Kyllä siinä jää vielä 3A varaa 26 ampeeriin mitä se piuha siirrettävänä kestää. Mutta jos vastuksia aikoo täysillä käyttää, sen pitää sitten todella olla siirrettävä johto eli ei naulata kiinnikkeellä seinään vaan vapaasti ilmassa koko matkan. Eikä missään tapauksessa nippuun.
Perussähkötyökysymyksiä
- Viestiketjun aloittaja jmaja
- Aloituspäivämäärä
13 cm vasemmasta seinästä tulee LTO. Sen alareuna n. 170 cm katosta ja syvyys koko tuon seinän verran. Päällä 60 cm ääneenvaimentimet + T-kappale ennen kattoa. Siksi noin alas.
Joo vanhat on nyt kahdessa 20A ryhmäsulakkeitten takana, ne siis ajattelin suoraan 25A pääsulakkeitten takaa.
Sitten joo jos pääsulaketta nostaa niin vanhat syötöt takas 25A ryhmäsulakkeitten takaa.
Eihän tuo tarttis muuta kuin 'rautalankasulakkeet' nyt noiden 20A ryhmäsulakkeiden paikalle...onks noita myytävänä
Milläs noi oikkarivirrat saa auki, siis niinku ne kuuluu?
Päivitystä kuvaan, tuo uusi RKauto olis sitten 4*6+6 johdon takana, käytännössä tuo on jo olemassa.
Eli RKauto syöttö myös ketjuuntuis tuon vanhan RK kautta...
Entä oikealle sivuseinällä?
Jos ryhmäjohdot on jo etkä niitä lisää, niin tarkasteltavaksi tulee vain se että jokaisessa keskuksessa pitää olla 5s toiminta-ajan verran oikosulkuvirtaa. 25A gG-sulakkeellisen syötön kanssa 5s toteutuu kun oikosulkuvirta on väh. 110A.
Sähköauton laturin lähdössä on vikavirtasuojaus niin senkään osalta oikosulkuvirta ei tule ongelmaksi.
Sähköauton laturin lähdössä on vikavirtasuojaus niin senkään osalta oikosulkuvirta ei tule ongelmaksi.
Ja kun 25A liittymässä on aina väh. 250A oikosulkuvirta eli Z=0.92ohm ja 110A Z=2.09ohm niin pääkeskukselta kauimmaiselle keskukselle saa olla ainakin 1.17 ohmia silmukkaimpedanssia eli puolitettuna 205m 6mm2 johtoa.
Taajamassa oikosulkuvirta on yli 250A eli johto voi olla pidempikin.
Keskuksessa, jossa oikosulkuvirta on enää 110A, saa sitten 0.4s ajalla enää käyttää B20 tai C10 johdonsuojaa tai 16A gG-sulaketta ryhmissä jotka on aivan keskuksen luona, pidempi ryhmäjohto laskee oikosulkuvirtaa ko. ryhmässä.
Tätä suuritehoisemmat tai pidemmät ryhmät on siis vikavirtasuojattava tai lisäpotentiaalintasattava koska oikosulku voi muuten kestää yli 0.4s. Nykyisin asialla ei ole niin väliä kun kaikki muutenkin vikavirtasuojataan. Aiemmin vedettiin paksumpi johto ettei lopu oikosulkuvirta kesken, eikä valotkaan himmene ja välky.
Toki jos 6mm2 johto ei ole lähellekään 200m pitkä niin sitten siihen voi saada jopa C16 suojalla ryhmiä, jotka ulottuu keskusta pidemmälle.
Taajamassa oikosulkuvirta on yli 250A eli johto voi olla pidempikin.
Keskuksessa, jossa oikosulkuvirta on enää 110A, saa sitten 0.4s ajalla enää käyttää B20 tai C10 johdonsuojaa tai 16A gG-sulaketta ryhmissä jotka on aivan keskuksen luona, pidempi ryhmäjohto laskee oikosulkuvirtaa ko. ryhmässä.
Tätä suuritehoisemmat tai pidemmät ryhmät on siis vikavirtasuojattava tai lisäpotentiaalintasattava koska oikosulku voi muuten kestää yli 0.4s. Nykyisin asialla ei ole niin väliä kun kaikki muutenkin vikavirtasuojataan. Aiemmin vedettiin paksumpi johto ettei lopu oikosulkuvirta kesken, eikä valotkaan himmene ja välky.
Toki jos 6mm2 johto ei ole lähellekään 200m pitkä niin sitten siihen voi saada jopa C16 suojalla ryhmiä, jotka ulottuu keskusta pidemmälle.
Viimeksi muokattu:
Olennaista kuitenkin on se ettei keskusta syöttävän sulakkeen suurennus muuta oikosulkuvirtaa eli ryhmissä tilanne ei muutu, jos ei ole jotain kulutuskojeita entistä syöttävää sulaketta isommilla sulakkeilla keskuksissa tai suoraan kiskoissa, niin että niitä on suojannut vain syöttävä sulake. Tällaista tilannetta tuskin on.
Mistäs tuo tulee että se on aina väh. tuo 250A?
Ketjutusmatka tosiaan RKauto saakka vois olla varmaan max 15+30 = 50m
Se on selvä että RKauto kaikki olisi vikavirtasuojauksen takana...
Tuo pitää paikkansa että ovat jo siellä, mutta tuo viimeinen pätkä MCMK 4*6+6 joka tulisi RKauto :lle niin ei ole nyt 230/400Vac jakelussa, vaan se otettaisiin siihen käyttöön.
Esim. Caruna: https://www.caruna.fi/urakoitsijoille/ohjeet/sahkoliittymat
Alle 250A tarkoittaa kyllä sitä että ollaan todella korvessa ja valot välkkyy.
Alle 250A tarkoittaa kyllä sitä että ollaan todella korvessa ja valot välkkyy.
No jos tuon kryptiikan nyt oikein ymmärsin, niin ei ole...kaikki ryhmät <=16A molemmissa nykyisissä RK:ssa.
MLP:n edessä on n. 35 cm tilaa. Mutta ongelmaksi tulee MLP:n poisto ja ehkä jopa huolto. Taso on vain 70 cm leveä eli keskuksen ohi ei pääse tippumatta tasolta.
Saako sen RK:n helposti sitten siirrettyä, jos MLP pitää saada pois ja takaisin? Kai sen voisi laittaa aika korkealle. Aivan ylös ei voi laittaa. Siellä menee IV-kanava ja MLP:n päällä oleva IV-patteri, jonka suodatin pitää pystyä vaihtamaan.
Mikä on tuon turvaetäisyys uima-altaasta?
Sitä vaan meinaan myös että kuinka iäisyyden tuo käytäntö on mahtanut noin olla?
Täällä nyt varmaan mitään ongelmaa ole tuota 250A saavuttaa, kun 30v vanha taajaman tapanen ja uusittu muuntamo tuossa muutaman sadan metrin päässä.
Juu, silloin se 16A sulake palaa ensin, ja silloin ei tilanne muutu jos syöttävää sulaketta suurentaa.
Ja periaatteessa vois autolatauksen eteen laittaa vaikka se 20A...vaikkakin taitaa tuo selektiivisyys 20A-25A olla vähän 'vajaa'.
20A Tarkoittais ~14kW lataustehoa, sitten tietty jos maailma oikein muuttuu niin sitten pitäis nostaa pääsulaketta mutta tuskin tuohon tarvetta.
Juu, kysymällä saa, ja kun muutat sen silmukkaimpedanssiksi ja lasket sen yhteen nousu- ja ryhmäjohtojen silmukkaimpedanssin kanssa (tuplattuna kun johdossa mennään ja tullaan toista karvaa pitkin) ja muutat takaisin oikosulkuvirraksi, ja teet tämän äärimmäisen ja kauimmaisen ryhmän osalta, useimmiten tulos on että kaikkialla riittää.
Joo, koska siinä on edessä vikavirtasuoja kumminkin mistä sähköt saa poikki, voinee syöttää 25A sulakkeella tai jopa ilman sulaketta. Eikä tarvitse sen vvsk:n takia myöskään laskea että 0,4s katkaisuaika latauslaitteen luona toteutuu.
Nämä menee vähän yli, on päässyt unohtumaan 
Totta...aika pitkälle tuolla jo sitten pääsee, pääsulakkeiden korotus on Carunan alueella kuitenkin rahallisesti myrkkyä (paitsi Espoo)
harrastaja
Aktiivinen jäsen
Tosiaan säikeisen kaapelin voi mitottaa kokoa pienemmäksi kuin yksinkertaisen eli 2.5 neliöisen säikeisen voi kytkeä 25A sulakkeen taakse. Ja edellä mainittiinkin jo oikosulkuvirroista ni periaatteessa 1.5 neliön johdon voisi myös kytkeä 25A taakse jos virrat riittävät. Ajatus on et sulake palaa eikä johto
Niin, 5 sekunnin ehto suojaa johtoja, myös ohuita haaroja joita suojaa vasta niiden loppupäässä oleva sulake tai se että loppupäässä on vain niiden koon mukainen kiinteä kuorma, ylikuumenemiselta.
Esim. tapaus missä 16A 2.5mm2 ryhmästä lähtee 1.5mm2 johto kiinteälle valaisimelle on sallittu, oletus on että naula voi tehdä oikosulun mutta ei ole sellaista vikaa että valaisin alkaisikin kuluttaa yhtäkkiä nimellistehoaan enemmän. 16A sulake suojaa oikosululta, valaisimen kiinteä teho ylikuormitukselta.
0.4s ehto sitten suojaa myös ihmistä kosketusjännitteeltä.
Esim. tapaus missä 16A 2.5mm2 ryhmästä lähtee 1.5mm2 johto kiinteälle valaisimelle on sallittu, oletus on että naula voi tehdä oikosulun mutta ei ole sellaista vikaa että valaisin alkaisikin kuluttaa yhtäkkiä nimellistehoaan enemmän. 16A sulake suojaa oikosululta, valaisimen kiinteä teho ylikuormitukselta.
0.4s ehto sitten suojaa myös ihmistä kosketusjännitteeltä.
Asennustapaan vapaasti ilmassa jäähtyvänä siirrettävänä johtona, ja mukavuuteen ettei kaikkien jatkojohtojen tarvitse olla 2.5mm2.
Käytännössä voisi väittää että siirrettävä johto on vaarassa jäädä nippuun sohvatyynykasan alle ja sulaa ja sen pitää olla paksumpi mutta kansa ei tästä pitäisi. Ja huomaahan siirrettävän johdon kopristumisen helpommin ajoissa ja sitten sen voi uusia, ja käyttöikä on vain sen tietyn laitteen elinikä. Kiinteät pitää mitoittaa kestämään näkymättömissä monen laitteen uusintakerran verran.
Kiinteästi asennettu säikeinen johto mitoitetaan aivan kuten yksilankainenkin.
harrastaja
Aktiivinen jäsen
Sanoisin myös et säikeinen johdin kestää virtaa enemmän kun enemmin kosketuspinta-alaa.
Jos Onnisen hyllystä katsoo näitä kotikokoja niin 6mm2 MMJ alkaa olla harvasäikeistä, alkaa kai olla senverran tönkköä muuten.
Saa näitä laskea mutta oikeat tulokset saa vain mittarilla suojajohdon jatkuvuus eristysvastus oikosulkuvirta vikavirtasuojan laukaisuaika visuaalisesti selektiivisyys ja tarkastuspöytäkirjaan tarkastajan nimi ja allekirjoitus ei näitä etänä hoideta.Eristysvastusmittaus voi mennä läpi mutta oikosulkuvirran mittaus ei joka viimeistään paljastaa mahdolliset viat asennuksista ,mittaus on aina tehtävä kun tehdään muutoksia asennukseen omassa on pääkeskuksella yli 400A oikosulkuvirta ja kauimmassa kulutuspaikassa 280A.Vikavirtasuoja ei ole täysin luotettava etenkin vanhemmiten epäkuntoon siksi niissä on testipainike jota on syytä usein testata jos henkilön jouduttua jänniteeseen kiinni tuollaisessa tilanteessa on parempi että se B-käyrän 10A stozi laukee siitä vierestä ensiksi kuin 25A pääsulake
Viimeksi muokattu:
Menee niitä välillä sarjassa - varsinkin jos on hidasta tulppaa ja stotsia. Meillä on 63A pääsulakkeet - ja kun risusilppuri ( nollattu.., maat lisäksi putkien kautta ja kupariköydellä ) meni lennossa oikariin laukesi sekä 16A tulppa että alakeskusta syöttävä 32A stotsi - mutta ei onneksi enää 63A - osasto.
Maailmassa on aika monta miljoonaa ihmistä TT-verkoissa täysin vikavirtasuojien varassa. Aivan yhtä luotettavia ne on kuin johdonsuojatkin, niitä vaan harvemmin testataan. Laiskempikin laukeaa kyllä maasulussa jossa on esim. yli 1A virtaa. Henkilösuojauksen kannalta sitä testinappia kannattaa kuitenkin välillä painaa.
Suomen puuhastelu oikosulkuvirtojen kanssa on huvittavaa, koska ne ehdot ei jatkojohtojen perässä kuitenkaan toteudu. Onneksi pää on nyt otettu sieltä pensaasta pois ja vvs-pakko langetettu.
Selektiivisyys ja oikosulkuvirrat on kyllä yleensä tapana laskea ennakkoon. Tätä kutsutaan sähkösuunnitteluksi ja siihen ei Suomessa edes vaadita minkäänlaista pätevyyttä ja sitä on tehty etänä jo vuosina ennen atk:ta. Kannattaa tietysti suunnitella oikein, niin toteutuksessa ei tule sitten yllätyksiä.
Suomen puuhastelu oikosulkuvirtojen kanssa on huvittavaa, koska ne ehdot ei jatkojohtojen perässä kuitenkaan toteudu. Onneksi pää on nyt otettu sieltä pensaasta pois ja vvs-pakko langetettu.
Selektiivisyys ja oikosulkuvirrat on kyllä yleensä tapana laskea ennakkoon. Tätä kutsutaan sähkösuunnitteluksi ja siihen ei Suomessa edes vaadita minkäänlaista pätevyyttä ja sitä on tehty etänä jo vuosina ennen atk:ta. Kannattaa tietysti suunnitella oikein, niin toteutuksessa ei tule sitten yllätyksiä.
Tuo nyt on selvä juttu, selektiivisyyttä on näillä pienillä ihan tuskaa saada muuten kuin niin että vain viimeinen on johdonsuoja ja sitä edeltävät on kaikki sulakkeita. Ja jos joku ryhmä on kovin lähellä ylemmän sulakkeen kokoa, täytyy siihenkin ehkä laittaa sulakkeet.
Jos sulakkeellistakin keskusta syöttää katkaisija, siinä käy noin, vaikka se 16A sulake itse asiassa katkaisi virran varsin nopeasti, se 32A oli sen oikosulun aikana jo lähtenyt liikkeelle ja vaikka sen katkaisu kestää pienen ikuisuuden verrattuna siihen 16A sulakkeeseen, ei sitä voi enää perua jos se on lähtenyt laukeamaan.
Katkaisijat laukeaa herkemmin kuin sulake ja laukaisusta katkaisuun menee myös sulakkeeseen verrattuna iäisyys. Selektiivisyysehdot on siksi sulakkeilla kovasti helpommat.
25A pääsulakkeilla käytännössä ainoa toimiva tapa on tuo alakeskusten syöttö ilman sulakkeita välillä, niin se 25A ja esim. C16 johdonsuoja on vielä mahdollisesti selektiivinen vaikka se käytännössä onkin hieman huteralla pohjalla jos kuormaa on lähelle pääsulakkeen kokoa. 20A sulake vielä välissä sitten palaa jo käytännössä aina yhdessä katkaisijoiden kanssa.
Olen kuunnellut noita vanhempia rakennusmiehiä, ovat kovasti vikavirtasuojia vastaan. Esim. betonimyllyt ja uppopumput
ei pysy päällä kun on vikuri välissä. Eräskin pani vikurin syyksi kun rakennustyömaalta sammui valot ja työntekijä putosi peittämättömään aukkoon. Vika oli vikurin eikä peittämättömän aukon.
ei pysy päällä kun on vikuri välissä. Eräskin pani vikurin syyksi kun rakennustyömaalta sammui valot ja työntekijä putosi peittämättömään aukkoon. Vika oli vikurin eikä peittämättömän aukon.
Juu - mutta kun puhe on oikosulkuvirrasta, niin jopa 1A vikavirtasuojia käytetään TT-verkoissa huomaamaan maasulku kiinteissä asennuksissa.
Tästä tulee sellainen aika hauska seuraus että mitä enempi sitten niitä nopeita 30mA suojia, jotka on selektiivisiä noiden isojen hitaiden kanssa, laittaa niin sitä selektiivisempi tulee.
Suomessa taas on ylihintaisilla ja ei-selektiivisillä vikavirtasuojauksilla saatu kansa vihaamaan vikavirtasuojia.
Britanniassahan rakennustyömailla on keskipisteestä maadoitettua 100 voltin sähköä koska vaikka Britanniaa aina parjataan, siellä sähköturvallisuussäännöt perustuu enemmän faktaan kuin huuhaaseen jota Suomen normeissa oli pitkään, alkaen "turvallisista kuivista tiloista" joissa on maadoitettu antennirasia ja lämpöpatteri suoraan sen yleisvirtatelevision vieressä.
Briteissä ei ole edes sallittua sähköauton lataus, eikä ulkoporeamme, maadoitettuna suomalaiseen tapaan niin että nollajohtoon on pääkeskuksella yhteys. Riskiä nollan katkeamisesta ja isoista jännitteisistä metalliesineistä tai vesialtaista ei sallita ulkona.
Suojamaa keskukselta jätetään irti näiden laitteiden syötössä ja asennetaan paikallinen maadoituselektrodi. Oikosulkuvirta on sen jälkeen tyyliin alle 50A, mutta syötön vikavirtasuoja kyllä laukeaa sillä. Nähdäkseni tämä olisi aivan sallittu asennustapa myös Suomessa, mutta koska Suomen maaperä johtaa huonosti sähköä, edes sen 50A oikosulkuvirran saaminen vaatisi enemmän kuin parin metrin kepin maahan.
Tämä asennustapa on myös käytössä esim. Japanissa, suomalaiset lomailijat nauraa kun vaikkapa ilp on maadoitettu omaan elektrodiinsa ja syöttö 2-napaisesta pistorasiasta, mutta tämä on täysin turvallista koska Japanissa pääsulake-katkaisija on samalla 300mA tai vastaava ison virran hidas vikavirtasuoja. Ilman maakeppiä asennus olisi hengenvaarallinen koska koskettava ihminen ei laukaise pääkatkaisijaa. Suomi-tyylinen nollavioissa tappava asennustyyli naurettaisiin maanjäristysten maasta ulos. Toki myös Japanissa maan johtavuus on Suomea korkeampi, joka on toinen syy TT-järjestelyn suosioon.
Suomalainen voisi myös luulla että 100V ratkaisee kaikki ongelmat kun silloinhan maasulussa kosketusjännite on vain 50V joka ei käytännössä ketään tapa - mutta TT-systeemissä maan impedanssi on niin iso, että kosketusjännite on käytännössä se 100V ja vikavirtasuoja on välttämätön.
Toinen vaihtoehto Britanniassa nollavikasuojaukseen on sähköauton laturi jossa on jännitteenvalvontarele. Se on aika nokkela, jos nollan katkeaminen aiheuttaa vaarallisen kosketusjännitteen, silloin vaiheiden jännitteet ei ole enää myöskään toleransseissa eli aivan tavallinen jännitteenvalvontarele riittää. Ja sen lauetessa katkaistaan lataus, myös suojamaa, vaikka Suomessa aina muistetaan kirkua että suojamaata ei saa ikinä katkaista. Laturin runko on muovia ettei kukaan pääse koskemaan siihen jännitteiseksi muuttuneeseen suojajohtimeen.
Tästä tulee sellainen aika hauska seuraus että mitä enempi sitten niitä nopeita 30mA suojia, jotka on selektiivisiä noiden isojen hitaiden kanssa, laittaa niin sitä selektiivisempi tulee.
Suomessa taas on ylihintaisilla ja ei-selektiivisillä vikavirtasuojauksilla saatu kansa vihaamaan vikavirtasuojia.
Britanniassahan rakennustyömailla on keskipisteestä maadoitettua 100 voltin sähköä koska vaikka Britanniaa aina parjataan, siellä sähköturvallisuussäännöt perustuu enemmän faktaan kuin huuhaaseen jota Suomen normeissa oli pitkään, alkaen "turvallisista kuivista tiloista" joissa on maadoitettu antennirasia ja lämpöpatteri suoraan sen yleisvirtatelevision vieressä.
Briteissä ei ole edes sallittua sähköauton lataus, eikä ulkoporeamme, maadoitettuna suomalaiseen tapaan niin että nollajohtoon on pääkeskuksella yhteys. Riskiä nollan katkeamisesta ja isoista jännitteisistä metalliesineistä tai vesialtaista ei sallita ulkona.
Suojamaa keskukselta jätetään irti näiden laitteiden syötössä ja asennetaan paikallinen maadoituselektrodi. Oikosulkuvirta on sen jälkeen tyyliin alle 50A, mutta syötön vikavirtasuoja kyllä laukeaa sillä. Nähdäkseni tämä olisi aivan sallittu asennustapa myös Suomessa, mutta koska Suomen maaperä johtaa huonosti sähköä, edes sen 50A oikosulkuvirran saaminen vaatisi enemmän kuin parin metrin kepin maahan.
Tämä asennustapa on myös käytössä esim. Japanissa, suomalaiset lomailijat nauraa kun vaikkapa ilp on maadoitettu omaan elektrodiinsa ja syöttö 2-napaisesta pistorasiasta, mutta tämä on täysin turvallista koska Japanissa pääsulake-katkaisija on samalla 300mA tai vastaava ison virran hidas vikavirtasuoja. Ilman maakeppiä asennus olisi hengenvaarallinen koska koskettava ihminen ei laukaise pääkatkaisijaa. Suomi-tyylinen nollavioissa tappava asennustyyli naurettaisiin maanjäristysten maasta ulos. Toki myös Japanissa maan johtavuus on Suomea korkeampi, joka on toinen syy TT-järjestelyn suosioon.
Suomalainen voisi myös luulla että 100V ratkaisee kaikki ongelmat kun silloinhan maasulussa kosketusjännite on vain 50V joka ei käytännössä ketään tapa - mutta TT-systeemissä maan impedanssi on niin iso, että kosketusjännite on käytännössä se 100V ja vikavirtasuoja on välttämätön.
Toinen vaihtoehto Britanniassa nollavikasuojaukseen on sähköauton laturi jossa on jännitteenvalvontarele. Se on aika nokkela, jos nollan katkeaminen aiheuttaa vaarallisen kosketusjännitteen, silloin vaiheiden jännitteet ei ole enää myöskään toleransseissa eli aivan tavallinen jännitteenvalvontarele riittää. Ja sen lauetessa katkaistaan lataus, myös suojamaa, vaikka Suomessa aina muistetaan kirkua että suojamaata ei saa ikinä katkaista. Laturin runko on muovia ettei kukaan pääse koskemaan siihen jännitteiseksi muuttuneeseen suojajohtimeen.
Viimeksi muokattu:
siwer
Vakionaama
Toi Britannian työmaiden keskeltä maadoitettu 120V on hieno systeemi, tuli ihan yllätyksenä että siellä on ihan oma markkina 120V työkoneille tästä syystä. Sellaista brittimarkkina-raksaimuria tuli käytettyä kun oli tarjolla hiukan matalaa DC-jännitettä niin että 230V imuri olisi ollut hankalampi.
Se jännite on toki keskeltä maadoitettunakin hiukan yli nykyisten SELV-rajojen eli ei ihan ole suojajännitteestä kyse mutta niin lähellä kyllä että aika turvallista on vaikka olisi avoimena johto jossain.
Brittitöpseli on kanssa hyvin laadukas ja jokaisen rasian kytkimellä varustus ja plugin varustus sulakkeella on turvallisuuden, selektiivisyyden ja antivitutuksen kannalta nerokasta.
Se jännite on toki keskeltä maadoitettunakin hiukan yli nykyisten SELV-rajojen eli ei ihan ole suojajännitteestä kyse mutta niin lähellä kyllä että aika turvallista on vaikka olisi avoimena johto jossain.
Brittitöpseli on kanssa hyvin laadukas ja jokaisen rasian kytkimellä varustus ja plugin varustus sulakkeella on turvallisuuden, selektiivisyyden ja antivitutuksen kannalta nerokasta.