sam123 sanoi:
kotte sanoi:
sam123 sanoi:
kotte sanoi:
Sen sijaan voi todeta, että jos poistoilman talteenottosuhde on 80%, niin tämä vastaa COPia 5, kun puuttuva osuus tuotetaan suoralla sähköllä. Jos se tuotetaan maalämpöpumpulla (COP n. 3), vastaa tämä poistoilmalämpöpumpun COPia 3x5, eli 15.
Haluat varmaan tarkentaa tätä laskukaavaa
Sami
Onneksi lisäsit riittävästi hymiöitä, että ymmärsin kommenttisi vitsiksi ilman epäilyksen häivääkään. Eihän näin yksinkertaista asiaa enää yksinkertaisemmaksi saa. Olisi muuten ollut tätä kommenttia seuraavissa kommenteissasi enemmän järkeä, jos olisit lähtenyt tältä pohjalta etkä räpeltänyt puolitotuuksia, joista kuka tahansa näkee, että unohdat osan tuloilman lämmityskustannuksista roottorikoneen kohdalla. Roottorikone kun on silti varsin tehokas LTO-ratkaisu, niin itse asiassa teen karhunpalveluksen asialle (ja edistät itse asiassa PILPin asiaa, valitettavasti väärin perustein, eli vilpillisesti).
Eikun ihan oikeasti tämä ei avautunut (eikä siinä ole mielestäni edes järjen häivää):
"Jos se tuotetaan maalämpöpumpulla (COP n. 3), vastaa tämä poistoilmalämpöpumpun COPia 3x5, eli 15."
Sami
Kirjoitan sen sitten auki, kun vaadit sekä referenssiksi: Jos LTO palauttaa
p prosenttia ulos menevän poistoilman lämmöstä, niin LTO:n "raakatuottosuhde" on 100/(100-
p). Periaate on siis, että kaikki poistoilman mukana menevä lämpö on korvattava, jotta ilmanvaihdon häviöt katetaan ja ulkopuolisella energialla on tietenkin tuotettava se osuus, johon LTO ei kykene. Jos "raakalämpö" tuotetaan suoralla sähköllä, "raakatuottosuhde" on suoraan "tuottosuhde". Jos lämpö tuotetaan tehokkaammin, esim. MLP:llä, tuottosuhde saadaan kertomalla "raakatuottosuhde" peruslämmönlähteen tuottosuhteella (eli tämän verran sähköä on käytettävä korvausilman lämmitykseen, jotta ilmavaihdon aiheuttama hävikki tulee täsmälleen korvatuksi).
p on siis 0%, jos lämpö menee sellaisenaan ulos,
p on 100%, jos lämpö menee ulos ulkoilman lämpöisenä, eli vastaavan tuloilman lämmitykseen ei tarvita yhtään lisäenergiaa, Juuri tämä p on itse esille tuomasi sertifikaatin lopputulos (laskettu Etelä-Suomen, Keski-Suomen, Pohjois-Suomen ja Keski-Euroopan lämpöoloille). RaakaCOP on 1, jos lämpöä ei oteta yhtään talteen (poistoilmanvaihto), eli tuloilma on lämmitettävä kokonaan varsinaisella lämmönlähteellä.
Itse LTO:n puhaltimien energiankulutusta en laskisi mukaan, koska normi-ilmavaihto tarvitaan joka tapauksessa. Periaatteessa poistoilmavaidossa on vain poistopuhaltimet, mutta alipaineen takia se vie enemmän tehoa kuin tulo-poistoilmanvaihdon pelkkä poisto (voimme kai muutenkin keskittyä vain tulo-poisto-ilmanvaihtolaitteiden vertailuun).
Puhaltimien energiankulutukseen vetoaminen on karhunpalvelus lämmöntalteenotolle ja järkevälle energian käytölle yleensä. Kaikkein parastahan on tässä suhteessa painovoimainen ilmanvaihto sekä ikkunatuuletus (sähköä ei ikkuna vie sinällään yhtään, vaikka sen jättää sepposen selälleen koko vuodeksi, ilmanvaihtokin on talvella aivan mainio, kunhan lämmittää kaminan hehkuvaksi, lattian 70-asteiseksi ja sitä rataa).
Kaavaa on muuten sovellettava jäätävien PILPien osalta niin, että täsmälleen poistunut lämpövirta korvataan, ei yhtään enempää, eikä vähempää. Tällöin PILP ei koskaan voi jäähdyttää poistoilmaa ulkoilman lämpöön ko. laskelman pohjana, sillä kompressorin tuottamat häviöt lämmittävät korvaavat osan lämmitystarpeesta (ja ylimääräiselle tuotolle ei siksi ole käyttöä ja siitä "sakotettaisiin" ao. tilanteeseen sovitetun kaavan tapauksessa). Tosin PILP toimii tältä yli jäävältä osalta "aitona lämpöpumppuna", mutta osuushan on vain murto-osa edellä mainittuun laskentaan kuuluvasta osuudesta.