kyllä yht. kuusi kolmemetristä ikkunaa etelään ja länteen, eli aurinkohan tätä kuumentaa pirusti.
Laske pienintä menoveden lämpötilaa alaspäin pari astetta ja säädä lämmityksen pysäytys jonnekin 30C tienoille tai ylikin. Käännä vaikka kierros tuloilmaruuvia auki. Nyt tuloilman lämmityspatterissa kiertää koko ajan vesi ja kun ulkoilman lämpötila on korkeampi kuin menovesi, tuloilma viilenee hieman. Tämä nyt ei hirveästi auta jos aurinko paahtaa ikkunoista sisään. Toinen huomiotava seikka on kosteat tilat. Sama vesi kiertää myös niiden lattioissa ja riittävän alhaisella menovedellä kaakeli alkaa tuntua jalkaan viileältä.

Jos oikeasti haluat jäähdyttää ja poistaa kosteutta, on ILP melkein ainoa fiksu vaihtoehto.
 

Jolberious

Aktiivinen jäsen
Markiisi(t) toimii myös, eikä kuluta sähköä
Ja kalvot laseihin ja ja ja.. Mutta millään noista ei saa asuntoa oikeasti viilennettyö samalla tavalla kuin ILPillä.

Sähkönkäytöstä: asunto +22, ulkona varjossa +29 klo 17, energiaa kului jäähdytykseen 9kwh perjantaina.
 

kotte

Hyperaktiivi
Nibessäni on lämpökäyrä 2+1 ja minimi menoveden lämpötila 25 astetta.

Ongelma taas on, että talossa on nyt kesällä kuumempi kuin itse pirun kotiseuduilla. Eli kun ulkona n. 15 astetta lämmintä, niin talossa on sellainen 24 astetta, ja kun ulkona on n. 20 astetta, niin talossa on 27 astetta lämmintä. Esim. tällä hetkellä ulkona on 18 astetta, sisällä 26 astetta ja tuloilman lämpötila on 25,5 astetta. Talossa on kyllä yht. kuusi kolmemetristä ikkunaa etelään ja länteen, eli aurinkohan tätä kuumentaa pirusti.

Onko normaalia tai oikein, että tuloilman lämpötila on kesäaikaan paljon lämpimämpää kuin ulkoilman lämpötila?
Eikö minimilämpötilan säätö 25 asteeseen näillä keleillä aiheuta sen, että tuloilma ei käytännössä milloinkaan ole tuon alle? Jos on noin säädetty, on tilanne normaali ja oikein (itse asiassa sisällä on yllättävänkin viileää).

Jos lämmitystä on syytä pitää yleensäkään kesällä päällä (perinteisestihän lämmitys on tähän vuodenaikaan esim. kerrostaloissa pois päältä elokuun lopulle), esim. pesutilojen lattialämmityksen takia, joitakin piirejä on kierrettävä täysin kiinni. Ainakin tuloilmakennon säätöruuvi pitäisi saada täysin kiinni ja samoin kuivien asuintilojen lämmitys.
 

Tulihäntä

Aktiivinen jäsen
Ainakin tuloilmakennon säätöruuvi pitäisi saada täysin kiinni ja samoin kuivien asuintilojen lämmitys.
Miksi? Jos kenno on viileämpi kuin tuloilma, niin tuloilmasta siirtyy passiivisesti energiaa kennon kautta lämmityspiiriin. Samalla tuloilma vastaavasti jäähtyy. Tosin melko marginaalisesti, mutta kuitenkin. Jos tuloilman kennon kierto taas suljetaan, puhalletaan sisälle samaa lämmintä ulkoilmaa. Asuintilojen lämmitykset saa pois kun kiertää huonetermostaatit minimiin.
 

J.Q

Jäsen
Ensiksikin, kiitos vastauksista kaikille!

Laske pienintä menoveden lämpötilaa alaspäin pari astetta ja säädä lämmityksen pysäytys jonnekin 30C tienoille tai ylikin. Käännä vaikka kierros tuloilmaruuvia auki. Nyt tuloilman lämmityspatterissa kiertää koko ajan vesi ja kun ulkoilman lämpötila on korkeampi kuin menovesi, tuloilma viilenee hieman. Tämä nyt ei hirveästi auta jos aurinko paahtaa ikkunoista sisään. Toinen huomiotava seikka on kosteat tilat. Sama vesi kiertää myös niiden lattioissa ja riittävän alhaisella menovedellä kaakeli alkaa tuntua jalkaan viileältä.

Jos oikeasti haluat jäähdyttää ja poistaa kosteutta, on ILP melkein ainoa fiksu vaihtoehto.
Voisin kokeilla tiputtaa tuon menoveden 23 asteeseen ja katsoa, alkaako kaakeli tuntua liian viileältä. Luulisin, että ruuvi on tällä hetkellä paljon enemmän auki kuin kierroksen, että siinä saattaa ainakin yksi syypää ongelmaan olla. Miksi tuon lämmityksen pysäytyksen pitää olla noinkin korkea? Se on Nibessäni edellisen omistajan jäljiltä 40 astetta, enkä ole siihen uskaltanut koskea, kun en ole kunnolla ymmärtänyt logiikkaa. Maalaisjärjellä ajattelisin, ettei sen tarvisi olla kuin n. 20 astetta (kun ulkona on tuota lämpimämpää, niin ei kai taloa kannata suuremmin lämmittää..?) ILPiä voisi harkita jossain vaiheessa kyllä, se olisi todennäköisesti helpoin ja toimivin ratkaisu.

Eikö minimilämpötilan säätö 25 asteeseen näillä keleillä aiheuta sen, että tuloilma ei käytännössä milloinkaan ole tuon alle? Jos on noin säädetty, on tilanne normaali ja oikein (itse asiassa sisällä on yllättävänkin viileää).
Joo, no itselläni on jäänyt tuo 25 astetta talviasetuksilta periaatteessa, kun silloin se toimi hyvin (olen asunut Niben kanssa vasta 5kk, niin on eri vuodenajat vielä vähän mysteerisiä säätöjen suhteen). Parempi koittaa laskea sitä hieman.

Asuintilojen lämmitykset saa pois kun kiertää huonetermostaatit minimiin.
Tämän teinkin nyt hetki sitten, mutta saisinko tähänkin vielä hieman selvennystä? Olin ajatellut, että termarit voivat hyvin olla kesänkin tuossa 21 asteessa, missä ne on talvenkin olleet, sillä nehän estävät talon lämpiämisen nyt, kun täällä on joka tapuksessa paljon lämpimämpää kuin 21 astetta? Eli mikä vaikutus sillä sitten on, vaikka ne säätäisi minimiin tai huomattavasti pienempään astemäärään..?
 

Tulihäntä

Aktiivinen jäsen
Miksi tuon lämmityksen pysäytyksen pitää olla noinkin korkea? Se on Nibessäni edellisen omistajan jäljiltä 40 astetta, enkä ole siihen uskaltanut koskea, kun en ole kunnolla ymmärtänyt logiikkaa. Maalaisjärjellä ajattelisin, ettei sen tarvisi olla kuin n. 20 astetta (kun ulkona on tuota lämpimämpää, niin ei kai taloa kannata suuremmin lämmittää..?)


Tämän teinkin nyt hetki sitten, mutta saisinko tähänkin vielä hieman selvennystä? Olin ajatellut, että termarit voivat hyvin olla kesänkin tuossa 21 asteessa, missä ne on talvenkin olleet, sillä nehän estävät talon lämpiämisen nyt, kun täällä on joka tapuksessa paljon lämpimämpää kuin 21 astetta? Eli mikä vaikutus sillä sitten on, vaikka ne säätäisi minimiin tai huomattavasti pienempään astemäärään..?
Lämmityksen pysäytyksen raja kun ylitetään (eli keskiulkolämpötila nousee yli asetuksen), niin kiertovesipumppu sammuu. Täten nibe ei enää kierrätä lämmitysvettä lattiassa tai tuloilmapatterissa. Tämä ei välttämättä ole lattilämmitystalossa haluttua, koska silloin kosteissa tiloissa ei ole lattialämmitys päällä. Jos lämmitys ei ole päällä, lattian kuivuminen kestää kauemmin ja se saa enemmän kosteusrasitusta. Lisäksi lämpöshokki voi olla aika kova jos syksyllä viilenee nopeasti ja lattiaan aletaankin yhtäkkiä työntää +30C vettä.

Huonetermarit voi olla siinä ”21” asetuksessa tai ne voi olla minimillä. Minimiin kääntämällä ne ei ainakaan avaa kiertoa jos on hieman viileämpää. Ei se lattia kuitenkaan hetkessä ala lämmittää.
 

J.Q

Jäsen
Kiitokset taas. Tuo Jolberiouksen linkkaama käyttöopas onkin näköjään uudempi versio kuin oma vanha fyysinen kappaleeni, jota kyllä olen lukenutkin paljon. Tuossa uudemmassa on tarkemmin selitetty asioita, mm. ne tuloilma-asetukset. Pitää lukaista tuo vielä ajatuksella läpi.

Ja joo, haluankin kyllä, että kosteissa tiloissa kiertää vesi kesälläkin, joten saa jäädä tuo lämmityksen pysäytys tuonne 40 asteeseen. Se on vapaassa kierrossa ja muissa tiloissa taas on termarit, jotka nyt ovat minimissä.

Vielä yksi kysymys suodattimiin liittyen. Jos katsoo tämän dokumentin ensimmäistä kuvaa: https://www.nibe.fi/upload/haato/Lisätarvikkeet/F7A tuloilmasuodattimen käyttö F470 ohje 1621-2.pdf

Niin tuossa suodatinkotelon oikeassa reunassa on tuollainen "filtteripalkki" - pitääkö sekin vaihtaa tai yrittää puhdistaa jotenkin aina joskus? Itse olen siis vaihtanut ainoastaan tuohon ritiläosan päälle tulevaa suodatinkangasta.
 

vwg4

Aktiivinen jäsen
filtteripalkki
Ei kai tuo oo filtteri. ite ainakin oon tulkinnut että se on siinä vaan että saadaan tietyn kokoinen suodatin siihen koteloon laitettua. esim F7 suodatin, matosta toki saa leikattua mitä haluaa.

Liekkö toinen sitten lämpöeristys, eli kondenssinehkäisy talvella.
 

kotte

Hyperaktiivi
Miksi? Jos kenno on viileämpi kuin tuloilma, niin tuloilmasta siirtyy passiivisesti energiaa kennon kautta lämmityspiiriin. Samalla tuloilma vastaavasti jäähtyy. Tosin melko marginaalisesti, mutta kuitenkin. Jos tuloilman kennon kierto taas suljetaan, puhalletaan sisälle samaa lämmintä ulkoilmaa. Asuintilojen lämmitykset saa pois kun kiertää huonetermostaatit minimiin.
Maailman sivu on rakennuksiin tuotu lämmittämätöntä tuloilmaa ja siihen on osittain perustunut, että sisäilman lämpötila on asutussa rakennuksessa tasaantunut luokkaa 5 ... 10 astetta ulkoilmaa lämpimämmäksi (siis riippuen hukkalämmönlähteistä). Jos liika lämpö on sisällä ongelmana, ei kannata lämmittää tuloilmaa eikä muita lämmityselementtejä yhtään, sillä kaikki vain nostaa sisätilojen lämpötiloja. Piste.

Yli 25 ulkolämpötilat ovat Suomessa poikkeuksellisia ja kestävät korkeintaan muutaman tunnin kerrallaan. Edellä oleva pätee tietenkin tähänkin tapaukseen, mutta rakennushan lämpenee väistämättä tässä tilanteessa, ellei sitä pystytä jotenkin erityisesti jäähdyttämään. Lämmityskierron pitäminen tuloilmapatterissa on jäähdytyksen kannalta parhammassakin tapauksessa nollasummapeliä, vaikka lämmitys on katkaistu kokonaan, ellei kiertovettä kyetä erityisesti jäähdyttämään (esimerkiksi käyttövedellä. jäähdytyskoneella, maapiirillä, porakaivokierrolla, kierron johtamisella kylmävaraston lävitse tms.). Jotakin maavaraista lattiakiertoa voi yrittää lämmittää kierrättämällä muiden tilojen lämmitysvettä näitä tiloja jäähdyttäen, mutta kylmäksihän tuo lattia jää ja muut tilat turhan lämpimiksi (eikä kosteus vähene, vaan lisääntyy).
 
Ylös Bottom