Kun vain valitsee oikeanlaisen vikavirtajohdonsuojan jossa kiinnitys samalla kohdalla kiskoon kuin vanhassa niin se on helppo vaihtaa ja paljon pienempi työ kun lisäillä vikureita. Sitä en tiedä löytyykö sellaista.
Perussähkötyökysymyksiä
- Keskustelun aloittaja jmaja
- Aloitettu
Harrastelija
Vakionaama
Yhden vikurin taakse voi kytkeä monta pistorasiaa. Eikös nuo 3 vaiheiset ole luokkaa 40A eli enemmän kuin normi pääsulakkeet.
Eli välttelisin noita vikurilla varustettuja pistorasioita.
En enää muista oliko ketjun alussa joku syy miksi vikurit hajautettuna.
Eli välttelisin noita vikurilla varustettuja pistorasioita.
En enää muista oliko ketjun alussa joku syy miksi vikurit hajautettuna.
Joo, olisi varsin helppo laittaa 3-vaihevikuri keskukselle tulevaan syöttöjohtoon, mutta en halua että vikurin lauetessa koko kämpän sähköt on veks.
Edit:
Use case: Talviloman aikana jouluvalojen jatkoroikan töpseliin pääseen kosteutta, tuo laukaisee vikurin ja lomalta palatessa pääsee sitten sulattelemaan kylppärin jäätynetä vesiputkia.
Viimeksi muokattu:
Harrastelija
Vakionaama
Jos on tilaa voi niitä laittaa useammankin.
Esim ulkopistorasioille oma ja sisäpistorasioille oma.
Myönnän että itsellänikin on useampi. Esim jokaisella ilpillä on omansa (yksivaiheinen) jottei lämmitys lopu jonkin muun laitteen hajotessa.
Määräykset vaati vikurin taakse ulkopistorasiat ja kosteat tilat silloin kun talo on rakennettu. Tuo on hoidettu yhdellä vikurilla mutta lisättiin toinenkin. Nykyään autotalli/varastossakin on keskus ja siellä vikuri.
Uudemmissahan lähes kaikki pistorasiat pitää olla vikurin takana. Uusissa keskuksissa on jo vakiona useampi vikuri.
Edit korjasin aikaisempaa vaatimusta.
Esim ulkopistorasioille oma ja sisäpistorasioille oma.
Myönnän että itsellänikin on useampi. Esim jokaisella ilpillä on omansa (yksivaiheinen) jottei lämmitys lopu jonkin muun laitteen hajotessa.
Määräykset vaati vikurin taakse ulkopistorasiat ja kosteat tilat silloin kun talo on rakennettu. Tuo on hoidettu yhdellä vikurilla mutta lisättiin toinenkin. Nykyään autotalli/varastossakin on keskus ja siellä vikuri.
Uudemmissahan lähes kaikki pistorasiat pitää olla vikurin takana. Uusissa keskuksissa on jo vakiona useampi vikuri.
Edit korjasin aikaisempaa vaatimusta.
harrastaja
Aktiivinen jäsen
Joo kyl noi hyvin pitkälti samalla kiinnityksellä tulee virtakiskoon. Uudemmat mallit helppo lennosta vaihtaa. Tietysti jos varmanpäälle pelaa niin oottalammppu päähän ja pääkytkin alas.
Ei missään nimessä koko taloa saman alle. Tai 300mA palosuoja jos haluaa. Voishan keskuksen muokata ja lisätä 3kpl 3-vaihe vikureita jos muitakin ryhmiä haluaa suojata. Vikuripistorasioiden laitto tollaisessa kohteessa ei järkevää.
Ei missään nimessä koko taloa saman alle. Tai 300mA palosuoja jos haluaa. Voishan keskuksen muokata ja lisätä 3kpl 3-vaihe vikureita jos muitakin ryhmiä haluaa suojata. Vikuripistorasioiden laitto tollaisessa kohteessa ei järkevää.
Minun nykyisissä virtakiskoissa on hahloliittimet, ja pikaisella haulla yhden moduulin johtosuoja-vikureissa näytäisi olevan tappiliitännät. Eli lennosta ei voine vaihtaa.
Jos keskukseen lisää 3-vaihevikureita, joutuu kalustusta modaamaan niin paljon että muutos vaatisi käyttöönottotarkastuksen ?
Edit: Kiitos kaikille kommenteista. Jos innostusta riittää niin toteutuksessa jätän nykyisen johdonsuojan paikalleen ja sen perään lisään yhden modulin johdonsuoja-vikuri yhdistelmän.
Viimeksi muokattu:
En tiedä onko ihan perussähkötyökysymys, mutta Shellyjä on jo monella käytössä. Oli hiljattain alle sekunnin räpsy sähköverkolla ja pari Shellyä muutti tilaa katkon jälkeen pois =>> päälle.
Voiko tämän estää miten ettei kytkentätila vaihdu häiriön aikana?
Muut havainneet saman?
Voiko tämän estää miten ettei kytkentätila vaihdu häiriön aikana?
Muut havainneet saman?
Liitteet
Kysymys vikavirtasuojauksesta .
Jakokeskuksen 16A johdonsuojien kautta autotallille menee 3-vaihesyöttö (kevi/N/L1/L2/L3), autotallin jakorasiassa tuo sitten haaroitetaan pistorasioille ja valoille. Voiko autotallin vikavirtasuojauksen toteuttaa asentamalla 4N-viravirtasuoja autotallin haaroituspisteeseen ?
Jakokeskuksen 16A johdonsuojien kautta autotallille menee 3-vaihesyöttö (kevi/N/L1/L2/L3), autotallin jakorasiassa tuo sitten haaroitetaan pistorasioille ja valoille. Voiko autotallin vikavirtasuojauksen toteuttaa asentamalla 4N-viravirtasuoja autotallin haaroituspisteeseen ?
Sinnehän se kannattaa asentaa. Olisi sangen epäkäytännöllistä jo se olisi toisessa rakennuksessa. Toisaalta ne johdonsuojat kumminkin on siellä, joten jotain epäkäytännöllisyyttä siihen jää kumminkin.
Luukku
Vakionaama
Eli ennen vvsk:ta ei haittaa. Meillä "vanhan liiton" systeemi myös ja porealtaan vvsk toimii ihan oikein.
Hempuli
Töllintunaaja
Meillä kanssa 50-luvun talossa oli nollattu maa. Vähän kerrallaan siirrettiin sähköjä vikavirran taakse. Vinttivarastoon laitettiin jopa vikavirtapistorasia ja sen taakse muut sähköt. Purettiin tuokin pois, kun sain uuden ryhmäkeskuksen, johon mahtui vikavirtasuoja ja johdonsuojia enemmän, niin ei jäänyt kahta vikavirtasuojaa peräkkäin. Nyr on hyvä, kun talossa ei kuin 10 metriä muutaman vuoden vanhaa kaapelia ja kaikki muut uutta.
En sano, kuka sähkärin apulainen testasi tuon, että jos nollan ja maan kytkee yhteen vikavirran takaa, niin se ei nouse ylös.
Ainahan ne on yhdessä näissä sekä uusissa että vanhoissa systeemeissä. KeVi ilmestyi joskus historiassa kuvioon uutena tulokkaana, mutta sitähän ei edes ajeta vikavirtasuojan läpi, joten sillä ei ole vaikutusta vaikka siellä menisikin virtaa.
Se, mihin tämä ei sovellu on nollatut pistorasiat, joissa nolla on kytketty siihen mihin pitäisi KeVi tulla. Nämä laitteet laukovat vikavirtasuojaa yhtenään aina kun laiteen runko osuu jonkin maadoitettuun.
r290
Aktiivinen jäsen
Kiitos edellisestä!
Ottakaapa vielä kantaa VILPI:n (monobloc Midea) sisäseinäasenteisen kontrolliboxin (muovia!) maadoitus"vaatimukseen":
Kuvassa L1:n molemmin puolin boxin ja oikealla puolella vastaavan ulkoyksikön piuhaliitin kirjainkoodeineen.
Olisiko tuo maadoitusmerkintä tarkoitettu kuitenkin ulkoisesti häiriösuojatulle (CAT)-kaapelille ,jossa välivaippana Al-folio tai vastaava.
Siis tuo folio maadoitetaan,eikä muuta!
Äkkipäätään maallikko ajattelisi,että nimenomaan (E)-piuha pitäisi esim. hyppylangalla yhdistää ulkoyksikön maihin,vaikka mitään
maadoitettavaa boxissa olisikaan.!
Voiko noi aurinkopurkaukset olla varteenotettavia häiriölähteitä tai liian(?) läheiset vaihejohdot?
Onko merkintätapa yleinen?
Ottakaapa vielä kantaa VILPI:n (monobloc Midea) sisäseinäasenteisen kontrolliboxin (muovia!) maadoitus"vaatimukseen":
Kuvassa L1:n molemmin puolin boxin ja oikealla puolella vastaavan ulkoyksikön piuhaliitin kirjainkoodeineen.
Olisiko tuo maadoitusmerkintä tarkoitettu kuitenkin ulkoisesti häiriösuojatulle (CAT)-kaapelille ,jossa välivaippana Al-folio tai vastaava.
Siis tuo folio maadoitetaan,eikä muuta!
Äkkipäätään maallikko ajattelisi,että nimenomaan (E)-piuha pitäisi esim. hyppylangalla yhdistää ulkoyksikön maihin,vaikka mitään
maadoitettavaa boxissa olisikaan.!
Voiko noi aurinkopurkaukset olla varteenotettavia häiriölähteitä tai liian(?) läheiset vaihejohdot?
Onko merkintätapa yleinen?
Olisihan se, eihän tuosta kuvasta muuta versiota oikein voi saada irti. Perinteisesti suojavaippa maadoitetaan nimenomaan vain toisesta päästä, jos siinä sellainen on.
E ei välttämättä ole identtinen suojamaadoituksen kanssa. Se voi esim., tulla piirilevyltä, minne ei haluta ohjata suojavaippaan syntyviä häiriöitä. Vaipan tehtävä on estää näiden häiriöiden siirtyminen kaikkiin kaapelin sisällä kulkeviin johtimiiin.
Miten 1970 luvun valokytkimillä on tehty porrasvalokytkin toiminto? Toisen oven vieressä on yksiosainen kytkin ja toisen oven vieressä kaksiosainen kytkin, josta toinen puolisko on kytketty porrasvalokytkennällä edellisen kanssa yhteen. Tarkoitus oli vaihtaa tilalle ABB 106/6/6 kytkin, mutta meni aivot solmuun kun selvittelin vanhalta kytkimeltä mikä johto on mikäkin. Irrallaan olevan vanhan kytkimen mittauksen mukaan tuo on vaihtava kytkin, mutta kun kytkin uuden kytkimen mielestäni samalla tavalla niin valo ei sammunut tästä uudesta kytkimestä ollenkaan. Vanhasta kytkimestä sain selville mihin napaan tulee vaihe ja kahden muun navan jännitteellisyys vaihtuu kytkimen asennon mukaan. Porrasvalotoiminnossa on siis käytössä kolme johdinta. Onko vinkkejä miten tuo kytketään uuteen kytkimen?
Tuon kuvanmukaan kaapelin vaippa maadoitetaan yhdestä pisteestä, ja E liittimet yhdistetään. Missään ei mainita että E tarkoittaisi maata, joten mä lähtisin siitä että silloin se ei ole maa, vaan kenties jokin eri boksien välinen potentiaalintasaus tjsp.
Sen "käytäväkytkennän" voi toteuttaa kahdella tavalla.
Se yleisempi syöttää sähkön toiseen päähän, kahden 6 kytkimen nuolilähdöt yhdistetään omilla langoillaan ja valo kytketään toisen pään L liittimeen.
Toisessa kytkennässä vedetään kytkinten L väliin suora johto, sitten kummankin kytkimen toinen nuoli kytketään jatkuva sähkö, ja toinen nuoli kummatkin valoon.
Jos vanhassa kytkimessä on P liitin niin siinä ollut johto uuden kytkimen L liittimeen.
Periaate siten että toisen 6 kytkimen L liittimeen tulee jatkuva vaihe 230V ja toisen 6 kytkimen L liittimestä menee valaisimille vaihe.
Nuolella merkityt yhdistetään johdoilla toisen kytkimen nuolella merkittyihin liittimiin.
Kiitos. Tuo ensimmäinen vaihtoehto on se mitä olen tottunut näkemään, mutta tässä oli käytössä tuo jälkimmäinen toteutustapa. Nyt toimii!
Ei ole, kulkurinkytkennässä kytkimien läpi on viety myös nolla, jota katkotaan.
En tiedä syytä, mutta mulle tuo toinen kytkentätapa on nimetty "vanhanaikaiseksi".
Se tavallinen on tavallaan selkeämpi ajatella, mutta tuo vanhanaikainen on käytännössä selkeämpi kytkeä, koska kaikki kytketään aina samalla tavalla riippumatta siitä kumpi pää on kyseessä. Lisäksi tuo vanhanaikainen säästää joskus yhden johtimen, joka voi olla joskus aika kriittistä.
Se tavallinen on tavallaan selkeämpi ajatella, mutta tuo vanhanaikainen on käytännössä selkeämpi kytkeä, koska kaikki kytketään aina samalla tavalla riippumatta siitä kumpi pää on kyseessä. Lisäksi tuo vanhanaikainen säästää joskus yhden johtimen, joka voi olla joskus aika kriittistä.
Toinen sininen on varmaankin vaihe ja toinen nolla. Se vaihe vaan pitäisi olla merkitty mustalla teipillä tms.
Vaihekynällä tuon saa selville helposti. Yleismittarilla mittaamalla maata vasten myös (onko tuo maa kevi eli suojamaa ? ). Tai sellaisella yleismittarilla jossa on vaihejännitteen tunnistus.
Arvailla voi myös millainen katkaisija tuolla on, yksiosainen vai kaksiosainen. Ja minkä ikäiset asennukset , vanhemmissa asennuksissa ei kattoon viety keviä kai koskaan. Nyt kun tuolla on sokerinpala niin veikkaan vanhempaa asennusta. Jos toinen sininen on vaihe niin se on ehkä joskus ollut teipillä merkattu mustaksi (kutistesukalla saisi varmemman merkinnän). Mutta voi myös olla että joku rane ei ole tiennyt määrätyksistä ja vetänyt sillä johdolla joka on ensiksi osunut käteen
ja se kevi onkin nolla :-(
Arvailla voi myös millainen katkaisija tuolla on, yksiosainen vai kaksiosainen. Ja minkä ikäiset asennukset , vanhemmissa asennuksissa ei kattoon viety keviä kai koskaan. Nyt kun tuolla on sokerinpala niin veikkaan vanhempaa asennusta. Jos toinen sininen on vaihe niin se on ehkä joskus ollut teipillä merkattu mustaksi (kutistesukalla saisi varmemman merkinnän). Mutta voi myös olla että joku rane ei ole tiennyt määrätyksistä ja vetänyt sillä johdolla joka on ensiksi osunut käteen
ja se kevi onkin nolla :-(
Husky
Hyperaktiivi
Mikä tässä yhteydessä on vanha - onko esim 2003 kerrostalo ns vanha? Jotakin ihmettelin keväällä jälkikasvun asunnossa, mutten nyt muista mitä se oli, mutta taisin googlesta löytää että saattoi olla vaaran paikka kytkeä piuhat sokeripalassa, kun oli kaksikytkimellinen kruunuvalokytkentä että syttyy osa lampuista per kytkin ja laitoin siihen yksilamppuisen lampun.Vaihekynällä tuon saa selville helposti. Yleismittarilla mittaamalla maata vasten myös (onko tuo maa kevi eli suojamaa ? ). Tai sellaisella yleismittarilla jossa on vaihejännitteen tunnistus.
Arvailla voi myös millainen katkaisija tuolla on, yksiosainen vai kaksiosainen. Ja minkä ikäiset asennukset , vanhemmissa asennuksissa ei kattoon viety keviä kai koskaan. Nyt kun tuolla on sokerinpala niin veikkaan vanhempaa asennusta. Jos toinen sininen on vaihe niin se on ehkä joskus ollut teipillä merkattu mustaksi (kutistesukalla saisi varmemman merkinnän). Mutta voi myös olla että joku rane ei ole tiennyt määrätyksistä ja vetänyt sillä johdolla joka on ensiksi osunut käteen
Muistaakseni 97 alkaen on pitänyt kattovalot maadottaa.
Sinänsä tuo sokeripala on vieläkin hyväksytty tapa, vaikkei se toki suositeltu olekaan. Kaapelin merkinnässä on kyllä virhe, jos siellä tulee sinisellä vaihe suoraan lamppuun. Toki se on voinut alunperin olla ollut valaisinpistorasialla, eli virhe olisi jonkun myöhemmin hääränneen maallikon
Harrastelija
Vakionaama
FYI
Muistelen että ennen 80 lukua (tumman) sininen ei ollut nolla. Nykyistä vaalean sinistä ei silloin tunnustettu ollenkaan.
Muistelen että ennen 80 lukua (tumman) sininen ei ollut nolla. Nykyistä vaalean sinistä ei silloin tunnustettu ollenkaan.
Tossa johtojen väreistä. https://sites.google.com/site/sahkoapaja/saehkoeasiaa/vanhat-johdinvärit
En mä nyt tiedä eroaako sysäri juuri toisesta, mutta tuohonhan voisi heittää shellyn releet tilalle, jolloin niihin saisi samantein "älyä". Oletettavasti noissa on vain yksi kärki käytössä - vai onko kytkimissä jokin merkkivalo?
E: shelly ei toimikaan 24vac, eli ei käy.
Viimeksi muokattu:
On merkkivalot kytkimissä...
Joo, no sitten tarvitset kaksi kärkisen releen.. Mä tosin laittaisin sen merkkivalon toimimaan käänteisesti, eli merkkivalo palaa (ja kytkin helppo löytää) kun on pimeetä.
Lisäksi noi dinkisko shellyt ei enää toimikaan 24vac
Kysymys potentiaalintasauksesta: onko nykymääräysten mukaan kiellettyä toteuttaa käyttövesiputkien potentiaalintasaus niin, että kylmävesiputki kytketään ihan normaalisti PE-kaapelilla kiinteistön potentiaalintasauskiskoon, mutta kuumavesiputki kytkettäisiin toisaalla vain "hyppylangalla" tuohon kylmävesiputkeen? Onko tämä putkien käyttämistä "suojaavana potentiaalintasausjohtimena"? Ks. https://skt-saatio.fi/index.php?k=225260
Vaihtoehtona olisi vetää kiskolta uusi piiitkä PE-johdin kuumavesiputken alkupisteeseen. Suunnittelen siis tekniseen tilaan tuleva turhan kuumavesiputken poistamista, mutta silloin häviäisi myös tuo piste, jossa kuumavesiputki on nyt kytketty potentiaalintasaukseen.
Vaihtoehtona olisi vetää kiskolta uusi piiitkä PE-johdin kuumavesiputken alkupisteeseen. Suunnittelen siis tekniseen tilaan tuleva turhan kuumavesiputken poistamista, mutta silloin häviäisi myös tuo piste, jossa kuumavesiputki on nyt kytketty potentiaalintasaukseen.
Lähinnä se saattaa tuoda mukanaan sähköinen syöpyminen kun alkaa jännite kiertää putken kautta mikäli jossain on maavuoto
Molemmat putket on kuitenkin yhdistetty toisiinsa jokaisessa vesipisteessä joten sähköiskun mahdollisuus on vähäinen ellei välissä on muovi/ komposiitti-putki