Jolberious
Vakionaama
Näin tämän näkisin, Ongelmaksi muodostuu se, että kyseessä ei ole on-off-piiri vaan muuttuvavirtauksinen kokonaisuus. Tällöin se pitäisi irroittaa omaksi piirikseen, oman pumpun taakse kun halutaan "täydellistä" tehdä.
Nibe f750 käyttöönotto ja säätäminen
- Viestiketjun aloittaja Rokkikokki
- Aloituspäivämäärä
-
- Tunnisteet
- nibe f750
Mutta kun tuo on muuttuvavirtauksinen... ja lattiapiiritkin on sellaisia, niin eikö se vakiopaine olisi järkevä asetus?
Vielä kun muistetaan että GP1 pumppu lämmityssyklissä tekee oman työnsä vielä.
Eli... olen siis vähän eri mieltä Niben asennusohjeen kanssa tästä pumppujen säätämisestä. Olen nyt ajanut molempia pumppuja vakiokierroksilla, mutta taidan vaihtaa sen GP6 vakiopaineelle. Latauspumpun pidän edelleen vakiokierroksilla, ettei se ala veivaamaan
Vielä kun muistetaan että GP1 pumppu lämmityssyklissä tekee oman työnsä vielä.
Eli... olen siis vähän eri mieltä Niben asennusohjeen kanssa tästä pumppujen säätämisestä. Olen nyt ajanut molempia pumppuja vakiokierroksilla, mutta taidan vaihtaa sen GP6 vakiopaineelle. Latauspumpun pidän edelleen vakiokierroksilla, ettei se ala veivaamaan
Espejot
Hyperaktiivi
Mutta kun tuo on muuttuvavirtauksinen... ja lattiapiiritkin on sellaisia, niin eikö se vakiopaine olisi järkevä asetus?
Vielä kun muistetaan että GP1 pumppu lämmityssyklissä tekee oman työnsä vielä.
Eli... olen siis vähän eri mieltä Niben asennusohjeen kanssa tästä pumppujen säätämisestä. Olen nyt ajanut molempia pumppuja vakiokierroksilla, mutta taidan vaihtaa sen GP6 vakiopaineelle. Latauspumpun pidän edelleen vakiokierroksilla, ettei se ala veivaamaan
Niin, toisaalta vaihtuva painero voi olla kanssa kokeilemisen arvoin... Eikös ongelma ole se että patteri "varastaa" lattioilta. Mun käsityksen mukaan jos virtausta rajoitetaan voimakkasti niin muuttuva paine-ero [fig8] voisi olla parempi. Alla erään Wilo pumpun toimintaperiaate käyrät.
Viimeksi muokattu:
Osaako joku kertoa, miten tuota vaihtoventtiiliä (vai shunttiako?) F750 lämmityskierron paluuliitännässä XL2 ohjataan? Entä millainen avautumispaine ja maksimivirtaama mahtaa kierron ohitusventtiilillä olla (siis venttiili, joka päästää vettä lämmityskierron puskurivaraajasta lämmänvaihtimen tulopuolelle, jos kierto suljetaan (vai olenko käsittänyt tuon väärin?)? Aihe on mielenkiintoinen periaatteessa, mutta tuntematta vastauksia edellisiin kysymyksiin ei oikein uskalla ottaa kantaa suuntaan tai toiseen ...
Espejot
Hyperaktiivi
Jäin nyt miettimään että mihin lattialämityksen paluussa oleva säätö/vaihtoventiiliä tarvitaan...
Tämä f750 on kyllä mielenkiintoinen härveli... tuli sellainenkin mieleen että lämmitysverkon painehäviö + SAM painehäviöiden tulisi olla about samaa suuruusluokkaa ja tämä hoidetaan linjasäädöllä sillä muuten lämmitysverkostoon ei riitä vesi. Käytänössä tämä tarkoittaa että koko verkoston painehäviö on pienempi kun SAM ja lämmitysverkosto on rinnan kytketty? Eli kun samin ventiilin on raoillaan alkusyksystä niin verkoston painehäviöt on suuret ja lopputalvesta oleellisesti pienemmät? Ja jos painehäviöt on about smat niin SAM vaikutus verkoston ominaiskäyrään on suuri?
Viimeksi muokattu:
Sitä paluussa olevaa vaihtoventiiliä tarvitaan mielestäni käyttövesisyklin aikana. Eli lämmitys paluu menee tällöin suoraan puskurisäiliöön ja GP6 pumppu pistää sen sitten takaisin kiertoon.
Ja kun ollaan lämmityssyklissä, niin GP1 ja GP6 on peräkkäin pumppaamassa ja tuo paluun venttiili ei päästä paluuta puskuriin.
Mutta se puskurista lähtevä lattiakierron ohituskaista on mysteeri. Mietin että voisiko se liittyä käyttövesisyklissä veden viilentämiseen ennen levarille menoa?
Nimittäin kun katsoo missä paisari on, niin olisko niin että se vaihtoventiili käyttöveden ja lämmityksen välillä jää hieman auki käyttöveden teon yhteydessä.
Menee hieman arvailuksi....
Ja kun ollaan lämmityssyklissä, niin GP1 ja GP6 on peräkkäin pumppaamassa ja tuo paluun venttiili ei päästä paluuta puskuriin.
Mutta se puskurista lähtevä lattiakierron ohituskaista on mysteeri. Mietin että voisiko se liittyä käyttövesisyklissä veden viilentämiseen ennen levarille menoa?
Nimittäin kun katsoo missä paisari on, niin olisko niin että se vaihtoventiili käyttöveden ja lämmityksen välillä jää hieman auki käyttöveden teon yhteydessä.
Menee hieman arvailuksi....
Viimeksi muokattu:
specialist
Aktiivinen jäsen
Pystyykö F750 kompressorin taajuutta itse valitsemaan testimielessä? Huoltovalikossa on testing mode, josta tulee varoitukset näytölle enkä ole sitä vielä uskaltanut kokeilla. Nyt siis kun tiedän asetuksissa olevan taajuuksien estoja, olen kuunnellut mikä taajuus kuuluu sisälle. Sattuipa niin, että nyt yksi kuului ja nopeasti menin tekniseen tilaan katsomaan mikä on kompressorin taajuus. Uplink kun tulee aina vähän jäljessä. Olisi kätevää jos voisi käydä itse taajuuksia läpi.
specialist
Aktiivinen jäsen
Oletteko seurailleet F750:n ilmanopeusanturin BS1 lukemia ja täsmääkö se venttiileistä mitattuun poistoilmavirtaan? Säädin ilmanvaihdon ohuella F5 poistosuodattimella ja ilmanopeus oli anturin mukaan kuukausia noin 225. Vaihdoin suodattimen uuteen samanlaiseen ja anturin lukema ei noussut enää yli 210 vaikka konetta ajoi ilman kompressoria.
Laitoin kokeeksi tilalle paksumman mutta saman F5 luokan suodattimen ja ilmanopeus nousikin yli 230. Suodatin oli vähän liian iso koteloon ja jäi keskeltä koholle mutta oli kuitenkin tiiviisti. Leikkasin sitten sen saman suodattimen paremmin suodatinkoteloon sopivaksi ja ilmanopeus jäikin nyt noin 210 lukemiin.
Sitten kokeilin laittaa taas sen ohuemman F5 suodattimen ja sillä ilmanopeus jäi sillä kertaa 190 lukemiin vaikka puoli tuntia aiemmin sillä samalla se oli ollut noin 210.
Kävin kokeilujen välissä mittaamassa parista venttiilistä lukemia ja ne olivat parin desimaalin sisällä siitä mitä pitikin joka kerta. Joten ei toi ilmanopeusanturi tunnu olevan kovinkaan tarkka ja venttiileistä mitattu poistoilmavirta on paljon enemmän kuin anturin näkemä jos anturin yksikkö on se m3/h.
Laitoin kokeeksi tilalle paksumman mutta saman F5 luokan suodattimen ja ilmanopeus nousikin yli 230. Suodatin oli vähän liian iso koteloon ja jäi keskeltä koholle mutta oli kuitenkin tiiviisti. Leikkasin sitten sen saman suodattimen paremmin suodatinkoteloon sopivaksi ja ilmanopeus jäikin nyt noin 210 lukemiin.
Sitten kokeilin laittaa taas sen ohuemman F5 suodattimen ja sillä ilmanopeus jäi sillä kertaa 190 lukemiin vaikka puoli tuntia aiemmin sillä samalla se oli ollut noin 210.
Kävin kokeilujen välissä mittaamassa parista venttiilistä lukemia ja ne olivat parin desimaalin sisällä siitä mitä pitikin joka kerta. Joten ei toi ilmanopeusanturi tunnu olevan kovinkaan tarkka ja venttiileistä mitattu poistoilmavirta on paljon enemmän kuin anturin näkemä jos anturin yksikkö on se m3/h.
Sen anturin tarkoitushan on mitata miten ilmavirta hiipuu jäätymisen yhteydessä.
Eli sillä ei laitteen kannalta ole suurta merkitystä, että onko alkumittausarvo absoluuttisen tarkka, kunhan siitä arvosta laskettu ilmavirran tipahtaminen saadaan mitattua riittävällä tarkkuudella.
Se miksei se antaisi samalla suodattimella samoja arvoja toistetuissa testeissä.... hmm.... Olosuhteiden pitäisi olla testeissä sitten oikeasti ihan samat. Tyyliin onko joku avannut oven tai ikkunan sillä välillä kun teit testejä?
Eli sillä ei laitteen kannalta ole suurta merkitystä, että onko alkumittausarvo absoluuttisen tarkka, kunhan siitä arvosta laskettu ilmavirran tipahtaminen saadaan mitattua riittävällä tarkkuudella.
Se miksei se antaisi samalla suodattimella samoja arvoja toistetuissa testeissä.... hmm.... Olosuhteiden pitäisi olla testeissä sitten oikeasti ihan samat. Tyyliin onko joku avannut oven tai ikkunan sillä välillä kun teit testejä?
specialist
Aktiivinen jäsen
Muuttujia toki on ja kaikki on mahdollista. Saattoi tietysti joku ovi olla auki välillä. Ei se tietenkään selitä sitä miten tasaisesti noin 225 arvoja näyttänyt anturi näyttää suodattimen vaihdon jälkeen noin 210 pidemmän aikaa. Lähinnä mietin jos muut on seuraillut pysyykö teillä lukemat kuukaudesta toiseen suht tasaisena.
Empiiristen kokeiden perusteella sanoisin että anturin antamaa arvoa ei kannata tai oikeastaan edes voi tulkita absoluuttisena. Kun suodattimet vaihtaa tai putsaa niin laite tuntuu arpovan jonkun lähtöarvon 250-300 väliltä ja siitä se sitten lähtee tippumaan kun laite vetää jäähän ja myös pikkuhiljaa suodattimen likaantuessa. Joskus oon saanu aikaan tilanteen että suodattimen putsauksen jälkeen arvo on pienempi kuin ennen putsausta.
Sen mittarin tarkoitushan on vain lukita arvo ja sitten verrata muutosta siinä.
Olisi ihan hauska tietää millainen mittari siinä on, mutta kuten tunnettua ei ilmavirran mittaus ihan helppoa ole ja aika kallista laitetta saa olla jos ihan tarkan arvon haluaa mitata.
Ko. Käyttötarkoitus huomioiden se anturi tuskin montaa euroa maksaa mikä F750 on laitettu.
Olisi ihan hauska tietää millainen mittari siinä on, mutta kuten tunnettua ei ilmavirran mittaus ihan helppoa ole ja aika kallista laitetta saa olla jos ihan tarkan arvon haluaa mitata.
Ko. Käyttötarkoitus huomioiden se anturi tuskin montaa euroa maksaa mikä F750 on laitettu.
Tällä kelillä taitaa olla 18 astetta ja koko seurannan ajan samaa keliä pitänyt. Just nyt on laskettu tuloilman lämpötila 17,6 astetta.
Sellainen lisähuomio, että tuloilman lämpötila seuraa hyvinkin tarkasti Sam41:n paluuveden lämpöä.
2016 rakennettu matalaenergia kivitalo. 160m2 lämmitettävää pinta-alaa. Legalett ilmalämmitys systeemi kyseessä(katso netistä https://www.legalett.fi/mika-on-legalett).
Tosin lämpökäyrä on ollut hakusessa koko talon olemassaolon ajan ja just pari päivää sitten testimielessä laitoin Niben 7 käyrän(käytännössä patteriverkon). Kovimmillakin pakkasilla kyllä riittää 4-5 käyrä, mutta kun puhaltimet vaatii vähintäänkin 30 asteista menovettä, että alkavat jakaan lämpöä lattiassa ja nämä nollakelit on just se ongelma.
EDIT: Osaisko joku muuten laskea, että kuinka paljon lämpimämpää menovettä vaatii että vastaa samaa kuin vesikiertoisessa lattialämmityksessä. Nythän menovesi menee vain ilma-vesilämmönvaihtimille asti ja siitä eteenpäin puhaltimilla lattiaan(piirit noin 20m max, 50mm putki ja päällä noin 5cm betonia)
pökö
Kaivo jäässä
Miksi olet päätynyt legalettiin?
Talossa kantava laattaperustus ja siten ilma-/lämpövuodot on saatu aikalailla minimiin. Samalla takka saatu kytkettyä samaan lattialämmitysputkistoon ja siten kiertoilmatakan lämpö ohjataan suoraan lattiaan, joka on todella hyvä systeemi ihan jo oman kokemuksen perusteella. Paljon varaavaa massaa lattiassa(valu paksuimmillaan 30cm) paljon hyötyjä, mutta ehkä kuitenkin olisin päätynyt vesikiertoiseen Legaletiin näillä kokemuksilla, jos nyt pitäis valita uudelleen
specialist
Aktiivinen jäsen
Ihan vaan mutuna kun sulla on menolämpötila noin korkea niin Sam41:n venttiili voi olla vielä aika kiinni eikä siellä siten kovin suurta virtausta ole, josta seuraa se kun tehdään käyttövettä tai sulatellaan niin se pieni virtaus ei enää riitäkään kun menolämpö laskee joten tuloilman lämpö laskee kovasti. Sam-yksikkö kun ei kauhean nopeasti muuta sen venttiilin asentoa ja Niben mukaan se pyrkii -+2 asteen rajoissa siihen pyyntilämpötilaan. Toinen mutu on se kun en tunne tuota legalettiä kovin hyvin niin missä siellä on lämpöä varastoituna niihin hetkiin kun tehdään käyttövettä tai sulatetaan? Eli kun pilp ei tuota lämpöä niin onko siellä tarpeeksi vesitilavuutta, puskurivaraajaa tai siirtyykö lämpöä mitenkään takaisin lattiasta kiertoveteen kun tuloilmayksikkö kuitenkin koko ajan jäähdyttää sitä vettä..
Pyynti itselläni 18 astetta. Tästä kannattaa tuo yksi korkea/matala piikki unohtaa, tein muistaakseni silloin hienosäätöä tuloilma-anturin paikalle:
Alkuperäisellä paikallaan Sam41:n tuloilma-anturi näytti mielestäni liian alhaisia lukemia, josta seurasi se, että tuloilma oli oikeasti lämpimänpää kun laite yritti lämmittää sitä liikaa. Uudella paikalla sain tuloilman lämmön seurailemaan veden paluulämpöä lähempänä, ja nyt se on varmaan suurinpiirtein niinkuin kuuluukin. Jännä kuitenkin jos se vakiopaikka useimmilla toimii ja joillain ei.
Pyynti itselläni 18 astetta. Tästä kannattaa tuo yksi korkea/matala piikki unohtaa, tein muistaakseni silloin hienosäätöä tuloilma-anturin paikalle:
Alkuperäisellä paikallaan Sam41:n tuloilma-anturi näytti mielestäni liian alhaisia lukemia, josta seurasi se, että tuloilma oli oikeasti lämpimänpää kun laite yritti lämmittää sitä liikaa. Uudella paikalla sain tuloilman lämmön seurailemaan veden paluulämpöä lähempänä, ja nyt se on varmaan suurinpiirtein niinkuin kuuluukin. Jännä kuitenkin jos se vakiopaikka useimmilla toimii ja joillain ei.
Minulla on Nibe UKV 100 varaaja PILPin ja SAMin/lattiakierron välissä
Legalett kuitenkin vaatii suurempaa menolämpötilaa, niin mistä minun nyt kannattaisi lähteä kokeilemaan asian korjausta? Mitään ideoita?
Liitetiedostot
Heiluu minullakin lämpö, vähän kapeammalle kaistalla tosin. Mutta vaihtelua tulee ainakin kahdesta syystä:
- käyttövesisyklin aikana menoveden lämpö tippuu ja SAM ei siihen heti reagoi
- sulatusten aikana sama homma
En tiedä miten teknisesti ihan tuo säätö toimii, mutta joku viive siinä on ja varmasti venttiilin asentoa säädetään portain.
Onko sinulla joku ongelma siis vai mietityttääkö asia muuten vain? Minä en ainakaan huomaa yhtään mitään jos tuloilma vaihtuu muutaman asteen suuntaan tai toiseen.
- käyttövesisyklin aikana menoveden lämpö tippuu ja SAM ei siihen heti reagoi
- sulatusten aikana sama homma
En tiedä miten teknisesti ihan tuo säätö toimii, mutta joku viive siinä on ja varmasti venttiilin asentoa säädetään portain.
Onko sinulla joku ongelma siis vai mietityttääkö asia muuten vain? Minä en ainakaan huomaa yhtään mitään jos tuloilma vaihtuu muutaman asteen suuntaan tai toiseen.
specialist
Aktiivinen jäsen
Sam41 anturin lukemia tasaa se kun se on metallilevyssä ja sitä kautta laitteen rungossa kiinni. Samalla tavalla lukemat kyllä heiluu itselläkin siinä 2-4 asteen sisällä, anturin siirto nopeuttaa säätöä mutta toisaalta lokeista katsottuna heilunta varmaan lisääntyi kun anturi reagoi nopeammin lämpötilanmuutoksiin. Ennemmin itse vaihdoin sen paikkaa syystä että se näytti mielestäni liian matalia lukemia, jos samista palaavan veden ja tuloilman lämpötila ovat jo valmiiksi suht samalla viivalla en usko että sitä kannattaa siirtää, ja muutenkin jos varsinaisia ongelmia ei ole niin kannattaako tehdä mitään.
Viimeksi muokattu:
Jep, siirtämistä enemmän mietin, että kokeilisi sen tavallaan eristämistä, että lämpötilamuutokset ei olisi nopeita missään tilanteessa.
Mitään ongelmaa ei minullakaan ole, mutta pitäähän sitä jotain säätää aina. Luultavasti ainakin saa aikaiseksi ongelmia, jos niitä ei muuten ole. ;-)
Mitään ongelmaa ei minullakaan ole, mutta pitäähän sitä jotain säätää aina. Luultavasti ainakin saa aikaiseksi ongelmia, jos niitä ei muuten ole. ;-)
Yleisesti ottaen lämpötila-antureissa tämmöisessä käytössä pieni hitausmomentti luulisi olevan hyödyksi. Metallissa kiinni ja ilmavirran sitä pyyhkiessä enpä tiedä onko tuo optimaalinen tapa mitata lämpöä.
Tulitikkuaskissa on aika sopiva eriste. Täytyy ottaa kokeiluun jossain välissä että säätäisikö sen kanssa SAM rauhallisemmin tuloilman lämpöä.
Voi jehna.
Eilen sanoi Wilon kiertovesipumppu itsensä irti, virtaa menee kortilta pumpulle, mutta pumppua en saa käyntiin (on siis täysin pimeänä).
Sopivasti vielä perjantaina ja koneella ikää kokonaiset 2kk..
Saako jollain vippaskonstilla lattialämmityksen kiertoon työnnettyä lämmintä vettä, vinkkejä?
Pumppua ei löydy niben valtuutetuilta huoltajiltakaan, mitä tuli soitettua..
Eilen sanoi Wilon kiertovesipumppu itsensä irti, virtaa menee kortilta pumpulle, mutta pumppua en saa käyntiin (on siis täysin pimeänä).
Sopivasti vielä perjantaina ja koneella ikää kokonaiset 2kk..
Saako jollain vippaskonstilla lattialämmityksen kiertoon työnnettyä lämmintä vettä, vinkkejä?
Pumppua ei löydy niben valtuutetuilta huoltajiltakaan, mitä tuli soitettua..
Ihan mikä tahansa pumppu minkä tahansa rautakaupan hyllystä haettuna ja töpseli seinään? Jos se Nibe vaan lämmintä ymmärtää tehdä, niin ei kai sen sitä kv-pumppua tartte ohjata?
), sillä siinä on lähtö pumpun pohjassa.Nibeltä asiaa tiedusteltuani sain vastaukseksi, että tuollainen heilunta on normaalia tällä kombolla(F750+Sam41). Säätöventtiili ei tahdo oikein keretä reagoimaan tarpeeksi nopeasti ja siitä toi heilunta.
Ei sinänsä mitään ongelmaa asian kans, mutta vähän ihmetyttää vaan. Joskus nopeasti ku pakkanen kiristyy tahtoo alhaisimmilla lämpötiloilla vähän olla vedon tuntua. Lienekkö vaikuttaisi asiaan jos hieman rajoittaa kiertoa patterissa linjasäätöventtiilistä?
Onko teillä ihan perus tuloilmaventiilit? Niiden hajoituskuvio ei kaksinen ole ja jos on ahtaalle kiristetty venttiili, voi ilmavirta olla hyvin pistemäinen.
Parempia löytyy esim Climeconilta.
Juu mallia perus on ja ilmavirta on kyllä aika voimakas ja pistemäinen. Pari Climeconin seinämallia on sitten olohuoneessa...