Tehari
Aktiivinen jäsen
Veikkaisin että sen verran kova paine päällä että laitos laitetaan käyntiin vaikka hieman säröjä onkin. Jos ois kesä, tuskin näin tehtäisiin.
Se mikä positiivista että saadaan edes joihinkin päiviin apua sähkövajeeseen.
Olkiluoto 3:n polttoaine on Olkiluodossa
- Viestiketjun aloittaja janti
- Aloituspäivämäärä
- Tila
Se mikä positiivista että saadaan edes joihinkin päiviin apua sähkövajeeseen.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Kun tuo uusien osien vaihto menee joka tapauksessa jo kevään puolelle ja sitä ennen on 4vk stoppi about pahimpaan pakkasaikaan, niin miksi ihmeessä sitä koekäyttöä ei vain jatketa 1-2kk ja näin saataisiin tuo uusien propellien vaihtokin reippaasti sinne alkukesään, aikaan kun sille lisätuotannolle ei enää ole sellaista huutoa kuin nyt. Juu, eihän tuo laitos tuota täyttä kapaa tuon koekäytön aikana, mutta koekäyttöä venyttämällä siitä saataisiin edes jotain ulos valtakunnan verkkoon vs. että se seisoo pahimman tarpeen aikaan sen 4vk tuottamatta yhtään mitään 
puuteknikko
Vakionaama
Voisi sanoa noiden laitteiden kohdalla, että koekäyttö teki sen mitä sen pitikin. Kun kaikki paljastuivat samalla tavalla viallisiksi ja mitään varsinaista ulkoista syytä ei ole löydetty, on helpompi todeta, että mitoitus on ollut väärä ja tuotantokäyttöön pitää saada paremmat ja niin myös tapahtuu. Tämä olisi ihan normaalia eikä aiheuttaisi isompaa keskustelua kaikissa muissa tapauksissa paitsi tällaisessa laitoksessa, jota seurataan joka mediassa ja josta paskalehdet revittelevät mielellään paskoja otsikoita.
Ehkä tuon olisi voinut selvemminkin sanoa. Ymmärsin, että neljän viikon seisokin aikana vaihdetaan uudet juoksupyörät, mutta mitä muu litania mahtaa tarkoittaa? Viivästyttävätkö säröytyneiden pyörienkin tarkastukset uudestaan käynnistämistä? Vai epäilläänkö, että pumppuihin tulisi ennen seisokkia vielä muitakin vikoja?
Säröytymisen syynä poikkeavat käyttöolosuhteet tuntuvat kyllä selittelyltä. Kyllä pumppujen pitäisi kestää testaamisessa tarvittavat tilanteet. Testien tarkoitushan on varmistaa laitteiden toimintavarmuus myös mahdollisissa häiriötilanteissa.
Ei vaihdeta. Uudet juoksupyörät tulevat myöhemmin ja niiden vaihto on oma lisärumbansa.
Poikkeavat käyttöolosuhteet tässä tapauksessa tarkoittanevat juurikin häiriötilanteita, joita kyseiset pumput eivät yleensä kohtaa, mutta jos kohtaavat niin niiden pitää kestää ne.
Nythän testit osoittivat, että ne eivät kestä ja kestävämmät vaihdetaan tilalle.
Edit. Tai kestiväthän ne, kun niillä nytkin voidaan laitosta pyörittää täydellä teholla, mutta parempi varmaan että joka häiriön jälkeen ei tarvitse uusia pumpujen sisuskaluja..
Testiohjelmassa ilmeisesti on varsin selkeä muutos. Eihän siinä tuollaista 4 viikon seisokkia enää pitänyt olla. Varsin lyhyet testit ennen sitä ja uudet juoksupyörät tulee vasta paljon myöhemmin. Nykyisessä ohjelmassa ei edes vielä ole varattuna alasajoa niiden vaihtoon. Kai ne uudetkin pitää testata ennen laitoksen vastaanottoa?
Joka tapauksessa on varmaa, että talven todennäköisimmissä kulutushuipuissa OL3:sta ei ole iloa. Sehän käy nyt lomakaudella pätkien ja sitten on kuukauden taas seis kovimman tarpeen ajan.
Joka tapauksessa on varmaa, että talven todennäköisimmissä kulutushuipuissa OL3:sta ei ole iloa. Sehän käy nyt lomakaudella pätkien ja sitten on kuukauden taas seis kovimman tarpeen ajan.
Tuskin se ihan noin yksinkertaista on. On voitu myös pyrkiä parantamaan hyötysuhdetta ohentamalla siipiä.
Syynäävät varmaan kaikki höyrypiirin osat mahdollisten vaurioiden varalta, mm. syöttöpumpuista mahdollisesti irronneitten jyvästen varalta. Kaikki neljä juoksupyörää korvataan vahvistetulla uudella mallilla ja sitten niitä vielä testaillaan ja luultavasti tarkastetaan sopivan käyttöjakson jälkeen.
On nuo testit olleet speksattuina ja valmistajien tiedossa, mutta laitos ei ilmeisestikään niitä vaurioitta kestänyt. Tuossa suhteessa suomalainen ja eurooppalainen käyttöönottotarkastus eroaa kiinalaisesta, eli laitos todellaan ajetaan lävitse kriittisiksi määritellyistä testeistä ja tutkitaan, että niistä selvitään. Niiden jälkeen laitos otetaan vasta käyttöön. Kiinalainen ei ole niin tarkka testien kanssa ja ottaa laitoksen käyttöön lievemmillä kriteereillä. Jos sitten käytössä tuleekin ongelma, kuten tapahtui OL3:n sisarlaitokselle, laitos ajetaan esim. vuodeksi alas selvityksiä ja korjauksia varten, kuten siellä tapahtui. Näin toimien varmaan OL3:kin olisi saatu hajoamaan sopivasti talvella käyttöönoton jälkeen ja sen saanti käyttöön seuraavaksikin talveksi olisi ollut suuri jännityksen ja epävarmuuden aihe. Sen ohella omistajan vastuu tapahtuneesta olisi kasvanut suhteessa ennen hyväksymistä todettuihin vikoihin.
En muista mistä kuulin, mutta pitkään ollut omassakin käytössä erinäisten projektien aikana: "Rauta rauhoittaa".
Mitäs tässä on 2 kk tehty? Eikö silloin ole syynäilty höyrypiirejä?
Uudet juoksupyörät tulevat vasta helmi- maaliskuun vaihteessa ja laitos pitäisi olla kaupallisessa käytössä 8.3. Milloin noi vaihdetaan ja testataan?
Jos sinne heitetään käyttöön yksi vanha ja vialliseksi todettu juoksypyörä julkaistujen suunnitelmien mukaan, olisi aika edesvastuutonta jättää tarkastamatta mahdollisia tuosta seuraavia vahinkoja ja haittoja.
Hyvin nopeasti kai näkee onko juoksupyörään tullut lisävaurioita, joista on voinut jotain irrota. Muuten ei liene tarvetta uudestaan tarkastaa muuta kuin se juoksupyörä.
Mahtaako nyt juoksupyörästä otettujen ennen ja jälkeen otettujen valokuvien vertaaminenkaan olla tyhjentävä tai edes helppo testi varmentaa asia? Yleensähän höyryputkistot, kattilat ja komponentit puhdistetaan huolellisesti sellaisten vaiheiden jälkeen, jolloin sisälle on saattanut päästä irtonaisia hiukkasia, ensin karkeammilla optisilla tarkastuksilla ja sen jälkeen askelettaisilla kattilan paineistuksen lisäyksillä ja höyrypuhalluksilla. Tuonne ei kerta kaikkiaan saa jäädä mitään irtonaista eikä tuon varmistaminen ole aivan nopea toimenpide, tehtiin se sitten varsinaisilla tarkastuksilla tai menetelmillä, joilla irtonaiset hituset saadaan käytännön kannalta riittävän varmasti eliminoiduksi.
pökö
Kaivo jäässä
Kai noita juoksupyöriä on nyt tutkittu ja dokumentoitu enemmän ja tarkemmin kuin mitään koko maailmassa, ja kaksi niistä on uusia.
Luulisi olevan varsin helppoa tutkia onko kappaleita irronnut.
jahonen
Jäsen
Eikö juoksupyörän voi yksinkertaisesti punnita ennen ja jälkeen käytön, ja jos vaaka on riittävän tarkka / toistettava, sehän kertoo aukottomasti onko paino laskenut, eli onko materiaalia kadonnut jonnekin käytön aikana? Ei varmaan halpa vaaka mutta ei kyllä ole halpa laitoskaan. Tuskin siellä kuitenkaan mistään puolijohteiden valmistuksen puhtausluokasta puhutaan, jossa pienikin pölyhiukkanen on ihan liikaa.
t. Janne
t. Janne
Mutta jos onkin jotakin irronnut? Ei aikatauluarviossa voi lähteä optimistisimmasta vaihtoehdosta. Iloinen yllätys on toki tervetullut tässä asiassa. Näköjään kansa suuttuu, jos ei toimita optimistisimman vaihtoehdon varassa ja se sattuu pitämään paikkansa.
Millaisilla perusteilla arviot on tähän mennessä tehty?
Arviosta, tai ainakin julkaistusta tuotantokäyrästä, näyttää tosiaan vielä puuttuvan se uusien juoksupyörien asennus ja testaus. Vai onko sen sovittu tapahtuvan vasta laitoksen luovutuksen jälkeen?
Kallistun tässä pökön kanssa samalle linjalle. Minusta vaikuttaa siltä että eivät oikein saaneet varmuutta asiasta, syy jäi spekulatiiviseksi. Ehkä johtui koekäyttöjakson aiheuttamasta ylikuormituksesta. Ehkä ei.
Toimenpiteet jotka tehdään, näyttävät tähtäävän siihen, että koekäyttö saadaan ryskytettyä loppuun niillä varaosilla jotka nyt sattuu olemaan, sitten vaihdetaan vähän vahvempaa tekoa olevat juoksupyörät ja yritetään ajaa niillä varsinaisen käyttöönoton jälkeen ihan tasaisesti vaan seuraavaan normaaliin huoltoseisokkiin asti. Huollon yhteydessä ehkäpä kenties vähän vilkaistaan pumppujen sisälle, että kuinkahan mahtoi uusien juoksupyörien kanssa käydä.
Olisihan se tietysti vähän noloa, jos ensin odoteltaisiin uusia juoksupyöriä vajaa 4 kuukautta, sitten laitetaan ne käyttöön, ryskytetään koekäyttöjakso vasta siinä kohtaa läpi ja todetaan että oho, nämä hajosi taas. Niinpä nuo ajavat ylimääräiset rasituskokeet sillä mitä nyt sattuu olemaan käytettävissä, ja säästelevät paremmat osat normaalille tasaiselle toiminnalle.
Siitä sitten voikin olla monta mieltä, että oliko TVO:n johdossa järkeä viettää ihan näin kauan kampaviineridieetillä. Aika pitkäksi venähti tämä tuumaustauko, jonka lopputuloksena ajetaan enempi vähempi samoilla osilla koekäyttöjakson loppuun.
Pitäähän niiden kestää myös koeajossa olleet tilanteet ellei niiden yhteydessä ole tehty selviä ajovirheitä. Tietysti nuo koeajon tilanteet ovat harvinaisia normaalikäytössä, mutta kuitenkin vastaavia tulee eteen myöhemminkin.
Ei tainnut olla TVO:n, vaan toimittajan vastuulla miettiä miten edetään. TVO:n tietysti pitää hyväksyä toimittajan esitys, mutta ei sillä liene mahdollisuutta pakottaa toimittajaa jatkamaan koeajoa ennen kuin toimittaja on siihen valmis.
Tuo on uushankinta-arvoltaan ainakin 11 miljardin arvoinen laitos tätä nykyä, joten olisi tilaajan kannalta varsin vastuutonta ottaa yhtään ylimääräistä vastuuta laitoksesta tämän toimittajalta. Jos toimittajalle kelpaa vastaanottotestien ajaminen loppuun nykyroottorivehkeillä, niin tehdään sitten niin. Jos jotakin hajoaa, vika on tuotteessa ja takuu/tuotevastuu määrää maksajan täysin yksiselitteisesti. Vielä hullumpaa olisi, jos tuota kuviota sekoitettaisiin ja jouduttaisiin vielä ratkomaan aiheutuneita riitoja oikeusistuimissa. Parempi ottaa vastaan laitos, joka on periaatteessa testattu ja perfektissä kunnossa ja vaikka sitten ihan viime hetkellä on saatu uusia osia, joiden testaus on puutteellista, vastuu on toimittajalla. Jos kaupallinen tuotanto viivästyy, noilla ehdoilla on oikeutettu korvauksiin myös tuotannon menetyksistä. Tässä on niin suuret rahat kyseessä, että asiakasketjun pään kustannusten miettimiseen ei ole paljon aihetta -- varsinkin, kun kokonaistulos ei parane, koska muilta firman laitoksilta saatu kate pienenee, kun sähköpula helpottaa.
Viimeksi muokattu:
Kuulostaa jotenkin tutulta tämän juoksupyöräselvityksen tulos...
On kyllä melko rohkeata minun mielestä laittaa ne säröilleet juoksupyörät takaisin käyttöön, jos ei ole varmuutta säröjen aiheuttaneista rasituksista. Miten silloin voidaan arvioida särön kasvun nopeutta? Särön ydintyminenhän on tunnetusti se hitain vaihe, josta eteenpäin vaurio kasvaa kiihtyvällä tahdilla.
Ehkä luottavat siihen, että tiuhalla tarkastamisella vältytään koko kappaleen halkeamiselta. Voi tietysti olla, että on epäsuorasti juuri sitä skenaariota analysoitu ja todettu, että se on riittävän epätodennäköinen.
Velsku
Aktiivinen jäsen
Kyllä tuosta tiedotteesta nyt minunkin mielestä haisee pahasti se, mitä monet tuolla jo kirjoittaneet:
Selvitystyössä ei saatu varmuudella selville, miksi säröjä on syntynyt. Ehkäpä koska niitä ei lopulta edes tutkittu -- Tarempi tutkinta olisi ollut aiheetonta, koska:
Koska ei myönnetty, että itse rikottiin laite ja yritetään välttyä mainehaitalta tai ylimääräisiltä korvauksilta:
a) alkuperäinen suunnittelu ei ollut vaatimusten mukaisia (oletus, että testiohjelma oli vaatimusten mukainen) tai
b) testiohjelma ei oltu tehty vaatimusten mukaan, vaan tehtiin liian kovaa kuormitusta (oletus, että suunnittelu oli vaatimusten mukainen)
Koska laitosta voi nyt käyttää noilla rikkinäisilläkin pumpuilla, vaikutta vahvastsi, että b) oli totta. Suunnittelu oli tehty vaatimusten mukaan ja jopa rikkoutuneet pumput täyttävät nuo vaatimukset, mutta testeissä testattiin jotain ihan muuta ja rikottiin pumput itse.
--> Liian kivuliasta myöntää moka... Parempi peitellä asiaa ja todeta että : "tilataan vahvistettuja osia ja muokataan laitos täyttämään uudet speksit, jotta kestää noinkin kovan testauksen"
Ja taas me nautitaan kalliista sähköstä... Se voi ehkä jopa jollekin intressiryhmälle olla taloudellisesti parempi vaihtoehto, kuin se, että laitos olisi ajossa Tammikuunkin...
Selvitystyössä ei saatu varmuudella selville, miksi säröjä on syntynyt. Ehkäpä koska niitä ei lopulta edes tutkittu -- Tarempi tutkinta olisi ollut aiheetonta, koska:
- Labrat laitettiin tutkimaan vastaako pumpun osat speksejä...
- Viasta ilmoitettiin pumpun valmistajalle ja pyydettiin heiltä analyysi miksei heidän pumput kestä
- Selvitystyössä pumpun valmistaja on pyytänyt "käyttöhistoriaa", jotta näkee onko pumppua käytetty tilattujen valmistusvaatimusten mukaan
- Pumpun valmistaja todennut, että "mitä ihmettä, tätähän on ajettu tehoilla/alueella/tavalla jotka eivät ole pumpulle asetettujen vaatimusten/pumpun speksien sisällä"
- Pumpun valmistaja on sanonut, että pumppu vastaa sitä, mitä olette tilanneet, olette käyttäneet sitä vastoin speksejänne, takuu ei korvaa.
- Laboratorioista tuli tuloksena sama, "Pumppu on valmistettu sellaiseksi, mitä se on sanottu olevan"
- Minun nähdäkseni moka oli siis pumpun/laitoksen koekäytön suunnittelussa. Siellä tehtiin asioita, joita ei olisi pitänyt tehdä, ajettiin siis pumput itse rikki
- Joten sen sijaan, että oltaisiin todettu "me mokattiin, ajeltiin vähän turhan kovasti pumppua ja rikottiin pumppu... kävipä muille kalliiksi", on tilattu nyt uudet vahvistetut osat pumppuun jotta kestää tuonkin, miten nyt testattu (eli uudet speksit pumpulle määritetty).
- Jottei kukaan tule syyttämään "miksi rikoitte pumput"
- Ja koska ylikuormitus pumpuille on ollut todennäköisesti tosi suurta, niin on voitu todeta että speksien mukaisessa käytössä jopa nuo säröytyneet tulee kestämään ja kaikissa mahdollisissa skenaarioissa...
- Päätetty siis jatkaa koekäyttöä ja ajella laitosta siihen saakka, että pumput joskus vaihetaan
Koska ei myönnetty, että itse rikottiin laite ja yritetään välttyä mainehaitalta tai ylimääräisiltä korvauksilta:
- Laitos vedetään Tammikuuksi alas ja sinä aikana sinne tehdään muitakin muutoksia, jolla mahdollistetaan uusien "kestävämpien speksien mukaisten pumppujen"/"liian rajun testiohjelman" mukainen käyttö.
- Eli kun alkuperäiset pumput oli suunniteltu käyttöön X, niin sama X oli spekseinä muuallekin. Nyt tehdään kestävämpiä pumppuja jotka täyttää speksit X+Y, niin pitää muuallakin tehdä muutoksia jotta ne kestää samat speksit X+Y
- Ja tämä on sitten toteutettava + testattava, josta syystä tuo Tammikuu ollaan taas pois tuotannosta
- Eli kun alkuperäiset pumput oli suunniteltu käyttöön X, niin sama X oli spekseinä muuallekin. Nyt tehdään kestävämpiä pumppuja jotka täyttää speksit X+Y, niin pitää muuallakin tehdä muutoksia jotta ne kestää samat speksit X+Y
a) alkuperäinen suunnittelu ei ollut vaatimusten mukaisia (oletus, että testiohjelma oli vaatimusten mukainen) tai
b) testiohjelma ei oltu tehty vaatimusten mukaan, vaan tehtiin liian kovaa kuormitusta (oletus, että suunnittelu oli vaatimusten mukainen)
Koska laitosta voi nyt käyttää noilla rikkinäisilläkin pumpuilla, vaikutta vahvastsi, että b) oli totta. Suunnittelu oli tehty vaatimusten mukaan ja jopa rikkoutuneet pumput täyttävät nuo vaatimukset, mutta testeissä testattiin jotain ihan muuta ja rikottiin pumput itse.
--> Liian kivuliasta myöntää moka... Parempi peitellä asiaa ja todeta että : "tilataan vahvistettuja osia ja muokataan laitos täyttämään uudet speksit, jotta kestää noinkin kovan testauksen"
Ja taas me nautitaan kalliista sähköstä... Se voi ehkä jopa jollekin intressiryhmälle olla taloudellisesti parempi vaihtoehto, kuin se, että laitos olisi ajossa Tammikuunkin...
Ihan varmaa on, että tilaaja ei päättänyt noista testeistä yksin, vaan testisuunnitelma on hyväksytty yhteisymmärryksessä ja laadittu sopimuksen muotoon. Laitoshan on kaikkien julkisuudessa olleiden tietojen mukaan tilattu "avaimet käteen". On turhaa syyttää ainakaan tilaajaa muka speksien ulkopuolisten testien ajamisesta. Luultavasti toimittajalta on jostakin paperista lipsahtanut eri käsitys, minkä alihankkija on saanut ja tulos on mikä on. Vastaavahan ei ole ensimmäinen kerta tässä(kään) projektissa. Kun tuo ei ole reaktoritekniikan ja ydinturvallisuuden kannalta olennainen osakokonaisuus, vastuu on toimittajalla, eihän asiaa ole kukaan erikseen edes tarkastanut eikä tuollaisten yksityiskohtien varmistaminen kuulu tilaajalle tällaisin ehdoin tehdyissä hankkinoissa. Mutta ei tämä ole toimittajan ensimmäinen virhe prosessissa, jonka sovittu luovutus on esimerkiksi 13 vuotta sovitusta myöhässä. Myöhästymisestä seuraavat sanktiotkin sovittiin viimeksi muutama vuosi sitten, kun viivästymisen "10-vuotisjuhlinta" oli ajankohtainen.
Olen sitä mieltä, että neljä samanlaista pumppua ei voi mitenkään vaurioitua täsmälleen samalla tavalla ajon aikana lujuusteknisistä syistä. Olenkin sitä mieltä, että putkistoon on jostain syystä päässyt mekaanista tavaraa, joka on samanaikaisesti "säröyttänyt" juoksupyörät. Tätä tukee sekin, että meinaavat ajaa täydellä teholla säröytyneillä pyörillä laitosta.
Muistutetaan nyt tähän väliin taas kerran, että TVO:n laitokset eivät tee voittoa, kyse on Mankala-yhtiöstä. Jokainen tuotettu MWh tarkoittaa yhtä MWh lisää ostosähköä osakkeenomistajille - tällä hetkellä todennäköisesti paljon kalliimmalla hinnalla mitä OL3 sen tekisi.
pökö
Kaivo jäässä
Kyllä se romu olisi tullut jo pumpun pesästä läpi
Lepponen
Jäsen
Ei välttämättä. Olen ollut vieressä kun "kohtalaisen kokonen" keskipakopumppu käynnistettiin ja spiralipesään oli unohtunut ilmeisesti kokoonpanovaiheessa kourallinen, olikohan M24 ruuveja. Kolina vaan kuului paineputkessa...
Viimeksi muokattu:
Kun lisäksi huomio, että OL3:ssa on jatkuvia ongelmia mitä ihmeellisimmistä asioista yli 10 vuoden ajan, niin mitään ei kannata ihmetellä. Voisi olettaa, että organisaatio on jatkuvassa kaaoksessa ja rutiininomaisiin toimintoihin ei olla päästy juurikaan. Lisäksi melko varmasti johdolla on bonaripaineet ja ruoskivat mahdollisesti organisaatiota parempiin suorituksiin.
Viimeksi muokattu:
pökö
Kaivo jäässä
Ei siellä mitään kaaosta ole ollut. Älä nyt sellaista valeuutista levitä
pökö
Kaivo jäässä
Muttei säröillyt siipipyörä.
Hyvä huomio. Korjasin tekstiä hieman. Tämähän on ihan minun omia oletuksia.
Aiheen tiimoilta on näkynyt somessa jos jonkinmoista "faktaa", täytyy sanoa että kaverilla on vilkas mielikuvitus
Jatkotwiitit asiasta ovat aivan yhtä sekavia.Selvitysraporttia ei ole tainnut nähdä kovin moni ja TVOn tiedotteen parin lauseen perusteella on aika vaikea tehdä syväanalyysiä. Selvästi siinä on kuitenkin sanottu, että koekäytön aikana on ajettu poikkeuksellisissa olosuhteissa, mikä on todennäköisesti aiheuttanut vauriot. Juoksupyörä on tutkittu varmaan ahkerasti, joten esim. materiaaliongelmat on suljettu pois. Siksi kai voisi jättää tässäkin keskustelussa muut vaihtoehdot vähemmälle. "Todennäköisesti" tarkoittaa mielestäni sitä, että muut vaihtoehdot on poissuljettu.
Veikkaisin tuolla aikaisemmin käyttövirhettä, esim. minimikierron ongelmia, mutta kummalliselta tuntuu, että kaikki pumput ovat vaurioituneet. Niitä on tietysti käytetty koekäyttöohjelman mukaisesti jokaista vuorollaan pitkähköjä aikoja, joten mistään hetkellisestä esim. käynnistyksen yhteydessä tapahtuneesta käyttövirheestä tuskin on kysymys. Siis todennäköisesti systemaattinen käyttövirhe, koska kaikissal pumpuissa sama vika.
Tuon kokoisilla pumpuilla on virtaus-paine diagrammissa isoja alueita, joilla pumpun käyttö on kielletty. Kun useampaa pumppua ajetaan rinnan, niin ongelmat vaan korostuvat. Pumppuja käynnistettäessä ja pysäytettäessä mennään siirtymäalueiden yli, joissa voidaan käydä kielletyillä alueilla. Tietysti koekäytössä on varmasti ollut henkilö, joka on katsonut pumpun käyttöalueet läpi ja verranut niitä koekäytön suunnitelmiin. Lisäksi siellä on melko varmasti ollut ainakin osan aikaa KSBn valvoja mukana.
Kerron vielä tarinan pumppujen koekäytöstä, jossa itse olin mukana. Tällä tarinalla ei ole mitään tekemistä OL3 ongelmien kanssa, van se on esimerkki, miten helposti asiat voi mennä pieleen. Pumput olivat 3x50% tilavuusvirraltaan hiukan suurempia kuin OL3, mutta nostokorkeus reilusti pienempi ja kierrosnopeussäädöllä. Tulin koekäyttöpaikalle suoraan yölennolta ja tarkoitus oli vain käydä katsomassa paikan päällä ennen hotelliin menoa. Koekäyttöpäällikkö oli kuitenkin tehnyt ympäripyöreitä päiviä ja otin laitoksen vastuun häneltä ja päästin hänet hotelliin nukkumaan, kun laitos oli stabiilissa tilassa ja neljän vrk yhtämittainen koekäyttö puolessa välissä. Laitos oli osittain käsiajolla ja muutaman tunnin päästä operaattori pyysi lupaa pysäyttää toinen käynnissä olevista pumpuista pienentyneen kuorman takia. Katsoin tilanteen ja annoin luvan. Kului pari tuntia ja laitoksen paikallinen kiertävä valvoja tuli kertomaan, että pääkiertopumpuissa menee "hiekkaa" läpi. Menin katsomaan ja " hiekan" rahinahan sieltä kuului eli kohtuullinen kavitaatio käynnissä. Kaivettiin pumppukäyrät esiin valvomossa ja pienen kinastelun jälkeen pääsulkuventtileistä kuristusta painepuolelle ensiavuksi. Tutkittuani käyriä hetken määräsin toisen pumpun käyntiin rinnalle ja sen seurauksena voitiin ottaa kuristus pois. Pumppujen käytöstä tehtiin sitten kunnollinen ohje, joka oli jäänyt koekäyttöä varten tekemättä. Vaurioita ei ehtinyt syntyä.
Veikkaisin tuolla aikaisemmin käyttövirhettä, esim. minimikierron ongelmia, mutta kummalliselta tuntuu, että kaikki pumput ovat vaurioituneet. Niitä on tietysti käytetty koekäyttöohjelman mukaisesti jokaista vuorollaan pitkähköjä aikoja, joten mistään hetkellisestä esim. käynnistyksen yhteydessä tapahtuneesta käyttövirheestä tuskin on kysymys. Siis todennäköisesti systemaattinen käyttövirhe, koska kaikissal pumpuissa sama vika.
Tuon kokoisilla pumpuilla on virtaus-paine diagrammissa isoja alueita, joilla pumpun käyttö on kielletty. Kun useampaa pumppua ajetaan rinnan, niin ongelmat vaan korostuvat. Pumppuja käynnistettäessä ja pysäytettäessä mennään siirtymäalueiden yli, joissa voidaan käydä kielletyillä alueilla. Tietysti koekäytössä on varmasti ollut henkilö, joka on katsonut pumpun käyttöalueet läpi ja verranut niitä koekäytön suunnitelmiin. Lisäksi siellä on melko varmasti ollut ainakin osan aikaa KSBn valvoja mukana.
Kerron vielä tarinan pumppujen koekäytöstä, jossa itse olin mukana. Tällä tarinalla ei ole mitään tekemistä OL3 ongelmien kanssa, van se on esimerkki, miten helposti asiat voi mennä pieleen. Pumput olivat 3x50% tilavuusvirraltaan hiukan suurempia kuin OL3, mutta nostokorkeus reilusti pienempi ja kierrosnopeussäädöllä. Tulin koekäyttöpaikalle suoraan yölennolta ja tarkoitus oli vain käydä katsomassa paikan päällä ennen hotelliin menoa. Koekäyttöpäällikkö oli kuitenkin tehnyt ympäripyöreitä päiviä ja otin laitoksen vastuun häneltä ja päästin hänet hotelliin nukkumaan, kun laitos oli stabiilissa tilassa ja neljän vrk yhtämittainen koekäyttö puolessa välissä. Laitos oli osittain käsiajolla ja muutaman tunnin päästä operaattori pyysi lupaa pysäyttää toinen käynnissä olevista pumpuista pienentyneen kuorman takia. Katsoin tilanteen ja annoin luvan. Kului pari tuntia ja laitoksen paikallinen kiertävä valvoja tuli kertomaan, että pääkiertopumpuissa menee "hiekkaa" läpi. Menin katsomaan ja " hiekan" rahinahan sieltä kuului eli kohtuullinen kavitaatio käynnissä. Kaivettiin pumppukäyrät esiin valvomossa ja pienen kinastelun jälkeen pääsulkuventtileistä kuristusta painepuolelle ensiavuksi. Tutkittuani käyriä hetken määräsin toisen pumpun käyntiin rinnalle ja sen seurauksena voitiin ottaa kuristus pois. Pumppujen käytöstä tehtiin sitten kunnollinen ohje, joka oli jäänyt koekäyttöä varten tekemättä. Vaurioita ei ehtinyt syntyä.
Jäsen Jock on aika hyvin vetänyt asian yhteen. Itse olen tuon selvitysraportin lukenut ja ollut sitä käsittelemässä. En mene yksityiskohtiin, kun ne ovat ei-julkista tietoa.
Niin kuin TVO on todennut kotisivuillaan, ei yhtä selkeää perussyytä löytynyt vaan kombinaatio useammasta tekijästä. Tämä kappale kertoo kaiken oleellisen: "Pumppujen juoksupyörien säröt ovat todennäköisesti aiheutuneet koekäytössä, jossa pumppuja ajetaan poikkeuksellisissa olosuhteissa. Syöttövesipumppuja on ajettu käyttöönottokokeissa normaalien käyttöalueiden ulkopuolella, jolloin pumppuihin on kohdistunut tavanomaista suurempaa kuormitusta. Uudelleen rikkoutuminen voidaan välttää pumppujen optimaalisella ajotavalla sekä käyttämällä mitoitukseltaan kestävämpiä juoksupyöriä." Ja kuten jäsen Jock tuossa omassa analyysissaan totesi, ei välttämättä olla ajettu ylikierroksilla/-kuormituksella, vaan voi liittyä myös minimikierron haasteisiin. Tuo mitoitukseen liittyvä asia on juuri niin kuin TVO on maininnut eli uudet juoksupyörät on mitoitettu hiukan uusiksi. Kyseessä ei ole irtokappaleista johtuva hajoaminen, kuten täällä on arveltu.
Niin kuin TVO on todennut kotisivuillaan, ei yhtä selkeää perussyytä löytynyt vaan kombinaatio useammasta tekijästä. Tämä kappale kertoo kaiken oleellisen: "Pumppujen juoksupyörien säröt ovat todennäköisesti aiheutuneet koekäytössä, jossa pumppuja ajetaan poikkeuksellisissa olosuhteissa. Syöttövesipumppuja on ajettu käyttöönottokokeissa normaalien käyttöalueiden ulkopuolella, jolloin pumppuihin on kohdistunut tavanomaista suurempaa kuormitusta. Uudelleen rikkoutuminen voidaan välttää pumppujen optimaalisella ajotavalla sekä käyttämällä mitoitukseltaan kestävämpiä juoksupyöriä." Ja kuten jäsen Jock tuossa omassa analyysissaan totesi, ei välttämättä olla ajettu ylikierroksilla/-kuormituksella, vaan voi liittyä myös minimikierron haasteisiin. Tuo mitoitukseen liittyvä asia on juuri niin kuin TVO on maininnut eli uudet juoksupyörät on mitoitettu hiukan uusiksi. Kyseessä ei ole irtokappaleista johtuva hajoaminen, kuten täällä on arveltu.
Miksi on ajettu ja miten se selittää kaikkien neljän vauriot? Väärät säätöarvot automatiikassa? Ei kai noita juuri käsin ohjata OL3:ssa?
Ei kai koeohjelmassa voi olla mitään sellaista, jota pumppujen ei pitäisi kestää?
Jos testinä oli testata mitä tapahtuu kun automaatiossa on virhe, joka rikkoo pumput? Testi on suoritettu onnistuneesti.
Kaikilla laitteilla on normaalit toimintarajat, ja sitten on erikseen äärirajat ("absolute maximum rating"). Käyttöönotossa ajetaan näiden rajojen välissä, koska tarkoitus on todentaa laskennalliset mallit siitä, miten laitos käyttäytyy jos jotain menee poskelleen ja joudutaan pois normaalilta toiminta-alueelta. No nyt sitten selvisi, että pumput eivät tätä kestäneetkään, eli äärirajat eivät varmaankaan olleet sitä mitä oli haettu. Siksi uudet juoksupyörät tilataan toisenlaisella mitoituksella. Joku siellä piirustuspöydän ääressä aikanaan tyri.
- Tila