Generaattorihan on toiminut ennen huoltoa. Voi olla että se ei läpäissyt jotain vakiotarkistusta, vaikkapa käämien eristysvastuksen osalta.Jotain vikaa generaattorissa siellä on, mutta enempää ei ole kerrottu. Maanantaina verkossa ... ehkä.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Generaattorihan on toiminut ennen huoltoa. Voi olla että se ei läpäissyt jotain vakiotarkistusta, vaikkapa käämien eristysvastuksen osalta.Jotain vikaa generaattorissa siellä on, mutta enempää ei ole kerrottu. Maanantaina verkossa ... ehkä.
Ilmeisesti missään maassa ei tarvita sähköä, kun tuotantoa pitää huonoilla hinnoilla rajoittaa.
Negahinnat - ydinvoima on sitä joustavaa tuotantoa
Ei ole siitä kiinni, vaan puuttuvasta vientijohtojen kapasiteetista. Pohjoisessa rakentavat Aurora-linjaa Ruotsin ja Suomen välille, minkä takia erinäisiä suurjännitekytkentäkenttiä ja niihin liittyviä voimajohtoja on disabloitu muutosasennusten mahdollistamiseksi. Vientikapasiteettia on pohjoisessa varsin vähän, yhteys Etelä-Ruotsiin tapissa ja suurempi kaapeli Viroon rikki (Viron puolella).Ilmeisesti missään maassa ei tarvita sähköä, kun tuotantoa pitää huonoilla hinnoilla rajoittaa.
Pörssi toimii niin että se mätsää markkinalle tasapainon. Ei se ole hullu joka pyytää vaan se joka maksaa.Pörssi toimii tässä siitä hullusti, että negatiivisia hintoja pystyy kompeensoimaan tuotannolla, positiivisia korkeita ei, sillä ne tuotot yleensä on jo tapissa ja otetaan jotain lisää jostakin, mistä saadaan.
Kuluttaja ei voi valita, että ei osta?
voi valita aina.tuottaa, vaan voi valita että edes tuottaa. Kuluttaja ei voi valita, että ei osta? Kyllä tämä himmeli on kestämätön, ja se on jo nähty.
Tämmöinen tuli vastaan:
21.06.2024 00:00 - 24.06.2024 00:00 the power of OL3 power plant is limited due to the capacity of Fingrid's system protection.
Kottella on aina selitys valmiina, kyllä ne nyt himmaa ihan hinnan takia, ettei menisi liian miinukselle. Huomenna ihan suht normaalit hinnat osan aikaa.
miksi juuri juhannuksena pois tuota Fingridin järjestelmäsuojaa?
Tuota itsestäänselvyyttähän ei kukaan ole kyseenalaistanut eikä siitä ollut puhettakaan, vaan vastauksesta toisen kommentoijan toteamuksen päälauseeseen:kyllä ne nyt himmaa ihan hinnan takia, ettei menisi liian miinukselle.
Ilmeisesti missään maassa ei tarvita sähköä, kun tuotantoa pitää huonoilla hinnoilla rajoittaa.
Ei tietenkään, mutta korottaa voi, eikä sitä voi asiakas manipuloida, kuten hintaa voi. Kun tarjontaa on, niin hinnan pitäisi olla sen mukainen, eikä tuottajan hallittavissa. Ottakoon talvella ne euronsa, kun ei ole tuotantoa riittävästi ja antaa löysää nyt, kun sitä on.Tuota itsestäänselvyyttähän ei kukaan ole kyseenalaistanut eikä siitä ollut puhettakaan, vaan vastauksesta toisen kommentoijan toteamuksen päälauseeseen:
Kuten @tet tuossa etesi jo totesi, ei tuotantoa voi korottaa, jollei ole kysyntää riittävästi. Hintahan oli ao. ajankohtana nolla tai aavistuksen verran negatiivinen. Ulkomaille olisi voinut hinnan puolesta myydä enemmän, teknisten rajoitteiden takia ei. Ikinä ei kenenkään sähkön tuottajan velvollisuutena ole pörssissä harjoittaa sosiaalitoimintaa ja subventoida kulutusta myymällä selvästi negatiivisella hinnalla, ellei jokin muu syy (lähinnä tekniset rajoitteet tai kiinteät myyntisopimukset, joita on montaa sorttia). Itse asiassa on myös markkinahäiröiden aiheuttamisen kieltävää säädöstöä ja vapaaehtoisen negatiivisilla hinnalla myynti tunnistetaan säännöstön polkumyynnniksi nimeämänä ja kieltämänä sekä pitemmän jakson markkinamanipulointina (tarkoituksena pudottaa tuottajia markkinoilta ja siten vähentää kilpailua, jolloin hinnat nousevat väistämättä).Ei tietenkään, mutta korottaa voi, eikä sitä voi asiakas manipuloida, kuten hintaa voi.
Voihan hintaa alentaa tuottamalla (jos hintaa on, eli ei negatiivinen ja silloinkin, jos kustannukset voi vierittää jolle kulle muulle kuten sähköä kuluttajille myyville yhtiöille, joka on sopinut kuluttajan kanssa kiinteästä sähköenergian hinnasta ja edelleen tällaiselle kuluttajalle), mutta ei valitsemalla itse, tuottaako vaiko eikö, vaan määräämällä rajan, jolla tarjoaa (riskillä, että tilataan vain ja ainoastaan, jos hinta on kilpailukyinen) sekä tulevaisuudessa rakentamalla uutta tuotantoa, jos se arvioidaan kannattavaksi (tai saadaan tukiaisia tms.).Hintaa ei voi alentaa tuottamalla sähköä, sen sijaan jos tuotanto vajaa niin hinta nousee ja sitten se klausuuli että hinta on korkealla kun on kysyntää mutta kuitenkaan hintaa ei nosteta silloin kun on kysyntää.
Tämä on osittain totta.Hintaa ei voi alentaa tuottamalla sähköä
hintaa ei nosteta silloin kun on kysyntää
Tarjouskäyrät ovat jaossa jälkikäteen. Eli tarjoustasot näkee kyllä, mutta ei kuka tarjosi. Viranomaisille tarjoukset ovat saatavilla.Tarjoukset ovat kaiketi salaisia, joten emme tiedä tarjotaanko sähköä silloin kalliimmalla. Periaatteessa ei tarvitse, koska mekanismi nostaa hinnan itsestään juuri niin korkeaksi kuin ostajilla on varaa siitä maksaa. Siinä tilanteessa näet kaikki ostajat eivät saa haluamaansa sähköä.
Pörssi sovittaa kysynnän ja tarjonnan yhteen. Ja kysyntä on ihan ostajien tahdon tuote - ei pakko.
Tukkumarkkina ja vähittäismarkkina ovat erikseen varmaan kaikissa tuotteissa. Velkapaperit, öljy, puu jne.Tämä ei kuitenkaan päde kuin niihin ostajiin, jotka tekevät tarjouksen pörssiin. Oikeassa pörssikaupassa jokainen kuluttaja tekisi myös oman tarjouksensa. Silloin tietenkin syntyisi sellainen tilanne, että jos kauppaa ei synny, niin sähkömittari katkaisisi sähkön siksi aikaa kun ostotarjous ei mennyt läpi tai kuluttaja kuluttaa enemmän sähköä kuin mitä osti.
Silloin tietenkin syntyisi sellainen tilanne, että jos kauppaa ei synny, niin sähkömittari katkaisisi sähkön siksi aikaa kun ostotarjous ei mennyt läpi tai kuluttaja kuluttaa enemmän sähköä kuin mitä osti.
Ja ajatusko olisi että tuommoinen olisi jotenkin parempi kuin nykyinen systeemi. Varmaan löytyisi esim joku ominaistaajuus jolla sähköverkon taajuus oskilloisi. Siinnä olisi ihmettelemistäsuhteessa sähköverkon taajuuteen. Alhainen taajuus tarkoittaa kallista ja suuri taajuus halpaa sähköä. Näin hinnan määräytyminen tavallaan pitäisi verkon itsestään pystyssä.
Suomi on yhtä markkina-aluetta ja lähtökohtaisesti ei kysytä, mistä se sähkö tulee sikäli kuin se on Suomessa tai kuka sitä Suomessa kuluttaa. Käytännössä ääripäistä voi luultavasti hakea jotain poikkeamaa mutta FG lienee asian tutkinut ja todennut ettei erillisiä markkina-alueita tarvita eli pohjoisen ylituotanto + Ruotsista ostettu saadaan tuupattua edullisesti etelään yhteisen hyvän nimissä toisin kuin muissa Pohjoismaissa. Paikallisiin suuriin tuuivoimakeskittymiin on sitten vaadittu jakoa inertiavoimalle kun on kapaa mutta ei kuitenkaa sitä inertiaa.Oskillointia enemmän olisin huolissani siitä että taajuus ei kerro sitä, missä kohtaa verkkoa tuotantoa tai kulutusta tarvitaan.
Ongelma tai feature tuossa on ainakin se että ei mahdollista kenenkään suunnittelua. Tuotantolaitokset kun ei ole naps, vaan monessa on kaikenlaisia viiveitä. Blokkitarjoukset tämän takia.Helppohan sitä on tyrmätä idea ilman perusteita vetoamalla vain siihen ettei ole koskaan kokeiltu. Oskillointia enemmän olisin huolissani siitä että taajuus ei kerro sitä, missä kohtaa verkkoa tuotantoa tai kulutusta tarvitaan.
Suomi on yhtä markkina-aluetta ja lähtökohtaisesti ei kysytä, mistä se sähkö tulee sikäli kuin se on Suomessa tai kuka sitä Suomessa kuluttaa.
Alhainen taajuus tarkoittaa kallista ja suuri taajuus halpaa sähköä. Näin hinnan määräytyminen tavallaan pitäisi verkon itsestään pystyssä.
Kaupankäyntijakso on tällä hetkellä tunti, ja tulevaisuudessa (luultavasti myös vuorokausimarkkinassa) 15 minuuttia. Vaan mikä se on tässä ideassasi? Minuutti, sekunti vaiko kenties millisekunti?
Miten taajuus välittää kapasiteetin niukkuutta tai tuotannon kustannuksia?Taajuudessa on se hyvä puoli että sitä ei tarvitse välittää kuluttajalle mitään sivukanavaa pitkin vaan se tulee aina sähkön mukana.
Miten taajuus välittää kapasiteetin niukkuutta tai tuotannon kustannuksia?
Jossain uudessa verkonhallinta-ohjelmassa taidettiin tutkia taajuutta tuhannesosa hertsin tarkkuudella, jotta ehditään reagoimaan ajoissa.Kun sähköä kulutetaan enemmän kuin tuotetaan, voimaloiden generaattorit hidastuvat ja sama päinvastoin kun sähköä tuotetaan liikaa. Tämä johtuu ihan fysiikan laeista. Kun OL3 putosi täydessä vauhdissa niin verkossa näkyi heti taajuuden lasku, jota lähdettiin kompensoimaan muulla tuotannolla jotta taajuus ei pääsisi putoamaan liian alas.
Voit kuvitella sähköverkon ikäänkuin se olisi iso vauhtipyörä, jota tuottajat potkivat kovempaan vauhtiin ja kuluttajat jarruttavat sitä. Verkko on tasapainossa kun pyörä pyörii 50 kierrosta sekunnissa.
Toistan yhä saman - miten taajuudesta näkyy miten niukka kapasiteetti tilanne on. Käytännössä miten kallis lisätuotanto on?Kun sähköä kulutetaan enemmän kuin tuotetaan, voimaloiden generaattorit hidastuvat ja sama päinvastoin kun sähköä tuotetaan liikaa. Tämä johtuu ihan fysiikan laeista. Kun OL3 putosi täydessä vauhdissa niin verkossa näkyi heti taajuuden lasku, jota lähdettiin kompensoimaan muulla tuotannolla jotta taajuus ei pääsisi putoamaan liian alas.
Voit kuvitella sähköverkon ikäänkuin se olisi iso vauhtipyörä, jota tuottajat potkivat kovempaan vauhtiin ja kuluttajat jarruttavat sitä. Verkko on tasapainossa kun pyörä pyörii 50 kierrosta sekunnissa.
Toistan yhä saman - miten taajuudesta näkyy miten niukka kapasiteetti tilanne on. Käytännössä miten kallis lisätuotanto on?
Puhutte hiukan eri asioistaToistan yhä saman - miten taajuudesta näkyy miten niukka kapasiteetti tilanne on. Käytännössä miten kallis lisätuotanto on?