Tulistan halvimmalla tunnilla sen kuumaksi vastuksiakin käyttäen.Miten Mikillä lähtee lämpötila tippumaan 68 asteesta ja Nollakakkosella 54 asteesta?
Onhan tuollakin jo vaikutusta lämpimän veden riittävyyteen.
Seuraa alla olevaa videota nähdäksesi, miten asennat sivustomme verkkosovelluksena aloitusnäytöllesi.
Huom.: This feature may not be available in some browsers.
Tulistan halvimmalla tunnilla sen kuumaksi vastuksiakin käyttäen.Miten Mikillä lähtee lämpötila tippumaan 68 asteesta ja Nollakakkosella 54 asteesta?
Onhan tuollakin jo vaikutusta lämpimän veden riittävyyteen.
Joo kyllä... Luksustila menee tunniksi päälle ja sen pysäytyslämpö on 65C. Menee viimeiset ~10C vastuksilla ja 6,5kW teholla.Sillä saa näköjään hyvin lisää potkua. Onko Shelly ohjaamassa jotain potentiaalivapaata inputtia Nibessä, jonka voi valita pakottamaan vastuksen päälle?
Kaipa tuo 50/45 on valittu talous edellä, ei tuossa nostossa pitäisi mitään estettä olla. Kompressori käy hiukan raskaammin ja vähän heikommalla hyötysuhteella sekä todennäköisesti hiukan aiempaa pidempään mutta pitäisi tuo 55/50 onnistua vielä ilman vastuksiakin tai ainakin hyvin pienellä vastuskäytöllä.Hassu kysymys: Kun on Nibe, millä normaalitilan ylä ja alalämmöt on defaulttina sen 50 / 45 (Jos en nyt ihan väärin muista) ja niitä voi asetuksista säätää.. Niin onko jokin syy miksi niitä ei voisi nostaa -> 55 / 50?
Varmahan en voi tuosta olla, mutta epäilen, että @Mikki :n järjestelmässä varaajan korkea lähtölämpötila tekee sen että varaajasta otetaan maltillisemmin kuumaa vettä ja käyttöveteen sekoitetaan aluksi suurempi määrä kylmää vettä. Täten alussa purkausnopeus ja samalla täyttönopeus on sen verran maltillinen että varaaja pysyy kerrostuneena. Toisella suihkukerralla taas varaaja on yläosastaan jo vähän jäähtynyt, jolloin käyttöveteen sekoitetaan suhteessa enemmän kuumaa vettä ja samalla varaajaa täytetään kiihtyvällä vauhdilla verkostovedellä jolloin myös varaajan yläosa alkaa jäähtymään.Minä en käsitä miten tuo yläosa voi seurata noin suoraan alaosan lämpöä....
Lähtö 51.8, suihkujen jälkeen 50.8 astetta ja toisela suihkuttelijalla puoli metriä tukkaa jokapuolela ja mulla keski-ikänen pälvikalju lyhyellä tukallaVarmahan en voi tuosta olla, mutta epäilen, että @Mikki :n järjestelmässä varaajan korkea lähtölämpötila tekee sen että varaajasta otetaan maltillisemmin kuumaa vettä ja käyttöveteen sekoitetaan aluksi suurempi määrä kylmää vettä. Täten alussa purkausnopeus ja samalla täyttönopeus on sen verran maltillinen että varaaja pysyy kerrostuneena. Toisella suihkukerralla taas varaaja on yläosastaan jo vähän jäähtynyt, jolloin käyttöveteen sekoitetaan suhteessa enemmän kuumaa vettä ja samalla varaajaa täytetään kiihtyvällä vauhdilla verkostovedellä jolloin myös varaajan yläosa alkaa jäähtymään.
@Nollakaks talossa lähtötilanne, kun vesi on valmiiksi viileämpää ja varaajan purkunopeuskin on rivakka, Varaajan yläosasta otetaan suhteessa enemmän viileämpää vettä käyttöveteen jotta asetettu käyttöveden lämpötila pysyy säädetyssä. Ja samalla saattaa varaajan nopeampi täyttäminen sekoittaa kerrostuman, ja siksi yläosan lämpö seuraa alaosan lämpöä.
Onko @Nollakaks tulovesiputkessa paineenalennusventtiiliä, ja jos on mihin se on säädetty? Tuo suihkun Eco- asetuksella oleva 12,5l/min virtaama nimittäin viittaisi korkeaan verkostopaineeseen. Kuvittelisin että Ecotilassa suihkupäät 3 bar paineella antavat noin 6-9 l/min virtaaman. Mitä valmistaja sanoo suihkupään virtaamaksi ecotilasssa?
Ei kyllä olisi aivan tavatonta että tuo sekoitusventtilikin voisi olla jumissa tai viallinen, jos se ei sekoita kylmää vettä lähtevään laisinkaan? Silloin kaikki käyttövesi tulisikin varaajasta.Nimittäin edellisen suihkun jälkeen lienee sekoitusventiili täysin varaajan puolellla ja näin suihkun avautuessa sinne menee paineella X baria vettä mikä voi pyöräyttää koko varaajan ympäri ämpäri.
Se tulee muutenkin suoraan jos varaaja on 50-55 asteinenEi kyllä olisi aivan tavatonta että tuo sekoitusventtilikin voisi olla jumissa tai viallinen, jos se ei sekoita kylmää vettä lähtevään laisinkaan? Silloin kaikki käyttövesi tulisikin varaajasta.
Niin muuten jumittaakin eli sekoitusventtiiliä pitäisi käyttää ääriasennossaan vettä laskien kerran vuodessa.Ei kyllä olisi aivan tavatonta että tuo sekoitusventtilikin voisi olla jumissa tai viallinen, jos se ei sekoita kylmää vettä lähtevään laisinkaan? Silloin kaikki käyttövesi tulisikin varaajasta.
Varsinkin jos ja kun sekoitusventtiili on vielä väännetty auki, täysin tappiin kuten viestissä #245!Se tulee muutenkin suoraan jos varaaja on 50-55 asteinen
Varsinkin jos ja kun sekoitusventtiili on vielä väännetty auki, täysin tappiin kuten viestissä #245!
Huh huh paljon vastauksia aivot menee ihan solmuun! Pitää kysellä onko tossa paineenalennusventtiili. Jos sen voi jostain tunnistaa helposti niin saa kertoa. Itsellä ei mitään ymmärrystä.Niin mutta onhan toki suihkussakin sekoitusventiili.
Mutta tietenkin jos varaajassa on 50C ja jos vesi vielä yhtään jäähtyy matkalla suihkuun ja on totuttu noin 40C suihkuveteen ja kylmä vesi on tähän aikaan vuodesta 3-4C, niin kyllähän massiivisesti suurin osa vedestä tulee suoraan varaajasta.
Eli kyllä tämän tapauksen voinee tiivistää siihen, että....
- Kannattaa veden kulutuksen hillitsimiseksi asennuttaa paineenalennusventiili, ellei sellaista jo ole. Vedenpaine voi olla liian kova.
- Käyttöveden riittävyyden varmistamiseksi erillinen tulistusvaraaja lienee tarpeen. 100 litrainen tai suurempi.
Paineenalennus, eli vakiopaineventtiili on yleensä heti talon vesimittarin jälkeen.Pitää kysellä onko tossa paineenalennusventtiili. Jos sen voi jostain tunnistaa helposti niin saa kertoa. Itsellä ei mitään ymmärrystä.
Huh huh paljon vastauksia aivot menee ihan solmuun! Pitää kysellä onko tossa paineenalennusventtiili. Jos sen voi jostain tunnistaa helposti niin saa kertoa. Itsellä ei mitään ymmärrystä.
Onko mitään uutta?
Täällä kun on liputettu sähköllä lämmitettävän lisävaraajan puolesta.
Eikö saman asian ajaisi se että lisälämmitetään Niben oma varaaja n. 70 C:een vastusten avulla, niinkuin @Mikki tekee.
Olemme tässä nyt muutaman päivän käyneet suihkussa siten, että hana juuri ja juuri on edes päällä.. Varmaan on vieläkin saippuat niskassa.Kohta on viikko kulunut kun otit kuvan vesimittarista.
Ottaisitko vielä ennen pääsiäistä uuden kuvan
Ei nyt tuommoista silmään osunut ainakaan.Ne on jotain tämän näköisiä. Pitää olla joku asteikko missä on barit. Ja ne on siis lukemia alle 10.... normaali asetus tuohon on jotain 3-3,5.
Vesijohtoverkoston paine voi hyvi olla 5-7 riippuen missä kohtaa verkostoa oma talo sattuu olemaan.
Näytä liitetiedosto 96282
Lämmityspiirin virtauksen säätöön on tuo vehje.Ei nyt tuommoista silmään osunut ainakaan.
Tämmöinen on, mutta taitaa olla jokin muu..
Tuon korkean paineen voisi varmaan todentaa, jos olisi edes yksi hana, jonka tehtaan ilmoittama virtaama tiedetään 3 bar paineessa, esimerkiksi keittiön hana ilman mitään letkuja, tai suihkuja. Sinne alle ämpäri, hana kaakkoon kylmälle puolelle ja kellosta aikaa. Jos virtaama tulee mittaamalla reippaasti suuremmaksi kuin valmistaja ilmoittaa on kyse korkeasta verkoston paineesta. Joillain hanavalmistajilla on oikein taulukko verkostopaineen ja virtaaman suhteesta, tällaisesta taulukosta pääsisi kiinni karkeasti vallitsevaan paineeseen, jos ei verkostossa mittaria ole.Lienee 5-7 baria olevan mahdollista ilman alennusventiiliä.
Kuluneen viikon aikana on veden kulutus ollut keskimäärinOlemme tässä nyt muutaman päivän käyneet suihkussa siten, että hana juuri ja juuri on edes päällä.. Varmaan on vieläkin saippuat niskassa.
Ilmeisesti paineenalenninta ei ole, vaikka rakennusmääräyksetkin taitavat sellaista edellyttää.Ei nyt tuommoista silmään osunut ainakaan.
Tämmöinen on, mutta taitaa olla jokin muu..
Ei kai edellytä?Ilmeisesti paineenalenninta ei ole, vaikka rakennusmääräyksetkin taitavat sellaista edellyttää.
Ei tuossa alenneta painetta vaan kuristetaan virtausta, ääntä tulee herkästiTällainen venttiilillä kuristettu paineenalennus saattaa aiheuttaa ulinaa putkissa
Eikös tämä ole jo olemassa, legionellantappo?Tästä päästääkin siihen että saisi olla oma asetuksensa että lämmitä KV vastuksilla kun saavutetaan tietty lämpötila...
Mulla legionella tappo menee kompuralla että ei.Eikös tämä ole jo olemassa, legionellantappo?
Ajastaa legionellantapon kertaan päivässä sopivaan aikaan niin että vesi on silloin kuumimillaan kun yleesä käydään suihkussa.
Toi on ns. "köyhänmiehen" paineen / Virtaaman alemmus. Niinhän itekin olen kotonani tehnytIlmeisesti paineenalenninta ei ole, vaikka rakennusmääräyksetkin taitavat sellaista edellyttää.
Kuten täällä ovat muutkin veikkailleet, voi suuri virtaama sekottaa varaajassa olevat (kylmän ja kuuman) vesikerrostumat, jolloin lämmin vesi "loppuu", ja käyttöveden yläosan -käyrä näyttää syöksyvän käsi kädessä käyttöveden täytön -käyrän kanssa. Voit "tehdä" paineenalennuksen itse ruuvaamalla tätä venttiiliä niin paljon kiinni, että esimerkiksi kodinhoitohuoneen hanasta saatava vesimäärä on maksimissaan 12l minuutissa:
Näytä liitetiedosto 96413
Tällainen venttiilillä kuristettu paineenalennus saattaa aiheuttaa ulinaa putkissa, mutta näin saadaan selville mahdollinen syyllinen lämpimän veden nopeaan loppumiseen (runsaan käytön lisäksi).
Tällaisen tekstin löysin nopeasti: "Jos vedenpaine jakojohdossa on yli 500 kilopascalia, on käytettävä paineenalennusventtiiliä, jolla paine alennetaan vesilaitteiston mitoituksen edellyttämälle tasolle."Ei kai edellytä?
Luin koko ketjun. Mulla on F750 ja iso Älvsbytalo. Tekisi mieli auttaa; millaista logia tähän ketjuun tarvittaisiin? Nibe UpLink löytyy (se vanha, en ole vielä päivittänyt softaa) ja sieltä saan graafia tarvittaessa. Liitteenä pari kuvaa. Aamulla käyty suihkussa ja illalla saunassa.Eikö täältä löydy ketään muuta, joka voisi laittaa omansa F750 logia?
Saisi lisää vipuvartta ongelman ratkaisuun

Jes, laitoin sisään. Kattellaan parin päivän päästä.Tökkää muistitikku koneeseen ja loggaa mittausarvoja päivän parin ajalta 20 s keruuvälillä. Koska tänne foorumille ei voi liittää log tiedostoja, niin lähetä suoraan minulle antti.seppala(at)sulo.fi
Otin tökkelin irti ja laitoin postilla sulle tulemaan logia parilta päivältäTökkää muistitikku koneeseen ja loggaa mittausarvoja päivän parin ajalta 20 s keruuvälillä. Koska tänne foorumille ei voi liittää log tiedostoja, niin lähetä suoraan minulle antti.seppala(at)sulo.fi
Toinen havainto imukaasun lämpötila, BT17, värähtelee lähes koko ajan n. 10-12C n. kahden minuutin jaksoissa.
Sama ilmiö on havaittavissa lähes kaikissa tutkimissani F750 poistoilmalämpöpumpuissa. Minusta tämä on vika mutta nyt alkaa tuntua että se on ominaisuus tosin erittäin huono sellainen.
Vaikka transientti on pieni mutta kun niitä tulee paljon, vuodessa neljännesmiljoona, aiheuttaa se ajan saatossa materiaalien väsymistä ja pahimmassa tapauksessa rikkoutumisia.