Perussähkötyökysymyksiä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja jmaja
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
En äkkiä keksi, mitä vaihejärjestys voisi tuohon vaikuttaa.

Nuo ei siis ole diodeja vaan transistoreja, joita ohjataan avautumaan ja sulkeutumaan prosessorin ohjaamana suurella nopeudella. Se yrittää näyttää verkkoon päin kolmioon kytketyltä vastukselta. Ohjelman täytyy selvittää vaiheiden tarkka ajoitus, jotta se voisi ohjata transistoreja oikein tai se voisi mennä vikatilaan ihan siitä syystä, että sähkössä on jotain pahasti vialla.

Liittimessä kuitenkin on vaihejärjestys määrätty. Referenssiä siihen mitä autolle sitten tapahtuu, jos se on väärin, en löytänyt. Ei todennäköisesti tapahdu mitään. Mutta ainakin Webaston laturi siitä varoittaa. (Sattui nimittäin olemaan väärin)
 
Nuo ei siis ole diodeja vaan transistoreja, joita ohjataan avautumaan ja sulkeutumaan prosessorin ohjaamana suurella nopeudella. Se yrittää näyttää verkkoon päin kolmioon kytketyltä vastukselta. Ohjelman täytyy selvittää vaiheiden tarkka ajoitus, jotta se voisi ohjata transistoreja oikein tai se voisi mennä vikatilaan ihan siitä syystä, että sähkössä on jotain pahasti vialla.

Liittimessä kuitenkin on vaihejärjestys määrätty. Referenssiä siihen mitä autolle sitten tapahtuu, jos se on väärin, en löytänyt. Ei todennäköisesti tapahdu mitään. Mutta ainakin Webaston laturi siitä varoittaa. (Sattui nimittäin olemaan väärin)
En silti keksi mitä vaihejärjestys vaikuttas. Softa on idiootin tekemä, jos vaikuttaa.
 
IEC-töpselit ja -pistorasiat on sekä kolmivaiheisina (punainen) että 1-vaiheisina (sininen) speksattukin noin.

IEC-töpsät ovat kyllä loistavia, suuri parannus sukoon. Vähän isoja johonkin leivänpaahtimeen, kyllä :)

Sukosta on myös "puolalainen" malli, joka menee vain yksin päin.
 
Miten tämä vaikuttaa asiaan? Tasasuuntaus se on aktiivinenkin tasasuuntaus, ideaalisemmilla diodeilla toteutettukin.

Sekoitit sen näköjään tasasuuntaajaan. Kerroin jo mitä kytkentä tekee ja miten se voisi vaikuttaa, joten en sitä toista. Lisätietoja voit etsiä tästä valmistajan esitteeestä, jossa sana "rectifier" mainitaan yhden kerran.

 
En silti keksi mitä vaihejärjestys vaikuttas. Softa on idiootin tekemä, jos vaikuttaa.
Vaikkei vaikuttaisi, pidän ominaisuutta kuitenkin myönteisenä, kun kertoo, että asennus poikkeaa normin mukaisesta. Asiahan ei silti siitä parane, jos jokainen liitoskohta on asennettu miten sattuu matkan varrella. Toki ennen noudatettiin sellaisiakin veteen piirrettyjä periaatteita kuten "vvv", mutta eipä ole kovin käytännöllistä, jos jokaisen kolmivaihemoottorin asennuksessa pitäisi mitata tai jopa kokeilla yrityksen ja erehdyksen menetelmällä, miten päin lähtee pyörimään. Invertteridrive moottorille tietenkin poistaa tuonkin ongelman (ja toisaalta korostaa erilaisen mukaan sulautetun diagnostiikan merkitystä edes jonkinlaisen järjestyksen säilyttämiseksi sähköasennuksissa).
 
Sekoitit sen näköjään tasasuuntaajaan. Kerroin jo mitä kytkentä tekee ja miten se voisi vaikuttaa, joten en sitä toista. Lisätietoja voit etsiä tästä valmistajan esitteeestä, jossa sana "rectifier" mainitaan yhden kerran.

Miten sekoitan ja mitä? Tasasuuntaaja tuo on, mikä muu se olisi? AC sisään ja DC ulos, mikä tässä on sekavaa?

Ei tasasuuntaaja ole mitenkään automaattisesti mikään diodisilta. Päinvastoin suurin osa tasasuuntaajista on nykyään aktiivisia, ja tapoja on kymmeniä.
 
Nuo ei siis ole diodeja vaan transistoreja, joita ohjataan avautumaan ja sulkeutumaan prosessorin ohjaamana suurella nopeudella. Se yrittää näyttää verkkoon päin kolmioon kytketyltä vastukselta.

Miten tuo ei ole tasasuuntaaja? Ja tuo kytkentä yksin ei näytä suinkaan verkkoon päin vastukselta, vaan se kuorma pitää olla siellä takana, eikä sekään oikein puhtaalta vastukselta varsinaisesti näytä...
 
Miten tuo ei ole tasasuuntaaja? Ja tuo kytkentä yksin ei näytä suinkaan verkkoon päin vastukselta, vaan se kuorma pitää olla siellä takana, eikä sekään oikein puhtaalta vastukselta varsinaisesti näytä...

Jos mikä tahansa musta laatikko, joka ottaa sisään vaihtovirtaa ja antaa ulos tasavirtaa on tasasuuntaaja niin sitten tuo on tasasuuntaaja, koska se täyttää tämän ehdon. Silloin myös tietokoneen virtalähde ja USB-laturi ovat tasasuuntaajia. Käytetään niistä sitten jatkossa sitä nimeä.

Ne, jotka katsoivat kuvaa tarkemmin, varmaan huomasivat, että tämä tasasuuntaaja tuottaa 400V AC jännitteestä 750V DC jännitettä. Optimaalisinkaan diodi ei sellaiseen kykene. Kyseessä on kolmivaiheinen PFC step-up hakkuri, joka taajuus on 50kHz.
 
Jos mikä tahansa musta laatikko, joka ottaa sisään vaihtovirtaa ja antaa ulos tasavirtaa on tasasuuntaaja niin sitten tuo on tasasuuntaaja, koska se täyttää tämän ehdon. Silloin myös tietokoneen virtalähde ja USB-laturi ovat tasasuuntaajia. Käytetään niistä sitten jatkossa sitä nimeä.

Ne, jotka katsoivat kuvaa tarkemmin, varmaan huomasivat, että tämä tasasuuntaaja tuottaa 400V AC jännitteestä 750V DC jännitettä. Optimaalisinkaan diodi ei sellaiseen kykene. Kyseessä on kolmivaiheinen PFC step-up hakkuri, joka taajuus on 50kHz.

Eikun kyseessä on auton laturi, eikä mikään hakkuri, koska joukko-oppi kieltää osajoukot.

Kyllä tuo kuuden tehokiven blokki on vahvasti tasasuuntain, eikö, mikä muu se olisi? Edelleen ei sen tarvitse olla diodeilla tehty, kukaan ei sellaista vaadi.

En muuten oikein hoksaa mikä osa tuossa nostaa jännitteen noin ylös, ja missä kohtaa kuvassa on hakkurin muuntaja? Puuttuuko siitä joku osa? Ovatko nuo sisäänmenon kelat jotenkin resonanssissa ja niillä ehkä nostetaan jännite?
 
Viimeksi muokattu:
Ne, jotka katsoivat kuvaa tarkemmin, varmaan huomasivat, että tämä tasasuuntaaja tuottaa 400V AC jännitteestä 750V DC jännitettä. Optimaalisinkaan diodi ei sellaiseen kykene.

Sanopa millaista tasajännitettä tämä kytkentä antaapi ulos, ilman optimaalisia diodeja:


280px-Voltage_Multiplier_diagram.PNG


tai

1920px-Stacked_Villard_cascade.svg.png
 
Joo se uusi UVW puskee joka paikassa, mikä on sekavaa koska U on jo muussa käytössä...
EIkös UVW ole sekin vanha merkintä samalta ajalta kuin RST (jolle puolestaan on ihan järkeenkäyviä selityksia rotaatiota ja järjestyslukuja tarkoittavaista sanoista monissa latinasta ammentavista kielistä)? Eli RST olivat sisään tulevia vaihtovirtoja, UVW menivät moottoriin tai vaihtoehtoisesti XYZ (riippuen oliko kytkentä kolmio vai delta; en osaa sanoa, kumpi oli kumpi, mutta siltapalat piti kytkeä vaihtoehdoille eri tavoin).
 
Ajattelin IV-kanavat maadoittaa. Muistelin että maadoitus onnistuisi 6mm2 kaapelilla, yllätyksekseni talon maadoitussuunnitelmassa on merkitty MK16 eli 16mm2. Itselläni on muistikuva että aikoinaan tosiaan sai käyttää tuota 6mm2, voi olla että muistan väärin.

Mutta jos muistan oikein niin osaako joku fiksumpi kertoa että vaaditaanko nykyään noin isoa määräyksissä vai onko suunnittelijan helmiä? Ja jos määräykset sen määrää niin miksi se on melkein 3 x vanha (jos muistin oikein). Kallista tuo 16mm2....
 
Ajattelin IV-kanavat maadoittaa. Muistelin että maadoitus onnistuisi 6mm2 kaapelilla, yllätyksekseni talon maadoitussuunnitelmassa on merkitty MK16 eli 16mm2. Itselläni on muistikuva että aikoinaan tosiaan sai käyttää tuota 6mm2, voi olla että muistan väärin.

Mutta jos muistan oikein niin osaako joku fiksumpi kertoa että vaaditaanko nykyään noin isoa määräyksissä vai onko suunnittelijan helmiä? Ja jos määräykset sen määrää niin miksi se on melkein 3 x vanha (jos muistin oikein). Kallista tuo 16mm2....
Muistaakseni se on aina ollut 16mm2, telepuolella on yleensä riittänyt 6mm2.
 
Vilkasin omia sähkösuunnitelmia, maadoitukset 16mm2 putket, kanavat, anturan ja lattian raudotukset, maahan kieppi yms (ei olla kyllä raudotuksia maadoitettu :hmm: ). 6mm2 sitten antenni, tele, jotain muuta pienempää härpäkettä.
 
IEC-töpselit ja -pistorasiat on sekä kolmivaiheisina (punainen) että 1-vaiheisina (sininen) speksattukin noin.
Ne värit kertovat jännitteen, kyllä sininen töpselikin voi olla kolmivaiheinen, tai punainen yksivaiheinen.

Muistaakseni:
keltainen alle 150v
sininen alle 250v
punainen alle 450v
musta yli 450v

Yleensähän tuohon voimapistorasiaan viitataan CEE rasiana, koska eri IEC standardeissa on mukana suunnilleen kaikki mahdolliset rasiat.
 
Ne värit kertovat jännitteen, kyllä sininen töpselikin voi olla kolmivaiheinen, tai punainen yksivaiheinen.
Noita on tosiaan vaikka kuinka monta väriä ties mihin tarkoitukseen ja mitä mielikuvituksellisemmilla piikkijaoilla (onneksi vain noiden yleisimpien 3~ 16A ja 32A sekä sinisten 1~kanssa joutuu yleensä käytännössä tekemisiin).
 
Muistaakseni:
keltainen alle 150v

Jännä muuten sinänsä, venepuolella pistokkeet ovat kaikki keltaisia.

Eri standardi, oletan. Ja muuten käsittämättömän huono, mekaanisesti. Noita johtoja ts liittimiä kärtsää joka vuosi, itselläkin jo kolmas menossa. Ei vain saa mekaanisesti kunnon kontaktia jonkun kymmenen liitoskerran jälkeen.
 
IEC-tulpista tulee ensinnä mieleen, että joka kerran kuin noita yrittää kytkeä ja irrottaa, homma hiukan arveluttaa. Eihän pyöreään tankoon voi saada kunnon kontaktia, vai voiko? Entä, kun tappi tai vastakappale kuluu? Brittien kantikas maadoitetun töpselin periaate on sen sijaan ymmärrettävä ja mahdollista rakentaa luotettavaksi normaaleilla työstökoneilla.
 
Jännä muuten sinänsä, venepuolella pistokkeet ovat kaikki keltaisia.

Eri standardi, oletan. Ja muuten käsittämättömän huono, mekaanisesti. Noita johtoja ts liittimiä kärtsää joka vuosi, itselläkin jo kolmas menossa. Ei vain saa mekaanisesti kunnon kontaktia jonkun kymmenen liitoskerran jälkeen.
Onko ne noita samoja CEE liittimiä, vai ylipäätään jokin keltainen liitin?

Tuota CEE liitintä pidetään kyllä yleisesti ihan hyvänä, eikä mullakaan ole päinvastaisia kokemuksia.. Vähän kömpelön kookas se on, mutta sille nyt on vaikea tehdä mitään.
 
Onko ne noita samoja CEE liittimiä, vai ylipäätään jokin keltainen liitin?

Ei ole, eri ts huonompi standardi, mutta de facto. Yleensä nimenomaan veneenpään liitin, laiturilla voi ollakin CEE.


Tuota CEE liitintä pidetään kyllä yleisesti ihan hyvänä, eikä mullakaan ole päinvastaisia kokemuksia.. Vähän kömpelön kookas se on, mutta sille nyt on vaikea tehdä mitään.

Juurikin näin.

Pienempiä (ja ehkä parempia) kompakteja on, mutta eivät ole yleistyneet, standardiksi.
 
Kait se datakin on sähkö eli kysellään täältä... millä nimella etsin RJ45 liittimiä mitkä menee telekaappiin.
 

Liitetiedostot

  • 1730043582957.png
    1730043582957.png
    2,5 MB · Lukukerrat: 110
Kait se datakin on sähkö eli kysellään täältä... millä nimella etsin RJ45 liittimiä mitkä menee telekaappiin.

Onko kompa?

Kai ne on RJ45-liittimiä? :)


Tai siis rasia jos toinen sukupuoli:


Niin ja sen verran että noita ei kannata itse tehdä jos vain pystyy välttämään, valmiskaapelit aina parempia, helpompia ja halvempia.
 
Noi naaraat mitä on kuvassa on tälläisiä. Kalliita kylläkin. Kehys tarvitaan lisäksi. Nämä uudemmat versiot on helpompia laittaa paikoilleen kuin vanhemmat.

Kytkentäkaapeleiksi löytyy aliexpressistä hyviä ja ohkaisia kaapeleita halvalla. Siivosin omasta kaapista johtospagetit alkukesästä. Ahdasta oli.
1730046747940.png
 
Olisiko suosituksia hyvästä yleismittarista? Olisi tarkoitus ostaa joululahjaksi pojalleni, joka opiskelee amiksessa sähkö- ja automaatioalaa. Itsellä ei oikein ole tietoa että mitä ominaisuuksia siitä pitäisi löytyä.
 
Minä ostin vastaavassa tilanteessa suvun poijjaalle peaktechin 1041 mittarin.
Vastaaviahan löytyy vähän joka merkiltä ja eri hintaluokissa.
Flukehan olisi mittarien "mersu".

 
Takaisin
Ylös Bottom