Juuri noin. Tuo Oma käyrä on pätevä tuohon hommaan, kun voi tosiaan kelien mukaan säädellä kohdilleen ajan kanssa.
Uskottavampi selitys tässä kohtaa kuitenkin lienee kirjaamisen laiskuus. Josta toki voidaan vetää suora yhteys mittaustulosten luotettavuuteen.
Moi, sähkön hintoja seuraillessa talomme lämmitysjärjestelmään perehtyminen alkoi kiinnostamaan. 161m2 omakotitalon kulutus syyskuussa oli 985kWh. En ole Niben säätöihin koskenut vaan ne on edellisen omistajan jäljiltä. Käyttöveden lämpötila on 65 astetta mikä kuulostaa korkealta (?).
Pistän liitteeksi tähän yksittäisen päivän lokitiedot. Tarvii varmaan opetella tulkitsemaan noita...
Onkohan sille muuten tehtävissä jotain kun Niben näytön pyöritettävä valitsin elää omaa elämäänsä eli kun yritän katsella niitä säätöjä niin se kohdistin liikkuu välillä villisti vaikken pyörittäisi valitsinta. Varmaan CRC:llä vois korjaantua?
Pistän liitteeksi tähän yksittäisen päivän lokitiedot. Tarvii varmaan opetella tulkitsemaan noita...
Onkohan sille muuten tehtävissä jotain kun Niben näytön pyöritettävä valitsin elää omaa elämäänsä eli kun yritän katsella niitä säätöjä niin se kohdistin liikkuu välillä villisti vaikken pyörittäisi valitsinta. Varmaan CRC:llä vois korjaantua?
Vaikken Niben rahastuspolitiikasta pidäkään, Nibe uplinkin premium paketti maksaa vuodessa n. 50e. Sillä hinnalla saa datan pihalle hienoina käppyröinä, ja lisäksi voi unohtaa kenkkuilevan pyörövalitseimen kun perussäädöt voi tehdä etänä. Minullakin se hyppii miten sattuu... Etähallinnassa on parin minuutin viive ja kännykän appi ei kaikilla puhelimilla toimi kunnolla, mutta tuo 50e hukkuu nykysähkönhinnoilla helposti.
Tampereen korkeudella 140 neliöinen talo kulutti syyskuussa 620kWh (lämmitystarveluku: 250°Cvrk). Vedenkäyttäjiä on kaksi. Siihen suhteutettuna kulutuksesi on vähän reilu.
Niben ohjekirjan mukaan F470:n käyttöveden ns. normaali lämpö tulisi olla 49-55 astetta. Edes luksus-asetus ei pidä vettä 65 asteessa...
Sanon samaa kuin edellinen, osta heti Nibe uplink ja laita Nibesi nettiin. Sen kautta näkee paremmin mitä se tekee ja miten mikäkin säätö muuttaa toimintaa. Ilmeisesti siellä on sitten laitettu asetus että käyttövesi on 65 astetta, tai se on rikki, joten eipä kun asetusta muuttamaan. Jos jaksaa kahlata läpi tätä ketjua niin löytyy ohjeet kyllä lähes säätöön kuin säätöön. Mulla meni syyskuussa 508kwh, 1hlö. Joten kyllä sulla sähkönkulutus on tosiaan paljon. Jos käyttövesi on 65 astetta niin se yksin voi aiheuttaa koko ongelman. Voit koittaa vaihtaa käyttöveden säästö tai normaali asetukselle. Ja käy lisäksi huoltovalikosta kattoon paljonko niiden lämpötilat on. Huoltovalikkoon pääsee painamalla pitkään nuoli takaisin nappia.
Jos siellä takana on irrallinen kaapeli missä rj45, niin ei tarvitse. Se takana oleva kaapeli menee edessä olevan näytön alaosaan, niin kannattaa sekin kurkata jos kaapelia ei näy.
Käyttövesi 65C viittaa siihen, että se on käsin nostettu niin ylös. Mene katsomaan huoltovalikosta, eli paina takaisin -painiketta pitkään, niin huoltovalikon ikoni tulee esille. Sieltä pääsee muuttamaan mm. käyttöveden lämpötilarajoja.
En ainakaan löytänyt kaapelia (tosin laitteen taakse ei näe kunnolla mutta yritin puhelimen kameran kanssa löytää). Niben sivuilta tarkistin valmistenumerolla niin ilmoitti: "Voit päivittää lämpöpumppusi/sisäyksikkösi tukemaan NIBE Uplinkiä. Pyydä asentajaltasi lisätietoa NIBE Uplink -päivityssarjasta."
Sain muutettua nuo käyttöveden lämpötilat (laitoin niiden osalta tehdasasetukset). Ne oli selkeesti vedetty yläkanttiin kaikki.
Siinä tapauksessa pitää todennäköisesti vaihtaa koko käyttöpaneeli uudempaan uplinkiä tukevaan versioon. Tuohon palaa uudella paneelilla pyöreästi touhutonni. 10v ikäiseen en ehkä enää upottaisi niin paljoa rahaa tuollaiseen ominaisuuteen. Halvimmalla pääsee kun etsii jostain purkuosan ja vaihtaa itse jos on kädentaitoja. Tai sitten koittaa pärjätä ilman ominaisuutta.
Pari kysymystä on tullut tässä mieleen johon haluaisin mielipiteen/vastauksen.
1. Siinä vaiheessa, kun kompura ei meinaa enää jaksaa tehdä lämmintä käyttövettä niin kannattaako esim. tunnin mittainen tilapäinen luksus ohjelmoida siihen vaiheeseen kun on vedelle käyttöä vai ennen tai jälkeen veden käytön. Vielä siis siinä vaiheessa, kun vastukset on muuten estetty.
2. Toinen kysymys liittyy siihen hetkeen, kun vastusten estoa ei voi enää käyttää. Kannattaako alkutalveen laittaa maksimitehoksi pienempi vastusteho vai millaiset on kokemukset? Lisätä sitten kovemmille pakkasille isommat vastustehot.
1. Siinä vaiheessa, kun kompura ei meinaa enää jaksaa tehdä lämmintä käyttövettä niin kannattaako esim. tunnin mittainen tilapäinen luksus ohjelmoida siihen vaiheeseen kun on vedelle käyttöä vai ennen tai jälkeen veden käytön. Vielä siis siinä vaiheessa, kun vastukset on muuten estetty.
2. Toinen kysymys liittyy siihen hetkeen, kun vastusten estoa ei voi enää käyttää. Kannattaako alkutalveen laittaa maksimitehoksi pienempi vastusteho vai millaiset on kokemukset? Lisätä sitten kovemmille pakkasille isommat vastustehot.
Jullikka
Jäsen
1. Ohjelmoi ennen käyttöä, tai nykymaailman mukaan vaikka yölle korotus. Jos päivällä ei juuri käyttöä, riittänee illalle jos on luxus-tilalla yöllä saanut pytyn kuumaksi.
2. Itse olen järkeillyt niin, että mahdollisimman pieni vastusteho, jotta kompressorin ja vastusten yhtäaikaista käyttöä tulisi mahdollisimman paljon, eli ns. LTO toimii. PILP menee hiukan hukkaan, jos lämmitystarvetta on ja ilma raakana kartanolle. Jotenkin tuntuu, että isommalla vastusteholla pöhäyttää sähköllä nopeasti ja kompressori huilii enemmän
2. Itse olen järkeillyt niin, että mahdollisimman pieni vastusteho, jotta kompressorin ja vastusten yhtäaikaista käyttöä tulisi mahdollisimman paljon, eli ns. LTO toimii. PILP menee hiukan hukkaan, jos lämmitystarvetta on ja ilma raakana kartanolle. Jotenkin tuntuu, että isommalla vastusteholla pöhäyttää sähköllä nopeasti ja kompressori huilii enemmän
Moi.
Alla loggauksia tuloilma, menolämpötila, paluulämpötila.
Termostaatti asennettu 1.8.2022 jonka jälkeen haettu säätöjä.
Päiväloggauksessa näkee hyvin että yöllä menee pitkästi niin että tuloilma pysyy aika stabiilina ja jossain kohtaa päivästä saa hepulin ennenkuin asettuu. Saattaa liittyä siihenkin että kun kompura alkaa tehdä lämmintävettä menisikö sitten kiertovesipumppu siksi aikaa kiinni ja alkaa humppaus? En tiedä vielä täytyy seurata vielä. Myös tuloilmaa saa vieläkin tiputtaa alemmas.
Edit. Tuota kun seuraa ulkolämpötila ja tuloilma niin huomaa että ulkolämpötilan noustessa tuloilma humppaa. En tiedä haittaako mitään mutta selvästi yhteydessä toisiinsa.
Alla loggauksia tuloilma, menolämpötila, paluulämpötila.
Termostaatti asennettu 1.8.2022 jonka jälkeen haettu säätöjä.
Päiväloggauksessa näkee hyvin että yöllä menee pitkästi niin että tuloilma pysyy aika stabiilina ja jossain kohtaa päivästä saa hepulin ennenkuin asettuu. Saattaa liittyä siihenkin että kun kompura alkaa tehdä lämmintävettä menisikö sitten kiertovesipumppu siksi aikaa kiinni ja alkaa humppaus? En tiedä vielä täytyy seurata vielä. Myös tuloilmaa saa vieläkin tiputtaa alemmas.
Edit. Tuota kun seuraa ulkolämpötila ja tuloilma niin huomaa että ulkolämpötilan noustessa tuloilma humppaa. En tiedä haittaako mitään mutta selvästi yhteydessä toisiinsa.
Liitetiedostot
Viimeksi muokattu:
Ei F470 ylilämmitä vastuksilla ellei sitä erikseen käske tekemään niin. Normaalisti esimerkiksi lämmitysaikana käyttövettä lämmitettäessä lisäys loppuu muutamaa astetta ennen kun käyttöveden täyttö saadaan tavoitelämpötilaan. Eli jätetään kompuralle töitä. Jos taas tuossa kohdin laittaa luxustilan ja paahtaa sähkövastuksilla käyttöveden vaikkapa 60C asti, niin sen luxustilan jälkeen kompura huilii kunnes tulee lämmitystarvetta.
Aika isosti humppaa tosiaan. Itse sain tämän kuntoon säätämällä kiertovesipumpun sopivalle ja pienimmälle asetukselle sekä esisäätämällä termostaatin (olisiko ollut asennosta 5 eli täysin auki -> about 3,5). Nyt on humpat humpattu.
Kiitos vinkistä. Mistä säädin kiertovesipumppua pinemmälle asetukselle?
Tähän liittyen. Sähköyhtiön päivittäisiä kulutuslukemia katsellessa näyttäis että käyttöveden lämpötilan laskeminen 15 asteella (65->50) pudotti kokonaiskulutusta merkittävästi. Toki muuttujia on paljon ja sitä kautta arviointi vaikeaa mut ehkä noin 8kWh vuorokaudessa putosi kulutus.
Hola arvon nibeläiset!
Täällä yksi joka juuri muuttanut uuteen kotiin ja lämmönlähteenä nibe f470. Muutaman viikon koittanut noita asetuksia muutella ja tuntuu että en saa oikein mitään aikaiseksi. En tiedä onko edellisen omistajan jäljiltä nämä asetukset ihan päin prinkkalaa kun tuntuu että mitään muutosta ei tapahdu.
Tavoitteena siis nostella kylppärin lattialämmitystä hiukan korkeammalle jotta lattiat kuivuu, ja muussa kämpässä lämpötila olisi hyvä olla se noin 20-21 astetta. Miltä nuo kuvissa olevat asetukset teidän silmään näyttää, mitä muutoksia pitäisi tehdä ja mihin? Tällä hetkellä huonekohtaiset termostaatit asetettu kohtaan 4 jolloin lattia kylmän tuntuinen (ei haittaa), ja lämpötila pyörii siinä 19-20 asteen välissä.
Tarkoituksena tietenkin mennä mahdollisimman energiatehokkaasti, joten lattialämmityksen ei oikestaan tarvitse puskea lämmintä muualle kuin kylppäriin.
Vinkkejä/neuvoja otetaan vastaan!
Täällä yksi joka juuri muuttanut uuteen kotiin ja lämmönlähteenä nibe f470. Muutaman viikon koittanut noita asetuksia muutella ja tuntuu että en saa oikein mitään aikaiseksi. En tiedä onko edellisen omistajan jäljiltä nämä asetukset ihan päin prinkkalaa kun tuntuu että mitään muutosta ei tapahdu.
Tavoitteena siis nostella kylppärin lattialämmitystä hiukan korkeammalle jotta lattiat kuivuu, ja muussa kämpässä lämpötila olisi hyvä olla se noin 20-21 astetta. Miltä nuo kuvissa olevat asetukset teidän silmään näyttää, mitä muutoksia pitäisi tehdä ja mihin? Tällä hetkellä huonekohtaiset termostaatit asetettu kohtaan 4 jolloin lattia kylmän tuntuinen (ei haittaa), ja lämpötila pyörii siinä 19-20 asteen välissä.
Tarkoituksena tietenkin mennä mahdollisimman energiatehokkaasti, joten lattialämmityksen ei oikestaan tarvitse puskea lämmintä muualle kuin kylppäriin.
Vinkkejä/neuvoja otetaan vastaan!
Liitetiedostot
-
95FA593D-115E-4782-99D9-835C532AC88F.jpeg -
CFD479EE-5B53-4576-BADF-50419F8AD78E.jpeg -
FA521D6A-1174-4648-9A8C-B79BA7053D39.jpeg -
427A0730-3B08-442F-B7E7-C558550E8F8F.jpeg -
069F6B2F-92BD-416E-9A34-569C4DC4CB49.jpeg -
1713E813-7E46-4FBB-B844-47F7D4E7E022.jpeg -
14648A40-C118-4524-8717-CF0F37EDAE73.jpeg -
C06AB016-0CC4-4971-8642-237A4C45CD14.jpeg
Jullikka
Jäsen
Ainakin ensimmäisenä ohjaus pois tuosta huoneanturijärstelmästä, sen jälkeen menoveden minimiä voi hiukan nostaa esim. arvoon 24-25. SIlläkään ei lattia vielä lämpimältä tunnu. Sen jälkeen termostaateilla muiden huoneiden lämpö kohdalleen. Tuloilmaruuvia voi hiukan kiristää. Samoin lisäyksen pysäytys on äkkiseltään liian korkea, eli ottaa sähkövastuksia herkästi mukaan. Sopiva aloitusarvo on noin 5°, siitä voi koittaa vielä tiputtaa, jos on muita lämmityksiäkin talossa.
Vaihda lämpökäyräksi vaikka 3-0 ja jos kylppäri on vielä liian viileä niin 3+1. Vaihtelet sitä käyrää sitten sen mukaan onko kylppärin lämpötila ok. Menolämmön maksimiksi laitat vaikka 35. Lämmityksen pysäytys 40c. Lisäyksen pysäytys esim 5c, tätä pitää hakea oman käytön mukaan että millon suihkuun ei riitä lämmintä vettä. Suodatusaika jotakin muuta kuin 0, esim 2h tai 24h. Tuloilma on 21,4. Kannattaa harkita haluatko sitä viileämmäksi, se pitää säätää ihan kuusiokoloavaimella. Itselle tuommoiset numeeriset termostaatit on outoja kun minulla ne on lämpötila-asteikolla. Mutta eiköhän niistä saa ko huoneiden lämpöjä ylös ja alas...
Ja se viimeinen ja tärkein asia. Kytke nibe lan kaapelilla nettiin ja hommaa nibe uplink. Muuten vaikea opetella laitteen käyttöä ja hakea säätöjä.
Olen muuten tässä jo muutaman vuoden ihmetellyt, kun pesuhuonetta on ollut hankala saada muita tiloja lämpimämmäksi.
2018 kun kävivät asentamassa tämän Nibe F470 vanhan 410 tilalle, niin asentajilta oli jäänyt tuo kuvissa näkyvä punainen linjasäätöventtiili kiinni. Muistelivat sen olleen auki 1,5 kierrosta ja olen pitänyt sitä siinä.
Voiko sen mahdollinen väärä asento vaikuttaa märkätilojen lämmitykseen?
LVI-kuvat löysin vanhojen asukkaiden jäljiltä ja ne ohessa. Ymmärrys ei vaan riitä itselläni noihin esisäätöihin, että mitä pitäisi olla.
Mitä olette siis mieltä, että mikä voisi olla pielessä?
Kuvissa muuten väitetään JT-01 olevan erillisshunttauksella, mutta se ei pidä paikkaansa. Erillisshuntti (AutoMix) on kylläkin JT-02 menevälle jakotukille ja JT-01 on NIBEn oman shuntin perässä.
2018 kun kävivät asentamassa tämän Nibe F470 vanhan 410 tilalle, niin asentajilta oli jäänyt tuo kuvissa näkyvä punainen linjasäätöventtiili kiinni. Muistelivat sen olleen auki 1,5 kierrosta ja olen pitänyt sitä siinä.
Voiko sen mahdollinen väärä asento vaikuttaa märkätilojen lämmitykseen?
LVI-kuvat löysin vanhojen asukkaiden jäljiltä ja ne ohessa. Ymmärrys ei vaan riitä itselläni noihin esisäätöihin, että mitä pitäisi olla.
Mitä olette siis mieltä, että mikä voisi olla pielessä?
Kuvissa muuten väitetään JT-01 olevan erillisshunttauksella, mutta se ei pidä paikkaansa. Erillisshuntti (AutoMix) on kylläkin JT-02 menevälle jakotukille ja JT-01 on NIBEn oman shuntin perässä.
Liitetiedostot
Viimeksi muokattu:
Moi,
Lähes 3000 viestiä ehdin lukea enkä vastausta löytänyt, joten nyt hyppäsin ensimmäiseen ja kysyn
Ilmanvaihto normaalilla poisto 50% ja tulo 47%. Nämä ok. Takkakytkimellä kuitenkin poisto 40% ja tulo 70%. Kysymys kuuluu onko nuo takkakytkimen prosentit vähän yliampuvia? Riittäisikö pienempikin tuloilma? Tai liekö tällä edes niin suurta merkitystä kun ajastimen olen asettanut vain yhdeksi tunniksi. Takka ainakin vetää
Toisena asiana hidas lämmin vesi: aamuisin saa vettä valutella hanasta n. 1min30sec, että alkaa tulemaan lämmintä. Pahimmillaan sama homma illan suihkussa jos ei vedenkäyttöä muuten ole ollut. Veden lämpö kuitenkin n. 53c jatkuvasti. Törkeää tuhlausta. Liekö jotain tehtävissä nibeltä vai onko syy rakenteellinen?
Kiitos kaikille ketjuun osallistuneille ja uusille lukijoille suosittelen lukemaan varsinkin ensimmäiset parikymmentä sivua, sielä on paljon hyviä neuvoja.
Lähes 3000 viestiä ehdin lukea enkä vastausta löytänyt, joten nyt hyppäsin ensimmäiseen ja kysyn
Ilmanvaihto normaalilla poisto 50% ja tulo 47%. Nämä ok. Takkakytkimellä kuitenkin poisto 40% ja tulo 70%. Kysymys kuuluu onko nuo takkakytkimen prosentit vähän yliampuvia? Riittäisikö pienempikin tuloilma? Tai liekö tällä edes niin suurta merkitystä kun ajastimen olen asettanut vain yhdeksi tunniksi. Takka ainakin vetää
Toisena asiana hidas lämmin vesi: aamuisin saa vettä valutella hanasta n. 1min30sec, että alkaa tulemaan lämmintä. Pahimmillaan sama homma illan suihkussa jos ei vedenkäyttöä muuten ole ollut. Veden lämpö kuitenkin n. 53c jatkuvasti. Törkeää tuhlausta. Liekö jotain tehtävissä nibeltä vai onko syy rakenteellinen?
Kiitos kaikille ketjuun osallistuneille ja uusille lukijoille suosittelen lukemaan varsinkin ensimmäiset parikymmentä sivua, sielä on paljon hyviä neuvoja.
Takkakytkimelle riittänee 10-15min, jotta saa piipun vetämään. Lämmin piippu ei tarvitse välttämättä lainkaan. Kannattaa kokeilla.
Taitaa olla aika pitkä matka Nibeltä suihkulle. Vesi jäähtyy putkessa ja joutuu siis hetken odottamaan, että lämpiää. Lämpimän veden kiertopumppu tai "piiskalämmitin" vaikka saunan puolelle, jos siellä on oma jakotukki.
Taitaa olla aika pitkä matka Nibeltä suihkulle. Vesi jäähtyy putkessa ja joutuu siis hetken odottamaan, että lämpiää. Lämpimän veden kiertopumppu tai "piiskalämmitin" vaikka saunan puolelle, jos siellä on oma jakotukki.
Mitenkä mä muistasin että 1 tunti on tuossa minimiasetus, tokihan sen voi olohuoneen päätteeltä manuaalisesti siirtää takaisin normaalille pienemmän ajan jälkeen jos vaan muistaa.
Lauteiden alla joku toinen tukki on joo, siinä ei muistaakseni mitään säätöjä sinänsä, ainakaan samanlailla kun eteisen kaapin uponorissa. Toisaalta kun tässä tarkoitetaan ilmeisesti kiertopumpun hankkimista ja asentamista niin ei se nyt ainakaan ole ajankohtaista.
Nibe pari vuotta vanha, joten jumeja sinänsä epäilen, mutta tiedän sitten näistä.
Kiitos vinkeistä.
Edit kun ehti uusi viesti tulla väliin: kuulinkin huhua että jokin tällainen systeemi olisi mahdollista väkertää, mutta halvemmaksi tosiaan tulee vaikka sitten tuhlata vettä kun toteuttaa tuo nopea lämmin vesi.
Lauteiden alla joku toinen tukki on joo, siinä ei muistaakseni mitään säätöjä sinänsä, ainakaan samanlailla kun eteisen kaapin uponorissa. Toisaalta kun tässä tarkoitetaan ilmeisesti kiertopumpun hankkimista ja asentamista niin ei se nyt ainakaan ole ajankohtaista.
Nibe pari vuotta vanha, joten jumeja sinänsä epäilen, mutta tiedän sitten näistä.
Kiitos vinkeistä.
Edit kun ehti uusi viesti tulla väliin: kuulinkin huhua että jokin tällainen systeemi olisi mahdollista väkertää, mutta halvemmaksi tosiaan tulee vaikka sitten tuhlata vettä kun toteuttaa tuo nopea lämmin vesi.
Innostuin pitkästä aikaa taas vähän kokeilemaan uusia ja erilaisia säätöjä Nibelle, kokeillen vielä erilaisia kv-pumpun asetuksia jne. KV-pumpun asetuksilla tuntuu saavan yllättävän paljon muutettua tuon käyttäytymistä.
Nyt tekemieni testien mukaan sähkövastusanturi ja kompressorin anturi seuraavat tosi hyvin toisiaan käyttöveden täytössä ylöspäin, mutta sähkövastusanturi laskee aiempaa hitaammin alas, kun vertaa kompressorin anturiin. Onko siis parempi jos sähkövastusanturi jää aiempaa ylemmille lämmöille vai olisiko parempi saada se laskemaan samaa tahtia komp.anturin kanssa?
Ohessa kuva, jossa ensin olen testaillut eri säätöjä vastusten kanssa ja perään ilman vastuksia.
Vastusten ollessa päällä anturien ero on toki selkeä, kun sähkövastusanturi nousee nopeasti 4,6kw teholla ylös. Mutta ilman vastuksia sähkövastusanturi jää laskiessaan nyt aiempaa ylemmäs.
Hyvä vai huono asia?
Olen siis kokeillut nyt piruuttani kv-pumpussa proportionaalipainetta aiemman vakiopaineen sijasta.
Onhan se tämäkin ”harrastus”
Nyt tekemieni testien mukaan sähkövastusanturi ja kompressorin anturi seuraavat tosi hyvin toisiaan käyttöveden täytössä ylöspäin, mutta sähkövastusanturi laskee aiempaa hitaammin alas, kun vertaa kompressorin anturiin. Onko siis parempi jos sähkövastusanturi jää aiempaa ylemmille lämmöille vai olisiko parempi saada se laskemaan samaa tahtia komp.anturin kanssa?
Ohessa kuva, jossa ensin olen testaillut eri säätöjä vastusten kanssa ja perään ilman vastuksia.
Vastusten ollessa päällä anturien ero on toki selkeä, kun sähkövastusanturi nousee nopeasti 4,6kw teholla ylös. Mutta ilman vastuksia sähkövastusanturi jää laskiessaan nyt aiempaa ylemmäs.
Hyvä vai huono asia?
Olen siis kokeillut nyt piruuttani kv-pumpussa proportionaalipainetta aiemman vakiopaineen sijasta.
Onhan se tämäkin ”harrastus”
Liitetiedostot
Viimeksi muokattu:
Nyt alkaa olemaan eka vuosi takana Uplinkin käyttöä ja täytyy myöntää etten oikein vieläkään tiedä/ymmärrä mitä arvoja sieltä erityisesti kannattaa seurata jos sähkösyöppöä etsii.
Toinen asia: Infoviesteissä näkynyt nyt joitain kertoja että jäätymissuojaus aktiivinen. Onko normaalia vai joku asetus pielessä?
Toinen asia: Infoviesteissä näkynyt nyt joitain kertoja että jäätymissuojaus aktiivinen. Onko normaalia vai joku asetus pielessä?
Mä täppään Nibe UpLinkistä nuo yleensä mitä näkyy kuvissa.
Ja mitä sitten seuraan niillä:
1. Jäteilma (kertoo kompressorin päällä olosta. Sen olen yrittänyt optimoida niin, ettei menisi sulatukselle liian herkästi. Näillä keleillä ei pitäisi mennä vielä lainkaan! Talven kovilla pakkasilla saatan joutua nostamaan iv-puhalluksia muutaman prosentin ylemmäs, jotta sulatukset pysyy kurissa)
2. Käyttöveden täyttö ja yläosa (Niistä näkee riittääkö kompuran teho nostamaan käyttöveden lämmöt haluttuun arvoon. Eli sen näet hyvin jäteilman+kompressorin- sekä sähkövastusanturista.)
3. Sähkövastus- ja kompressorinanturi (Kts. Edellinen)
4. Meno- ja paluuvesi (välillä otan mukaan lasketun menoveden myös mukaan, niin saa seurattua kuinka hyvin laite pysyy/jaksaa pitää menovettä pyydetyssä)
5. Tuloilma (siitä näkee erinomaisen hyvin onko Tuloilmaruuvi oikeassa asennossa)
6. Poistoilma (tällä seuraat, että poistoilma pysyy riittävänä, jota tarvitaan sen lämmön puristamiseen laitteelta)
Liitetiedostot
Tuo ilmoitus tulee siitä kun tuloilman lämpötila laskee alle +5C. Laite pysäyttää puhaltimet. Eli RN1 liian kiinni tai sitten anturivika.
Mitä tuo kompressorin anturi kertoo varsinaisesti?
Mitä nyt kattelin, niin näemmä sulatukseen liittyviä Infoviestejä tullut läpi kesän lähes päivittäin ja toisinaan useammin. Tällä hetkellä 1-3 kertaa päivässä.
Ei ole tuloilma käynyt alle 16c.
specialist
Aktiivinen jäsen
Se on eri ilmoitus jos tuloilma on liian kylmää. Ilmoitusta klikkaamalla saa selitteen ja sieltä näkee myös kuinka kauan se on ollut aktiivinen:
Tilapäinen huonelämpötilan pakko-ohjaus on aktivoitu talon jäätymisen estämiseksi. Tämä johtuu siitä, että ulkolämpötila on alhainen ja talon lämmitys on estetty.
Jäätymissuojaus deaktivoidaan automaattisesti, kun ulkolämpötila nousee tai lämmitys aktivoidaan.
Noita tulee satunnaisesti hetkeksi ainakin itsellä legionella-ajon aikana.
Tilapäinen huonelämpötilan pakko-ohjaus on aktivoitu talon jäätymisen estämiseksi. Tämä johtuu siitä, että ulkolämpötila on alhainen ja talon lämmitys on estetty.
Jäätymissuojaus deaktivoidaan automaattisesti, kun ulkolämpötila nousee tai lämmitys aktivoidaan.
Noita tulee satunnaisesti hetkeksi ainakin itsellä legionella-ajon aikana.
Moro!
Onko muilla tällaisia termostaatteja? Kaiken järjen mukaan, kun asetan lämpötilaksi 20,0 niin lattia ei ala lämmetä ennen kuin lämpötila tähän laskee. Sitten kun tuo merkki jossa viiva ja ”aallot” vilkkuu niin lämmitys päällä?
Siksi kysyn, koska tuntuu, että lämpötila ei edes yöllä laske lähelle tuota 20. Tuloilma jossain 17 hujakoilla. Mietin vain, että voiko olla Nibessä joku asetus, että lämmittää automaattisesti lämpökäyrän mukaan? Toista talvea tässä nyt yritetään säätä laitetta ja saada kaikki irti. ILP löytyy myös, mutta sitä ei ole edes vielä tarvittu. Talo on uusi eli ilmeisen tiivis on ja lämpöä ei näillä säillä vielä mene hukkaan.
Onko muilla tällaisia termostaatteja? Kaiken järjen mukaan, kun asetan lämpötilaksi 20,0 niin lattia ei ala lämmetä ennen kuin lämpötila tähän laskee. Sitten kun tuo merkki jossa viiva ja ”aallot” vilkkuu niin lämmitys päällä?
Siksi kysyn, koska tuntuu, että lämpötila ei edes yöllä laske lähelle tuota 20. Tuloilma jossain 17 hujakoilla. Mietin vain, että voiko olla Nibessä joku asetus, että lämmittää automaattisesti lämpökäyrän mukaan? Toista talvea tässä nyt yritetään säätä laitetta ja saada kaikki irti. ILP löytyy myös, mutta sitä ei ole edes vielä tarvittu. Talo on uusi eli ilmeisen tiivis on ja lämpöä ei näillä säillä vielä mene hukkaan.
Eikös tuo oo ihan selvä homma. Laitat lämpymää vettä putkiin ja et käytä vettä pitkään aikaan niin se jäähtyy. Lämmintä vettä tulee hanasta vasta kun kylmennyt vesi on tullut putkesta pois ja lämmintä vettä tulee varaajasta. Asiaa voi demostroida laittamalla ämpäriin kuumaa vettä illalla ja aamulla koittaa onko se vielä kuumaa. No eihän se ole
Jos sulla on vastukset estetty ja ulkoilma alle +5 niin minusta se hälytys tulee silloin.
Suodattimien vaihto saattaa auttaa tai sitten lisää tehoa poistoilmapuhaltimeen. Luultavasti myös tuloilmapuhaltimen tehoa pitää lisätä vastaavasti, jotta oikea alipaine säilyy talossa.
Moi,
Warmia eikös vaan? Meillä on sama ja saman havainnon tein kun taloon muutettiin ja sain tiputtaa käyrää aikalailla jotta sain homma niin että esim tällä hetkellä olen asettanut tuon 21 asteeseen ja tänä aamuna kun yöllä oli ollut pakkasta niin tuo näytti 20,2. Alunperin meillä oli 3+1 käyrä mutta nyt on 2-0. Hain tuon käyrän asetuksen niin että näillä säillä kun mennään tuohon nollaan pintaan, pienelle pakkaselle avasin tuon termarin täysin auki ja hain noin 21-22 lämmön tuohon. Sit kun tuli ILP tueksi niin nyt sit rajotan tuolla olohuone-keittiö tilassa mihin ILP vaikuttaa niin asetus taitaa olla nyt 20 kun mennään lämmitykselle niin että ILP mukana (nyt ei vielä ole ILP kun ajoittain tarvinnut).
Viime yönä oli ulkona pakkasta ja kävimme eilen illalla saunassa, niin nyt meni piiiiitkästä aikaa Nibe sulatukselle aamulla.
Voisiko johtua siitä, että jätin saunomisen jälkeen poikkeuksellisesti vain tunniksi 95% tehostetun ilmanvaihdon ja se kosteampi poistoilma sitten ajaa koneen sulatukselle lopulta?
Yleensä aina olen pitänyt 2h tehostetun ilmanvaihdon saunomisen jälkeen.
Voisiko johtua siitä, että jätin saunomisen jälkeen poikkeuksellisesti vain tunniksi 95% tehostetun ilmanvaihdon ja se kosteampi poistoilma sitten ajaa koneen sulatukselle lopulta?
Yleensä aina olen pitänyt 2h tehostetun ilmanvaihdon saunomisen jälkeen.
Ja lisäksi kysymys, että onko NibeUpLink tökkinyt muilla viime päivinä?
Olen tässä yrittänyt seurailla nyt aktiivisemmin sitä, kun testailen Smart Price Adaptionia ja historiatietojen näkymään saaminen on puhelimen appissa ollut välillä hankalaa ja tuo ilmoittaa vain usein ”Yritä uudelleen”
Edit: itse itselleni vastaten. Kävin nettisivuilla vilkaisemassa ja kyllähän siellä näyttäisi lukevan oranssilla pohjalla ”Service Status”
Tarkoittaako tuo nyt sitten ruuhkaista serveriä vai jotain huoltotoimenpiteitä vai mitä?
Olen tässä yrittänyt seurailla nyt aktiivisemmin sitä, kun testailen Smart Price Adaptionia ja historiatietojen näkymään saaminen on puhelimen appissa ollut välillä hankalaa ja tuo ilmoittaa vain usein ”Yritä uudelleen”
Edit: itse itselleni vastaten. Kävin nettisivuilla vilkaisemassa ja kyllähän siellä näyttäisi lukevan oranssilla pohjalla ”Service Status”
Tarkoittaako tuo nyt sitten ruuhkaista serveriä vai jotain huoltotoimenpiteitä vai mitä?
Suodattimet vaihdan melko säännöllisesti, ehkä kerran kuussa. Nyt viestisi motivoimana vaihdoin taas ja oli melko likaiset vaikkei edellisestä vaihdosta kauaa ole. Tien vieressä asumisen haittoja kai.
Puhaltimen nopeuksia olen alkuperäisessä suhteessa nostellut muutamia prosenttiyksiköitä mutta ehkä voisi vielä kokeilla nostaa. Tämän päivänä aikana on sulatellut jo viidesti.
Ja vastukset tosiaan estettynä nyt kokeilun vuoksi ja viime yön pakkasten perusteella saisivat olla käytössä, ainakin jos nyt vakiintuu yölämmöt vähitellen nollan tietämille. Selittänee myös ne jäätymissuojaus hälytykset ilmoitukset joita viime yönäkin tullut useampi.